Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Elinkeino-, liikenne-ja PÄÄTÖS UUDELY/1159/07.00/2010 j%iy ympäristäkeskus Annettu julkipanon jälkeen Asia Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantu neen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Ilmoituksen tekijä Kunnostehavan alueen sijainti Kunnostettavan alueen omistaja KHnteistö Oy Kellokosken Tehtaat c/o lsännöintitojmisto Vuori & Co Vanha Valtatie 190 Kellokoski, Kellokosken ruukki Tuusula RN:ot ja Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulaki 136 Ympäristönsuojelulain 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maape rän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liiken ne-ja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettnn Maksu 825 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPÄRIsTÖKEsKus Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs, PL Helsinki Helsinki

2 UUDELY/1 159/07.00/2010 2/56 Alueen maaperää koskevat aikaisemmat päätökset ja asian aikaisempi kä 5 itte ly Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi Kiinteistö Oy Kellokosken Teh taille ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen ym päristöluvan Kellokosken ruukin alueen pilaantuneen maaperän puhdis tamiselle. Ympäristöluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen Vaasan hallinto-oikeus muutti lupamääräyksiä , C.4.ja C.10.-C.12 sekä kumosi lupamääräykset 6.5. ja siltä osin kuin ne koskivat rakennusten 2 ja 3 alapuolista kunnostusta ja palautti asian niiltä osin Etelä-Suomen aluehallintoviras tolte uudelleen käsiteltäväksi. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli voimaan Uuden ympäristönsuojelulain mukaan pilaantuneen maaperän puhdistaminen ei ole enää lähtökohtaisesti ympäristölupaa edellyttävää toimintaa, vaan puhdistamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisessa ilmoitusmenettelyssä. Uuden ympäristönsuojelulain siirtymäsäännösten 231 :n 1 momentin mukaan vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annettu ympäristölupa raukesi, jos toiminta ei enää uuden lain mukaan edellytä ympäristölupaa. Näin ollen Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaille myönnetty ympähstölupa on rauennut. Etelä-Suomen aluehallintovirasto siirsi Vaasan hallintooikeuden antamallaan päätöksellä palauttaman rakennusten 2 ja 3 alapuolisen maaperän kunnostamista koskevan asian Uuden maan ELY-keskukselle käsiteltäväksi uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisena ilmoitusasiana. - Kellokosken ruukki, rakennusten 2, 3 ja 11 maaperän ja huokosil man tutkimustulokset ja tarkennettu hskinamo. Pöyry Finland Oy Toiminta kunnostettavalla alueella Kellokosken ruukki perustettiin vuonna Alueella on harjoitettu te ollista toimintaa luvulle saakka. Alueella on ollut pajatoi mintaa, tinaamo, metallialan yrityksiä ja pintakäsittelytoimintaa. Tällä hetkellä ruukin tiloja on harrastus-, taidetila ja varastokäytössä. Lisäksi alueella on yritystoimintaa, kuten ravintola, kuntosali, mainosalan yritys, puusepän tuoteyritys ja moottoripyörien huoltotoimintaa. Ruukin alueen rakennuksissa on noin 60 vuokrattua toimitilaa. Ruukin alueella Keravanjoen itäreunalla sijaitsee myös teollisuuskaato paikka. Kaatopaikan toiminta-aika ei ole tarkoin tiedossa. Toiminnan ar vioidaan päättyneen 1970-luvulla.

3 UUDELY/1 159)07.00/2010 3/56 Kohteen ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet Kunnostusalue suaitsee Tuusulan Kellokoskella ruukin alueella (INte 1.). Alue rajautuu eteläreunaltaan lounais-koillissuuntaiseen Vanhaan valta tiehen, koillis-itäpuolellaan Ruukinkujaan ja pohjoisosaltaan Ruukinpol kuun. Alueen keskellä virtaa Keravanjoki pohjoisesta etelään. Kunnostusalueen koillispuolella on sairaala-alue. Lähin sairaalaraken nus sijaitsee noin 60 metrin etäisyydellä kunnostusalueesta. Asuinra kennuksia on lähimmillään Vanhan valtatien eteläpuolella noin 80 met rin päässä ja alueen länsipuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Kellokosken ruukin muinaismuistiolain rauhoittama kiinteä muinaisjään nös (rekistehnnumero ). Ruukin alue muodostaa muinais jäännöksenä ja rakennushistoriallisena kohteena merkittävän kokonai suuden. Muinaisjäännöstyyppi on teollisuuskohde, rautaruukit. Alueen kaavoitustilanne Kellokosken osayleiskaavassa (hyväksytty Tuusulan kunnanvaltuustossa) kunnostusalue on osoitettu keskustoimintojen alueeksi. Alue varataan keskusta-asumiselle, hallinto-, palvelu- ja toimistotiloille sekä keskustaan sopiville työtiloille. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäis kaupan suuryksiköitä. Alueella on myös merkinnät kulttuurihistoriallisista arvokkaista rakennuksista (sr) ja säilytettävästä rakennuksesta sekä muinaismuistokohteesta. Alueella säilytetään kulttuurihistoriallisesti ar vokas rakennuskanta, rakenteet ja ympäristö. Asemakaavassa (hyväksytty Tuusulan kunnanvaltuustossa) kunnostettava alue on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien te ollisuusrakennusten korttelialueeksi. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alueella on täyttömaa-ainesta 0,5 5 metriä. Maa-aines on hiekkaa, ki viä, soraa ja silttiä. Joen länsipuolella savikerros on noin 0,8 1,8 met rin syvyydellä. Savikerroksen alla on moreenia. Joen itäpuolella saviker ros alkaa arviolta 1 5 metrin ja teollisuuskaatopaikan alueella noin 0,4 4 metrin syvyydeltä. Savikerros on paksuimmillaan noin 20 metriä. Saven alla on moreenia. Joki on kivi-ja moreenipohjainen. Kunnostusalueen maanpinnan taso on joen itäpuolella arviolta metriä ja länsipuolella noin metriä. Teollisuuskaato paikka-alue Keravanjoen itäpuolisessa rinteessä on kahtena pengerryk senä. Alemman pengerryksen yläreuna on tasolla ,5 metriä. Yläreunasta on viidestä kuuteen metriä pitkä luiska Keravanjokeen. Ylemmän penkereen yläreuna on tasolla +52,5-+54 metriä.

4 UUDELY/1 159/07.00/2010 4/56 Ilmoituksen mukainen toiminta Kohde ei suaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kunnostusalueen läpi virtaava Keravanjoki on padottu. Pato sijaitsee kunnostusalueen poh joisreunalla. Joki virtaa painanteessa ja maasto kohoaa joen itä- ja Iän sipuolilta. Keravanjoen pinta on tasolla +42,5-+43 metriä. Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat toimittaman ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen mukaan Kellokosken ruukin alueen pi laantuneen maaperän kunnostaminen tehdään rauenneen ympäristölu van (ESAVI:n päätös Nro 174/2011/1, ) ja Vaasan hallintooikeuden siihen tekemien muutosten sekä niiden pohjana olleen lupa hakemuksen mukaisesti. Rauenneen ympäristöluvan lupamääräykson esitetään kuitenkin muutoksia rakennusten 2, 3 ja 11 alapuolisen maa perän kunnostuksen sekä eräiden lupamääräysten osalta. Lupamääräyksiin esitettävät muutokset Ilmoituksessa esitetään muutoksia rauenneen ympäristöluvan lupamää räyksun 81., 82., 83., 84., B5, B26.ja B29. Lupamääräys 81. Asuinkäyttöön tarkoitetuilta alueilta on poistettava Lupamääräykseen B1. esitetään kunnostustavoitteiksi myös arseenin ja syanidin osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja (lupapäätöksen mukainen kunnostustavoite arseenilla 25 mg/kg ja syanidilla 5 mg/kg). Lupamääräys 82. Julkisten palveluiden ia vastaavien alueilta on poistet tava - Yhden metrin syvyyteen asti poistettava orgaaniset ja epäorgaaniset haitta-aineet alemman ohjearvon tasolle.(esitetty muutos kursllvilla) - Yhden metrin alapuolelta maaperästä poistettava pilaantunut maaaines, joka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi tai jonka muun epäor gaanisen tai orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ah jearvon. Lupamääräykseen 82. esitetään seuraavia täsmennyksiä: Arseenin osalta kunnostustavoitteeksi esitetään aiempaa ohjearvoa eli 50 mg/kg. Olemassa olevien rakennusten seinälinjan ulkopuolelta yh den metrin etäisyydelle poistetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävät orgaaniset haitta-aineet asfaltoi tavilta alueilta 0,5 metrin syvyydeile asti ja muilta alueilta niin, että tule van maan pinnan tason alapuolelle jää vähintään yhden metrin kerros maata, jonka haitta-ainepitoisuus auttaa alemman ohjearvon.

5 UUDELY/1 159/07.00/2010 5/56 Lupamääräys 83. Työpaikka-alueeksi tarkoitetuilta alueilta on poistetta va Lupamääräykseen 83 esitetään seuraavia täsmennyksiä: Olemassa olevien rakennusten perustuslinjan ulkopuolelta yhden metrin etäisyydelle ja 0,5 metrin syvyydelle lisäksi pilaantunut maa-aines, jon ka muiden orgaanisten haitta-aineiden pitoisuus ylittää alemman oh jearvon. Uudisrakennusten sijoitusalueilta ja olemassa olevien raken nusten osalta tulisi olla sama tavoite, alempi ohjearvotaso, erityisesti koska uudisrakennusten lattiat ovat tiiviimpiä ja hengitysilmariskit vähäi sempiä. Lupamääräys 84. Teollisuus- ja varastokäyttöön tarkoitetuilta alueilta on poistettava Lupamääräykseen B4. esitetään seuraavaa muutosta: Olemassa olevien rakennusten perustuslinjan ulkopuolella yhden metrin etäisyydelle ja 0,5 metrin syvyydelle PAH-yhdisteiden osalta kunnostus tavoitteen tulisi olla myös ylempi ohjearvotaso (100 mg/kg), kuten VOC yhdisteilläkin. Määräyksen 15 mglkg vastaa kynnysarvotasoa. Syanidin osalta kunnostustavoitteen tulisi olla yhteneväisesti alemman ohjearvon tasoa. Lupamääräys 85. Määräys 85. on kumottu Vasaan hallinto-oikeuden päätöksellä raken nusten 2 ja 3 alapuolisen maan osalta ja palautettu käsiteltäväksi. Rakennuksissa 2, 3 ja 11 on ongelmia käyttää puhdistuksessa huoko silmatekniikkaa, koska se edellyttäisi maahan asennettavia putkistoja ja lattian aukaisemista. Muulla menetelmällä ei maaperästä saa haihtuvia yhdisteitä poistettua. Rakennuksissa on maahan valettu lattia ja kaiva minen voi vahingoittaa pahasti vanhoja rakenteita. Maassa on tnvnmpiä kerroksia ja kloorieteenit voivat olla tunkeutuneet savikerrokseen, joten varmuudella ei huokosilmatekniikalla päästä kunnostuksessa kynnysar vojen tasolle. Määräykseen 85. esitetään sisällytettäväksi: maaperän haihtuvista yhdisteistä hengityksen välityksellä aiheutuvat mahdolliset terveysriskit voidaan poistaa rakenteellisilla toim enpiteillä (lattian tilveyden parantaminen ja riittävä ilman vaihto) ja varmistaa si säilman puhtaus näytteenoton ja analyysien avulla.

6 UUDELY/1 159/07.00/2010 6/56 Lupamääräys B26. Rakennusten ia 11 tuskoe huokosilmatekniikalla alapuolisen maan puhdis Kloorieteenien esuntymisestä rakennusten lattian alla on tehty valtio neuvoston asetuksen 214/2007 mukainen pilaantuneisuuden ja puhdis tustarpeen arviointi. Vaatimus huokosilmakokeesta tulisi poistaa myös rakennuksen 11 osal ta. Rakennuksen 11 lattiabetoniin kairatusta reiästä otettiin lattian alapuolelta näyte akthvihhleen Näytteessä todettiin trikloo rieteeniä 0,2 mg/m3, tetrakloorieteeniä 0,05 mgfm3, 1,2-dikloorieteeniä <4 mg/m3 ja bentseeniä 0,005 mg/m3. Rambollin tutkimuksessa vuonna 2002 otettiin näyte lattian läpi asennetusta huokoskaasuputkesta ra kennuksen 11 lattian alapuolisesta tilasta. Huokosilmanäytteessä pitoi suudet olivat: trikloorieteeni <2,7 mg/m3, 1,1,1-trikloorietaani <2,5 mg/m3 ja vinyylikloridi <2mg/m3 eli yhdisteitä ei näytteissä todettu. Tutkimusten perusteella rakennuksen 11 lattian alapuolella huokoskaa sussa VDC-yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia, mistä johtuen huoko silmapuhdistukselle ei ole tarvetta. Maaperän huokosilmasta mitatut pi toisuudet olivat esim. useita kertaluokkia alhaisempia kuin terveydelli sesti haitalliset pitoisuudet (HTP8 arvot) hengitysilmassa. Maaperän laatua ja kloorieteenien esiintymistä lattian alapuolisessa maaperässä ei ole tutkittu. Määräykset B26. ja B27 esitetään poistellavaksi myös rakennuksen 11 osalta. Lupamääräys B29. Pilaantuneen Keravanjoen sedimentin merkitsemi nen asiakirjoihin Määräyksessä tulisi täsmentää, mitä asiakirjoja määräyksessä tarkoite taan ja mikä organisaatio niitä säilyttää ja päivittää. Rakennusten alapuolisen maaperän ja huokosilman tarkennettu riskinarvio Pöyry Finland Oy:n on laatinut päivätyn raportin rakennusten 2, 3 ja 11 maaperän ja huokosilman tutkimustuloksista ja tarkennetusta riskinarviosta. Tarkennettu riskinarvioinnissa päivitettnn alueelle tehtyjä riskitarkasteluja rakennusten alapuolisen maaperän pilaantuneisuudes ta aiheutuvien terveysriskien osalta. Arvioinnissa keskityttiin rakennus ten lattian alapuolisessa maassa todettuihin haihtuvfln yhdisteisiin, joille on mahdollista altistua sisätiloissa hengityksen välityksellä. Riskitarkas telu sisälsi myös RISC 5- ohjelmalla tehdyn laskennan haihtuvien hiili vetyjen kulkeutumisesta rakennusten 2 ja 3 sisäilmaan.

7 UUDELY/1 159/07.00/2010 7/56 Riskitarkastelun johtopäätöksenä on todettu, että lattian alapuolisesta pilaantuneisuudesta rakennuksissa 2 ja 3 ei aiheudu haihtuvien yhdis teiden johdosta terveysriskiä rakennuksissa työskenteleville tai asukkail le. Rakennuksen 11 osalta lähtötiedot ovat niukkoja, mutta puoltavat samaa käsitystä. Rakennusten lattioiden tiiveydet ja ilmanvaihdon mää rä ovat merkittävimmät tekijät haihtuvien yhdisteiden pääsyyn sisätiloi hin. Ilmanvaihto tulisi mitata ja tarvittaessa säätää, jos sitä ei ole lähiai koina tehty. Rakennusten lattioissa voi olla arvioitua enemmän murtu mia ja halkeamia, mikä suoraan vaikuttaa ilman tuloon lattian alta. Ra kennusten lattiat tulisi myös tarkistaa ja yhdessä ilmanvaihdon kanssa tarvittaessa korjata viimeistään silloin, kun alueen kaavoitus ja maankäyttö muuttuu. Jos rakennuksen 11 käyttötarkoitus muuttuu, siinä tulisi tehdä tarkenne tut haihtuvien yhdisteiden tutkimukset, koska rakennuksessa on käytetty kloorattuja Iiuottimia ja laatan alapuolisesta huokosilmassa on todettu kloorattuja liuottimia. Lisäksi rakennuksen edustan maaperässä on to dettu näitä yhdisteitä. Tutkimustulosten perusteella laaditaan tarkennet tu riskinarvio, jossa huomioidaan rakennuksen nykyinen ja tuleva käyt tötarkoitus. Ympäristölupahakemusasiakirjoissa esitetyt tiedot Alueella tehdyt maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden tut kimukset Ruukin alueella on tehty vesi- ja maaperätutkimuksia vuosina , 2002, 2004, 2005, 2009, 2OlOja Maaperän pilaantuneisuuden tutkimukset Joen länsipuoli, osa-alue 1 Alueen maaperässä on todettu orgaanisia yhdisteitä (kloorieteeni, mine raaliöljy, syanidi) sekä raskasmetalleja (sinkki, lyijy, kupari). Kloo rieteenejä (dikloorieteeni, trikloorieteeni, tetrakloorieteeni) esiintyy tut kimuspisteiden PE25 ja PV307 alueella yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten alempien tai ylempien ohjearvojen. Korkein todettu trikloorieteenipitoisuus oli 130 mg/kg. Täyttömaassa todettiin lisäksi val tioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittäviä tri kloorieteenipitoisuuksia useissa alueen keski- ja eteläosan tutkimuspis teissä. Mineraaliöljyä todettiin kahdessa tutkimuspisteessä yli kynnysar von olevia pitoisuuksia. Syanidin pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon kahdessa tutkimuspisteessä (13 ja 35) ja alemman ohjearvon yhdessä pisteessä. Raskasmetalleista kuparin pitoisuus oli koko alueella kohonnut, ylem män ohjearvon ylityksiä todettiin täyttömaassa koko tutkitulla alueella.

8 UUDELY/1 159/07.00/2010 8/56 Korkein todettu kuparipitoisuus oli mg/kg. Sinkin ja lyijyn pitoisuu det ylittivät myös useassa pisteessä ylemmän ohjearvon. Nikkelin pitoi suus oli yhdessä tutkimuspisteessä yli ylemmän ohjearvon ja muualla alle kynnysarvon. Arseenin ja kadmiumin kynnysarvo ylittyi useassa pis teessä. Maaperässä todettiin paikoin rakennusjätettä (tnii/puu). Alueella arvioi daan olevan pilaantuneita maa-aineksia noin m3. Joen itäpuolen osa-alue 2 Alueen maaperä on voimakkaasti raskasmetalleilla pilaantunut. Kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet ylittävät useassa pisteessä ylemmät ohjear vot. Lisäksi arseenia ja kromia todettiin yhdessä pisteessä alemman oh jearvon ylittäviä pitoisuuksia. Orgaanisia haitta-aineita ei todettu yli alemman ohjearvon olevia pitoisuuksia. Trikloorieteenin pitoisuus ylitti kynnysarvon kolmessa tutkimuspisteessä. Joen itäpuolen osa-alue 3 Osa-alueella 3 kaatopaikka alueen ulkopuolisen alueen maaperässä on todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksia sekä ylemmän ohjearvon ylittävä mineraaliöljypitoisuus (8 600 mglkg) ja trikloorieteenipitoisuus (38 mg/kg). Lisäksi arseenia, kadmiumia, kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja syanidia todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Osa-alueella 3 kaatopaikan ulkopuolella arvioidaan olevan pilaantuneita maa-aineksia noin m3. Kaatopaikka-alue Osa-alueella 3 sijaitsevan kaatopaikan pinta-ala on noin m2. Kaa topaikalle läjitetyn jätteen määrä on noin m3. Jätetäytön päällä on hiekkaa, humusta ja multaa sisältävä pintamaakerros, jonka paksuus on muutamia kymmeniä senttejä. Alueella tehdyissä tutkimuksissa todettiin metalli-, lasi-, puu- muovi- ja thlijätettä sekä kuonaa, johtoja ja roskaa, kenkä-ja rakennusjätettä. Jä tetäytön paksuus on enimmillään 4,6 metriä. Jätetäytössä on todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä arseeni, kadmium, kromi, kupari-, lyijy-, nikkeli-, sinkki-, mineraaliöljy-, syanidipitoisuuksia ja trikloorieteenipitoisuuksia. Bentseenin alempi ohjearvo ylittyi yhdessä näytteessä. PAH-yhdisteiden ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät kynnysarvot. Jätetäytön alapuolisessa savikerroksessa on todettu kohonneita vinyyli kloridin, trikloorieteenin, syanidin ja raskasmetallien pitoisuuksia.

9 UUDELY/1 159/07.00/2010 9/56 Kaatopaikan maaperän huokosilmasta tutkittiin kaatopaikkakaasujen pi toisuuksia vuonna Kaatopaikkakaasuja (holidioksidi, metaani) ei todettu. Osa-alue 4, rakennusten 2 ia 3 välinen alue Alue suaitsee metalliverstaiden välisellä pitkällä ja kapealla kujalla. Alu een maaperässä on todettu ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kloorattuja liuottimia, syanidia, öljyhhlivetyjä ja raskasmetalleja. Maassa on täyttää 1,5 2 metrin syvyydelle. Täytössä todettiin kuonaa sekä liu ottimien hajua. Alueella arvioidaan olevan pilaantuneita maa-aineksia yhteensä 1100 m3. Pohjaveden pilaantuneisuuden tutkimukset Kaatopaikan alueella on sijaitsevasta orsivesiputkesta (PV5) vuosina 2002 ja 2011 otetuissa vesinäytteissä on todettu kloorattuja liuottimia (trikloorieteeni, vinyylikloridi, dikloorieteeni, trikloorietaani) ja BTEX yhdisteitä. Vuonna 2011 todettiin trikloorieteeniä 23 pg/l, 1,1-dikloorieteeniä 120 pg/l ja 1,1,1-trikloorietaania 4,8 pg/l. Keravanjoen länsipuolella orsivesiputkesta PV1 vuonna 2002 otetussa vesinäytteessä todettiin tolueenia 2,6 pg/l, 1,2,4-trimetyylibentseeniä 2,1 pg/l ja ksyleenejä 4,5 pgil. Orsivesiputkesta PV307 vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä todettiin trikloorieteeniä 23 pg/l, 1,1,1- trikloorietaania 20 pgil ja cis-1,2-dikloorieteeniä 53 pg/l sekä kohonnut ba riu m p itois u us. Keravanjoen itäpuolelta pohjavesiputken PV15 vuoden 2002 vesinäyt teessä todettiin tolueenia 1,2 pg/l ja ksyleenejä 1,2 pg/l. Pohjavesiput kesta PV302 vuonna 2004 otetussa vesinäytteessä todettiin bensnnihii livetyjä (06 Cia) 16 pg/l, mineraaliöljyä (Cii C23) 117 pgil, 1,2,4,5- tetrametyylibentseeniä 1,3 pg/l sekä bariumia, nikkeliä ja lyijyä kohon neita pitoisuuksia. Vuonna 2011 putkesta PV302 otetussa näytteessä ei todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Pohjavesiputkesta PV303 vuonna 2004 otetussa vesinäytteessä todettiin bariumia, nikkeliä ja lyi jyä kohonneita pitoisuuksia. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Ruukin alueen maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta on tehty ympäristölupakäsittelyä varten arviointeja vuosina 2000, 2009 ja 2011 Vuosi 2000 Krhttisinä haitta-aineina on tarkasteltu arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä, sinkkiä, syanidia ja trikloorieteeniä. Riskienarvioinnin läh

10 UUDELYI1 159/07.00/ /56 tötietoina olivat haitta-aineiden pitoisuudet ja maaperätiedot, epäorgaa nisten haitta-aineiden ja trikloorieteenin maaperään pidättymisominai suudet, kasvillisuus kohteessa, säätiedot, haitta-aineiden terveysvaiku tukset ja vesistön mahdollinen käyttö sekä alueen yleistiedot, altistuvat kohteet että suunniteltu käyttö. Laskelmassa, jolla laskettiin ilman kautta pilaantuneen alueen ulkopuolelle leviävää kuormitusta ja Keravanjo keen kulkeutuvien haitta-aineiden määriä, otettiin huomioon pilaantu neen alueen kokonaispinta-ala ja keskimääräiset pitoisuudet. Hydrolo giset laskelmat tehtiin Help3-ohjelmalla. Haitta-aineiden kulkeutumisen, haitta-aineille altistumisen ja riskien laskennassa käytettiin MMSOILS 4.0-ohjelmistoa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta haihtuminen ja ilmassa ta pahtuva leviäminen ovat keskeisiä. Metalleja voi kulkeutua maaperästä INkenteen ja tuulen aiheuttaman pölyämisen kautta. Laskeuman vaiku tuksesta myös kohteen ulkopuoliset maa-alueet likaantuvat jonkin ver ran. Keravanjokeen kulkeutuu metalleja vesieroosion, pintavalunnan ja maaperään suotautuvan veden vaikutuksesta. Kaivutyöt pilaantuneella alueella voivat aiheuttaa pilaantuneen maa-aineksen kulkeutumista kunnostusalueen ulkopuolelle. Nykytilanteessa alueella työskentelevät ja/tai asuvat ihmiset ovat ilmeisesti eniten altistuvia. Kunnostusalueen ulkopuolella asuvat ihmiset voivat altistua hengitysilman (pöly) ja puu tarhakasvien syönnin (laskeuma) sekä likaantuneen maan suoran kon taktin ja syönnin kautta. Laskelmien mukaan arseenista ja trikloorieteenistä aiheutuvat riskit työnteköille ovat merkityksellisiä. Kokonaisuutena syöpäriski voi ylittää hyväksyttävänä pidettävän tason (noin 1x106). Altistuminen tapahtuu pääasiassa hengitysilman kautta. Maan pölyämisherkkyys vaikuttaa oleellisesti arseenista, kadmiumista ja nikkelistä aiheutuvan riskin suu ruuteen. Trikloorieteenin haihtuminen on todellisuudessa ilmeisesti vä häisempää kuin laskettu haihtuminen, sillä voimakkaimmin pilaantunut alue on pieni. Paikallisesti haihtuminen voi olla kuitenkin merkittävää. Syanidi ei aiheuta kroonisen altistumisen kautta vaaraa nykyiselle maankäytölle. Paikallisesti yli 100 mglkg ylittävät syanidipitoisuudet voi vat aiheuttaa erityistilanteissa akuutin myrkytyksen vaaran. Laskelmien mukaan erityisesti kadmiumin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoi suudet ovat niin korkeita, että kyseiset aineet rajoittavat maaperäeliöi den elämistä alueella. Ravintoketjun välityksellä myös muut eliöt voivat altistua maaperän haitta-aineille ja siten aineita voi kulkeutua alueen ul kopuolelle. Alueen maaperän ph on korkea, mikä pienentää raskasme tallien liukoisuutta oleellisesti. Todelliset vaikutukset voivat olla arvioitua vähäisemmät. Pilaantuminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä ja alueen maaperäeliöstö on sopeutunut nykytilanteeseen. Kyseisiä haitta-aineita huonosti sietävät lajit ovat hävinneet tai vähentyneet. Alueella ei ole eri tyisen arvokkaita luontokohteita.

11 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Riskinarvioinnissa otettiin huomioon epävarmuustekijöinä muun muassa arvioinnin perusteena olevien pitoisuustietojen epätarkkuudet, ympäris tön ominaisuuksien vaihtelu ja laskentaparametreihin sisältyvät epä tarkkuudet. Lisäksi mallien käyttöedellytysten toteutuminen, altistus- ja vaikutusreittien kattavuus sekä altistuvien kohteiden määrittelyn epä varmuudet olivat tarkasteltuja epävarmuustekijöitä. Riskinarvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että ruukin alue on tarpeen kunnostaa jonkin verran kohonneen syöpäriskin vuoksi. Koska haitta ainepitoisuuksissa esiintyy paikallista vaihtelua, ja koska alue on paikoi tellen voimakkaasti pilaantunut, voi riski olla erityistapauksissa hieman laskettua suurempi. Kunnostustarve on ilmeinen, mutta välitöntä vaaraa maaperän saasteista ei aiheudu. Koska laskelmissa käytetty altistumis aika oli koko työssäoloaika (40 vuotta), ei ole todennäköistä, että nykyi sin alueella oleskelevien terveys olisi vaarantunut. Lisäksi alueen saas teista aiheutuu ekologisia riskejä. Riskinarvioinnissa tarkastelthn em. nykytilanteen lisäksi myös eri kun nostusvaihtoehtojen vaikutusta riskeihin. Vuosi 2009 Kriittisiksi haitta-aineiksi valittiin arseeni, kadmium, kromi, kupari, nikke Ii, lyijy, sinkki, syanidi ja öljy sekä klooratut liuottimet (dikloorieteenit, tri kloorieteeni, tetrakloorieteeni ja 1,1,1-trikloorietaani). Kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien keskiarvot ylittävät ylemmät ohjearvot lähes koko alueella sekä vaarallisen jätteen raja-arvon kaatopaikka-alueella. Ar seeni-, kadmium-, kromi- ja nikkelipitoisuudet ylittävät teollisuuskaato paikka-alueella useassa pisteessä sekä nikkelipitoisuus osa-alueella 1 ja kromipitoisuus osa-alueella 2 ylemmät ohjearvot. Osa-alueilla 1, 3 ja 4 on todettu syanidia alempien ja ylempien ohjearvojen ylittävinä pitoi suuksina. Mineraaliöljyä esiintyi teollisuuskaatopaikka-alueella ja osaalueella 4 ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena. Öljy sisältää pää asiassa keskiraskaita jakeita ja bensiinihiilivetyjä. Kloorattuja liuottimia on havaittu ylempien ohjearvojen ylittävinä pitoisuuksina osa-alueilla 1 ja 4 sekä kaatopaikka-alueella. Lisäksi osa-alueiden 1 ja 3 orsivedessä on esiintynyt muutamaan otteeseen korkeita pitoisuuksia kloorieteenejä. Riskienarvioinnissa käytettiin arviointikriteereinä ympäristön eri osissa mitattuja haitta-ainepitoisuuksia sekä pitoisuuksien vertailuarvoja nykyi sessä ja tulevassa maankäytössä. Lisäksi käytössä oli liukoisuustestien tulokset ja tiedot haitta-aineiden liukenemisesta/kulkeutumisesta. Kirjal lisuustietojen perusteella arvioitiin haitta-aineiden tärkeimmät ominai suudet sekä terveys- ja ympäristövaikutukset. Aineistona olivat myös kynnys- ja ohjearvojen perusteeksi määritetyt terveysperustaiset ja eko logiset viitearvot. Lisäksi arvioitiin haitta-aineille altistuminen alueen ny kytilassa ja haitta-aineiden kulkeutuminen laskennallisesti.

12 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Riskinarviointi tehtiin viitearvovertailuna, jossa tarkastelthn kunkin haittaaineen kulkeutuvuuteen ja altistumismahdollisuuteen liittyviä ominai suuksia sekä toksisuuden vhtearvoja. Vertailussa todetaan, että täyttämaan korkeasta ph:sta johtuen alueella ei ole riskiä syaanivedyn muo dostumisesta. Jätteessä ei tapahdu orgaanisen aineen hajoamista, mi kä voisi laskea ph:ta ja lisätä syaanivedyn muodostumisriskiä. Teolli suuskäytössä olleella maaperällä ei ole erityistä suojeluarvoa tai herk kyyttä eikä ekologisten vhtearvojen käyttö riskitarkastelussa ole tarkoi tuksenmukaista. Osa-alueella 1 todettu lyijypitoisuus aiheuttaa terveysriskin lapsille, jos alue on asuinkäytössä. Muussa käytössä lyijypitoisuus ei ole haitallisella tasolla. Lisäksi alueella 1 todetut syanidipitoisuudet aiheuttavat terveysriskin asuinkäytössä. Alueella 1 todetut klooratut liu ottimet tekevät alueen soveltumattomaksi asuin- ja teollisuuskäyttöön ilman kunnostusta. Osa-alueella 2 havaittu lyypitoisuus aiheuttaa ter veysriskin lapsille, jos alue on asuinkäytössä. Muussa käytössä kromil la, kuparilla, lyijyllä, nikkelillä ja sinkillä pilaantuneen maaperän kunnos tustarvetta ei ole. Osa-alueella 3 todetut kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuu det edellyttävät kunnostustoimenpiteitä kaikissa tulevissa käyttömuo doissa. Alueen 3 sekä asuin- että teollisuuskäyttö vaativat trikloorietee nillä pilaantuneen maaperän kunnostusta. Maaperässä todetut kad mium- ja tetrakloorieteenipitoisuudet edellyttävät alueen 3 kunnostamis ta, jos alue on asuinkäytössä. Alueen 3 syanidilla pilaantunut maaperä on myös kunnostettava. Osa-alueen 4 maaperässä esiintyvät kupari-, lyijy-, sinkki- ja syanidipitoisuudet edellyttävät kunnostustoimenpiteitä tulevassa käytössä. Trikloorieteenin keskimääräiset pitoisuudet vaativat alueen 4 kunnostamista asuinkäytössä. Lisäksi laskettiin alueesta asuin- ja teollisuuskäytössä aiheutuvat riskit RISC 4 -ohjelmalla. Laskelmissa altistumisreilleinä olivat maahiukkas ten nieleminen, ihokontakti maaperään ja sisäilman hengitys. Osaalueella 1 ihmiset voivat altistua maaperän kloorieteeneille, jos pilaan tunutta maaperää ei kunnosteta tai jos taloissa ei ole tuulettuvaa alapohjaa. Hyväksyttävä pidetty syöpäriski 1,0 E-5 ylittyy hengityksen kaut ta tapahtuvassa altistuksessa. Trikloorieteeniä sisältävän sisäilman hengittäminen aiheuttaa lapsille myös muita terveysriskejä sallittua enemmän. Osa-alueen 1 teollisuuskäyttö aiheuttaa työntekijöille sisäil man hengityksen kautta hyväksyttävänä pidetyn syöpäriskin ylittymisen. Osa-alueen 2 maaperän pilaantuneisuudesta ei ole riskiä alueella työs kenteleville tai alueella satunnaisesti vieraileville. Osa-alueen 4 käyttö asuinalueena voi aiheuttaa aikuiselle ja lapselle hyväksyttävänä pidetyn syöpäriskin ylittymisen sisäilmaa hengitettäessä. Lapsilla lisääntyneen syöpäriskin altistumisreittejä ovat myös pilaantuneen maa-aineksen ihokontakti ja maahiukkasten syönti. Osa-alueella 3 sijaitsevalla kaato paikka-alueella oleskelusta ei nykyisessä tilanteessa aiheudu terveydel lisiä haittoja. Alueella 3 orsiveden haihtumisesta aiheutuvaa riskiä ei otettu huomioon laskelmissa. Lisäksi keskiarvopitoisuuksien käyttö las kennan lähtötietoina aliarvioi kaatopaikka-alueen riskejä.

13 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Epävarmuustekijöinä on mainittu, että riskinarviossa ei ole otettu huo mioon pohjaveden pilaantumisesta aiheutuvaa altistumista eikä ekologi sia riskejä eikä haitta-aineiden epätasaista jakautumista. Lisäksi lasken taohjelmassa on tiettyjä vakioparametrejä. Altistumisreitti pohjaveden kautta arvioitiin merkityksettömäksi, sillä alue ei sijaitse luokitellulla poh javesialueella eikä pohjavettä käytetä paikallisesti. Varsinainen pohja vesikerros on savikerroksen alapuolella. Pohjaveden liikkuvuus ja antoi suus alueella on hyvin huono. Veden haitta-ainepitoisuuksista aiheutu vaa altistumista ja terveysriskiä ei lähtötietojen epävarmuuden vuoksi pystytty laskemaan luotettavasti. Haitta-aineiden rikastumista kasveihin ei tarkasteltu, sillä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole vii jeltäviä kasveja. Ekologisia riskejä ei otettu huomioon, koska vanhalla pilaantuneella täyttömaalla ei ole ekologisia arvoja. Laskentaparamet reihin sisältyy aina epävarmuuksia, koska niitä ei pystytä määrittämään kohteesta. Tällöin joudutaan käyttämiä arvioita, kuten arvioimaan lattian läpi huonetilaan tulevan ilman määrä. Haitta-aineiden epätasainen ja kautuminen täytössä johtuu teollisuuskaatopaikka-alueen ja kuona täytön massojen haitta-ainepitoisuusvaihteluista tai pisteittäisistä pääs töistä maaperään sekä aineiden leviämisestä savikerroksen päällä ole vassa maassa. Näytepisteverkko on suhteellisen tiheä ja riskiniasken nassa käytettiin mittaustulosten keskiarvoja, mikä lisää laskennan luo tettavuutta. Teollisuuskaatopaikka-alueella keskiarvopitoisuuksien käyt tö antaa systemaattisesti liian alhaisia laskennan lähtöpitoisuuksia. SedimenttNn sitoutunut raskasmetalli voi tulvien ja Joen pohjan häirinnän yhteydessä lähteä liikkeelle ja aiheuttaa kohonneita pitoisuuksia veteen. Ravintoketjussa tapahtuvaa haitta-aineiden rikastumista esimerkiksi ka loihin ei ole arvioitu. Keravanjoen vedestä mitatut pitoisuudet ovat olleet alhaisia. Sedimentistä ei siten normaaliolosuhteissa huuhtoudu merkit tävää määrää raskasmetalleja. Sedimentin pilaantuneisuus ei aiheuta riskiä jokea ympäröivälle Kellokosken tehdasalueelle. Osa-alueella 1 maaperän pilaantuneisuus ei nykyisessä käytössä ai heuta ympäristöön merkittävää kuormitusta tai riskiä eikä alueella ole kunnostustarvetta. Raskasmetalleilla pilaantuneet massat voidaan peit tää 0,5 metrin puhtaalla maa-aineskerroksella. Alueen pilaantuneisuus tulee ottaa huomion, kun kunnostamattomaan maaperään kaivetaan viemäreitä ja muita vastaavia. Myös puiden istuttamiseen tulee rajoituk sia. Altistumisriskiä kloorieteeneille tulee vähentää asunto- ja toimisto rakentamisessa. Vähentämistoimenpiteitä ovat pilaantuneen massan poistaminen rakennusalueilta ja esimerkiksi neljän metrin etäisyydelle seinälinjasta sekä tunnistettujen hot-spoftien poisto. Osa-alueella 2 suositellaan nykyistä vaativammassa maankäytössä vä hintään raskasmetalleja sisältävien maa-ainesten osittaista vaihtamista ja ainakin 0,5 metrin puhdasta täyttöä. Vaihtoehtoinen ratkaisu on kaik kien pilaantuneiden massojen poistaminen. Uudisrakennusalueilta jou

14 UUDELY/1 159/07.00/ /56 dutaan poistamaan pilaantuneet maat ja jätetäyttö perustusten kohdilta puhtaaseen maahan saakka. Osa-alue 4 ei sovellu asuin- tai muuhun käyttöön ilman kunnostusta. Trikloorieteenistä aiheutuva riski voidaan estää lattioiden thvistämisellä, jos sen toteuttaminen on teknisesti mahdollista. Pilaantunut massamää rä on suhteellisen pieni, joten massanvaihto on mahdollinen ratkaisu. Tällöin saataisiin poistettua myös jätetäyttö. Jos teollisuuskaatopaikka jää paikalleen, tulee se kunnostaa kaatopai kan lopettamisohjeiston mukaisesti. Tällöin kaatopaikasta aiheutuvat riskit saadaan minimoitua. Kaatopaikan kaivaminen pois on toinen rat kaisu. Vuosi 2011 Tehtyjen tutkimusten perusteella orsivedellä ei ole virtausyhteyttä poh javeteen. Pohjavedessä ei ole todettu liuottimia tai kohonneita raskas metallipitoisuuksia. Pohjaveden mukana ei siten kulkeudu haitta-aineita kunnostusalueen ulkopuolelle tällä hetkellä eikä kunnostuksen jälkeen. Ennen kunnostusta ruukin alueen maaperässä arvioidaan olevan kupa ria 110 t, lyyä 58 t, nikkeliä 3 tja sinkkiä 116 t. Massanvaihdolla poiste taan kuparista 98 %, lyijystä 96 %, nikkelistä 94 % ja sinkistä 95 %. Me tallit esiintyvät niukkaliukoisina. Ennen kunnostusta ruukin alueen maaperässä arvioidaan olevan tri- ja tetrakloorieteeniä arviolta 490 kg. Ruukin pilaantuneella alueella on ve sijohto- ja viemärilinjoja. Johtokaivantojen läpäisevä maa-aines nopeut taa veden ja siihen liuenneiden yhdisteiden kulkeutumista. Pilaantuneel la alueella sijaitsevasta vesuohtoputkesta vuonna 2011 otetuissa vesi näytteissä ei todettu tutkimusmenetelmän määritysrajan ylittäviä orgaa nisten haitta-aineiden pitoisuuksia. Tri- ja tetrakloorieteenin määritysraja oli 2 pg/l. Ruukin alueelta kulkeutuu orsiveden mukana jonkin verran trikloorietee niä Keravanjokeen. Eniten liuottimia kulkeutuu osa-alueilta 1 ja 3. Kun nostuksen jälkeen orsivedeksi imeytyvä sadevesi on osa-alueilla 2 ja 3 vähäisesti kosketuksissa eristettyjen pilaantuneiden maa-ainesten kanssa. Voimakkaasti pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen orsiveden mukana kulkeutuvien haitta-aineiden pitoisuudet ja määrät pienenevät oleellisesti.

15 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Ympäristölupahakemuksessa esitetty alueen kunnostaminen Kunnostuksen kesto Kunnostuksen arvioidaan kestävän kaksi kuukautta. Työaika on ma pe klo Valmistelevat työt Kunnostuksesta tehdään toteutus-, työsuojelu- ja laadunvalvontasuunni telmat. Työntekijöille varataan sosiaalitilat ja henkilökohtaiset suojava rusteet. Kunnostusalue erotetaan ympäristöstä aidalla tai lippusnmalla. Alue merkitään pilaantuneen maa-aineksen kunnostuksesta kertovin merkin nöin. Kunnostusalueelta poistetaan mahdollinen sekalainen jäte. Alue raiva taan tarpeellisilta osilta. Kunnostuksen periaafteet Ruukkialueen länsiosan maaperä ja itäpuolisella alueella sijaitseva teol lisuuskaatopaikka kunnostetaan massanvaihdolla. Itäosan kaatopaikan ulkopuolella olevalle alueelle tehdään pintamaa-aineksen massanvaihto ja kaivutason alapuolelle jäävän maa-aineksen eristäminen. Ruukin pilaantunut alue on jaettu neljäksi kunnostuksen osa-alueeksi (IHte 1.). Osa-alue 1 käsittää Keravanjoen länsipuolisen khnteistön alueella sijait see viisi rakennusta. Kunnostettavan alueen pinta-ala on noin m2. Osa-alue 2 käsittää Keravanjoen itäpuolisen alueen pohjoisosan lukuun ottamatta alueen koillisnurkassa sijaitsevien verstaan (rakennus 2) ja pintakäsittelyrakennuksen (rakennus 3) välistä osuutta. Alueella sijait see neljä rakennusta. Kunnostettava alue on pinta-alaltaan noin m2. Keravanjoen itäpuolisen kiinteistön eteläreuna on osa-aluetta 3. Alueel la on yksi rakennus. Kunnostettavan alueen kokonaispinta-ala kaato paikka mukaan lukien on noin m2. Kaatopaikan ulkopuolisen pi laantuneen alueen pinta-ala on noin m2. Osa-alueella 3 Keravanjoen rantapenkereessä on teollisuuskaatopaik ka. Kaatopaikan ylemmän penkereen ylätasolle on läjitetty arviolta 230 m3 kuparilla, lyijyllä, nikkelillä ja sinkillä pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainekset ovat peräisin ruukin alueella vuonna 1998 tehdystä vie märilinjan kaivusta.

16 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Rakennusten 2 ja 3 välinen alue on osa-aluetta 4. Kunnostettavan alu een pinta-ala on noin 700 m2. Kunnostustavoitteet Keravanjoen länsipuoliselta alueelta (osa-alue 1) poistetaan maaainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät aiemmat ohjearvot. Keravanjoen itäpuolen osa-alueelta 3 poistetaan jätetäyttö ja pilaantu nut maa-aines kaatopaikka-alueelta. Teollisuuskaatopaikan ulkopuoli sella alueella ei tehdä massanvaihtoa. Lisäksi osa-alueilta 2 ja 4 poistetaan pintamaa-aineskerros 0,3 metrin syvyydelle saakka. Rakennusten vierestä voidaan tarvittaessa poistaa pilaantunutta maa-ainesta 0,2 0,5 metrin kerros, Tarpeetonta maiden kaivua ja siirtelyä väitetään. Maa-ainesten paiskaivun jälkeen alueet nurmetetaan tai asfaltoidaan. Lisäksi pilaantuneet maa-ainekset poistetaan lähes kaikista vesijohto-ja viemärikaivannoista osa-alueilla 1 ja 3 tehtävän massanvaihdon yhtey dessä. Viemärilinja-alueet, joilla ei tehdä massanvaihtoa, asfaltoidaan. Kaivu Toteutus Rakennusten tuentatarve selvitetään, jos kaivannot ovat syviä. Tuentaa ei tarvita 0,2-0,3 metriä syvillä kaivualueilla. Savikerroksen rikkomista väitetään massanvaihdon aikana. Kaatopaikka-alue tasataan massanvaihdon jälkeen. Tasaukseen käytet tävän maa-aineksen määrä on noin puolet poistetun jätetäytön määräs tä. Pilaantuneita maa-aineksia poistetaan seuraavasti: osa-alueelta 1 arviolta m3 - osa-alueelta 2 arviolta 1100 m3 osa-alueelta 3 arviolta 14 10Dm3 osa-alueelta 4 arviolta 250 m3. Maaperätutkimukset Kenttävalvonnasta vastaa sertifioitu ympäristönäytteenottaja. Kunnos tustyön aikaiset analyysit teetetään akkreditoidussa laboratoriossa. Kaivualueen leikkauspinnasta otetaan maaperänäytteet jokaista 200 m2:n aluetta kohti. Näytteistä tutkitaan kupari-, lyijy- ja sinkkipitoi

17 UUDELY/1 159/07.00/ /56 suudet. Joka vhdennestä näytteestä analysoidaan öljy-, syanidi-, trikloo rieteeni- ja vinyylikloridipitoisuudet. Poistettavista maa-aineksista otetaan yksi näyte jokaista 100 m3:n mas samäärää kohti. Näytteistä tutkitaan kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet. Joka viidennestä näytteestä analysoidaan öy-, syanidi- ja trikloorietee nipitoisuudet. Eristys Maa-aineseristys Pintamaa-aineksen poistamisen jälkeen eristetään osa-alueen 2 viher alueille jäävät pilaantuneet maa-ainekset. Alueen pinta-ala on noin 900 m2. Peitettävät alueet tasataan. Isoimmat epätasaisuudet voidaan muotoifla asfaltoitavilta alueilta saatavilla leikkausmassoilla. Ennen peittämistä alueille levitetään merkkikangas. Pilaantuneeksi jäävän maa-alueen eristys tehdään 0,3 metriä paksulla puhtaalla maa-aineskerroksella. Alueille istutetaan soveltuva kasvilli suus. Istutuksesta tehdään erikseen maisemointisuunnitelma. Asfaltointieristys Pintamaa-aineskerroksen poistamisen jälkeen piha- ja tiealueille jäävät pilaantuneet maa-ainekset eristetään asfaltoimalla. Asfaltoitavien aluei den välissä olevat luiskarakenteet suojataan eroosiosuojarakenteilla. Osa-alueella 2 eristetään piha- ja tiealueet. Alueen pinta-ala on noin m2. Osa-alueella 3 eristetään rakennuksen 11 piha-alue ja rakennuksen itäpuolella oleva tie. Alueen pinta-ala on noin m2. Osa-alueella 4 neljä eristetään rakennusten 2 ja 3 välinen alue. Alueen pinta-ala on noin 700 m2. Astaltoitavien kaivualueiden pohjalle asennetaan suodatinkangas. Kan kaan päälle rakennetaan mm:n paksu murskekerros. Murske kerroksen päälle vaietaan asfalttikerros, kuten AB 16/ mm. Pai koin voidaan käyttää valuasfalttia. Eroosiosuoiaus Eroosiosuojauksessa käytetään eroosiosuojaverkkoa tai -mattoa. Verk ko ankkuroidaan luiskaan.

18 UUDELY/1159/07.00/ /56 Haitta-aineet eristysalueilla Osa-alueelle 2 jää pilaantuneita maa-aineksia arviolta m3. Osa-alueelle 3 jää pilaantuneita maa-aineksia arviolta m3. Osa-alueelle 4jää pilaantuneita maa-aineksia arviolta 850 m3. Rakennusten alapuolinen maaperä Rakennusten 2 ja 3 lattiat pinnoitetaan tnvnliä betonivalulla. Tarvittaessa käytetään betonia tnviimpää massausta. Alipaineistuksen tekeminen tiloihin ei ole mahdollista ilman laajamittai sia muutostöitä. Vesien keräys ja johtaminen Kaatopaikan Keravanjoen puoleiseen reunaan asennetaan joen suun tainen salaoja. Salaoja varustetaan tarkkailukaivolla. Asfaltoitavilta alueilta hulevedet kerätään ja johdetaan rnttävillä kallis tuksilla ja kouruilla. Polttoaineen käyttö ja varastointi Käytettävä polttoainesäiliö on kaksoisvaippasäiliö tai säiliö on varustettu valuma-altaalla. Säiliö on tyyppihyväksytty, huollettu ja suunniteltu työ maakäyttöön. Säiliön varusteina ovat ylitäytön ja lapon estin. Säiliössä on lukittava täyttöaukko, lukittava pistooli ja lukittava pumppu. Säiliön tilavuus on 1 3 m3. Säiliö sijoitetaan kovalle pohjalle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Esitetyllä kunnostusmenetelmällä vähennetään pilaantuneista maaaineksista aiheutuvaa haittaa. Menetelmällä estetään haitta-aineiden le viäminen ympäristöön. Lisäksi menetelmässä otetaan huomioon alueel la sijaitsevien rakennusten historiallinen merkittävyys ja tästä johtuvat rajoitukset kunnostukselle. Päästöjen määrä on myös vähäinen. Alueen suojarakenteet tehdään puhtaista materiaaleista. Esitetyllä kun nostusratkaisulla säästetään puhtaita maa-aineksia ja säästetään mas sojen kuljetuksesta aiheutuvat energiakustannukset. Tekniikan kehitty essä massojen käsittely on mahdollista tulevaisuudessa. Päästöjen hallinnassa käytetään hyväksyttyä teknhkkaa. Alueelle on tehty jälkiseurantaohjelma.

19 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätevedet Kaatopaikkavesi Jätetäyttöalueella on yksi orsivesiputki (PV5). Putkesta PV5 vuonna 2002 otetussa vesinäytteessä todettiin trikloo rieteeniä 310 pg/i, vinyylikioridia 21 pg/i, 1,1,2-trikloorietaania 5,9 pg/i, tetrakioorieteeniä 2,4 pg/i, tolueenia 3,1 pgfl, 1,2,4-trimetyylibentseeniä 1,6 pgil ja ksyleenejä yhteensä 4,4 pgil. Putkesta PV5 vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä todettiin trikloo rieteeniä 23 pg/l, 1,1-dikloorieteeniä 120 pg/i, 1,1,1-trikloorietaania 4,8 pgil. Kaivantovesi Massanvaihtokaivantoon voi kertyä vettä. Vesi pumpataan kaivannosta ja esikäsitellään tarvittaessa öljyn ja knntoaineksen erottimella. Vesi johdetaan viemärnn tai toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaik kaan. Viemäröinnistä sovitaan viemärilaitoksen kanssa. Jos haitta-ainepitoisuudet ovat alhaisia, sovitaan veden johtamisesta Keravanjokeen ympäristöviranomaisten kanssa. Päästöt vesiin Ruukin alueen orsivedessä olevat liuottimet kulkeutuvat koko alueelta Keravanjokeen. Huuhtoutuvien liuottimien määrää ei pystytä arvioi maan. Valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 on säädetty vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet. Lisäksi tietyille aineille on asetettu ympä ristölaatunormi. Kellokosken ruukkialueen maaperässä ja pohjavedessä todettuja vaarallisia aineita ovat trikloorieteeni, tetrakloorieteeni, bent seeni, kadmium ja nikkeli. Elohopean ympäristölaatunormi pintavedelle on vuosikeskiarvona 1 pg/l. Trikloorieteeniä ja tetrakioorieteeniä ei saa päästää pintaveteen tai viemärnn. Pintaveden laatunormi trikloorieteenille ja tetrakloorietee nille on 10 pg/l. Riskinarviossa on arvioitu, että trikloorieteenin pitoisuus ei kunnostuksen jälkeisessä tilanteessa nouse merkitykselliselle tasolle. Keravanjoen länsipuolisen alueen ja kaatopaikan massanvaihto vähen tää alueelle jäävän trikloorieteenin määrää. Tetrakloorieteenistä ei ai heudu haittaa Keravanjoen veden laadulle, sillä aineen pitoisuudet ovat alhaisia.

20 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Alueella alhaisina pitoisuuksina todettua bentseeniä ei tutkimusten mu kaan pääse Keravanjokeen. Kadmiumia ei kulkeudu tällä hetkellä mer kittävää määrää Keravanjokeen ja päästömäärä tulee pienenemään kunnostuksen jälkeen. Nikkeliä on todettu maaperässä, pohjavedessä ja Keravanjoen sedimentissä. Maaperänäytteiden perusteella nikkeli on maassa niukkaliukoisessa olomuodossa. Alueen kunnostaminen vähen tää merkittävästi nikkelin kulkeutumista. Vesitase Nykytilanteessa Ruukin alueella muodostuu hulevesiä arviolta m3/a. Hulevesien kerääntymisalueen pinta-ala on noin m2. Kunnostuksen jälkeen Ruukin alueella muodostuu hulevesiä arviolta m3/a. Hulevesien kerääntymisalueen pinta-ala on noin m2. Hulevedet puretaan Keravanjokeen. Päästöt ilmaan Pintakäsittelyrakennuksen (rakennus 3) betonilattian alapuolisen maa perän huokosilmassa esiintyi vuoden 2002 tutkimuksissa 1,1,1- trikloorietaania 4,6 mg/m3 ja trikloorieteeniä 2,7 mg/m3. Ns. lasipalatsirakennuksen (rakennus 11) betonilattian alapuolisen maaperän huokosilmassa esiintyi vuoden 2011 tutkimuksissa 1,1,1- trikloorietaania 0,8 pg/m3, trikloorieteeniä 0,2 mg/m3, tetrakloorieteeniä 0,05 mg/m3, tetrakloorimetaania 0,05 pglm3, bentseeniä 5 pg/m3 ja BTEX-yhdisteitä yhteensä 0,09 mglm3. Osa-alueen 1 massanvaihdon yhteydessä syntyy pisteittäisiä ja ajoittai sia haihtuvien hblivetyjen päästöjä. Maaperän pölyäminen ja haitta-aineiden leviäminen pölyn mukana mi nimoidaan työteknisillä ratkaisuilla, kuten kastelulla. Melu Melua ja tärinää syntyy liikenteestä ja kaivamisesta. Melun voimakkuus vastaa normaalia liikenteen ja maansnrron melua. Jäfteetja niiden käsittely ja hyödyntäminen Voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan luvanvaraiseen kä sittelylaitokseen. Jätteet toimitetaan asianmukaiseen paikkaan.

21 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Vesitase Nykytilanteessa Ruukin alueella muodostuu orsivesiä arviolta m3/a. Orsivesien kerääntymisalueen pinta-ala on noin m2. Kunnostuksen jälkeen Ruukin alueella muodostuu hulevesiä arviolta m3/a. Hulevesien kerääntymisalueen pinta-ala on noin m2. Alueella ei muodostu pohjavettä. Pohiavesi Kera vanjoen länsipuoli Orsivesiputken PV1 vuoden 2002 vesinäytteessä todettiin tolueenia 2,6 pg/l, 1,2,4-trimetyylibentseeniä 2,1 pg/l ja ksyleenejä yhteensä 4,5 pgil. Orsivesiputkesta PV307 vuonna 2004 otetussa vesinäytteessä havaittiin trikloorieteeniä 7,3 pg/lja 1,1,1-trikloorietaania 2,6 pg/l sekä booria, ba riumia, fosforia, lyijyä ja sinkkiä pitoisuuksina, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. Orsivesiputkesta PV307 vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä havaittiin trikloorieteeniä 23 pg/l, 1,1,1-trikloorietaania 20 pg/l ja cis-1,2- dikloorieteeniä 53 pg/l sekä bariumia pitoisuutena, joka saattavat ilmen tää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnulla laatumuutosta. Kera vanjoen itäpuoli Pohjavesiputken PV15 vuoden 2002 vesinäytteessä todettiin tolueenia 1,2 pgil ja ksyleenejä yhteensä 1,2 pgfl. Pohjavesiputkesta PV302 vuonna 2004 otetussa vesinäytteessä havait tiin bensnnihiilivetyjä (C6 Cia) 16 pg/l, mineraaliöljyä (Cii C23) 117 pgil, 1,2,4,5-tetrametyyHbentseeniä 1,3 pgil sekä bariumia, nikkellä ja lyijyä pitoisuuksina, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä ta sosta kohonnutta laatumuutosta. Pohjavesiputkesta PV302 vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä ei ha vaittu pitoisuuksia, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. Pohjavesiputkesta PV303 vuonna 2004 otetussa vesinäytteessä todet tiin bariumia, nikkeliä ja lyijyä pitoisuuksina, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta.

22 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Kunnostusalueen eteläpuoli Kunnostusalueen ulkopuolella suaitsee pohjavesiputki PV1O2. Vuonna 2002 putkesta otetussa vesinäytteessä havaittiin alumhnia ja arseenia pitoisuuksina, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. Vuonna 2011 putkesta otetussa vesinäytteessä havaittiin sinkkiä pitoi suutena, joka saattaa ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta ko honnutta laatumuutosta. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Ku nnostustyö Poikkeuksellisia tilanteita voi aiheutua sääolosuhteista, kuten rankka sateista tai myrskyistä. Lisäksi kunnostusalueella voi esiintyä oletettua korkeampia haitta-ainepitoisuuksia ja jätteitä, joiden olemassa olo ei ole tiedossa. Voimakkaiden sateiden aikana väitetään kaivamista ja kaivannot pide tään mahdollisimman pieninä. Maaperästä tavattava erillinen trikioo rieteenifaasi poistetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi. Painumat, snrtymät tai kaatuneen puun juurakko voivat rikkoa peitera kenteen. Erityisesti jyrkissä luiskissa paljastuma voi iaajeta vesieroosion vaikutuksesta. Paljastumat ovat pieniaiaisia ja niistä ympäristöön leviä vät haitta-ainemäärät ovat pieniä. Paljastumat mahdollistavat suoran kosketuksen pilaantuneeseen maa-ainekseen. Pensaiden ja erityisesti puiden juuret tunkeutuvat osittain myös pilaan tuneeseen maahan. Valtaosa juurista on kuitenkin lähellä maan pintaa. Haitta-aineita voi kertyä hieman puiden juuriin. Puiden maanpäällisfln osiin kulkeutuvat haitta-ainemäärät ja kasviiihsuuden kautta ravintoket juun siirtyvän haitta-aineen määrät jäävät kuitenkin merkityksettömän pieniksi. Maaperäeliöstö voi kuljettaa pieniä määriä haitta-aineita maan pintaker rokseen ja edelleen lieroja ravintonaan käyttäviin eläimhn. Pintamaahan ja ravintoketjuun siirtyvän haitta-aineen määrä on merkityksettömän pieni. Jos alueella tehdään viemäri- tai muita kaivutöitä, on työntekijöiden suo jauduttava asianmukaisesti. Lisäksi kaivettavien maa-ainesten pilaantu neisuus tutkitaan ja maa-ainekset toimitetaan iuvanvaraiseen käsittelypaikkaan.

23 UUDELY/1159/07.00/ /56 Tarkkailu Käyttötarkkailu Kenttävalvoja pitää kuormakohtaista työmaapäiväkirjaa alueelta poiste tuista pilaantuneista massoista sekä tarkkailu- ja jäännösnäytteistä että näytteiden analyysituloksista. Kirjanpitoon merkitään kaikki työmaan ta pahtumat, kuten näytteenotot, vesien käsittely ja poikkeuksellisettapah tumat. Kaivutyön aikana pidetään aloituskokous ja työmaakokouksia. Kokouk sista laaditaan muistiot. Asfalttipinnoitteen kuntoa tarkkaillaan. Halkeamat korjataan tarvittaessa. Päästötarkkailu Rakennusten 2 ja 3 huoneilmasta otetaan näytteitä, kun lattiat on tnvis tetty. Näytteet otetaan kertaluonteisesti kesällä ja maaperän ollessa roudassa alueilta, joissa lattian alapuolisessa maaperässä on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. AktiivihNleen otetuista näytteistä analysoidaan liuotinpitoisuudet laboratoriossa. Tarvittaessa otetaan li sää näytteitä. Teollisuuskaatopaikan Keravanjoen puoleiseen reunaan asennettavan salaojan tarkkailukaivoista otetaan vesinäytteet kerran vuodessa keväi sin. Tarkkailua tehdään viiden vuoden ajan. Tarkkailujakson päätyttyä neuvotellaan viranomaisten kanssa tarkkailun jatkamisesta ja tarkkailusuunnitelman päivitystarpeesta. Vesinäytteistä analysoidaan arseenin, kadmiumin, kromin, kuparin, lyi jyn, nikkelin, sinkin, liuottimien, syanidin ja öljyn pitoisuudet. Vaikutustarkkailu Pintavesi Kunnostuksen jälkeen alueella muodostuvan pintaveden määrää ja laa tua seurataan kahdesta pisteestä, kuten sadevesikaivosta tai -vie märistä otettavilla näytteillä. Vesinäytteet otetaan kahdesti vuodessa kahden vuoden ajan. Tarkkailun jatkamista harkitaan tulosten perusteel la. Vesinäytteistä tutkitaan ph ja sähköjohtavuus sekä analysoidaan aina kin kuparin, lyijyn, sinkin, syanidin, öljyn ja Iiuottimien pitoisuudet.

24 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Raportointi Ilmoituksen käsittely Keravanioki Keravanjoesta otetaan vesinäytteet kunnostusalueesta ylävirtaan pato altaasta tulevasta vedestä ja kunnostusalueen eteläreunan kohdalta. Näytteenotto toteutetaan ennen kunnostuksen alkua, yhden kuukauden kuluttua aloittamisen jälkeen ja kunnostuksen päättyessä. Vesinäytteistä tutkitaan ph, sähkönjohtavuus sekä knntoaineksen, lyi jyn, sinkin ja nikkelin pitoisuudet. Pohjavesi Ennen kunnostuksen aloittamista selvitetään pohjaveden haitta ainepitoisuudet orsivesiputkesta PV5 ja orsivesiputkesta PV307 otettavilla vesinäytteillä. Kunnostuksen aikana putket poistetaan ja korvataan uusilla putkilla. Putkien PV5 ja PV1 läheisyyteen asennetaan uudet pohjavesiputket. Putkien veden laatu tutkitaan heti asentamisen jälkeen sekä kahden vuoden ajan keväällä ja syksyllä. Vesinäytteistä analysoidaan liuottimien ja syanidin pitoisuudet. Kunnostustyöstä tehdään loppuraportti. Raportissa kuvataan kunnos tuksen toteutus, tulokset, kartat kaivualueista ja taulukot analyysitulok sista. Lisäksi esitetään poistettujen massojen määrät, laadut ja vientipaikat sekä valokuvia kunnostuksesta että alkuperäiset laboratoriotodis tukset. Rauenneen Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä pyydettiin lausuntoja eri viran omaisilta vuonna 2001 ja Vuonna 2010 pyydettiin lausunnot Mu seovirastolta, Tuusulan kunnalta, Tuusulan kunnan ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Tämän ilmoituksen käsittelyn yhteydessä ei ole pyydetty enää uusia lausuntoja. Ympäristölupakäsittelyn yhteydessä annetut lausunnot on otettu huomioon tämän ilmoituksen käsittelyssä ja määräyksissä.

25 UUDELY/1159/07.00/ /56 Viranomaisen ratkaisu Toiminnan toteutus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaiden ilmoituksen, joka koskee pilaantu neen maaperän puhdistamista Tuusulassa Kellokosken ruukin alueella, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: A.1. A.2. A.3. Kunnostusalue on aidattava. Alueelle on myös asetettava asianmukai sia varoituskylttejä. Lisäksi kunnostusalueelle on asennettava tuulipussi tai muu vallitsevan tuulen suunnan havainnoiva järjestelmä. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo pois lukien yleiset juhlapyhät. Maiseman rumentuminen, ympäristön roskaantuminen, maaperän ja pinta- ja pohjaveden lisäpilaantumisvaara ja muut ympäristö- tai ter veysriskit on estellävä huolellisella työn suunnittelulla ja toteutuksella. Kuljetuskoneet on puhdistettava siten, ettei toiminnasta aiheudu jälleen ja pilaantuneen maa-aineksen eikä muun materiaalin leviämistä ympä ristöön. Tiedottaminen A.4. Työn aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuoje luviranomaiselle. Tiedote on toimitettava viimeistään viikkoa ennen töi den aloittamista. Lisäksi kunnostamisesta on tiedotettava kiinteistöjen käyttäj ii le. Työn päättymisestä on ilmoitellava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuoje luviranomaiselle. A.5. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa kunnostustyön vai vonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ennen töiden aloitta mista. Mikäli vastuuhenkilön nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoi tettava vnpymättä edellä mainituille viranomaisille. AO. Jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen kaivutyön ohjauksessa on käytettävä ympäristöteknistä asiantuntijaa. Asiantuntijalla on oltava riit tävä asiantuntemus kaatopaikan ja pilaantuneen maaperän kunnostus työn valvonnasta.

26 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Muinaisjäännösalueella kaivettaessa on lisäksi otettava huomioon Mu seoviraston vaatimukset kaivutyön valvontaan liittyvän asiantuntijan pä tevyydestä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Melu A.7. Kunnostukseen liittyvistä työvaiheista, siihen liittyvä työmaalhkenne mu kaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimpien, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen ja hoitolaitoskhnteistön piha-alueilla, ylittää päivällä klo ekvivalentfimelutasoa (LAeq) 55 db eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 db. Päästöt ilmaan A.8. Kaivusta ja siihen lflttyvästä työmaaliikenteestä ei saa aiheutua pölyhait taa kunnostusalueen ulkopuolelle. Pölyämistä on torjuttava arvioimalla pölyntorjuntatarve päivittäin. Pinnoitetut alueet on pestävä ja pinnoitta mattomat alueet on kasteltava tai pölyäminen on estettävä muulla asi anmukaisella menetelmällä. Kaivettavan jätteen ja pilaantuneen maaaineksen pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla. Toiminnan jätehuolto A.9. Pilaantuneen maa-ainesjätteen ja tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) säädettyjen vaatimusten mukaisesti. A.10. Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet ja muut kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjälleet on luokiteltava seuraavasti: kohonneita tavanomaisiksi vaarallisiksi haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Kaivettu jätetäyttö ja jätejakeet on luokiteltava pysyväksi jätteeksi, ta vanomaiseksi jätteeksi tai vaaralliseksi jätteeksi. A.11. Kaivussa erottuvat ja toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja hyö dyntämiskelpoiset jätteet on koottava jätelajikohtaisesfl erilleen muista jätteistä. Jätteet on varastoitava jätekohtaisilla keräyslavoilla, keräysas tioissa tai muussa säilytystilassa. Kerätyt vaaralliset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. Vaaralliset jätteet on varastoitava lukitussa valuma hallitussa kontissa tai muussa katetussa ja tiivispohjaisessa varastoti lassa.

27 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaan ottopaikkaan, jolla on lupa kyseisten massojen hyödyntämiseen tai kä sittelyyn. Vaaralliset jätteet ja muut jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitok seen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsitte ly. Pysyvä jäte ja tavanomainen jäte on ensisijaisesti toimitettava hyö dynnettäväksi ja vain hyötykäyttöön kelpaamaton jäte kaatopaikkasijoi tettavaksi. Pilaantuneiden maa-ainesten ja kaivetun jätteen kuormat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kuljetuksessa on käytettävä tarvittaessa tiivislava ajoneuvoja tai muuta vastaavaa kuljetuskalustoa. A.12. Pilaantuneen maa-aineksen ja vaarallisen jätteen kuljetuksista on tehtä vä snrtoasiakirjat, jotka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutet tava jätteen vastaanottajalle. Sflrtoasiakirjat on säilytettävä kolmen vuo den ajan. Pilaantuneet maa-ainekset ja muut jätteet saa antaa kuljetet tavaksi vain jätehuoltorekisternn hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Vesien johtaminen ja käsiftely A.13 Olemassa olevien säilytettävien rakennusten, joiden alapuolinen maa perä on pilaantunut, perustuskaivantojen haitta-aineita sisältävät kuiva tusvedet on kerättävä tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä ja johdet tava hallitusti tarkkailukaivoon. A.14. A.15. Teollisuuskaatopaikan ja pilaantuneen maa-aineksen kaivualueille ker tyvä haitta-aineita sisältävä vesi on kerättävä hallitusti ja ohjattava tarvit taessa varastosäiliöön tai muutoin estettävä veden pääsy ympäristöön. Eristysalueilla muodostuva haitta-aineita sisältävä orsivesi on kerättävä ja ohjattava ruukin alueen vesienkeräysjärjestelmään tai vesien hallinta on tehtävä muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä. Vesien hal linta on järjestettävä siten, että pilaantunut vesi ei aiheuta puhdistetun tai muun pilaantumattoman maa-alueen pilaantumista eikä eristysalu een ulkopuolisen orsi- tai pohjaveden pilaantumista. A.16. Edellä määräyksissä A.13. A.15. kerätyt vedet saa johtaa Tuusulan kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesi- tai sadevesiviemäriin tai Keravan jokeen jäljempänä määräyksessä A.17. velvoitetun mukaisesti. Vedet on tarvittaessa käsiteltävä tarkoitukseen soveltuvalla puhdistuslaitteis tolla viemärnn tai Keravanjokeen johtamiskelpoisiksi.

28 UUDELY/1 159/07.00/ /56 A.17. Sadevesiviemärhn ja Keravanjokeen johdettavan veden on täytettävä vähintään seuraavat laatuvaatimukset: knntoainespitoisuus alle 35 mgil arseenipitoisuus alle 10 pgfl kadmiumpitoisuus alle 1 pgil kuparipitoisuus alle 0,2 mg/l kromin kokonaispitoisuus alle 50 pgil nikkelipitoisuus alle 20 pgii lyijypitoisuus alle 10 pg/l sinkkipitoisuus alle 0,5 mg/l kokonaissyanidipitoisuus alle 50 pg/l bentseenipitoisuus alle 50 pg/l mineraaliöljypitoisuus alle 5 mg/l. Jos vesi johdetaan Tuusulan kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemä rnn, on veden viemäröintbn pyydettävä lupa vesihuoltolaitokselta ja noudettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. JätevesiviemärNn ei saa johtaa sellaisia jätevesiä, joista voi aiheutua haittaa viemärin tai viemä riverkon rakenteille tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle ja hyötykäytölle. A.18. A.19. 1,2 dikloorietaania, aldrnnia, dieldriiniä, endrflniä, DDT:tä, heksakloori bentseeniä, heksakloorisykloheksaania, hnlitetrakloridia, pentakioori fenolia, tetrakloorieteeniä, triklooribentseeniä, trikloorieteeniä tai trikloo rimetaania sisältävää vettä ei saa johtaa Keravanjokeen tai viemäriin. Jos riskinarvioinnilla osoitetaan veden sisältävän niin vähäinen määrä haitta-ainetta, ettei aineesta voi aiheutua haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle tai pintaveden pilaantumisen vaaraa, voidaan vedet johtaa vesihuoltolaitoksen viemärhn tai Keravanjokeen. Vesien johtamiselle viemäriin on oltava Tuusulan kunnan vesihuoltolaitoksen lupa ja Kera vanjokeen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hy väksymä vesien johtamis- ja tarkkailusuunnitelma. Vesien hallinnasta, käsittelystä ja viemäriin johtamisesta on tehtävä yk sityiskohtaiset toteutussuunnitelmat ja vesienkäsittelyjärjestelmän mitoi tuslaskelmat. Suunnitelmat on liitettävä jäljempänä määräyksessä B.16. velvoitettuun pilaantuneen maa-alueen ja kaatopaikan puhdistamis suunnitelmaan. Poikkeukselliset tilanteet A.20. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta jälleen tai pilaan tuneen maa-aineksen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäris töön tai muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia

29 maaperässä UUDELY/1 159/07.00/ /56 päästöjä jätevesiviemärnn, ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maape rään, on vnpymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym päristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisel le. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toi menpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutus ten rajoittamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumi sen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerät tävä välittömästi talteen. B. Maaperän ja pohjaveden puhdistaminen Maaperän kunnostustavoitteet B.1. Asuinkäyttöön tarkoitetuilta alueilta on poistettava teollisuuskaatopaikan pilaantunut pilaantunut jätetäyttö olevat pysyväksi jätteeksi, tavanomaiseksi jätteeksi ja vaarallisek jätteeksi luokiteltavat jätejakeet maa-aines, jonka trikloorieteenipitoisuus on yli 0,01 mgfkg, tetrakloorieteenipitoisuus yli 0,01 mg/kg, vinyylikloridipi toisuus yli 0,01 mg/kg, dikloorieteenien pitoisuus yli 0,01 mgfkg ja bentseenipitoisuus yli 0,02 mg/kg maa-aines, jonka muiden epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) lhtteen mukaiset aiemmat ohjearvot. B.2. Julkisten palvelujen ja muilta vastaavanlaiseen käyttöön tarkoitetuilta alueilta on poistettava teollisuuskaatopaikan maaperässä jätetäyttö olevat tavanomaiseksi jätteeksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat jätejakeet. Lisäksi on poistettava pilaantunut maa-aines seuraavasti: syvyydestä riippumatta pilaantunut maa-aines, jonka trikloorietee nipitoisuus on yli 1 mg/kg, tetrakioorieteenipitoisuus yli 0,5 mg/kg, vinyylikloridipitoisuus yli 0,01 mg/kg, dikloorieteenien pitoisuus yli 0,05 mg/kg ja bentseenipitoisuus yli 0,2 mg/kg vähintään yhden metrin syvyydelle saakka maanpinnan tasosta pi laantunut maa-aines, jonka epäorgaanisen ja/tai edellä mainitsemat toman orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 lhtteen mukaisen alemman ohjearvopitoisuuden. yhden metrin kaivutason alapuolisesta maaperästä pilaantunut maaaines, joka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja pilaantunut maaaines, jonka epäorgaanisen haitta-aineen ja/tai edellä mainitsemat toman orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 INtteen mukaisen ylemmän ohjearvopitoisuuden. olemassa olevien rakennusten perustuslinjan ulkopuolelta yhden metrin etäisyydelle edellä velvoitetun lisäksi pilaantunut maa-aines,

30 syvyydestä uudisrakennusten UUDELY/1 159/07.00/ /56 uudisrakennusten jonka edellä mainitsemattoman orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 INtteen mukaisen alemman ohjearvopi toisuuden. sijoitusalueilta ja vähintään yhden metrin etäisyy delle rakennusten perustuslinjoista pilaantunut maa-aines edellä määräyksessä B.1. velvoitetun mukaisesti. B.3. Työpaikka-alueeksi tarkoitetuilta alueilta on poistettava teollisuuskaatopaikan maaperässä jätetäyttö olevat tavanomaiseksi jätteeksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat jätejakeet. Lisäksi on poistettava pilaantunut maa-aines seuraavasti: riippumatta pilaantunut maa-aines, jonka trikloorietee nipitoisuus on yli 1 mg/kg, tetrakloorieteenipitoisuus yli 0,5 mg/kg, vinyylikloridipitoisuus yli 0,01 mg/kg, dikloorieteenien pitoisuus yli 0,05 mg/kg ja bentseenipitoisuus yli 0,2 mg/kg vähintään 0,5 metrin syvyydelle saakka maanpinnan tasosta pilaan tunut maa-aines, jonka epäorgaanisen haitta-aineen tai edellä mai nitsemattoman orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuksen 0,5 214/2007 liitteen mukaisen alemman ohjearvopitoisuuden. metrin kaivutason alapuolisesta maaperästä pilaantunut maaaines, joka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja pilaantunut maaaines, jonka syanidipitoisuus on yli 50 mg/kg ja/tai muu epäorgaani sen haitta-aineen pitoisuus ylittää kaksinkertaisesti asetuksen 214/2007 INtteen mukaisen ylemmän ohjearvopitoisuuden ja/tai edellä mainitsemattoman orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 Ihtteen mukaisen ylemmän ohjearvon. olemassa olevien rakennusten perustuslinjan ulkopuolelta yhden metrin etäisyydelle edellä velvoitetun lisäksi pilaantunut maa-aines, jonka edellä mainitsemattoman orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvopitoisuu den. sijoitusalueilta ja vähintään yhden metrin etäisyy delle rakennusten perustuslinjoista pilaantunut maa-aines, jonka or gaanisen tai epäorgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 INtteen mukaisen alemman ohjearvopitoisuuden. B.4. Teollisuus- ja varastokäyttöön tarkoitetuilta alueilta on poistettava teollisuuskaatopaikan maaperässä jätetäyttö olevat vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat jätejakeet. Lisäksi on poistettava syvyydestä vähintään riippumatta pilaantunut maa-aines, jonka trikloorietee nipitoisuus on yli 5 mg/kg, tetrakloorieteenipitoisuus yli 2 mg/kg, vi nyylikloridipitoisuus yli 0,01 mg/kg, dikloorieteenien pitoisuus yli 0,2 mg/kg ja bentseenipitoisuus yli 1 mg/kg 0,5 metrin syvyydelle saakka maanpinnan tasosta pilaan tunut maa-aines, jonka epäorgaanisen haitta-aineen ja/tai edellä

31 UUDELY/1 159/07.00/ /56 mainitsemattoman orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuk sen 214/2007 liitteen mukaisen ylemmän ohjearvopitoisuuden. 0,5 metrin kaivutason alapuolisesta maaperästä pilaantunut maaaines, joka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja pilaantunut maaaines, jonka edellä mainitsemattoman orgaanisen haitta-aineen pi toisuus ylittää kaksinkertaisesti asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvopitoisuuden ja/tai syanidipitoisuus on yli 50 mg/kg olemassa olevien rakennusten perustuslinjan ulkopuolelta yhden metrin etäisyydelle edellä velvoitetun lisäksi pilaantunut maa-aines, jonka orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 Ihtteen mukaisen ylemmän ohjearvon. uudisrakennusten sijoitusalueilta ja vähintään yhden metrin etäisyy delle rakennusten perustuslinjoista pilaantunut maa-aines, jonka or gaanisen haitta-aineen tai syanidin pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja/tai muu epäorgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 mukaisen ylem män ohjearvon Olemassa olevien säilytettävien rakennusten alapuolinen maaperä on puhdistettava siten, ellei maaperässä olevista haitta-aineista voi aiheu tua terveyshaittaa tai vaaraa rakennuksessa oleskeleville. Maaperän puhdistaminen voidaan tehdä määräyksen B.25. mukaisilla puhdistus menetelmillä tai vaihtoehtoisesti maaperässä olevien haitta-aineiden kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan voidaan estää rakenteellisin rat kaisun (esim. lattian thveyden parantaminen, alapohjan tuuletus, riittävä ilmanvaihto). B.6. Olemassa olevien ja rakennettavien uusien kunnallisteknisten kaivanto jen alueilta on poistettava pilaantunut maa-aines edellä määräyksessä 8.1. velvoitetun mukaisesti leveys- ja syvyyssuunnassa vähintään 0,5 metrin etäisyydelle johtolinjoista Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava uudelleen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetus sa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyn mukaisesti, jos maaperässä edellä todetaan haitta-aineita, joita ei ole aiemmin todettu, ja jos haitta-aineet eivät tule poistetuksi edellä määräyksissä B. 1. B.6, velvoitettujen kunnostustavoitteiden mukaisella maaperän puhdis tuksella. Arviointi on tehtävä kyseisten aiemmin toteamattomien haitta-aineiden osalta. määräyksissä B.1. B.6. velvoitettuja kunnostustavoitteita ei kaivuteknisistä syistä tai muutoin ole mahdollista saavuttaa. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liiken ne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristön suojeluviranomaiselle vnpymättä, kuitenkin viimeistään kuukauden ku luessa tutkimustulosten valmistumisesta.

32 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Kaivu Maaperätutkimukset 6.8. Kunnostustyön aikana on otettava edustavia näytteitä jätetäytön ja pi laantuneen alueen laajuuden sekä kaivusyvyyden että kaivetun jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteet on otettava siten, että haitta-aineilla eriasteisesti pilaantuneet maa-alueet ja pilaantuneen alueen rajaus sekä poistettavan pilaantu neen maa-ainesjätteen haitta-ainepitoisuudet ja jätteen tulevat luotetta vasti selvitetyiksi. Maaperänäytteitä on otettava vähintään jokaista alkavaa 100 m2:n alu etta kohti. Kenttämittaustuloksista edustava osa, kuitenkin vähintään 10 %, on tarkastettava laboratorioanalyyseillä. Poistettavan jätteen haitta-ainepitoisuudet ja muu laatu on selvitettävä ottamalla jätteestä edustavia kokoomanäytteitä vähintään jokaista aika vaa 500 m3:n massaerää kohti, kuitenkin siten, että jokaisesta laadul taan erilaisesta jäte-erästä otetaan ainakin yksi edustava näyte. Laboratorionäytteistä on analysoitava trikloorieteeni-, tetrakloorieteeni-, vinyylikloridi-, dikloorieteenien, bentseeni- ja syanidipitoisuudet sekä muut kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todetut orgaani set ja epäorgaaniset haitta-aineet 6.9. J05 kunnostusalueella todetaan rakennusjätetäyttöä tai muita asbesti kuiduilla pilaantuneeksi epäiltävää täyttää, on alueilta otettava edustavia maaperänäytteitä asbestikuitujen esiintymisen tarkastamiseksi. Jos kaatopaikka-alueella todetaan viitteitä jätteiden polttopaikoista tai poltettujen jäte-erien läjitysalueista, on epäiltävien polttoalueiden jäte täytöstä ja/tai maaperästä otettava edustavia maaperänäytteitä PAH yhdisteiden ja dibentso-p-dioksnnien ja dibentsofuraanien (PCDD/PCDF-yhdisteet) ja tarvittaessa muiden haitta-aineiden pitoi suuksien tarkastamiseksi Alueilta, joilta on poistettu jätetäyttöä ja/tai pilaantunutta maa-ainesta, on tarkasteltava kaivantojen pohjien ja seinämien maaperän haittaaineiden jäännäspitoisuudet. Kaivualueiden pohjilta on otettava ainakin yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista alkavaa 100 m2:n aluet ta kohti, kuitenkin vähintään kaksi näytettä jokaiselta kaivualueelta. Kai vualueen seinämistä on otettava ainakin yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista alkavaa 20 metrin pituista aluetta kohti. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kaikki kyseisellä kunnostus alueella tehdyissä tutkimuksissa todetut epäorgaaniset ja orgaaniset haitta-aineet.

33 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Kaivun toteutus Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset sekä eri käsittelypaikkoihin toimitettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet ja tavanomaiseksi ja vaarat lisiksi jätteiksi luokiteltavat jäte-erät on pidettävä erillään kaivun, las taamisen ja muiden työvaiheiden aikana Avoinna oleva jätetäyttöalue ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavan pi laantuneen maa-aineksen kaivualue on peitettävä rhttävällä maa aineskerroksella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla peitteellä työvuo ron päättyessä, jos kaivualueelta purkautuu haitallisia määriä haihtuvia yhdisteitä tai jos pilaantuneesta maa-aineksesta tai jätteestä aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja ja jos työ keskeytyy viikonlopun ajaksi tai tätä pidemmäksi ajaksi Muinaisjäännösalueella tehtävässä kaivussa on otettava huomioon Mu seoviraston esittämät vaatimukset Jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen päätyminen Keravanjokeen on estettävä rinnealueen työtapa- ja -kalustojärjestelyllä tai muulla tarkoi tukseen soveltuvalla menetelmällä Alueelle jäävät pilaantuneet maa-ainekset on eristettävä jäljempänä määräyksissä B.23. velvoitetun mukaisesti. Kaivu- ja näytteenottosuunnitelmat B.16. Kaivutyön aikaisesta näytteenotosta on laadittava näytteenottosuunni telma, jossa on esitettävä ainakin orgaanisten ja epäorgaanisten haittaaineiden kaivutyön aikainen sekä kaivannon pohjan ja seinämien jään nöspitoisuuksien näytteenottotiheys, yksityiskohtainen luettelo tutkitta vista haitta-aineista ja kenttämittaustuloksista laboratoriossa tutkittavien näytteiden määrä (näytteitä kpvm2). Lisäksi on kuvattava näytteenotto menetelmät, epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden kenttämit tausmenetelmät ja -laitteet sekä laboratorionäytteiden analysointimene telmätja tulosten raportoinnin toteutus. Pilaantuneen maa-alueen ja teollisuuskaatopaikan puhdistamisesta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa esi valmistelut, työjärjestys aikatauluineen, massanvaihdon toteutus, pi!aantuneiden maa-ainesten ja jätteiden käsittely ja kuljetus sekä työnai kaisten riskien hallinta että kunnostuksen päättyminen ja kunnostusalu een vnmeistely Em. suunnitelmat on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkei no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ym-

34 UUDELY/1 159/07.00/ /56 päristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen kunnostus toiminnan aloittamista. Eristys Ruukin alueelle jäävän pilaantuneen maa-aineksen päälle on asennet tava huomioverkko tai muu maarakentamisessa yleisesti käytettävästä rakennemateriaalista erottuva huomiorakenne. Rinne- ja luiska-alueilla on käytettävä eroosioverkkoa tai muuta tarkoi tukseen soveltuvaa eroosiosuojausrakennefta Pilaantuneeseen maa-aineskerrokseen päätyvä kaivurintaus on eristet tävä. Eristyksessä on käytettävä tarkoitukseen sovettuvaa haitta-aineita kestävää materiaalia. B.20. Viheralueilla eristysmateriaalina saa käyttää pilaantumatonta maaainesta. Eristyskerroksen paksuus on oltava seuraava: julkiseen työpaikka-ja palveluun tarkoitetuilla alueilla vähintään yksi metri teollisuusalueilla vähintään 0,5 metriä LNkennöintNn ja vastaavaan käyttöön tarkoitetuilla alueilla eristysraken teena saa käyttää asfalttia vai vastaavantasoista muuta materiaalia. Alueilla, joille jää orgaanisia haitta-aineita sisältävää pilaantunutta maaainesta edellä määräyksissä B.1. B.5. asetettujen raja-arvojen ylittävinä pitoisuuksia, on käytettävä kaksinkertaista tnvisasfalttia, jonka tyhjätila on 3 %. Muutoin asfalttieristeenä voidaan käyttää kyseisiin käyttökoh teishn soveltuvaa asfalttibetonia (AB). Asfaltin alusrakenteen on oltava riittävän kantavaa ja routimatonta. Lä piviennit on tnvistettävä huolellisesti Kunnallisteknisten rakenteiden sijoitusalueille jäävä pilaantunut maaaines on erotettava kaivantoon tuotavista puhtaista maa- ja kiviaineksis ta tarkoitukseen soveltuvalla suodatinkankaalla tai vastaavalla materi aalilla. Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut kaivurintaus on eristettävä kyseis tä haitta-ainetta kestävällä materiaalilla, jonka vedenläpäisevyys on k 10 m/s Eristysrakenteista on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettä vä muun muassa eristettävät alueet karttapiirustuksessa, käytettävien materiaalien laatutiedot, eristerakenteet rakenne- ja poikkileikkauskuvi neen ja eristystyön laadun varmistaminen. Suunnitelmaan on INtettävä

35 UUDELY/1 159/07.00/ /56 laskennallinen selvitys eristettävien luiskien pintojen vakavuudesta. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäris tönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen kunnostustoi minnan aloittamista Eristysalueet on merkittävä ja dokumentoitava Kiinteistö Oy Kellokos ken Tehtaiden Kellokosken ruukkia koskeviin asiakirjoihin. Asiakirjoihin on merkittävä alueiden käyttö- ja muut toimintarajoitukset, kuten eristys rakenteiden alapuolisen maaperän kaivaminen ilman pilaantuneen maaperän puhdistamisesta vastaavan viranomaisen lupaa. Merkintätapa on esitettävä jäljempänä määräyksessä C.18. velvoitetus sa loppuraportissa. Muut kunnostusmenetelmät Eristettävillä alueilla ja säilytettävien rakennusten alapuolella helposti haihtuvilla yhdisteillä pilaantuneen maaperän saa puhdistaa massan vaihdolla, huokosilmapuhdistuksella tai muulla tarkoitukseen soveltuval la menetelmällä. Muut määräykset Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen on esitettävä edellä määräyksessä velvoitetussa pilaantuneen maa-alueen ja kaatopaikan puhdistamissuunnitelmassa. Mikäli säilytettävien rakennus ten alapuolisen maaperän haitta-aineiden kulkeutumista sisäilmaan eh käistään rakenteellisin toimenpitein, on toimenpiteet ja niiden toimivuu den varmistamiseksi tarvittava tarkkailu ja seuranta esitettävä määräyk sen B.16. mukaisessa suunnitelmassa. B.26. Kellokosken ruukin alueella oleva pilaantuneen maa-aineksen varasto kasa (Ihte 2., läjitetyt massat) on poistettava viimeistään alueella tehtä vien pilaantuneen maaperän ja teollisuuskaatopaikan kunnostustöiden yhteydessä. C. Tarkkailu ja raportointi Käyftötarkkailu Cl. Pilaantuneen maa-aineksen ja teollisuuskaatopaikan jätetäytän kaivun aikana on seurattava haihtuvien hnlivetyjen ja syaanivedyn esiintymistä kaivualueen ilmassa. Tarkkailusta on tehtävä suunnitelma, jossa on esi tettävä muun muassa mittauksen toteutus ja käytettävät laitteet, seurattavat haitta-aineet, haitta-ainekohtaiset hälytysrajat ja mittaustietojen raportointi.

36 UUDELY/1 159/07.00/ /56 C.2. Tarkkailusuunnitelmaan kuuluvien orsi- ja pohjavesiputkien toimivuus on tarkastettava ainakin vuosittain. Vialliset putket on kunnostettava tai uusittava vnpymättä. Päästötarkkailu Eristysrakenteiden kuntoa, kuten asfaltti- tai muun pinnoitteen, kuntoa on seurattava säännöllisillä tarkastuksilla. Vaurioitunut eristysrakenne on korjattava vnpymättä. Tarkastuksista on tehtävä tarkastuspöytäkirjat. Pöytäkirjat on IHtettävä jäljempänä määräyksessä C.15. velvoitettuun kirjanpitoon. C.3. Olemassa olevien rakennusten, joiden alapuolinen maaperä on pilaan tunut, alueilla muodostuvien kuivatusvesien laatua on tarkkailtava tar koitukseen soveltuvista tarkkailupisteistä. Vesinäytteet on otettava aina kin kerran vuodessa. Jokaisella näytteenollokerralla vesinäytteistä on tutkittava vähintään yleinen ulkonäkö, haju, sameus, ph ja sähkönjohtavuus sekä kiintoai neen, kloorattujen liuottimien, kuten trikloorieteenin, tetrakloorieteenin ja vinyylikloridin sekä kloorattujen yhdisteiden muiden hajoamistuotteiden, pitoisuudet. Vähintään kahden vuoden välein vesinäytteistä on analysoitava edellä esitetyn lisäksi ainakin arseenin, bariumin, kromin, kuparin, nikkelin, lyi jyn, sinkin, mineraaliöljyn, syanidin ja TOC:n pitoisuudet. Ensimmäinen laaja näytteenotto on tehtävä ennen kunnostuksen aloit tamista. C.4. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia näytteitä veden käsittelytarpeen selvittämiseksi. Näytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä ph ja knntoai nepitoisuus. C.5. Pilaantuneen maaperän eristysalueilla muodostuvan ja alueilta purkau tuvan orsiveden laatua on tarkkailtava tarkoitukseen soveltuvista näyt teenottopisteistä. Näytteistä on analysoitava vähintään eristysalueiden maaperään jää vien haitta-aineiden pitoisuudet sekä ph ja knntoainepitoisuudet. C.6. Vesien puhdistuslaitteistoon, Keravanjokeen ja Tuusulan kunnan vesi huoltolaitoksen viemärhn johdettavien vesien laatua on tarkkailtava.

37 UUDELY/1 159/07.00/ Näytteenottojen yhteydessä on mitattava vesihuoltolaitoksen viemärnn ja jokeen johdettavan veden virtaama. Näytteistä on analysoitava vähintään ne haitta-aineet, jotka esiintyvät Kellokosken ruukin alueella määräyksissä B.1. B.4. määrättyjä rajaarvoja ylittävinä pitoisuuksina sekä vähintään ph ja kiintoainepitoisuu det. C.7. Edellä määräyksissä C.3. C.6. velvoitetuista tarkkailuista on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä muun muassa tarkkailupis teiden sijainti, tarkkailutiheys, tutkittavat haitta-aineet ja muut ominai suudet, näytteenottomenetelmä ja analysoitavien parametrien määritys rajat sekä tarkkailun kirjanpito ja raportointi. Suunnitelma on esitettävä määräyksessä Cli. edellytetyssä käyttö-, päästä- ja vaikutustarkkailu suunnitelmassa. Vaikutustarkkailu Orsi- ia pohjavesi C.8. Vesinäytteet on otettava ainakin orsivesiputkista PV307 ja PV5 vähin tään puolivuosittain. Vesinäytteet on otettava ainakin pohjavesiputkesta PV15 vähintään ker ran vuodessa. Vesinäytteet on otettava ainakin pohjavesiputkista PV1, PV302, PV303 ja PV1O1 vähintään kolmen vuoden välein. Kaikkien tarkkailussa olevien orsi- ja pohjavesiputkien veden pinnan ta sot on mitattava vähintään puolivuosittain. Putkien sijainnit on esitetty päätöksen liitteessä 1. C.9. Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla vähintään yleinen ulkonäkä, haju, sameus, ph ja sähkönjohtavuus sekä hapen, kloorattujen liuottimien, kuten trikloorieteenin, tetrakloorieteenin ja vinyy likloridin sekä kloorattujen yhdisteiden muiden hajoamistuotteiden, pitoi suudet. Edellä esitetyn lisäksi on orsivesiputkien PV307 ja PV5 vesinäytteistä sekä pohjavesiputken PV15 vesinäytteistä tutkittava ainakin arseenin, bariumin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, sinkin, mineraaliöljyn (C11 C40), syanidin ja TOC:n pitoisuudet vähintään kahden vuoden vä lein. Ensimmäinen laaja vesinäytteenotto on tehtävä ennen kunnostuksen aloittamista.

38 yksi UUDELY/1 159/07.00/ /56 Pintavesi C.1O. Keravanjoen veden laatua on tarkkailtava välittömästi teollisuuskaato paikan alapuolelta ja pilaantuneen maa-alueen yläpuolelta. Ensimmäi set vesinäytteet on otettava ennen kunnostuksen aloittamista. Teolli suuskaatopaikan jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen kaivun aika na vesinäytteitä on otettava vähintään kaksi kertaa. Tarkkailusuunnitelma Vesinäytteistä on tutkittava ainakin yleinen ulkonäkö, haju, sameus, ph ja sähkönjohtavuus sekä kflntoaineen, kloorattujen liuottimien, kuten tri kloorieteenin, tetrakloorieteenin ja vinyylikloridin sekä kloorattujen yhdis teiden muiden hajoamistuotteiden, arseenin, bariumin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, sinkin ja syanidin pitoisuudet. C.1 1. Käyttö-, päästä- ja vaikutustarkkailuista on tehtävä tämän päätöksen määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunni telma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuoje luviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen kunnostuksen aloittamis ta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liiken ne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. C.12. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SF5 tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mit tausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Jatkotarkkailu C.13. Tämän päätöksen mukaisten maaperän kunnostustöiden päätyttyä on tehtävä orsi- ja pohjaveden laadun jatkotarkkailusuunnitelma. Tarkkai lussa on oltava vähintään orsivesiputket yksi yksi orsivesiputki orsiveden virtaussuunnassa eristetyn pilaantuneen alueen alapuolella niiden rakennusten välittömässä läheisyydessä, joi den alapuoliseen maaperään jää pilaantunutta maa-ainesta eikä ra kennuksen perustuskaivannon kuivatusvesiä kerätä erikseen orsivesiputki Keravanjoen länsipuolisella alueella pohjavesiputki Keravanjoen itäpuolisella alueella siten, että put ki sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa pilaantuneeksi jäävien alueiden alapuolella.

39 kaivu- käsitellyn UUDELY/1 159/07.00/ /56 Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäris tönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa kun nostustyön päättymisestä. Kirjanpito C.15. Pilaantuneen maaperän ja kaatopaikan kunnostustyön aikana on pidet tävä kirjaa muun muassa seuraavista seikoista: työn kaivetun eri käsitellyn käsitellystä poikkeukselliset tarkkailutiedotja ja eristystyön päiviltäinen totevtus aikaiset maaperä- ja vesitutkimukset jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen laatu käsittelypaikkoihin toimitellujen jäte-erien ja pilaantuneen maaainesten määrät, laatu, sijoituspaikat veden määrä (m3/d) veden sisältämät haitta-ainemäärät eriteltyinä (kg) vedestä vesihuoltolaitoksen viemäriin ja Keravanjokeen aiheutuva kuormitus (kg/d ja kg/a). Kuormitus on esitettävä ainakin knntoaineen, arseenin, kadmiumin, kuparin, nikkelin, lyijyn ja sinkin sekä orgaanisten haitta-aineiden, joiden pitoisuudet ylittävät tutki musmenetelmän määritysrajat, osalta. tilanteet toteutetut huoltotoimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi C.16. C.17. Vesitarkkailutulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomai selle yhden kuukauden kuluessa näylleenottotulosten valmistumisesta. Pintaveden sekä orsi- ja pohjaveden että vesihuoltolaitoksen viemärun ja Keravanjokeen johdettavan veden laadun tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. RaporttHn on liitettävä selvitys pinta- ja pohjavesikuormi tuksesta. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäröitävien ve sien osalta raportti on lähetettävä myös Tuusulan kunnan vesihuoltolai toksel le.

40 tiedot yhteenveto UUDELY/1 159/07.00/ /56 C.18. Kunnostuksen toteutuksesta on tehtävä loppuraportti, jossa on esitettä vä muun muassa: kaivutyön toteutuneet kuvaus analyysitulokset kirjanpitotiedot tiedot yhteenveto tiedot toteutus kaivualueet ja -syvyydet karttapnrustuksessa esitettyinä työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kai vutyön aikaisesta näytteenotosta puhdistetun maaperän ja eristysalueiden kaivuta soon jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista sekä näyt teenottopaikkojen sijainnit karttapnrustuksessa esitettyinä poistetuista jäte-eristä ja pilaantuneista maaaineksista rakennetuista eristysrakenteista kartta- ja poikkileikkauskuvi neen toteutetusta muusta maaperän puhdistamisesta vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä kuormakirjoista ja vaarallisten jätteiden surtoasiakirjoista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö keskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vii meistään kahden kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. Yhteenveto pilaantuneen veden poistamisesta ja viemärhn johtamisesta on toimitettava Tuusulan kunnan vesihuoltolaitokselle kahden kuukau den kuluessa kunnostustyön loppuunsaattamisesta. Päätäksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maaainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuk sen 214/2007 mukaisten kynnysarvotasojen. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-aine pitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kyn nysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tar koiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat ky seisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.

41 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) INtteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Asetuksen INtteessä 3 on lueteltu vaaraominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi, ja osalle vaaraominaisuuksista niiden tulkinnassa sovellettavat raja arvot. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin jäteasetuksen INtteessä 3 mainituista vaaraominaisuuksista. Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yh teydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä te kemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus). Val tion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantu neen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maaaineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. 4 Kellokosken ruukin alueen pilaantuneen maaperän puhdistamisella on ollut lainvoimainen ympäristölupa (ESAVI:n päätös , Vaasan hallinto-oikeuden päätös ), joka raukesi ympäristönsuojelulain 527/2014 voimaantullessa lain snrtymäsäännösten johdosta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto siirsi Vaasan hallintooikeuden antamallaan päätöksellä palauttaman rakennusten 2 ja 3 alapuolisen maaperän kunnostamista koskevan asian Uuden maan ELY-keskukselle käsiteltäväksi uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisena ilmoitusasiana. Kiinteistö Oy Kellokos ken tehtaat on tehnyt ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen koko ruukin alueen maaperän puhdistamisesta. Ilmoituksen mukaan Kellokosken ruukin alueen pilaantuneen maaperän kunnosta minen tehdään rauenneen ympäristöluvan ja Vaasan hallinto-oikeuden siihen tekemien muutosten sekä niiden pohjana olleen lupahakemuksen mukaisesti. Rauenneen ympäristöluvan lupamääräyksiin on esitetty eräitä muutoksia. ELY-keskus on tässä päätöksessä käsitellyt sekä Etelä-Suomen alue hallintoviraston sille siirtämän asian että Kiinteistö Oy Kello kosken Tehtaiden tekemän ilmoituksen. Ilmoituksen liitteenä olleiden asiakirjojen lisäksi päätöksenteossa on käytetty hakijan ympä ristölupakäsittelyn yhteydessä esittämiä asiakirjoja ja suunnitelmia. Rauenneen ympäristöluvan ja Vaasan hallinto-oikeuden muuttamat lu pamääräykset on pääsääntöisesti otettu tähän päätökseen sellaise naan. Määräyksiä on muutettu lähinnä vain niiltä osin kuin ilmoituksen tekuä on esittänyt niihin muutoksia. Lisäksi joitain ympäristöluvan mää räyksiä on poistettu ilmoituspäätökseen soveltumattomina tai tarpeet-

42 UUDELY/1159/07.00/ /56 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut tomina. Määräyksiin on tehty lisäksi joitain teknisiä muutoksia ja termi nologiaan liittyviä ajantasaistuksia. Määräys A.1. Aitaamisella estetään asiattomien pääsy kunnostusalueel le. Alueen merkitsemisellä tiedotetaan alueella olevasta työmaasta ja varoitetaan toiminnasta aiheutuvista riskeistä. Selvilläolo vallitsevasta tuulensuunnasta on tarpeen, sillä hakemustietojen mukaan ruukin alu een maaperässä ja teollisuuskaatopaikan jätetäytössä on todettu olevan haihtuvia hhlivetyjä kuten kloorattuja liuottimia, ja korkeita metallien pi toisu uksia. Määräys A.2. Toiminta-aika on hyväksytty esitetyn mukaisena. Yleisellä juhlapäivällä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantai ts, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhan nusaattoa, uhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaat toa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. Määräys A.3. Suunnitelmallisesti toteutettavalla kaatopaikan kunnosta misella ja maaperän puhdistamisella ehkäistään toiminnasta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Määräys A.4. Puhdistamisen aloittamisesta ja päättämisestä on velvoi tettu tekemään ilmoitus valvovalle viranomaiselle toiminnan valvonnan järjestämiseksi. Määräykset A.5. ia A.6. Kunnostustyön valvonnasta vastaava valvoo kunnostustoimintaa ja toi mii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Vastuuhenkilön nimeäminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Ympähstölupahakemuksesta pidetystä neuvollelusta kirjoitettuun muis tioon (päivätty ) on kirjattu muun muassa, että Museoviras ton edustajan mukaan muinaismuistoalueella tehtävissä kaivutöissä on oltava läsnä arkeologiaan perehtynyt asiantuntija. Määrävs A.7. Melutasoa koskeva määräys on annettu melutason oh jearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjeiden mu kaisena. Ennalta arvioiden toiminnan meluhaitat ovat vähäiset ja torjut tavissa työtapatarkkailulla. Melutason mittaamista lähimmissä häirnnty vissä kohteissa ei hakemustietojen perusteella ole arvioitu tarpeellisek si. Määräys A.8. Kaivutyön aikaisella pölyhaittojen ehkäisemisellä varmis tetaan, ettei pilaantuneista maa-aineksista ja jätteistä aiheudu terveyshaittaa tai vaaraa alueella työskenteleville eikä ympäristöhaittaa ja ettei

43 UUDELY/1 159/07.00/ /56 pilaantunutta maa-ainesta tai muuta jätettä pääse leviämään kunnostus alueen ulkopuolelle. Määräykset A.9. A.12. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuk sen (331/2013) mukaan kaatopaikalle tuotavasta jätteestä on oltava tie dot jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. Jätelain 13 :ssä edellytetään muun muassa, että jätteestä ja jätehuol losta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, ros kaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteen keräyk sessä ja kuljetuksessa on huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka vnhtyisyyden vähentymistä. Jätelain 15 :n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättä vä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäise miseksi, 8 :n 1 momentissa säädetyn etusijajärjestyksen noudatta miseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja mm. pilaantuneesta maa-aineksesta ja vaarallisesta jätteestä. SNrtoasiakirja on oltava mukana jätteen shrron aikana ja se on annettava jätteen vas taanottajalle. SNrtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Määräykset A.13. A.17. Olemassa olevien rakennusten 2 ja 3 alapuo lella on todettu pilaantuneeksi luokiteltavia maa-aineksia. Ympäristölu pahakemuksesta pidetystä neuvottelusta kirjoitettuun muistioon (päivät ty ) on kirjattu muun muassa, että ns. lasipalatsirakennuk sessa (rakennus 11) on harjoitettu pintakäsittelytoimintaa ja lattian ala puolinen maaperä voi olla pilaantunut. Jos rakennuksissa on salaojat tai muut rakenteet perustuskaivannon kuivatusvesien poistamiseksi tai jos rakennuksiin rakennetaan salaojat tai muut vesien keräämisrakenteet, on kuivatusveden laatu tarpeen selvittää, ja johtaa haitta-aineita sisältä vä vesi tarvittaessa puhdistuslaitteistoon ja edelleen veden laadun mu kaisesti vesihuoltolaitoksen viemärhn tai Keravanjokeen.

44 UuDELY/1 159/07.00/ /56 Kaivualueen veden hallinta on tarpeen, jotta pilaantunut vesi ei pääse kulkeutumaan ympäristöön. Veden keräämisellä estetään maaperän Ii säpilaantuminen ja pilaantuneen veden pääsy Keravanjokeen. Eristysalueiden vesienhallinta on hoidettava siten, ettei puhdistettu tai aiemmin pilaantumaton maa-alue pilaannu. Lisäksi on estettävä eristys alueilla muodostuvien pilaantuneista suotovesistä aiheutuva ympäristöhaitta. Päätöksessä on määrätty raja-arvot maastoon johdettavalle vedelle (sadevesiviemäri tai Keravanjoki) keskeisille haitta-aineille ja muille ve den laatuparametreillle. Raja-arvot on otettu sellaisenaan rauenneesta ympäristölupapäätöksestä. Ympäristölupapäätöksen mukaan rajaarvojen määrittämisessä on käytetty muun muassa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettua valtioneuvoston asetusta (1022/2006) ja sen säädösmuutoksia, yhdyskuntajätevesistä annettua valtioneuvoston asetusta (888/2006), juomaveden valmistamiseen tar koitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta annettua valtio neuvoston asetusta (366/1994) ja jätevedenpuhdistamoille johdettaville vesille käytettyjä raja-arvoja. Raja-arvot on asetettu siten, ettei vesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumista. Johdettaessa vesiä jätevesiviemärnn on noudatettava viemärin omista jan ohjeita ja määräyksiä viemäriin johdettavan veden laadusta, käsitte lystä ja seurannasta ja tarkkailusta. Määräys A.18. Määräyksen aineet ovat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1022/2006) kirjattu aineiksi, joita ei saa päästää pintaveteen tai vesihuoltolaitoksen viemärhn. Säädöstä on siten käytetty sadevesiviemärhn ja Keravanjo keen johdettavan veden kelpoisuuskriteerien taustamateriaalina. Selvityksellä määritetään määräyksessä yksilöityjen haitta-aineiden joh tamiskelpoisuus vesihuoltolaitoksen viemäriin ja pintavesiin. Määräys A.19. Suunnitelma on tarpeen, jotta kunnostustoiminnan ve sienhallinta mitoitetaan rhttäväksi. Huolellisesti suunnitellulla vesienkä sittelyllä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu orsiveden lisäpilaan tumisriskiä eikä muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Määräys A.20. Tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön ilmoittami nen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta.

45 UUDELY/1159/07.00/ /56 Määräykset B.1. B.6. Päätöksessä on asetettu pääsääntöisesti samat maaperän kunnostus tavoitteet kuin rauenneessa ympäristöluvassa Vaasan hallinto-oikeuden tekemät muutokset huomioiden oli. Vain niitä kunnostustavoitteiden kohtia, joihin ilmoituksessa on esitetty muutoksia, on tarvittaessa muu tettu. Teollisuuskaatopaikan jätetäytössä on kohonneita arseeni-, kadmium-, kromi-, kupari-, lyijy-, nikkeli-, sinkki-, mineraaliöljy- ja syanidipitoisuuk sia sekä PCB-yhdisteitä. Lisäksi jätetäytössä on havaittu muun muassa trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä. Kaatopaikkavesinäytteessä on ha vaittu trikloorieteeniä, 1,1 -dikloorieteeniä ja 1,1,1 -trikloorietaania. Teolli suuskaatopaikka sijaitsee Keravajoen rantapenkereessä jokeen viettä vässä rinteessä. Edellä esitetyn perusteella teollisuuskaatopaikan jäte täytön poisto on tarpeen kaikissa maankäyttömuodoissa. Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, aiemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai Ihkennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit tää säädetyn alemman ohjearvon. Kynnys- ja ohjearvoja on käytetty tässä päätöksessä apuna kunnostustavoitteiden asettamisessa. Kellokosken ruukin alueella on todettu kloorattuja liuottimia maaperässä ja orsivedessä sekä kaatopaikan jätetäytössä. Maaperän pilaantunei suuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston ase tuksen 214/2007 lfltteessä on esitetty aineet, joilla pohjaveden pilaan tumisriski on tavanomaista suurempi aiempaa ohjearvoa alhaisemmissa pitoisuuksissa. Kyseisistä aineista ruukin alueella on todettu dikloo rieteenejä, trikloorieteeniä, tetrakioorieteeniä ja vinyylikloridia. Kloorattu jen liuottimien ja bentseenin tavoitepitoisuuksiksi on asetettu asetuk sessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot asuinkäytössä, aiemmat ohjear vot julkisten palvelujen ja työpaikka-aluekäytöissä sekä ylemmät oh jearvot teollisuuskäytössä syvyydestä riippumatta. Ratkaisussa on otet tu huomioon maankäyttömuodon lisäksi se, että edellä mainitut haittaaineet ovat orsiveden mukana kulkeutuvia ja se, että klooratut liuottimet voivat kuikeutua myös savikerroksessa ja se, että orsivesi ruukin alueel ta purkautuu pääosin Keravanjokeen.

46 UUDELYI11S9/07.00/ /56 Asuinkäyttöön tulevilla alueilla on edellytetty käyttämään maaperän puhdistustavoitteena pääosin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu kaisia alempia ohjearvoja. Lisäksi on edellytetty poistettavaksi maape rässä olevat jätejakeet. Rauenneen ympäristölupapäätöksen ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisia maaperän kunnostustavoitteita on muutettu ilmoituksessa esitetyn mukaisesti siten, että myös arseenin ja syanidin osalta kunnostustavoitteena on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset aiemmat ohjearvot. Alempi ohjearvo on katsottu rnt täväksi kunnostustavoitteeksi myös ko. haitta-aineilla asuinkäyttöön tu levilla alueilla. Julkisten palveluiden maankäytössä on velvoitettu käyttämään maape rän puhtaustavoitteina valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja yhden metrin syvyydelle saakka. Myös arseenille ja vanadnnille on muutettu kunnostustavoitteeksi alempi ohjearvo ilmoituk sessa esitetyn mukaisesti. Yhden metrin paksuinen maa-aineskerros on arvioitu olevan riittävä estämään pitkällä aikavälillä alueen maaperään jäävien haitta-aineiden aiheuttamat terveys- ja ympäristöriskit. Yhden metrin kaivutason alapuolelta on tarpeen poistaa pilaantunut maa-aines, josta ennalta arvioiden voi aiheutua terveys- tai ympäristöhaittaa lyhyel lä tai pitkällä aikavälillä. Yhden metrin kaivutason alapuolella puhtausta voitteena on ylempi ohjearvo Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja il moituksessa esitetyn mukaisesti. Olemassa olevien rakennusten välit tömästä läheisyydestä on edellytetty poistettavaksi pilaantuneet maaainekset siten, että alueelle jääviä pilaantuneita maa-aineksia ei välttä mättä tarvitse poistaa huolto- ja korjaustoimintojen kaivujen yhteydessä, ja siten, että ennalta arvioiden pilaantuneista maa-aineksista ei aiheudu haihtumisen, kulkeutumisen tai muun tekijän kautta pitkälläkään aikavä lillä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Määräystä ei ole muutettu näiltä osin ilmoituksessa esitetyn mukaisesti, koska ilmoituksessa ei ole esitetty perusteita esitetylle muutokselle eikä arvioitu sen mahdollisia vaikutuk sia terveys- ja ympäristöriskeihin. Uudisrakennusten sijoittamisen on ar vioitu vastaavan maankäytöltään asuinkäyttöön rinnastettavaa tilannet ta, ja puhtaustavoitteet on asetettu tämän lähtökohdan mukaisesti. Tässä päätöksessä puisto- ja lähivirkistysalueet luokitellaan kuuluvaksi julkisten palveluiden kaltaiseen maankäyttöön. Puistoalueille voi tulla is tutuksia, lasten leikkipaikkoja ja vastaavia rakenteita, jotka vaativat riit tävän puhtaan maa-aineskerroksen rakentamisesta pilaantuneesta ker roksesta aiheutuvan altistuksen ehkäisemiseksi. Työpaikka-alue on ratkaisussa arvioitu alueen työskentelevien altistu misherkkyyden osalta sellaiseksi, että alueella riittää puolen metrin pak suinen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen alempaan oh jearvotasoon puhdistettu pintamaa-ainekerros. Puolen metrin kaivuta son alapuolella olevista haitta-aineista orgaaniset haitta-aineet ovat ominaisuuksiltaan sellaiset, että niistä voi orsiveden mukana kulkeutu maila tai maaperään huokosilmaan haihtumalla aiheutua terveys- tai

47 UUDELY/1159/07.00/ /56 ympäristöhaittaa, ja siten niille on asetettu puhtaustavoitteeksi ylempi ohjearvotaso. Epäorgaanisten haitta-aineiden puhtaustavoitteeksi on arvoitu riittävän päätöksessä määrätty taso (syanidi ylmepi ohjearvo, muut epäorgaaniset haitta-aineet 2 x ylempi ohjearvo). Olemassa ole vien rakennusten välittömästä läheisyydestä on edellytetty poistettavak si orgaanisia haitta-aineita sisältävät maa-ainekset alempaan ohjearvo tasoon, jottei maa-aineksista aiheudu haihtumisen, kulkeutumisen tai muun tekijä kautta pitkälläkään aikavälillä haittaa tai vaaraa ympäristöl le. Ilmoituksessa esitettyä muutosta (alemman ohjearvon ylittävät or gaaniset haitta-ainepitoisuudet poistetaan olemassa olevien rakennus ten vierestä 0,5 metrin syvyydelle) ei ole määräyksessä hyväksytty, koska ilmoituksessa ei ole esitetty muutokselle perusteluja. Uudisra kennusten alueille puhtaustavoitteeksi on asetettu alempi ohjearvotaso. Määräyksen tässä kohdassa on hyväksytty ilmoituksessa esitetty muu tos (sama kunnostustavoite uudisrakennusten sijoitusalueille ja olemas sa olevien rakennusten vieressä). Ympäristöluvassa uudisrakennusten alueen kunnostustavoite oli muuten sama kuin tässä päätöksessä, mut ta klooratuilla liuottimilla ja bentseenillä kunnostustavoite oli kynnysar votaso. Teollisuus- ja varasto-alueelle voidaan jättää muuta maankäyttöä suu rempia haitta-ainemääriä ja siten puhtaustavoitteet voivat olla muuta maankäyttöä korkeammat. Keskeisintä on poistaa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat jätejakeet ja pilaantunut maa-aines, josta voi erityisesti or siveden mukana kulkeutumalla tai maaperään huokosilmaan haihtumal la aiheutua vaikutuksia rakennusten sisäilmaan tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Tämän vuoksi orgaanisille haitta-aineille on asetettu kunnostustavoitteeksi ylempi ohjearvotaso 0,5 metrin syvyydelle ja kak si kertaa ylempi ohjearvotaso tätä syvemmällä. Rakennusten lähellä ja uudisrakennusten alueella on asetettu em. tiukempi kunnostustavoite määräyksen 8.3. perusteluissa esitetyistä syistä. Jätejakeilla tarkoitetaan teollisuuskaatopaikan ulkopuolisten alueiden maaperässä olevia jätteitä. Jätejakeilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta yksittäisiä, satunnaisesti maaperässä olevia, olevia jätteitä, jotka jäävät eristysrakenteiden alle, lukuun ottamatta tiedossa olevia ja esiin tulevia vaarallisia jätteitä. Kaivualueilta jätejakeet poistetaan puhtaaseen maakerrokseen tai velvoitettuun kaivutasoon saakka. Eristysalueilta poiste taan kokonaan tiedossa olevat ja esiin tulevat vaaralliset jätteet, yhdys kuntajätteet ja muut jätejakeet, jotka ominaisuuksiltaan voivat aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittaa. Määräys 8.5. Olemassa olevien rakennusten lattian alapuolinen maape rä on edellytetty puhdistettavaksi siten, ettei maaperässä olevista haittaaineista voi aiheutua terveyshaittaa tai vaaraa rakennuksessa oleske leville. Maaperän puhdistaminen voidaan tehdä määräyksen mu kaisilla menetelmillä (massanvaihto, huokosilmapuhdistus tai muu so veltuva menetelmä) rakennuksen ja sen alapuolisen maaperän ominai

48 UUDELY/1 159/07.00/ /56 suuksista ja maaperässä olevista haitta-aineista rnppuen. Ilmoitusasia kirjojen mukaan rakennusten alapuolisen maaperän puhdistaminen massanvaihdolla rakennuksia vaurioittamatta on kuitenkin vaikeaa ja huokosilmateknhkan toimivuus maaperäolosuhteista johtuen epävar maa. Tämän vuoksi ilmoituksessa on esitetty riskinhallintatoimiksi ra kenteellisia toimenpiteitä (lattian tiiveyden parantaminen ja riittävä il manvaihto). Määräyksessä B.5. on mahdollistettu myös rakenteellisten ratkaisujen käyttäminen riskinhallintakeinoina. Rakennuksfln tehtävät rakenteelliset toimenpiteet on tarvittavilta osin hyväksytettävä kunnan rakennusvalvontaviranomaisella. Rakennusten sisäilman puhtauteen liittyvissä asioissa toimivaltainen viranomainen on kunnan terveyden suojeluviranomainen tai työsuojeluviranomainen. Määräys B.6. Kunnallisteknisten rakenteiden alueilla tehtävällä mas sanvaihdolla estetään maaperässä olevien orgaanisten haitta-aineiden kulkeutuminen muovisen vesijohtolinjan läpi talousveteen ja haittaaineiden leviäminen laajemmalle ympäristöön esimerkiksi putkikaivan nossa kulkevan veden välityksellä. Lisäksi tulevien putkitöiden yhtey dessä ei ole tarve kaivaa pilaantuneita maa-aineksia sekä siten ennal taehkäistään työnteköiden ja alueen käyttäjien altistuminen haitta aineille. Määräys B.7. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on velvoitettu arvioitavaksi uudelleen, jos alueelle havaitaan haitta-aineita, joita ei aiemmissa tutkimuksissa ole todettu, tai jos käytettävällä kunnostusme netelmällä ei ole mahdollista saavuttaa asetettuja kunnostustavoitteita. Arvioinnissa asetetaan tarvittaessa raja-arvot uusille haitta-aineillle. Li säksi arvioidaan kunnostustoimenpiteiden riittävyys ja lisäkunnostustar ve vaihtoehtoisella menetelmällä. Määräykset B.8. ia B.9. Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvite tään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä määri tetään haitta-aineita sisältävän maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus et tä erotetaan muuta käsittelyä vaativat massat. Tutkimukset on tehtävä siten, että tulosten perusteella voidaan erotella eri tavoin ja eri haitta aineilla pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset että eri tavoin käsiteltävät jäte täytöt. Kaatopaikoille voi olla läjitetty rakennusjätellä. Rakennusten purkujäte voi sisältää asbestia sisältävää materiaalia. Vanhoilla kaatopaikoilla saattaa olla jätteiden polttoalueita. Jätteen pol tossa on voinut syntyä dioksnneja ja furaaneja (PCDD/PCDF-yhdisteet) sekä PAH-yhdisteitä.

49 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Määräys B.1O. Kaivutyön jälkeisellä jäännöspitoisuusnäytteenotolla to dennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen ja jätetäytön poistamisen jälkeen sekä selvitetään määräyksissä edellytettyjen kunnostustavoitteiden saavuttaminen. Maape ränäytteet on velvoitettu analysoimaan laboratoriossa, jotta maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat mahdollisimman tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Määräykset B.11. B.15. Eri tavoin pilaantuneiden maa-ainesten ja eri laisten jätteiden erottamisella varmistetaan, että kaivettavat maa-aines ja muut jätteet tulevat toimitetuiksi ominaisuuksiensa mukaisiin käsitte lypaikkoihin. Lisäksi ehkäistään materiaalien käsittelystä aiheutuvaa terveys- ja ympäristöriskiä. Kaivualueen peittämisellä ehkäistään kunnostustyöstä aiheutuvaa haju haittaa, haihtuvien hulivetyjen leviämistä ympäristöön ja muuta jätteestä aiheutuvaa haittaa. Kellokosken ruukin luoteisosassa pilaantunutta maa-ainesta esiintyy muinaismuistokohteeksi merkityllä alueella. Alueella tehtävässä kaivus sa on siten otettava huomioon Museoviraston esittämät vaatimukset kaivun toteutuksessa. Ruukin alueen teollisuuskaatopaikka sijaitsee jyrkähkössä Keravanjo keen laskevassa rinteessä. Pilaantuneen maa-aineksen ja maa aineksessa olevien haitta-aineiden pääseminen Keravanjokeen on es tettävä, jotta kaatopaikan kunnostamisesta ja maaperän puhdistamises ta ei aiheudu Keravanjoen veden laadun heikentymistä eikä pilaantu neen maa-aineksen kertymistä joen pohjalle. Ruukin alueelle jäävien pilaantuneiden maa-ainesten eristämisellä eh käistään maa-aineksen sisältämästä haitta-aineista aiheutuva terveysja ympäristöriski. Määräykset ia Näytteenottosuunnitelman laatiminen on tar peen maaperälle asetettujen kunnostustavoitteiden todentamiseksi. Li säksi varmistetaan, että kaikki jätteet ja terveys- ja ympäristöriskiä ai heuttavat pilaantuneet maa-ainekset tulevat poistetuksi. Kunnostus suunnitelmassa esitetään muun muassa kaivutyön toteutus, työmaan perustaminen, työsuojelutoimenpiteet, ympäristöturvallisuuteen liittyvät asiat ja tarvittavat muut kunnostusjärjestelyt. Suunnitelmat ovat tarpeen, jotta kaikki ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseen liittyvät seikat tulevat otetuksi huomioon kunnostustoiminnassa, ja jotta valvontaviran omainen voi varmistua toiminnan asianmukaisesta toteutuksesta. Määräykset B.23. Pilaantuneen maa-aineskerroksen merkitsemi sellä varmistetaan, että alueella myöhemmin tehtävien kaivutöiden yh

50 UUDELY/1 159/07.00/ /56 teydessä kerros havaitaan selkeästi. Merkitsemisellä ehkäistään kaivu työstä aiheutuvaa terveys-ja ympäristöhaittaa. Eristettäväksi alueeksi on lisätty teollisuuskaatopaikan jätetäytön ja pi laantuneen maa-aineksen kaivurintaus, joka päättyy pilaantuneeseen alueeseen, ja joka eristetään pintaosaltaan. Kaivurintauksen eristämi nen on tarpeen, jotta puhdistettu maa-alue ei pilaannu uudelleen. Eristysmateriaalit on hyväksytty pääsääntöisesti hakemuksessa esitetyn mukaisina. TNvisasfaltin käyttö orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneella liikennäinti- ja vastaavilla alueilla on tarpeen, jotta haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan nykyistä laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta puhdistetun maaperän uudelleen pilaantumista. Hakemuksessa esitettyä 0,3 metrin eristysrakennepaksuutta ei voida pi tää riittävänä. Maa-aineseristyksessä kerros ei muodosta riittävän pak sua suojakerrosta esimerkiksi puiden ja kasvien tarvitsemalle puhtaalle juurivyöhykkeelle. Asfaltoitavilla alueilla ennalta arvioiden 0,5 metrin puhdas maa-aineskerros on tarpeen, jolla asfalttirakenteen alle saa daan rakennettua riittävän paksu kantava ja routimaton kerros. RNttäväl lä alusrakenteella ehkäistään asfaltin halkeilua ja parannetaan asfaltin ehstysominaisuuksien säilymistä pitkällä aikavälillä. Ehstysrakennesuunnitelma on tarpeen hyväksyttää valvontaviranomai sella, jotta eristysrakenne tulee rakennettua asianmukaisesti, ja jolla valvova viranomainen voi järjestää rakentamisen valvonnan. Määräys Kellokosken ruukin alueelle jäävät pilaantuneet alueet on velvoitettu merkittäviksi tarvittavnn asiakirjoihin, jolla alueiden sijainti ja käyllörajoitukset ovat alueen omistajien, haltijoiden, käyttäjien, viran omaisten ja muiden tarvittavien tahojen tiedossa. Määräys Klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän puhdis tammen on sallittu tehtäväksi massanvaihdon lisäksi tarkoitukseen so veltuvalla muulla menetelmällä. Hakemuksen mukaan alueelle jää eris tettynä pilaantuneita maa-aineksia. Kloorallujen liuottimien poistaminen eristysalueen maaperästä voi olla mahdollista ilman massanvaihtoa esimerkiksi huokosilmapuhdistuksella. Edellytetty suunnitelma on tar peen toiminnan riittävän suunnittelun ja viranomaisvalvonnan kannalta. Säilytettävien rakennusten alapuolisesta pilaantuneesta maaperästä ai heutuvia riskejä on esitetty ehkäistäväksi rakennusteknisillä toimenpi teillä. Näiden toteuttamisesta edellytetty suunnitelma on tarpeen viran omaisvalvonnan kannalta. Suunnitelmassa tulee esittää myös toimenpi teiden toimivuuden varmentamiseksi ja sisäilman laadun varmista miseksi tarvittavat tarkkailu- ja seurantatoimenpiteet.

51 UUDELY/1159/07.00/ /56 Määräys B.26. Osa-alueella 3 on läjitettynä vuonna 1998 viemärilinjan uusimisen yhteydessä kaivettuja pilaantuneita maa-aineksia. Kyseiset maa-ainekset on edellytetty toimitettavaksi asianmukaiseen käsittelyyn viimeistään ruukin alueen maaperän kunnostamisen yhteydessä. Määräys Cl. Kaivannon ilmanlaadun mittauksilla ehkäistään haittaaineista aiheutuva terveysriski työntekijöille ja varaudutaan poikkeuksel listen päästöjen hallittuun torjumiseen. Määräys C.2. Orsi- ja pohjavesiputkien kunnon tarkastamisella varmis tetaan vesinäytteenoton edustavuus ja siten ehkäistään orsi- ja pohjaveden lisäpilaantumisen vaaraa. Eristysrakenteen kunnon säännöllisellä tarkkailulla varmistetaan, että esimerkiksi pilaantuneeseen maa-aineskerroksen päässyt vesi ei aiheu ta haitta-aineiden leviämistä eristysalueiden ulkopuoliseen ympäristöön. Tarkastusten kirjaaminen on tarpeen poikkeuksellisten tilanteiden eh käisemiseksi, ja jotta valvontaviranomainen voi seurata toiminnan asi anmukaisuutta. Määräys C.3. Hakemuksesta poiketen tarkkailuun on lisätty olemassa olevien rakennusten mahdollisten kuivatusveden veden laadun tarkkai lu. Perusteluina viitataan määräyksen A.13. perusteluihin. Lisäksi rat kaisussa on arvioitu kerran vuodessa tehtävän tarkkailun olevan riittävä, jotta tulosten perusteella voidaan arvioida vesien käsittelytarve ennen viemäröintiä tai Keravanjokeen johtamista. Tutkittavat parametrit on va littu kunnostussuunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen maaperän sekä orsi ja pohjaveden tutkimustulosten perusteella. Määräykset C.4. C.7. Kaivu- ja eristysalueiden vesien laadun tarkkailul la selvitetään vesien käsittelytarve ennen johtamista vesihuoltolaitoksen viemärhn tai Keravanjokeen. Lisäksi viitataan määräysten A.14. ja A.15. perusteluihin. Viemäröitävien ja Keravanjokeen johdettavien vesien laadun tarkkailuil la selvitetään vesien johtamiskelpoisuus sekä puhdistamistarve. Vesien puhdistuslaitteistoon tulevan veden laadun tarkkailu on tarpeen, jotta vesien puhdistuslaitteisto voidaan mitoittaa puhdistusteholtaan riittäväk si, ja jotta saadaan tieto laitteiston puhdistustehokkuudesta. Tässä päätöksessä ei ole voitu antaa tarkempia määräyksiä edellä mai nituista tarkkailuista, sillä vesien laatu selviää tarkempien tutkimusten ja kunnostustöiden yhteydessä. Valvontaviranomainen hyväksyy vesien laadun tarkkailusuunnitelman myöhemmin asiasta saatavien lisätietojen perusteella.

52 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Määräykset C.8. C.9. Ympäristölupahakemuksessa esitettyä pohjave den laadun tarkkailusuunnitelma on määräyksissä muutettu seuraavissa kappaleissa esitetyin perustein. Orsivesiputkien PV5 ja PV307 tarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti esitetyn mukaisena. Tarkkailusuunnitelmaan on lisätty pohjavesiputken PV15 veden laadun tarkkailu. Hakemusasiakirjojen mukaan putki sijaitsee pohjaveden vir taussuunnassa ruukin teollisuuskaatopaikan ja pilaantuneiden alueiden alapuolella. Putkesta saatavien vesinäytteiden tulokset voivat ilmentää ruukin alueen mahdollisia pohjavesivaikutuksia. Putken snviläosan arvi oidaan sijaitsevan savikerroksen alapuolella. J05 putki osoittautuu sa ven yläpuolisen orsiveden tarkkailuputkeksi, on putki tarpeen uusia. Vaihtoehtoisesti tarkkailuun valitaan muu savikerroksen alapuolisen pohjaveden tarkkailuputki putken PVI5 läheisyydestä. Putken PV1 rakennetiedot ovat hakemusasiakirjoissa ristirhtaiset. Kel lokosken tehtaat. Maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimukset ja -sel vitykset. SCC Viatek Oy raportissa putken todetaan olevan orsivesiputki. Kellokosken ruukki. Ympäristölupahakemuksen täyden nykset. Syksy Pöyry Finland Oy raportissa putki on merkitty pohjavesiputkeksi. Koska Keravanjoen länsipuolella on tarkkal lussa vain yksi orsivesiputki (PV307) on tarpeen seurata alueen orsi- tai pohjaveden laatua myös toisesta putkesta. Pohjavesiputki PV302 suaitsee keskeisellä paikalla Keravanjoen itäpuo lisella pilaantuneella alueella. Putken sijaintialueelle on pilaantuneita maa-aineksia. Putken veden laadun tarkkailulla saadaan selvitettyä ruukin alueesta mahdollisesti aiheutuva pohjavesivaikutus. Pohjavesiputki PV1O1 sijaitsee kunnostusknnteistön itäosan eteläreu nalla. Putken veden laadun tarkkailu on tarpeen, koska rakennuksen 11 lattian alla epäillään olevan klooratuilla liuottimilla pilaantunutta maaainesta. Putkien PV307 ja PV5 vesinäytteet kuvaavat orsiveden laatua ja vesien arvioidaan päätyvän Keravanjokeen. Tarkkailutiheyden on siten oltava riittävän tiheä, jotta ruukin alueen ympäristövaikutuksista Keravanjo keen saadaan kattava kuva. Veden laadun tarkkailu putkesta PV15 vähintään kerran vuodessa on tarpeen, sillä putki sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa alueella, josta saatavilla vesinäytetuloksilla voi arvioida kunnostuskiinteistöjen ulko puolelle mahdollisesti kohdistuvaa pohjavesikuormitusta. Vesinäytetu losten perusteella voidaan tarvittaessa arvioida lisäselvitysten tarpeelli suutta tai muita toimia pohjavesivaikutusten selvittämiseksi.

53 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Putkien PV302 ja PV303 veden laadun tarkkailu voidaan tehdä muita harvemmin, sillä putkista saatavat vesinäytetulokset kuvaavat saviker roksen alapuolisen pohjaveden tilaa. Putken PV1 veden laadun tarkkai lutiheys on arvioitu aiempien vesinäytetulosten perusteella. Vesinäytteistä tutkittavhn parametreihin on lisätty haitta-aineita, joita on esiintynyt ruukin alueen teollisuuskaatopaikan jätetäytössä tai pilaantu neessa maaperässä tai orsi- tai pohjavedessä. Lisäksi tarkkailusuunni telmaa on täydennetty pohjaveden yleistä laatua kuvaavilla parametreil lä. Määräys Keravanjoen veden laadun tarkkailu on hyväksytty pää sääntöisesti hakemuksessa esitetyn mukaisena. Määräys Määräyksessä on tarkennettu ja osin muutettu lupaha kemuksessa esitettyä tarkkailusuunnitelmaa. Uusi tarkkailusuunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Määräys Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Määräys Kellokosken ruukin alueelle jää pilaantunutta maaainesta olemassa olevien rakennusten alle ja eristysalueille. Orsi- ja pohjaveden laadun tarkkailun jatkaminen kunnostuksen päättymisen jälkeen on siten tarpeen. Jatkotarkkailun määrääminen tässä päätök sessä velvoitettua yksilöidymmin ei ole tarkoituksenmukaista seuraavis sa kappaleissa esitetyin perusteluin. Keravanjoen veden laatua ei pidetä tarpeellisena seurata kunnostuksen jälkeen, sillä ruukin alueelta poistetaan teollisuuskaatopaikan jätetäyttö sekä pilaantuneet maa-ainekset kokonaisuudessaan Keravanjoen Iän sipuoliselta alueelta. Jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen mukana poistetaan merkittävä osa ruukin alueen maaperässä olevista haittaaineista. Olennaista on tarkkailla ruukin alueella muodostuvan orsive den laatua ja siten olla selvillä orsiveden mukana kulkeutuvista haittaaineista sekä tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta haitta-aineita sisältävä vesi ei pääse kulkeutumaan Keravanjokeen. Ympäristölupahakemuksessa esitetty pilaantuneella alueella muodostu van pintaveden laadun tarkkailu ei ole tarpeen. Maa-aineseristyksessä on velvoitettu käytettäväksi puhtaita maa-aineksia eikä niistä ole odotet tavissa haitta-ainekuormitusta Keravanjokeen. Teollisuuskaatopaikka-alueen orsiveden laadun tarkkailu putkesta PV5 kunnostuksen jälkeen ei ole tarpeen, sillä kaatopaikan jätetäyttö poiste taan kunnostuksen yhteydessä. Pohjavesiputki PV1 sijaitsee Keravanjoen länsipuolisella alueella. Ympäristölupahakemuksen mukaan pilaan

54 UUDELY/1 159/07.00/ /56 tuneet maa-ainekset poistetaan länsipuolelta kokonaan. Putken PV1 veden laadun jatkotarkkailu esitetyllä tavalla ei siten ole tarpeen. Keravanjoen itäpuolisella alueella orsiveden laadun tarkkailu vähintään yhdestä tarkkailupisteestä on tarpeen, sillä alueelle jää pilaantunutta maa-ainesta. Olemassa olevien rakennusten kuivatusvesien laadun seurannalla selvitetään vesien puhdistamistarve ja johtamiskelpoisuus viemärhn tai Keravanjokeen. Yhdellä länsipuolisen alueen orsiveden laadun tarkkailuputkella varmistetaan maaperän puhdistuksen riittävyys. Yhden itäpuolella olevan pohjavesiputken veden laadun tarkkailulla seu rataan alueelle jäävän pilaantuneen maa-aineksen mahdollista vaiku tusta pohjaveden laatuun. Putki on tarkoitettu sijoitettavaksi siten, että se sijaitsee pilaantuneeksi jäävistä alueista pohjaveden virtaussuunnan alapuolella. Kun valvontaviranomaisella on käytettävissä kunnostustyötä edeltävä ja kunnostustyön jälkeinen vesien laadun tarkkailutieto, voi valvontaviran omainen arvioida riittävän tarkkailutiheyden ja -laajuuden sekä tehdä ratkaisun tarkkailusuunnitelmasta. Määräys C.14. Kirjanpitovelvoitteet on asetettu, jotta kunnostustoimen piteet ja tarkkailutiedot tulevat asianmukaisesti kirjatuiksi. Tiedot ovat tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi järjestää toiminnan valvonnan. Määräys C.15. Vesitarkkailutulokset on tarpeen toimittaa säännöllisesti valvontaviranomaiselle, jotta viranomainen voi seurata kaatopaikasta ja pilaantuneesta alueesta mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Määräys C16. Vuosiraportoinnissa esitetään yhteenveto vesien laadun tutkimustuloksista sekä selvitys teollisuuskaatopaikan ja pilaantuneen maaperän aiheuttamasta pinta- ja pohjavesikuormituksesta. Selvityksen perusteella valvontaviranomainen voi ryhtyä toimiin kuormituksen eh käisemiseksi. Määräys C.17. Loppuraportissa esitetään yhteenveto tehdyistä toimen piteistä ja dokumentoidaan asiatiedot. Raportti on tarpeen viranomais valvonnan takia.

55 UUDELY/1159/07.00/ /56 Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011)6, 8, 13, 15, 29, Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar peen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/20 14) Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ilmoituksen käsittelystä perittävän maksun suuruus perustuu valtioneu voston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän asian käsittelyn yhteydessä maksu peritään vain rauenneen ympäristöluvan määräyksiin esitettyjen muutosten käsittelyyn käytetystä ajasta. Tähän käytetty aika oli 15 tuntia. Muilta osin asian käsittelystä ei ole peritty maksua. Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat cfo Isännöintitoimisto Vuori & Co Huvilakatu Järvenpää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää töksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuo jelulain 85 :n mukaisesti. KNnteistöjen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakun nalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

56 UUDELY/1 159/07.00/ /56 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan halhnto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit teenä (lhte 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet LNte 1. Kunnostettavan kohteen aluekartta sekä orsiveden ja pohjaveden tarkkailuputket Liite 2. Kunnostettavan alueen rakennukset ja läjitetyt massat Liite 3. Valitusosoitus

57 LHte 1 Kunnostettavan kohteen aluekartta sekä orsiveden ja pohjaveden tarkkailuputket 1) ALUE 6 // / / PVS Kellokosken tehdasatue Pohjavesipulker, porjvesi,uri,p IS 3Dm LIttYY Uudenmaan ELY - tanään antamaan päätökseen In DNRO Helsinglss3 &,

58 O O 0 c, 0 r 0 &!fl w, s v z ii c : L3

59 67Q90378E0 LIITEIO Atueen rakennukset ja iilemrjverkosto Kellokosken tehdasalije 7,8, 9) RAKENNUKSET PUREnAVAT 1MANDOLLISSTI METALLIEN nosto Kunnosteftavan alueen rakennukset ja läjitetyt massat LHte 2 tänään ai Liittyy Ui 1 j AC... 1 /,. o 7 rf1nngalva Oy PESU (PCEffCE).Z, PINTAK4SIUELYL. Ii

60 r -<

61 VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen alitusaika Valituksen sisältö Valituksen liittcct Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu raavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoiteja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitusldrjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä olejo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakiija Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskiijelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista pedttävistä maksuista an netussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL Vaasa Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.haoqoikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello