Hyvinvoinnin edistäminen laajassa yhteistyössä Taustamateriaalia. Sote-selvitys Etelä-Pohjanmaa Työryhmä 4 Matti Rekiaro

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin edistäminen laajassa yhteistyössä Taustamateriaalia Sote-selvitys Etelä-Pohjanmaa Työryhmä 4 Matti Rekiaro

2 Hyvinvoinnin edistäminen laajassa yhteistyössä Työryhmän tehtävät 4.1. Laaditaan periaatteet eteläpohjalaisten oman hyvinvointivastuun ja omien voimavarojen hyödyntämisen tukemiseksi 4.2. Suunnitellaan, miten laaja-alainen hyvinvoinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen sisällytetään osaksi uuden mallin toimintaa 4.3. Määritellään peruskuntien ja niiden eri sektoreiden ja sote-alueen toimintojen yhteistyön periaatteet 4.4. Määritellään järjestöjen roolit hyvinvoinnin edistämisessä

3 Lähdemateriaalia * THL:n alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus * Etelä-Pohjanmaan otos * Valmistuu 2014 * Sotkanet (vuoden 2012 tiedot pääosin käytössä) * THL:n sairastavuusindeksi * Kunnalliset hyvinvointikertomukset * Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (sivut 31 48) * Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009 * Kouluterveyskysely

4 Yhteensä Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhava Evijärvi Lappajärvi Lapuan terveyskeskus Seinäjoen terveyskeskus Seinäjoki Isokyrö Isokyrö Kauhava Lapua Evijärvi Väestö Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Alajärvi Vimpeli Soini Kurikka Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Soini Teuva Alavus Ähtäri Jalasjärvi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kauhajoki Isojoki Karijoki Teuva Karijoki Isojoki Kauhajoki JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Jalasjärvi Ilmajoki Kurikka Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Alavus Kuortane Ähtäri

5 Hyvinvoinnin määritelmä * Ihmisen hyvinvointia ei voida tiivistää yhteen määritelmään tai indikaattoriin. Hyvinvointi koostuu monista tekijöistä, kuten terveydestä, toimeentulosta, asumisesta, puhtaasta ympäristöstä, turvallisuudesta, itsensä toteuttamisesta ja läheisistä ihmissuhteista. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia henkilökohtaisia arvostuksia ja tuntemuksia. * Yleisesti voidaan ajatella, että hyvinvoivalla ihmisellä on tarpeiden tyydyttämisen jälkeen voimia ja mahdollisuuksia myös virkistäytymiseen, lepoon, läheisten kanssa olemiseen ja itsensä toteuttamiseen. * Eri ihmisille ja eri elämänkaaren vaiheissa hyvinvointi merkitsee yleensä eri asioita. Lapsuudessa hyvinvointi on ennen kaikkea vanhempien antamaa huolenpitoa ja turvallisuutta, leikkiä ja turvallisia ihmissuhteita. Nuorena aikuisena itsensä toteuttaminen ja uudet kokemukset ja kaverisuhteet nousevat usein tärkeämmiksi kuin turvallisuus ja huolenpito. Vanhemmuuden myötä hyvinvoinnin ehdot ja lähteet usein jälleen muuttuvat, kun lasten hyvinvoinnista huolehtiminen, mielekäs työ ja tekeminen sekä perheen toimeentulon turvaaminen nousevat etusijalle. Ikääntyessä taas toimintakyky ja itsenäinen selviytyminen nousevat hyvinvointia kehystäviksi keskeisiksi tekijöiksi. Hyvinvointi ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:3.

6 Psyykkinen Fyysinen Hyvinvointi Sosiaalinen Taloudellinen

7 Terveydenhuollon näkökulma

8 Potilaan oikeudet ja velvollisuudet * Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä haluamme noudattaa Hyvän hoidon periaatteita * Potilaalla on oikeus hyvään ja yksilölliseen hoitoon, jossa hänen ihmisarvoaan, yksityisyyttään ja vakaumustaan kunnioitetaan sekä huomioidaan hänen läheisensä ja perheensä. Lisäksi hänellä on oikeus saada riittävä ja ymmärrettävä tieto sairaudestaan sekä eri hoitovaihtoehdoista, tulla kuulluksi ja oikeus osallistua hoitosuunnitelman laadintaan. * Hoitoetiikassa puhutaan oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksista. Hyvään hoitotavoitteeseen pääseminen edellyttää potilaan hoitoon sitoutumista. * Potilaan velvollisuus on kertoa rehellisesti sairauteensa liittyvistä asioista. Potilaalta odotetaan yhteistyöhalukkuutta, hoitosuunnitelmassa pysymistä ja vastuun ottamista itsehoidosta, omista elämäntavoistaan ja hoitoohjeiden ja lääkityksen noudattamisesta. * Potilas on paras elämänsä asiantuntija ja viime kädessä päättää, miten hoitonsa toteuttaa

9 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Etelä-Pohjanmaa * Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus * Eteläpohjalaisten sairastavuus on saatava vähentymään ja terveyserot supistumaan * Päämääränä tulee olla ikävakioidun sairastavuuden väheneminen tulevina vuosikymmeninä maan keskitasolle * Muutos edellyttää yksilöiden ja koko yhteiskunnan vahvaa sitoutumista

10 Eteläpohjalaisten terveys

11 THL:n sairastavuusindeksi Evijärvi Kauhava Lappajärvi Vimpeli Ylempi ikävakioitu EPSHP 102 Alempi vakioimaton EPSHP 108 Koko maa 100 Teuva Karijoki Kurikka Isokyrö Kauhajoki Ilmajoki Jalasjärvi Seinäjoki Lapua Alajärvi Soini Kuortane Alavus Töysä Ähtäri Isojoki

12 Arvio terveydenhuollolle syntyvistä suorista kustannuksista (miljoonaa euroa vuodessa) Sairaus Riskitekijä Koko maa Diabetes ,7 Akuutti sydäninfarkti 56 3,3 Aivoverenkiertohäiriöt ,3 Lonkkamurtuma 56 3,3 Etelä- Pohjanmaa Lihavuus 190 7,0 Liikkumattomuus ,4 9,3 Tupakka 246 9,1 Alkoholi ,5 9,0 Tapaturmat ,7 8,9 STM 2008:1. Alkuperäisjulkaisut vuosilta

13 Alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset 2003 (m ) Minimi Maksimi Terveyskulut Sosiaalikulut Rikollisuusvalvonta Omaisuusvahingot Yhteensä Vuonna 2012 alkoholin käyttö aiheutti julkiselle sektorille arviolta 0,9 1,1 miljardin euron kustannukset Kokonaiskustannukset yhteiskunnalle (sisältävät myös välilliset kustannukset) nykyisin arviolta 3,5 6 miljardia /v Lähde: STM ja THL

14 Etelä-Pohjanmaa Vuonna 2011 yhteensä 2205 kuolemaa Kuolinsyyt * Verenkiertoelinsairaudet 940 * Syöpä 474 * Muistisairaudet 300 * Tapaturmat 96 Riskitekijät * Tupakointi* 200 * Lihavuus 180 * Liikunnan vähäisyys 145 * Päihteet 90 Vuonna 2011 tieliikenteessä kuoli 18 Itsemurhia vuosittain noin 30 *Vuosikustannukset arviolta 64 m (Pietinalho 2006)

15 Kansantautien ehkäisy

16 Kansanterveysongelmien vähentäminen Kuvio 2.1 Kansanterveysongelmien vähentämiskeinot. EHKÄISY SEULONTA HOITO KUNTOUTUS Elinolot, elintavat Taudit Työ- ja toimintakyvyn rajoitukset, elämänlaadun heikkeneminen, palvelutarve, kuolema Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007 Elinolot. Erilaiset aineelliset ja kulttuuriset yhteiskunnassa selviytymistä edistävät resurssit ovat terveyden keskeinen taustatekijä. Koulutus muokkaa muun muassa terveyteen liittyviä tietoja ja arvoja sekä ammattiuraa. Se, missä amma-

17 Kansansairauksien ehkäisy Riskitekijöiden vähentäminen ja terveyserojen kaventaminen Savuttomuus ja päihteet Terveyserot Ravinto ja painonhallinta Liikunta Tapaturmat Mielenterveys

18 Terveyden edistäminen kunnan tehtävät

19 Terveyden edistäminen kunnan tehtävät * Kuntalaisten omaehtoisena toimintana, jolloin kunnan tehtävänä on * tunnistaa kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilanne ja ennakoida tulevia hyvinvointitarpeita * antaa tietoa ja tarjota sairauksia ehkäiseviä palveluja * luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia terveeseen ja tasapainoiseen elämään * antaa tarvittaessa tukea ja hoitoa * Eri hallinnonalojen ammatillisena työnä, jolloin * terveydenhuollon ja sosiaalitoimen lisäksi esimerkiksi opettajilla, kaavoittajilla, liikennesuunnittelijoilla ja kaupunkiympäristöstä huolehtivilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä * kunnan tehtävänä on tukea työntekijöiden ammattitaidon kehittymistä ja luoda edellytykset työntekijän terveyttä edistävälle työlle * Kunnan strategisena toimintaa ohjaavana valintana, jolloin * tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen sekä terveyserojen kaventaminen TEVA-väliraportti. THL 8/2009

20 Kuntaorganisaatio Esimerkkinä Seinäjoki

21 Luottamushenkilöorganisaatio - Seinäjoki Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Keskusvaalilautakunta Keskushallinto Tekninen toimi Sosiaali- ja terveystoimi Henkilöstöjaosto Sivistystoimi Tekninen lautakunta Kaupunkisuunnittelujaosto Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ympäristölautakunta Asukaslautakunnat (3) Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskuksen johtokunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Seinäjoen Työterveys liikelaitoksen johtokunta Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta Konserniyhteisöt Nuorisolautakunta Seinäjoen Elintarvike- ja ympäristölaboratorion Seilab Oy:n hallitus Kuntayhtymät

22 Kaupunginjohtaja Hallintopalvelut Lakiasiat Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus -liikelaitos Kaupunginkanslia Kehittämispalvelut Sivistyskeskus Talouspalvelut Sosiaali- ja terveyskeskus Tarkastustoimi Konserniyhteisöt Tekniikkakeskus Viranhaltijaorganisaatio - Seinäjoki Hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Erityispalvelut Lukiokoulutus Kansalaisopisto Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Museotoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Hallinto Sosiaalityö Vanhustyö Terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Seinäjoen Työterveys -liikelaitos Hallinto Kunnallistekniikka Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu Kiinteistö- ja mittauspalvelut Tilapalvelut Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos -liikelaitos

23 Poikkihallinnollinen yhteistyö Kuntajohto Sivistystoimi Terveystoimi Kansalaisopistot ja vapaa sivistystyö Tekninen toimi Sosiaalitoimi Liikunta- ja vapaa-aikatoimi Kulttuuritoimi Nuorisotoimi Ruokapalvelu

24 Järjestönäkökulma * Etelä-Pohjanmaan alueella toimi vuoden 2012 alussa rekisteröityä yhdistystä, joista arviolta lähes 500 sosiaali- ja terveysalalla * Useiden potilasjärjestöjen ja yhdistysten toimikenttä kattaa koko maakunnan * Palkattua henkilöstöä ei yleensä ole, vaan toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön * Järjestöjen kautta on mahdollista saada niin ammatillista kuin kokemusasiantuntijuutta, ilman jäsenyyttä * Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyötavoitteet * Potilaan (asiakkaan) oman äänen kuulumisen vahvistaminen hoitopoluissa * Järjestöt alusta alkaen mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, sivu 248

25 Eteneminen