Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista, Tuusula.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista, Tuusula."

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 174/2011/1 Dnro ESAVI/118/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista, Tuusula. LUVAN HAKIJA Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat c/o Isännöintitoimisto Vuori & co Huvilakatu 14 A Järvenpää Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pilaantuneen maaperän puhdistus kaivulla ja eristämällä sekä teollisuuskaatopaikan kunnostus massanvaihdolla Vanha valtatie 190, Kellokoski, Tuusula Kiinteistöt: ja Kiinteistöjen omistaja: Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivalle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 :n 1 momentin kohta 6) TOIMINTA-ALUETTA KOSKEVAT MUUT LUVAT Alueelle ei ole aiempia ympäristö- tai muita lupia. MUUT VIREILLÄ OLEVAT LUPA-ASIAT Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille Tuusulan kunnan vesilain (264/1961) mukainen hakemus (ESAVI/14/04.09/2011), joka koskee pohjapadon rakentamista ja Kellokosken voimalaitoksen patoaltaan kunnostamista sekä kalatien rakentamista säännöstelypadon ohi. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kellokosken osayleiskaavassa (hyväksytty Tuusulan kunnanvaltuustossa) kunnostusalue on osoitettu keskustoimintojen alueeksi (C). Alue varataan keskusta-asumiselle, hallinto-, palvelu- ja toimistotiloille sekä keskustaan sopiville työtiloille. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueella on merkintä puhdistettava/kunnostettava maa-alue (!). Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Alueella on myös merkinnät kulttuurihistoriallisista arvokkaista rakennuksista (sr) ja säilytettävästä rakennuksesta (sä) sekä muinaismuistokohteesta (SM). Alueella säilytetään kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta, rakenteet ja ympäristö. Asemakaavassa (hyväksytty Tuusulan kunnanvaltuustossa) kunnostettava alue on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TTY/s). SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti Kunnostusalue sijaitsee Tuusulan kunnan Kellokoskella ruukin alueella. Alue rajautuu eteläreunaltaan lounais-koillissuuntaiseen Vanhaan valtatiehen, koillis-itäpuoleltaan Ruukinkujaan ja pohjoisosaltaan Ruukinpolkuun. Alueen keskellä virtaa Keravanjoki pohjoisesta etelään.

3 3 Lähimmät häiriintyvät kohteet Ympäristön tila Kunnostusalueen koillispuolella on sairaala-alue. Lähin sairaalarakennus sijaitsee noin 60 metrin etäisyydellä kunnostusalueesta. Asuinrakennuksia on lähimmillään Vanhan valtatien eteläpuolella arviolta 80 metrin ja alueen länsipuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Kunnostettavan ruukin alueella on noin 60 vuokrattua toimitilaa. Kellokosken ruukki on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (rekisterinnumero ). Ruukin alue muodostaa muinaisjäännöksenä ja rakennushistoriallisena kohteena merkittävän kokonaisuuden. Muinaisjäännöstyyppi on teollisuuskohde, rautaruukit. Kohde kuuluu rauhoitusluokkaan 2, jossa kohteen määrittely edellyttää lisätutkimuksia. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu Kunnostusalueen halki virtaava Keravanjoki on padottu. Pato sijaitsee kunnostusalueen pohjoisreunalla. Joki virtaa painanteessa ja maasto kohoaa joen itä- ja länsipuolilta. Keravanjoen pinta on tasolla +42,5 +43 metriä. Kunnostusalueella sijaitsevalla kaatopaikalla tehdyissä mittauksissa ei ole todettu kaatopaikkakaasua. Pintakäsittelyrakennuksen (rakennus 3) sisäilmanäytteessä todettiin kloorattuja liuottimia. Tutkimustulokset ovat vuodelta Maaperän tila Alueella on täyttömaa-ainesta 0,5 5 metriä. Maa-aines on hiekkaa, kiviä, soraa ja silttiä. Joen länsipuolella savikerros on noin 0,8 1,8 metrin syvyydellä. Savikerroksen alla on moreenia. Joen itäpuolella savikerros alkaa arviolta 1 5 metrin ja teollisuuskaatopaikan alueella noin 0,4 4 metrin syvyydeltä. Savikerros on paksuimmillaan noin 20 metriä. Saven alla on moreenia. Joki on kivi- ja moreenipohjainen. Kunnostusalueen maanpinnan taso on joen itäpuolella arviolta metriä ja länsipuolella noin metriä. Teollisuuskaatopaikka-alue Keravanjoen itäpuolisessa rinteessä on kahtena pengerryksenä. Alemman pengerryksen yläreuna on tasolla ,5 metriä. Yläreunasta on viidestä kuuteen metriä pitkä luiska Keravanjokeen. Ylemmän penkereen yläreuna on tasolla +52,5 +54 metriä.

4 4 Pohjaveden tila I luokan pohjavesialue ( Kellokoski) sijaitsee kunnostusalueesta noin 1,4 kilometriä luoteeseen Tuusulan kunnan alueella. I luokan pohjavesialue (Nummenkylä ) sijaitsee kunnostusalueen länsi-lounaispuolella lähimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydellä Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan alueilla. III luokan pohjavesialue ( Hyökännummi) sijaitsee kunnostusalueesta noin 1,7 kilometriä koilliseen Mäntsälän kunnan alueella. Pohjaveden arvioidaan virtaavan kunnostusalueelta etelään. Liikenne Kunnostuksesta aiheutuva liikennesuorite on keskimäärin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on 40 ajoneuvoa. Vanhan valtatien liikennemäärä oli vuoden 2007 laskelmissa ajoneuvoa. Kunnostustyö lisää Vanhan valtatien liikennettä noin yhdellä prosentilla. YLEISKUVAUS Alueen käyttöhistoria Kunnostus Kellokosken ruukki perustettiin vuonna Alueella on harjoitettu teollista toimintaa luvulle saakka. Alueella on ollut pajatoimintaa, tinaamo, metallialan yrityksiä ja pintakäsittelytoimintaa. Tällä hetkellä ruukin alueen tiloja on harrastus-, taidetila- ja varastokäytössä. Lisäksi alueella on yritystoimintaa, kuten ravintola, kuntosali, mainosalan yritys, puusepän tuoteyritys ja moottoripyörien huoltotoimintaa. Ruukkialueen maaperä on pilaantunut metalleilla, syanidilla ja klooratuilla liuottimilla. Keravanjoen sedimentti on metalleilla pilaantunut. Alueen orsivedessä on todettu kloorattuja liuottimia. Ruukin alueella Keravanjoen itäreunalla sijaitsee myös teollisuuskaatopaikka. Kaatopaikan toiminta-aika ei ole tarkoin tiedossa. Toiminnan arvioidaan päättyneen 1970-luvulla. Ruukkialueen länsiosan maaperä ja itäpuolisella alueella sijaitseva kaatopaikka kunnostetaan massanvaihdolla. Itäosan kaatopaikan ulkopuolella olevalle alueelle tehdään pintamaa-aineksen massanvaihto ja kaivutason alapuolelle jäävän maa-aineksen eristäminen. Keravanjoen pohjasedimenttiä ei esitetä kunnostettavaksi. Kunnostusalueen kohdalla joen pohja on kivikkoa ja varsinaista maa-ainesta on hyvin vähän.

5 5 KUNNOSTUSALUEEN NYKYTILA Tutkimukset Ruukin alueella on tehty vesi- ja maaperätutkimuksia vuosina , 2002, 2004, 2005, 2009, 2010 ja Alueella tehdyt tutkimukset on esitetty seuraavissa asiakirjoissa: Saastuneen maaperän kunnostussuunnitelma. Kiinteistö Oy Kellokosken tehtaat. SCC Viatek Oy ja Esko Rossi Oy Kellokosken tehtaat. Maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimukset ja selvitykset. SCC Viatek Oy Kellokosken tehtaat. Kaatopaikan perustilaselvitys. SCC Viatek Oy Kellokosken tehdasalue. Lisätutkimukset ja riskinarvio. Pöyry Environment Oy Kellokosken tehdasalue. Rakennusten 2 ja 3 alapuolisen maan tutkimukset ja riskitarkastelu. Kunnostuksen kustannusarviot. Pöyry Finland Oy. Päivitetty Kiinteistö Oy Kellokosken tehtaat. Ympäristölupahakemuksen (Dnro ESAVI/118/04.08/2010, ) täydennykset. Pöyry Finland Oy Kellokosken ruukki. Ympäristölupahakemuksen täydennykset syksy Pöyry Finland Oy Kunnostusalueet Ruukin pilaantunut maa-alue on jaettu neljäksi kunnostuksen osa-alueeksi (päätöksen liite 1.). Osa-alue 1 käsittää Keravanjoen länsipuolisen kiinteistön. Alueella sijaitsee viisi rakennusta. Kunnostettavan alueen pinta-ala on noin m 2. Osa-alue 2 käsittää Keravanjoen itäpuolisen alueen pohjoisosan lukuun ottamatta alueen koillisnurkassa sijaitsevien verstaan (rakennus 2) ja pintakäsittelyrakennuksen (rakennus 3) välistä osuutta. Alueella sijaitsee neljä rakennusta. Kunnostettava alue on pinta-alaltaan noin m 2. Keravanjoen itäpuolisen kiinteistön eteläreuna on osa-aluetta 3. Alueella on yksi rakennus. Kunnostettavan alueen kokonaispinta-ala kaatopaikka mukaan lukien on noin m 2. Kaatopaikan ulkopuolisen pilaantuneen alueen pinta-ala on noin m 2. Osa-alueella 3 Keravanjoen rantapenkereessä on teollisuuskaatopaikka. Kaatopaikan ylemmän penkereen ylätasolle on läjitetty arviolta 230 m 3 kuparilla, lyijyllä, nikkelillä ja sinkillä pilaantuneita maa-aineksia. Maaainekset ovat peräisin ruukin alueella vuonna 1998 tehdystä viemärilinjan kaivusta.

6 6 Osa-alueella 3 sijaitsevan ns. lasipalatsirakennuksen luoteislaidalla ja teollisuuskaatopaikan ylemmän penkereen ylätasolla ovat sijainneet kevyen polttoöljyn säiliöt. Rakennusten 2 ja 3 välinen alue on osa-aluetta 4. Kunnostettavan alueen pinta-ala on noin 700 m 2. Maaperän pilaantuneisuuden tutkimukset Käsitteet Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyistä ohjearvoista käytetään jäljempänä termejä kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot. Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti. Loppuraportti. Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston muistio 5/ ra-portissa esitetyistä Samase-arvoista käytetään termejä Samase-ohjearvo ja Samaseraja-arvo. Seuraavissa kappaleissa maaperällä tarkoitetaan ruukin alueen täyttömaaainesta ja täyttömaa-aineskerroksen alapuolista savikerrosta. Joen länsipuoli Alueen maaperässä on todettu Samase-raja-arvon ylittäviä kupari-, lyi-jy-, sinkki-, syanidi-, trikloorieteeni- ja tetrakloorieteenipitoisuuksia. Lisäksi arseenia, kadmiumia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, vanadiinia, syanidia ja mineraaliöljyä (C 10 C 40 ) sekä trikloorieteeniä on havaittu Samase-ohje- ja -rajaarvojen välissä olevina pitoisuuksina. Yhden näytteen ph oli 7,3. Maaperässä oli myös tiiliä ja puuta. Maa-ainesnäytteiden liukoisuustestissä SFS-EN ei todettu kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) ja sen säädösmuutoksessa (202/2006) kaatopaikkasijoituskelpoisuudelle asetettujen raja-arvojen ylityksiä. Alueella arvioidaan olevan pilaantuneita maa-aineksia m 3 (arviolta t). Joen itäpuolen osa-alue 2 Alueen maaperässä on todettu Samase-raja-arvon ylittäviä arseeni-, kromi-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksia. Lisäksi arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä ja sinkkiä on havaittu Samase-ohje- ja -raja-arvojen välissä olevina pitoisuuksina. Maanäytteissä todettiin myös viitteitä trikloorieteenistä. Maaperässä oli myös tiiliä, kuonaa ja styroksia. Alueella arvioidaan olevan pilaantuneita maa-aineksia m t). (arviolta

7 7 Joen itäpuolen osa-alue 3 Kaatopaikka-alueen ulkopuolisessa maaperässä on todettu Samase-rajaarvon ylittäviä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksia sekä Samase-raja-arvon ylittävä mineraaliöljyn (C 10 C 40 ) pitoisuus. Lisäksi arseenia, kadmiumia, kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, syanidia ja trikloorieteeniä on havaittu Samase-ohje- ja -raja-arvojen välissä olevina pitoisuuksina. Maanäytteissä todettiin myös viitteitä tetrakloorieteenistä. Alueella arvioidaan olevan teollisuuskaatopaikka mukaan lukien jätetäyttöä ja pilaantuneita maa-aineksia yhteensä m 3 (arviolta t). Kaatopaikan ulkopuolisella alueella on pilaantuneita maa-aineksia arviolta m 3. Joen itäpuolen osa-alue 4 Alueen maaperässä on todettu Samase-raja-arvon ylittäviä kuparin, lyi- jyn, sinkin, syanidin ja mineraaliöljyn (C 10 C 21 ) pitoisuuksia. Lisäksi arseenia, kadmiumia, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja trikloorieteeniä on havaittu Samaseohje- ja -raja-arvojen välissä olevina pitoisuuksina. Maanäytteissä todettiin myös viitteitä tetrakloorieteenistä. Kahden näytteen ph oli 7,5 ja 7,8. Maaperässä oli myös tiiliä ja kuonaa. Maa-ainesnäytteiden liukoisuustestissä SFS-EN ei todettu kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä ja sen säädösmuutoksessa kaatopaikkasijoituskelpoisuudelle asetettujen raja-arvojen ylityksiä. Sinkin liuennut määrä oli pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvon tasolla. Alueella arvioidaan olevan pilaantuneita maa-aineksia yhteensä m 3 (arviolta t). Itäpuolen rakennusten alapuolinen maaperä Verstaan (rakennus 2) betonilattian alapuolisessa maaperässä todettiin Samase-ohje- ja -raja-arvojen välissä olevat kadmium- ja sinkkipitoisuudet sekä viitteitä cis-1,2-dikloorieteenistä ja trikloorieteenistä. Mineraaliöljypitoisuus (C 10 C 21 ) ylitti kevyen polttoöljyn Samase-raja-arvon. Pintakäsittelyrakennuksen (rakennus 3) betonilattian alapuolisessa maaperässä havaittiin viitteitä trikoorieteenistä. Arseeni-, kadmium- ja kuparipitoisuudet olivat Samase-ohje- ja -raja-arvojen välissä. Sinkkipitoisuus ylitti kahdessa pisteessä Samase-raja-arvon. Keravanjoen jokisedimentti Sedimentissä on todettu Samase-raja-arvon ylittäviä kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksia. Lisäksi arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä ja sinkkiä on havaittu Samase-ohje- ja -raja-arvojen välissä olevina pitoisuuksina.

8 8 Kunnostusalueen kohdalla sedimentti on kivikkoa ja hienoainesta on vähän. Pilaantunutta sedimenttiä esiintyy parisataa metriä kunnostusalueen teollisuuskaatopaikasta alavirtaan. Sedimentin määrää ei ole pystytty arvioimaan. Teollisuuskaatopaikan tila Pinta-ala ja tilavuus Kaatopaikan pinta-ala on arviolta m 2. Kaatopaikalle läjitetyn jätteen määrä on noin m 3 ( t). Jätetäyttö Jätetäytön tutkimuskaivussa todettiin metalli-, lasi-, puu-, muovi- ja tiilijätettä sekä kuonaa, johtoja ja roskaa, kenkä- että rakennusjätettä. Jätetäytön paksuus on enimmillään 4,6 metriä. Alapenkereen jätetäytössä on todettu Samase-raja-arvon ylittäviä arseeni-, kadmium-, kromi-, kupari-, lyijy-, nikkeli-, sinkki-, mineraaliöljy- ja syanidipitoisuuksia sekä PCB-yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus. Lisäksi arseenia, kadmiumia, kromia, nikkeliä, lyijyä, sinkkiä, syanidia, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä on havaittu Samase-ohje- ja -raja-arvojen välissä olevina pitoisuuksina. Jätetäytön ph oli kahdessa näytteessä 7,5 ja 8. Yläpenkereen jätetäytössä on todettu Samase-raja-arvon ylittäviä arseeni-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksia. Lisäksi arseenia, kadmiumia, lyijyä ja syanidia sekä trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä on havaittu Samaseohje- ja -raja-arvojen välissä olevina pitoisuuksina. Jätetäytön kahden kokoomanäytteen liukoisuustestissä SFS-EN ei todettu kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä ja sen säädösmuutoksessa kaatopaikkasijoituskelpoisuudelle asetettujen rajaarvojen ylityksiä. Kaatopaikalla tehdyissä mittauksissa ei ole todettu kaatopaikkakaasuja. Jätetäytön alapuolinen maaperä Savikerroksessa on todettu Samase-raja-arvon ylittäviä vinyylikloridi-, syanidi- ja sinkkipitoisuuksia. Lisäksi arseenia, kadmiumia, kromia, nikkeliä, lyijyä, sinkkiä ja trikloorieteeniä on havaittu Samase-ohje- ja -raja-arvojen välissä olevina pitoisuuksina. Pintakerrokset Jätetäytön päällä on hiekkaa, humusta ja multaa sisältävä pintamaakerros. Kerroksen paksuus on muutamia kymmeniä senttejä.

9 9 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Vuosi 2000 Kriittisinä haitta-aineina on tarkasteltu arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä, sinkkiä, syanidia ja trikloorieteeniä. Arseenin, kadmiumin, kuparin, lyijyn, sinkin, syanidin ja triklooeteenin pitoisuudet kunnostusalueen maaperässä ovat selvästi kohonneet verrattuna Samase-ohje- ja -rajaarvoihin. Orsivedessä on todettu toisinaan kloorattuja liuottimia. Itäpuolisella alueella hieman Samase-ohjearvot ylittävät maaperän kromi- ja vanadiinipitoisuudet ovat ilmeisesti luonnollisia saven taustapitoisuuksia. Itäpuolella maaperän kuparin, lyijyn, sinkin ja syanidin keskimääräiset pitoisuudet maaperässä ylittävät Samase-raja-arvot. Syöpävaarallisista aineista arseenin, kadmiumin, nikkelin ja trikloorieteenin pitoisuudet ylittävät Samase-ohjearvot. Länsipuolisella alueella syanidin keskimääräinen pitoisuus ylitti Samase-raja-arvon sekä kadmiumin, kuparin, lyijyn ja sinkin keskimääräiset pitoisuudet ylittivät Samase-ohjearvot. Riskienarvioinnin lähtötietoina olivat haitta-aineiden pitoisuudet ja maaperätiedot, epäorgaanisten haitta-aineiden ja trikloorieteenin maaperään pidättymisominaisuudet, kasvillisuus kohteessa, säätiedot, haitta-aineiden terveysvaikutukset ja vesistön mahdollinen käyttö sekä alueen yleistiedot, altistuvat kohteet että suunniteltu käyttö. Laskelmassa, jolla laskettiin ilman kautta pilaantuneen alueen ulkopuolelle leviävää kuormitusta ja Keravanjokeen kulkeutuvien haitta-aineiden määriä, otettiin huomioon pilaantuneen alueen kokonaispinta-ala ja keskimääräiset pitoisuudet. Hydrologiset laskelmat tehtiin Help3-ohjelmalla. Haitta-aineiden kulkeutumisen, haittaaineille altistumisen ja riskien laskennassa käytettiin MMSOILS 4.0- ohjelmistoa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta haihtuminen ja ilmassa tapahtuva leviäminen ovat keskeisiä. Metalleja voi kulkeutua maaperästä liikenteen ja tuulen aiheuttaman pölyämisen kautta. Laskeuman vaikutuksesta myös kohteen ulkopuoliset maa-alueet likaantuvat jonkin verran. Keravanjokeen kulkeutuu metalleja vesieroosion, pintavalunnan ja maaperään suotautuvan veden vaikutuksesta. Kaivutyöt pilaantuneella alueella voivat aiheuttaa pilaantuneen maa-aineksen kulkeutumista kunnostusalueen ulkopuolelle. Nykytilanteessa alueella työskentelevät ja/tai asuvat ihmiset ovat ilmeisesti eniten altistuvia. Kunnostusalueen ulkopuolella asuvat ihmiset voivat altistua hengitysilman (pöly) ja puutarhakasvien syönnin (laskeuma) sekä likaantuneen maan suoran kontaktin ja syönnin kautta. Laskelmien mukaan arseenista ja trikloorieteenistä aiheutuvat riskit työntekijöille ovat merkityksellisiä. Kokonaisuutena syöpäriski voi ylittää hyväksyttävänä pidettävän tason (noin 1x10-6 ). Altistuminen tapahtuu pääasiassa hengitysilman kautta. Maan pölyämisherkkyys vaikuttaa oleellisesti arseenista, kadmiumista ja nikkelistä aiheutuvan riskin suuruuteen. Trikloorieteenin haihtuminen on todellisuudessa ilmeisesti vähäisempää kuin laskettu haihtuminen, sillä voimakkaimmin pilaantunut alue on pieni. Paikallisesti haihtuminen voi olla kuitenkin merkittävää. Syanidi ei aiheuta krooni-

10 10 sen altistumisen kautta vaaraa nykyiselle maankäytölle. Paikallisesti yli 100 mg/kg ylittävät syanidipitoisuudet voivat aiheuttaa erityistilanteissa akuutin myrkytyksen vaaran. Laskelmien mukaan erityisesti kadmiumin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet ovat niin korkeita, että kyseiset aineet rajoittavat maaperäeliöiden elämistä alueella. Ravintoketjun välityksellä myös muut eliöt voivat altistua maaperän haitta-aineille ja siten aineita voi kulkeutua alueen ulkopuolelle. Alueen maaperän ph on korkea, mikä pienentää raskasmetallien liukoisuutta oleellisesti. Todelliset vaikutukset voivat olla arvioitua vähäisemmät. Pilaantuminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä ja alueen maaperäeliöstö on sopeutunut nykytilanteeseen. Kyseisiä haitta-aineita huonosti sietävät lajit ovat hävinneet tai vähentyneet. Alueella ei ole erityisen arvokkaita luontokohteita. Riskinarvioinnissa otettiin huomioon epävarmuustekijöinä muun muassa arvioinnin perusteena olevien pitoisuustietojen epätarkkuudet, ympäristön ominaisuuksien vaihtelu ja laskentaparametreihin sisältyvät epätarkkuudet. Lisäksi mallien käyttöedellytysten toteutuminen, altistus- ja vaikutusreittien kattavuus sekä altistuvien kohteiden määrittelyn epävarmuudet olivat tarkasteltuja epävarmuustekijöitä. Riskinarvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että ruukin alue on tarpeen kunnostaa jonkin verran kohonneen syöpäriskin vuoksi. Koska haittaainepitoisuuksissa esiintyy paikallista vaihtelua, ja koska alue on paikoitellen voimakkaasti pilaantunut, voi riski olla erityistapauksissa hieman laskettua suurempi. Kunnostustarve on ilmeinen, mutta välitöntä vaaraa maaperän saasteista ei aiheudu. Koska laskelmissa käytetty altistumisaika oli koko työssäoloaika (40 vuotta), ei ole todennäköistä, että nykyisin alueella oleskelevien terveys olisi vaarantunut. Lisäksi alueen saasteista aiheutuu ekologisia riskejä. Jos länsipuolinen alue kunnostetaan kokonaan massanvaihdolla, on pilaantuneesta maaperästä aiheutuva terveysriski arseenia lukuun ottamatta merkityksetön. Arseenin pitoisuuden tulisi olla merkittävästi luonnon taustapitoisuutta alhaisempi. Ilmeisesti laskelma kuitenkin yliarvioi arseenista aiheutuvan terveysriskin. Ekologisten riskien osalta kadmiumin, kuparin ja sinkin Samase-ohjearvotasoiset pitoisuudet ovat liian korkeita verrattuna Selvitys ja ehdotuksia ympäristövaarallisten aineiden pitoisuuksien ohjearvoista maaperässä -tiedolliset perusteet, määrittelyperusteet, soveltaminen, kehittäminen. AA. Suomen ympäristökeskuksen moniste 92/ julkaisussa ehdottamiin tavoitearvoihin. Itäpuolella koko alueelle tehdyn massanvaihdon jälkeen minkään yksittäisen aineen terveysriski ei vaikuta olevan kovin suuri. Trikloorieteenin epätasaisen jakautumisen vuoksi riski voi olla paikallisesti suurempi. Massanvaihdolla tarkoitettiin kunnostamista Samase-raja-arvotasoon, jos alue jää teollisuuskäyttöön. Samaseohjearvotasoa käytetään muussa käytössä. Jos länsipuolelta poistetaan Samase-ohjearvon ylittävät pilaantuneet maaainekset ja kun alue peitetään puhtailla maa-aineksilla, maaperän haitta-

11 11 aineista aiheutuvat terveys- ja ekologiset riskit tulevat merkityksettömän pieniksi. Jos itäpuolisilla alueilla poistetaan pilaantuneet maa-ainekset rakennusten väliseltä alueelta ja jos jäljelle jäävät pilaantuneet maa-ainekset peitetään 0,3 metrin sorakerroksella, terveysriskit estyvät liuottimia lukuun ottamatta. Liuottimien haihtumisen estämiseksi läjitysalueelle rakennetaan tiivis pintaeristys ja kaasunkeräysjärjestelmä. Vaihtoehdossa kaikki kaivetut massat läjitetään itäpuolen kaatopaikalle. Jos pilaantuneet alueet peitetään 0,5 metrin puhtaalla maaaineskerroksella tai asfaltoidaan, ja jos ns. lasipalatsi (rakennus 11) otetaan kirjastokäyttöön ja muu yritystoiminta jatkuu alueen rakennuksissa eikä alueelle tule asuntoja, ovat liuottimien haihtuminen ja kulkeutuminen maassa suotoveden mukana ainoat haitta-aineiden kulkeutumisreitit. Trikloorieteenistä aiheutuva syöpäriski on merkityksetön. Kaikissa tarkastelluissa kunnostusvaihtoehdoissa suotovesien kautta jokiveteen kulkeutuvien haitta-aineiden pitoisuudet eivät nouse merkitykselliselle tasolle. Vuosi 2009 Kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu arseeni, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki, syanidi ja öljy sekä klooratut liuottimet (dikloorieteenit, trikloorieteeni, tetrakloorieteeni ja 1,1,1-trikloorietaani). Kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien keskiarvot ylittävät ylemmät ohjearvot lähes koko alueella sekä ongelmajätteen raja-arvon kaatopaikka-alueella. Arseeni-, kadmium-, kromi- ja nikkelipitoisuudet ylittävät teollisuuskaatopaikka-alueella useassa pisteessä sekä nikkelipitoisuus osa-alueella 1 ja kromipitoisuus osaalueella 2 ylemmät ohjearvot. Osa-alueilla 1, 3 ja 4 on todettu syanidia alempien ja ylempien ohjearvojen ylittävinä pitoisuuksina. Mineraaliöljyä esiintyi teollisuuskaatopaikka-alueella ja osa-alueella 4 ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena. Öljy sisältää pääasiassa keskiraskaita jakeita ja bensiinihiilivetyjä. Kloorattuja liuottimia on havaittu ylempien ohjearvojen ylittävinä pitoisuuksina osa-alueilla 1 ja 4 sekä kaatopaikka-alueella. Lisäksi osa-alueiden 1 ja 3 orsivedessä on esiintynyt muutamaan otteeseen korkeita pitoisuuksia kloorieteenejä. Alueella todetut aineet ovat ihmiselle ja ympäristölle haitallisia. Syanidi on myrkyllistä ja voi muodostaa happamissa olosuhteissa haihtuvaa ja erittäin myrkyllistä syaanivetyä. Öljyssä on haihtuvia ja liukoisia komponentteja. Klooratut liuottimet ovat haihtuvia ja huuhtoutuvia. Merkityksellinen kloorattujen liuottimien leviämisreitti on kulkeutuminen rakennuksen alapohjan läpi. Lisäksi kloorieteenit ja syanidi kulkeutuvat orsiveden mukana. Klooratut liuottimet voivat myös päästä saven/siltin läpi pohjaveteen. Raskasmetallit voivat rikastua kasveihin. Kaikki haitta-aineet voivat levitä, jos pilaantunut pintamaa-aines pölyää, sekä kaivutyön aikana pilaantuneen massan siirtojen yhteydessä. Lisäksi ihokontakti pilaantuneeseen maa-ainekseen on mahdollista. Alueella sijaitsevat viemärit voivat nopeuttaa vesiliukoisten aineiden kulkeutumista, sillä viemärit on yleensä sijoitettu karkeaan sora- ja hiekkakerrokseen.

12 12 Syanidi, öljyhiilivedet ja kloorieteenit hajoavat maaperässä biologisesti. Kloorieteenien hajoamisen arvioidaan olevan hidasta. Kirjallisuuslähteissä trikloorieteenin puoliintumisaika maaperässä ja pintavedessä on 0,5 1 vuotta sekä pohjavedessä 1 5 vuotta. Riskienarvioinnissa käytettiin arviointikriteereinä ympäristön eri osissa mitattuja haitta-ainepitoisuuksia sekä pitoisuuksien vertailuarvoja nykyisessä ja tulevassa maankäytössä. Lisäksi käytössä oli liukoisuustestien tulokset ja tiedot haitta-aineiden liukenemisesta/kulkeutumisesta. Kirjallisuustietojen perusteella arvioitiin haitta-aineiden tärkeimmät ominaisuudet sekä terveys- ja ympäristövaikutukset. Aineistona olivat myös kynnys- ja ohjearvojen perusteeksi määritetyt terveysperustaiset ja ekologiset viitearvot. Lisäksi arvioitiin haitta-aineille altistuminen alueen nykytilassa ja haitta-aineiden kulkeutuminen laskennallisesti. Riskinarviointi tehtiin viitearvovertailuna, jossa tarkasteltiin kunkin haittaaineen kulkeutuvuuteen ja altistumismahdollisuuteen liittyviä ominaisuuksia sekä toksisuuden viitearvoja. Vertailussa todetaan, että täyttömaan korkeasta ph:sta johtuen alueella ei ole riskiä syaanivedyn muodostumisesta. Jätteessä ei tapahdu orgaanisen aineen hajoamista, mikä voisi laskea ph:ta ja lisätä syaanivedyn muodostumisriskiä. Teollisuuskäytössä olleella maaperällä ei ole erityistä suojeluarvoa tai herkkyyttä eikä ekologisten viitearvojen käyttö riskitarkastelussa ole tarkoituksenmukaista. Osa-alueella 1 todettu lyijypitoisuus aiheuttaa terveysriskin lapsille, jos alue on asuinkäytössä. Muussa käytössä lyijypitoisuus ei ole haitallisella tasolla. Lisäksi alueella 1 todetut syanidipitoisuudet aiheuttavat terveysriskin asuinkäytössä. Alueella 1 todetut klooratut liuottimet tekevät alueen soveltumattomaksi asuin- ja teollisuuskäyttöön ilman kunnostusta. Osa-alueella 2 havaittu lyijypitoisuus aiheuttaa terveysriskin lapsille, jos alue on asuinkäytössä. Muussa käytössä kromilla, kuparilla, lyijyllä, nikkelillä ja sinkillä pilaantuneen maaperän kunnostustarvetta ei ole. Osa-alueella 3 todetut kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet edellyttävät kunnostustoimenpiteitä kaikissa tulevissa käyttömuodoissa. Alueen 3 sekä asuin- että teollisuuskäyttö vaativat trikloorieteenillä pilaantuneen maaperän kunnostusta. Maaperässä todetut kadmium- ja tetrakloorieteenipitoisuudet edellyttävät alueen 3 kunnostamista, jos alue on asuinkäytössä. Alueen 3 syanidilla pilaantunut maaperä on myös kunnostettava. Osa-alueen 4 maaperässä esiintyvät kupari-, lyijy-, sinkki- ja syanidipitoisuudet edellyttävät kunnostustoimenpiteitä tulevassa käytössä. Trikloorieteenin keskimääräiset pitoisuudet vaativat alueen 4 kunnostamista asuinkäytössä. Lisäksi laskettiin alueesta asuin- ja teollisuuskäytössä aiheutuvat riskit RISC 4 -ohjelmalla. Laskelmissa altistumisreitteinä olivat maahiukkasten nieleminen, ihokontakti maaperään ja sisäilman hengitys. Osa-alueella 1 ihmiset voivat altistua maaperän kloorieteeneille, jos pilaantunutta maaperää ei kunnosteta tai jos taloissa ei ole tuulettuvaa alapohjaa. Hyväksyttävä pidetty syöpäriski 1,0 E-5 ylittyy hengityksen kautta tapahtuvassa altistuksessa. Trikloorieteeniä sisältävän sisäilman hengittäminen aiheuttaa lapsille myös muita terveysriskejä sallittua enemmän. Osa-alueen 1 teollisuuskäyttö aiheuttaa työntekijöille sisäilman hengityksen kautta hyväksyttävänä

13 13 pidetyn syöpäriskin ylittymisen. Osa-alueen 2 maaperän pilaantuneisuudesta ei ole riskiä alueella työskenteleville tai alueella satunnaisesti vieraileville. Osa-alueen 4 käyttö asuinalueena voi aiheuttaa aikuiselle ja lapselle hyväksyttävänä pidetyn syöpäriskin ylittymisen sisäilmaa hengitettäessä. Lapsilla lisääntyneen syöpäriskin altistumisreittejä ovat myös pilaantuneen maa-aineksen ihokontakti ja maahiukkasten syönti. Osa-alueella 3 sijaitsevalla kaatopaikka-alueella oleskelusta ei nykyisessä tilanteessa aiheudu terveydellisiä haittoja. Alueella 3 orsiveden haihtumisesta aiheutuvaa riskiä ei otettu huomioon laskelmissa. Lisäksi keskiarvopitoisuuksien käyttö laskennan lähtötietoina aliarvioi kaatopaikka-alueen riskejä. Epävarmuustekijöinä on mainittu, että riskinarviossa ei ole otettu huomioon pohjaveden pilaantumisesta aiheutuvaa altistumista eikä ekologisia riskejä eikä haitta-aineiden epätasaista jakautumista. Lisäksi laskentaohjelmassa on tiettyjä vakioparametrejä. Altistumisreitti pohjaveden kautta arvioitiin merkityksettömäksi, sillä alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjavettä käytetä paikallisesti. Varsinainen pohjavesikerros on savikerroksen alapuolella. Pohjaveden liikkuvuus ja antoisuus alueella on hyvin huono. Veden haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvaa altistumista ja terveysriskiä ei lähtötietojen epävarmuuden vuoksi pystytty laskemaan luotettavasti. Haitta-aineiden rikastumista kasveihin ei tarkasteltu, sillä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole viljeltäviä kasveja. Ekologisia riskejä ei otettu huomioon, koska vanhalla pilaantuneella täyttömaalla ei ole ekologisia arvoja. Laskentaparametreihin sisältyy aina epävarmuuksia, koska niitä ei pystytä määrittämään kohteesta. Tällöin joudutaan käyttämiä arvioita, kuten arvioimaan lattian läpi huonetilaan tulevan ilman määrä. Haittaaineiden epätasainen jakautuminen täytössä johtuu teollisuuskaatopaikkaalueen ja kuonatäytön massojen haitta-ainepitoisuusvaihteluista tai pisteittäisistä päästöistä maaperään sekä aineiden leviämisestä savikerroksen päällä olevassa maassa. Näytepisteverkko on suhteellisen tiheä ja riskinlaskennassa käytettiin mittaustulosten keskiarvoja, mikä lisää laskennan luotettavuutta. Teollisuuskaatopaikka-alueella keskiarvopitoisuuksien käyttö antaa systemaattisesti liian alhaisia laskennan lähtöpitoisuuksia. Sedimenttiin sitoutunut raskasmetalli voi tulvien ja joen pohjan häirinnän yhteydessä lähteä liikkeelle ja aiheuttaa kohonneita pitoisuuksia veteen. Ravintoketjussa tapahtuvaa haitta-aineiden rikastumista esimerkiksi kaloihin ei ole arvioitu. Keravanjoen vedestä mitatut pitoisuudet ovat olleet alhaisia. Sedimentistä ei siten normaaliolosuhteissa huuhtoudu merkittävää määrää raskasmetalleja. Sedimentin pilaantuneisuus ei aiheuta riskiä jokea ympäröivälle Kellokosken tehdasalueelle. Osa-alueella 1 maaperän pilaantuneisuus ei nykyisessä käytössä aiheuta ympäristöön merkittävää kuormitusta tai riskiä eikä alueella ole kunnostustarvetta. Raskasmetalleilla pilaantuneet massat voidaan peittää 0,5 metrin puhtaalla maa-aineskerroksella. Alueen pilaantuneisuus tulee ottaa huomion, kun kunnostamattomaan maaperään kaivetaan viemäreitä ja muita vastaavia. Myös puiden istuttamiseen tulee rajoituksia. Altistumisriskiä kloorieteeneille tulee vähentää asunto- ja toimistorakentamisessa. Vähentämistoimenpiteitä ovat pilaantuneen massan poistaminen rakennusalueil-

14 14 ta ja esimerkiksi neljän metrin etäisyydelle seinälinjasta sekä tunnistettujen hot-spottien poisto. Osa-alueella 2 suositellaan nykyistä vaativammassa maankäytössä vähintään raskasmetalleja sisältävien maa-ainesten osittaista vaihtamista ja ainakin 0,5 metrin puhdasta täyttöä. Vaihtoehtoinen ratkaisu on kaikkien pilaantuneiden massojen poistaminen. Uudisrakennusalueilta joudutaan poistamaan pilaantuneet maat ja jätetäyttö perustusten kohdilta puhtaaseen maahan saakka. Osa-alue 4 ei sovellu asuin- tai muuhun käyttöön ilman kunnostusta. Trikloorieteenistä aiheutuva riski voidaan estää lattioiden tiivistämisellä, jos sen toteuttaminen on teknisesti mahdollista. Pilaantunut massamäärä on suhteellisen pieni, joten massanvaihto on mahdollinen ratkaisu. Tällöin saataisiin poistettua myös jätetäyttö. Jos teollisuuskaatopaikka jää paikalleen, tulee se kunnostaa kaatopaikan lopettamisohjeiston mukaisesti. Tällöin kaatopaikasta aiheutuvat riskit saadaan minimoitua. Kaatopaikan kaivaminen pois on toinen ratkaisu. Vuosi 2011 Tehtyjen tutkimusten perusteella orsivedellä ei ole virtausyhteyttä pohjaveteen. Pohjavedessä ei ole todettu liuottimia tai kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Pohjaveden mukana ei siten kulkeudu haitta-aineita kunnostusalueen ulkopuolelle tällä hetkellä eikä kunnostuksen jälkeen. Ennen kunnostusta ruukin alueen maaperässä arvioidaan olevan kuparia 110 t, lyijyä 58 t, nikkeliä 3 t ja sinkkiä 116 t. Massanvaihdolla poistetaan kuparista 98 %, lyijystä 96 %, nikkelistä 94 % ja sinkistä 95 %. Metallit esiintyvät niukkaliukoisina. Ennen kunnostusta ruukin alueen maaperässä arvioidaan olevan tri- ja tetrakloorieteeniä arviolta 490 kg. Ruukin pilaantuneella alueella on vesijohtoja viemärilinjoja. Johtokaivantojen läpäisevä maa-aines nopeuttaa veden ja siihen liuenneiden yhdisteiden kulkeutumista. Pilaantuneella alueella sijaitsevasta vesijohtoputkesta vuonna 2011 otetuissa vesinäytteissä ei todettu tutkimusmenetelmän määritysrajan ylittäviä orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia. Tri- ja tetrakloorieteenin määritysraja oli 2 µg/l. Ruukin alueelta kulkeutuu orsiveden mukana jonkin verran trikloorieteeniä Keravanjokeen. Eniten liuottimia kulkeutuu osa-alueilta 1 ja 3. Kunnostuksen jälkeen orsivedeksi imeytyvä sadevesi on osa-alueilla 2 ja 3 vähäisesti kosketuksissa eristettyjen pilaantuneiden maa-ainesten kanssa. Voimakkaasti pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen orsiveden mukana kulkeutuvien haitta-aineiden pitoisuudet ja määrät pienenevät oleellisesti.

15 15 Rakennuksen 11 alapuolelta vuonna 2011 mitatut haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet olivat HTP-arvoja alhaisempia. Terveysriskin kannalta liuottimien pitoisuudet huoneilmassa ovat merkityksettömällä tasolla. Rakennusten 2 ja 3 betonilattioissa on huomattavasti halkeamia. Lattian huono kunto ja läpiviennit vaikuttavat huoneilmaan kulkeutuvien liuottimien pitoisuuksiin. Haihtuvista hiilivedyistä hengitysilman kautta aiheutuvaan altistumisriskiin vaikuttaa myös se, että pitoisuudet lattian alapuolisessa tilassa voivat vaihdella ei puolilla rakennusta. Lattian pintakerros ei ole nykyisin tiivis ja siten lattian läpi huoneilmaan tulevan ilmamäärän arviointi aiheuttaa epävarmuuden. Huonetilojen ilmanvaihtokerroin ei ehkä ole riittävä, mikä voi aiheuttaa huoneilmaan oletettua korkeamman pitoisuuden. ALUEEN KUNNOSTAMINEN Kesto Kunnostuksen arvioidaan kestävän kaksi kuukautta. Työaika on ma pe klo Valmistelevat työt Kunnostuksesta tehdään toteutus-, työsuojelu- ja laadunvalvontasuunnitelmat. Työntekijöille varataan sosiaalitilat ja henkilökohtaiset suojavarusteet. Kunnostusalue erotetaan ympäristöstä aidalla tai lippusiimalla. Alue merkitään pilaantuneen maa-aineksen kunnostuksesta kertovin merkinnöin. Kunnostusalueelta poistetaan mahdollinen sekalainen jäte. Alue raivataan tarpeellisilta osilta. Kunnostustavoitteet Keravanjoen länsipuoliselta alueelta (osa-alue 1) poistetaan maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Keravanjoen itäpuolen osa-alueelta 3 poistetaan jätetäyttö ja pilaantunut maa-aines kaatopaikka-alueelta. Teollisuuskaatopaikan ulkopuolisella alueella ei tehdä massanvaihtoa. Lisäksi osa-alueilta 2 ja 4 poistetaan pintamaa-aineskerros 0,3 metrin syvyydelle saakka. Rakennusten vierestä voidaan tarvittaessa poistaa pilaantunutta maa-ainesta 0,2 0,5 metrin kerros. Tarpeetonta maiden kaivua ja siirtelyä vältetään. Maa-ainesten poiskaivun jälkeen alueet nurmetetaan tai asfaltoidaan.

16 16 Lisäksi pilaantuneet maa-ainekset poistetaan lähes kaikista vesijohto- ja viemärikaivannoista osa-alueilla 1 ja 3 tehtävän massanvaihdon yhteydessä. Viemärilinja-alueet, joilla ei tehdä massanvaihtoa, asfaltoidaan. Kaivu Eristys Toteutus Rakennusten tuentatarve selvitetään, jos kaivannot ovat syviä. Tuentaa ei tarvita 0,2 0,3 metriä syvillä kaivualueilla. Savikerroksen rikkomista vältetään massanvaihdon aikana. Kaatopaikka-alue tasataan massanvaihdon jälkeen. Tasaukseen käytettävän maa-aineksen määrä on noin puolet poistetun jätetäytön määrästä. Pilaantuneita maa-aineksia poistetaan seuraavasti: - osa-alueelta 1 arviolta m 3 - osa-alueelta 2 arviolta m 3 - osa-alueelta 3 arviolta m 3 - osa-alueelta 4 arviolta 250 m 3. Maaperätutkimukset Kenttävalvonnasta vastaa sertifioitu ympäristönäytteenottaja. Kunnostustyön aikaiset analyysit teetetään akkreditoidussa laboratoriossa. Kaivualueen leikkauspinnasta otetaan maaperänäytteet jokaista 200 m 2 :n aluetta kohti. Näytteistä tutkitaan kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet. Joka viidennestä näytteestä analysoidaan öljy-, syanidi-, trikloorieteeni- ja vinyylikloridipitoisuudet. Poistettavista maa-aineksista otetaan yksi näyte jokaista 100 m 3 :n massamäärää kohti. Näytteistä tutkitaan kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet. Joka viidennestä näytteestä analysoidaan öljy-, syanidi- ja trikloorieteenipitoisuudet. Maa-aineseristys Pintamaa-aineksen poistamisen jälkeen eristetään osa-alueen 2 viheralueille jäävät pilaantuneet maa-ainekset. Alueen pinta-ala on noin 900 m 2. Peitettävät alueet tasataan. Isoimmat epätasaisuudet voidaan muotoilla asfaltoitavilta alueilta saatavilla leikkausmassoilla. Ennen peittämistä alueille levitetään merkkikangas.

17 17 Pilaantuneeksi jäävän maa-alueen eristys tehdään 0,3 metriä paksulla puhtaalla maa-aineskerroksella. Alueille istutetaan soveltuva kasvillisuus. Istutuksesta tehdään erikseen maisemointisuunnitelma. Asfaltointieristys Pintamaa-aineskerroksen poistamisen jälkeen piha- ja tiealueille jäävät pilaantuneet maa-ainekset eristetään asfaltoimalla. Asfaltoitavien alueiden välissä olevat luiskarakenteet suojataan eroosiosuojarakenteilla. Osa-alueella 2 eristetään piha- ja tiealueet. Alueen pinta-ala on noin m 2. Osa-alueella 3 eristetään rakennuksen 11 piha-alue ja rakennuksen itäpuolella oleva tie. Alueen pinta-ala on noin m 2. Osa-alueella 4 neljä eristetään rakennusten 2 ja 3 välinen alue. Alueen pinta-ala on noin 700 m 2. Asfaltoitavien kaivualueiden pohjalle asennetaan suodatinkangas. Kankaan päälle rakennetaan mm:n paksu murskekerros. Murskekerroksen päälle valetaan asfalttikerros, kuten AB 16/ mm. Paikoin voidaan käyttää valuasfalttia. Eroosiosuojaus Eroosiosuojauksessa käytetään eroosiosuojaverkkoa tai -mattoa. Verkko ankkuroidaan luiskaan. Haitta-aineet eristysalueilla Osa-alueelle 2 jää pilaantuneita maa-aineksia arviolta m 3. Osa-alueelle 3 jää pilaantuneita maa-aineksia arviolta m 3. Osa-alueelle 4 jää pilaantuneita maa-aineksia arviolta 850 m 3. Rakennusten alapuolinen maaperä Vesien keräys ja johtaminen Rakennusten 2 ja 3 lattiat pinnoitetaan tiiviillä betonivalulla. Tarvittaessa käytetään betonia tiiviimpää massausta. Alipaineistuksen tekeminen tiloihin ei ole mahdollista ilman laajamittaisia muutostöitä. Kaatopaikan Keravanjoen puoleiseen reunaan asennetaan joen suuntainen salaoja. Salaoja varustetaan tarkkailukaivolla.

18 18 Asfaltoitavilta alueilta hulevedet kerätään ja johdetaan riittävillä kallistuksilla ja kouruilla. Polttoaineen käyttö ja varastointi Käytettävä polttoainesäiliö on kaksoisvaippasäiliö tai säiliö on varustettu valuma-altaalla. Säiliö on tyyppihyväksytty, huollettu ja suunniteltu työmaakäyttöön. Säiliön varusteina ovat ylitäytön ja lapon estin. Säiliössä on lukittava täyttöaukko, lukittava pistooli ja lukittava pumppu. Säiliön tilavuus on 1 3 m 3. Säiliö sijoitetaan kovalle pohjalle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Esitetyllä kunnostusmenetelmällä vähennetään pilaantuneista maaaineksista aiheutuvaa haittaa. Menetelmällä estetään haitta-aineiden leviäminen ympäristöön. Lisäksi menetelmässä otetaan huomioon alueella sijaitsevien rakennusten historiallinen merkittävyys ja tästä johtuvat rajoitukset kunnostukselle. Päästöjen määrä on myös vähäinen. Alueen suojarakenteet tehdään puhtaista materiaaleista. Esitetyllä kunnostusratkaisulla säästetään puhtaita maa-aineksia ja säästetään massojen kuljetuksesta aiheutuvat energiakustannukset. Tekniikan kehittyessä massojen käsittely on mahdollista tulevaisuudessa. Päästöjen hallinnassa käytetään hyväksyttyä tekniikkaa. Alueelle on tehty jälkiseurantaohjelma. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Kaatopaikkavesi Jätetäyttöalueella on yksi orsivesiputki (PV5). Putkesta PV5 vuonna 2002 otetussa vesinäytteessä todettiin trikloorieteeniä 310 µg/l, vinyylikloridia 21 µg/l, 1,1,2-trikloorietaania 5,9 µg/l, tetrakloorieteeniä 2,4 µg/l, tolueenia 3,1 µg/l, 1,2,4-trimetyylibentseeniä 1,6 µg/l ja ksyleenejä yhteensä 4,4 µg/l. Putkesta PV5 vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä todettiin trikloorieteeniä 23 µg/l, 1,1-dikloorieteeniä 120 µg/l, 1,1,1-trikloorietaania 4,8 µg/l. Kaivantovesi Massanvaihtokaivantoon voi kertyä vettä. Vesi pumpataan kaivannosta ja esikäsitellään tarvittaessa öljyn ja kiintoaineksen erottimella. Vesi johde-

19 19 taan viemäriin tai toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Viemäröinnistä sovitaan viemärilaitoksen kanssa. Jos haitta-ainepitoisuudet ovat alhaisia, sovitaan veden johtamisesta Keravanjokeen ympäristöviranomaisten kanssa. Päästöt vesiin Ruukin alueen orsivedessä olevat liuottimet kulkeutuvat koko alueelta Keravanjokeen. Huuhtoutuvien liuottimien määrää ei pystytä arvioimaan. Valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 on säädetty vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet. Lisäksi tietyille aineille on asetettu ympäristölaatunormi. Kellokosken ruukkialueen maaperässä ja pohjavedessä todettuja vaarallisia aineita ovat trikloorieteeni, tetrakloorieteeni, bentseeni, kadmium ja nikkeli. Elohopean ympäristölaatunormi pintavedelle on vuosikeskiarvona 1 µg/l. Trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä ei saa päästää pintaveteen tai viemäriin. Pintaveden laatunormi trikloorieteenille ja tetrakloorieteenille on 10 µg/l. Riskinarviossa on arvioitu, että trikloorieteenin pitoisuus ei kunnostuksen jälkeisessä tilanteessa nouse merkitykselliselle tasolle. Keravanjoen länsipuolisen alueen ja kaatopaikan massanvaihto vähentää alueelle jäävän trikloorieteenin määrää. Tetrakloorieteenistä ei aiheudu haittaa Keravanjoen veden laadulle, sillä aineen pitoisuudet ovat alhaisia. Alueella alhaisina pitoisuuksina todettua bentseeniä ei tutkimusten mukaan pääse Keravanjokeen. Kadmiumia ei kulkeudu tällä hetkellä merkittävää määrää Keravanjokeen ja päästömäärä tulee pienenemään kunnostuksen jälkeen. Nikkeliä on todettu maaperässä, pohjavedessä ja Keravanjoen sedimentissä. Maaperänäytteiden perusteella nikkeli on maassa niukkaliukoisessa olomuodossa. Alueen kunnostaminen vähentää merkittävästi nikkelin kulkeutumista. Vesitase Nykytilanteessa Ruukin alueella muodostuu hulevesiä arviolta m 3 /a. Hulevesien kerääntymisalueen pinta-ala on noin m 2. Kunnostuksen jälkeen Ruukin alueella muodostuu hulevesiä arviolta m 3 /a. Hulevesien kerääntymisalueen pinta-ala on noin m 2. Hulevedet puretaan Keravanjokeen. Päästöt ilmaan Pintakäsittelyrakennuksen (rakennus 3) betonilattian alapuolisen maaperän huokosilmassa esiintyi vuoden 2002 tutkimuksissa 1,1,1- trikloorietaania 4,8 mg/m 3 ja trikloorieteeniä 2,7 mg/m 3.

20 20 Ns. lasipalatsirakennuksen (rakennus 11) betonilattian alapuolisen maaperän huokosilmassa esiintyi vuoden 2011 tutkimuksissa 1,1,1- trikloorietaania 0,8 µg/m 3, trikloorieteeniä 0,2 mg/m 3, tetrakloorieteeniä 0,05 mg/m 3, tetrakloorimetaania 0,05 µg/m 3, bentseeniä 5 µg/m 3 ja BTEXyhdisteitä yhteensä 0,09 mg/m 3. Osa-alueen 1 massanvaihdon yhteydessä syntyy pisteittäisiä ja ajoittaisia haihtuvien hiilivetyjen päästöjä. Maaperän pölyäminen ja haitta-aineiden leviäminen pölyn mukana minimoidaan työteknisillä ratkaisuilla, kuten kastelulla. Melu Melua ja tärinää syntyy liikenteestä ja kaivamisesta. Melun voimakkuus vastaa normaalia liikenteen ja maansiirron melua. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan luvanvaraiseen käsittelylaitokseen. Jätteet toimitetaan asianmukaiseen paikkaan. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Vesitase Pohjavesi Nykytilanteessa Ruukin alueella muodostuu orsivesiä arviolta m 3 /a. Orsivesien kerääntymisalueen pinta-ala on noin m 2. Kunnostuksen jälkeen Ruukin alueella muodostuu hulevesiä arviolta m 3 /a. Hulevesien kerääntymisalueen pinta-ala on noin m 2. Alueella ei muodostu pohjavettä. Keravanjoen länsipuoli Orsivesiputken PV1 vuoden 2002 vesinäytteessä todettiin tolueenia 2,6 µg/l, 1,2,4-trimetyylibentseeniä 2,1 µg/l ja ksyleenejä yhteensä 4,5 µg/l. Orsivesiputkesta PV307 vuonna 2004 otetussa vesinäytteessä havaittiin trikloorieteeniä 7,3 µg/l ja 1,1,1-trikloorietaania 2,6 µg/l sekä booria, bariumia, fosforia, lyijyä ja sinkkiä pitoisuuksina, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. Orsivesiputkesta PV307 vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä havaittiin trikloorieteeniä 23 µg/l, 1,1,1-trikloorietaania 20 µg/l ja cis-1,2-

21 21 dikloorieteeniä 53 µg/l sekä bariumia pitoisuutena, joka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. Keravanjoen itäpuoli Pohjavesiputken PV15 vuoden 2002 vesinäytteessä todettiin tolueenia 1,2 µg/l ja ksyleenejä yhteensä 1,2 µg/l. Pohjavesiputkesta PV302 vuonna 2004 otetussa vesinäytteessä havaittiin bensiinihiilivetyjä (C 6 C 10 ) 16 µg/l, mineraaliöljyä (C 11 C 23 ) 117 µg/l, 1,2,4,5-tetrametyylibentseeniä 1,3 µg/l sekä bariumia, nikkeliä ja lyijyä pitoisuuksina, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. Pohjavesiputkesta PV302 vuonna 2011 otetussa vesinäytteessä ei havaittu pitoisuuksia, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. Pohjavesiputkesta PV303 vuonna 2004 otetussa vesinäytteessä todettiin bariumia, nikkeliä ja lyijyä pitoisuuksina, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. Kunnostusalueen eteläpuoli Kunnostusalueen ulkopuolella sijaitsee pohjavesiputki PV102. Vuonna 2002 putkesta otetussa vesinäytteessä havaittiin alumiinia ja arseenia pitoisuuksina, jotka saattavat ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. Vuonna 2011 putkesta otetussa vesinäytteessä havaittiin sinkkiä pitoisuutena, joka saattaa ilmentää alueen pohjaveden yleisestä tasosta kohonnutta laatumuutosta. TOIMINNAN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Kunnostustyöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kunnostustyö Poikkeuksellisia tilanteita voi aiheutua sääolosuhteista, kuten rankkasateista tai myrskyistä. Lisäksi kunnostusalueella voi esiintyä oletettua korkeampia haitta-ainepitoisuuksia ja jätteitä, joiden olemassa olo ei ole tiedossa.

22 22 Voimakkaiden sateiden aikana vältetään kaivamista ja kaivannot pidetään mahdollisimman pieninä. Maaperästä tavattava erillinen trikloorieteenifaasi poistetaan ja toimitetaan käsiteltäväksi. Painumat, siirtymät tai kaatuneen puun juurakko voivat rikkoa peiterakenteen. Erityisesti jyrkissä luiskissa paljastuma voi laajeta vesieroosion vaikutuksesta. Paljastumat ovat pienialaisia ja niistä ympäristöön leviävät haittaainemäärät ovat pieniä. Paljastumat mahdollistavat suoran kosketuksen pilaantuneeseen maa-ainekseen. Pensaiden ja erityisesti puiden juuret tunkeutuvat osittain myös pilaantuneeseen maahan. Valtaosa juurista on kuitenkin lähellä maan pintaa. Haitta-aineita voi kertyä hieman puiden juuriin. Puiden maanpäällisiin osiin kulkeutuvat haitta-ainemäärät ja kasvillisuuden kautta ravintoketjuun siirtyvän haitta-aineen määrät jäävät kuitenkin merkityksettömän pieniksi. Maaperäeliöstö voi kuljettaa pieniä määriä haitta-aineita maan pintakerrokseen ja edelleen lieroja ravintonaan käyttäviin eläimiin. Pintamaahan ja ravintoketjuun siirtyvän haitta-aineen määrä on merkityksettömän pieni. Jos alueella tehdään viemäri- tai muita kaivutöitä, on työntekijöiden suojauduttava asianmukaisesti. Lisäksi kaivettavien maa-ainesten pilaantuneisuus tutkitaan ja maa-ainekset toimitetaan luvanvaraiseen käsittelypaikkaan. TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kenttävalvoja pitää kuormakohtaista työmaapäiväkirjaa alueelta poistetuista pilaantuneista massoista sekä tarkkailu- ja jäännösnäytteistä että näytteiden analyysituloksista. Kirjanpitoon merkitään kaikki työmaan tapahtumat, kuten näytteenotot, vesien käsittely ja poikkeukselliset tapahtumat. Kaivutyön aikana pidetään aloituskokous ja työmaakokouksia. Kokouksista laaditaan muistiot. Asfalttipinnoitteen kuntoa tarkkaillaan. Halkeamat korjataan tarvittaessa. Rakennusten 2 ja 3 huoneilmasta otetaan näytteitä, kun lattiat on tiivistetty. Näytteet otetaan kertaluonteisesti kesällä ja maaperän ollessa roudassa alueilta, joissa lattian alapuolisessa maaperässä on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Aktiivihiileen otetuista näytteistä analysoidaan liuotinpitoisuudet laboratoriossa. Tarvittaessa otetaan lisää näytteitä. Teollisuuskaatopaikan Keravanjoen puoleiseen reunaan asennettavan salaojan tarkkailukaivoista otetaan vesinäytteet kerran vuodessa keväisin.

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus HAKIJA Oy Teboil Ab PL 102 00121 HELSINKI KIINTEISTÖT Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, 31900 PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus 619-425-2-17 Kiinteistön omistaa Oy Teboil Ab. VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala HAKIJA Ruokakesko Oy Satamakatu 3 00016 KESKO KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-454-2-449 osoitteessa Finnentie 1 Kangasala VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 HAKIJA Pirkanmaan Osuuskauppa / Kari Mäkelä Åkerlundinkatu 11A 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-103-9901-0 osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Pirkanmaan Osuuskauppa Åkerlundinkatu 11 A TAMPERE

Pirkanmaan Osuuskauppa Åkerlundinkatu 11 A TAMPERE HAKIJA Pirkanmaan Osuuskauppa Åkerlundinkatu 11 A 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Lempäälän kunnassa kiinteistörekisteritunnus 418-425-17-6 osoitteessa Pirkkalantie 1, 37550 LEMPÄÄLÄ. Kiinteistön omistaa Kiinteistö

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa- HAKIJA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11 00180 HELSINKI KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-412-1-542 osoitteessa Palmrothintie 1, 33950 PIRKKALA. Kiinteistön

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Vantaan kaupunki Vanha Nurmijärventie 137. RN:ot 92-23-39-1, 92-23-38-1 ja 92-406-3-25: As Oy Vantaan Leivonsiipi

PÄÄTÖS. Vantaan kaupunki Vanha Nurmijärventie 137. RN:ot 92-23-39-1, 92-23-38-1 ja 92-406-3-25: As Oy Vantaan Leivonsiipi PÄÄTÖS UUDELY/1386/07.00/2010 3.11.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistajat Toiminta kunnostusalueella Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT Suvilahden teollinen historia Alueen teollinen historia alkoi 1909 1910-1973 Hiilikaasun tuotanto kaasu-ja koksihiilestä 1974-1987 kaupunkikaasua

Lisätiedot

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie HAKIJA Asianajotoimisto Krogerus Rautatienkatu 21 A 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-402-1-634 osoitteessa Killonvainiontie 1 33960 PIRKKALA VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Oriveden kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Aihtiantie 14, ORIVESI

Oriveden kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Aihtiantie 14, ORIVESI HAKIJA Oy Shell Ab PL 16 01301 VANTAA KIINTEISTÖ Oriveden kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 562-413-69-4 osoitteessa Aihtiantie 14, 35300 ORIVESI VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

7.2.2014. Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

7.2.2014. Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/551/07.00/2013 YMP/103/2014 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2014 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon alue)

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon alue) HAKIJA Tampereen Vesi Liikelaitos Viinikankatu 42 33800 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-122-513-3 osoitteessa Hatanpäänkatu 2 (Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Vaajakatu 13 TAMPERE , ilmoitusta on täydennetty 10.3.

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Vaajakatu 13 TAMPERE , ilmoitusta on täydennetty 10.3. HAKIJA Tampereen kaupunki Kiinteistötoimi PL 487 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-62-7059-14 osoitteessa Vaajakatu 13 TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU

SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN. Saurion vo. Kohde POHJAVEDEN SUOJELU SEKAPILAANTUNEEN TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KUNNOSTUSMENETELMÄT POHJAVESIALUEELLA CASE YLÖJÄRVI JUKKA HUPPUNEN Saurion vo Kohde POHJAVEDEN SUOJELU TUTKIMUSPISTEET, TUTKIMUKSIA VUODESTA 2000 Pohjaveden muodostumisalue

Lisätiedot

KATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA- AINETUTKIMUKSET

KATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA- AINETUTKIMUKSET KATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA- AINETUTKIMUKSET KATAJANOKAN ITÄOSA YMPÄRISTÖN HAITTA-AINETUTKIMUKSET Päivämäärä 12.8.2016 Laatija Janne Leskinen, Emilia Pöyry Tarkastaja Kimmo Järvinen Hyväksyjä

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/962/07.00/2010 YLO/222/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2010 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista

Lisätiedot

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue. Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 1.8.2008 Dnro PPO 2008 Y 255 114 ASIA Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta TOIMINNANHARJOITTAJA

Lisätiedot

PIMA-selvitys/raportti

PIMA-selvitys/raportti PIMA-selvitys/raportti Hietakyläntie 171 Pyhäsalmi Kunta: Pyhäjärvi Kaupunginosa: 403 Kortteli/Tila: 25 Tontti/Rek.nro: 38 Sivu 2 / 4 PIMA-selvitys/raportti 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto Raahen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi.

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi. PÄÄTÖS KASELY/333/07.00/2010 1 (7) Kaakkois-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 11.6.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi. ILMOITUKSEN TEKIJÄT Lappeenrannan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. HAKIJA Insinööritoimisto Seppo Rantala Käpytie 4 G 33180 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-9903-0 osoitteessa Frenckellin puutarhakanava, 33100 TAMPERE Kiinteistön

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Hepolamminkatu 10 TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Hepolamminkatu 10 TAMPERE HAKIJA Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Kiinteistökehitysyksikkö PL 487 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-65-7059-1 osoitteessa Hepolamminkatu 10 TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Keski-Kurun Metsästysseura ry Sääksinnokantie 136 as KURU

Keski-Kurun Metsästysseura ry Sääksinnokantie 136 as KURU HAKIJA Keski-Kurun Metsästysseura ry Sääksinnokantie 136 as 1 34300 KURU KIINTEISTÖ Ylöjärven kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 980-466-5-5 osoitteessa Anttilanperäntie 50, 34550 KURU. Tämä päätös

Lisätiedot

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kunnostusalueen omistaja ja haltija. Toiminnan kuvaus.

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kunnostusalueen omistaja ja haltija. Toiminnan kuvaus. PÄÄTÖS UUDELY/1019/07.00/2010 6.7.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän

Lisätiedot

PÄÄTÖS Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Asian vireilletulo Toiminta kunnostusalueella Maksu

PÄÄTÖS Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Asian vireilletulo Toiminta kunnostusalueella Maksu PÄÄTÖS UUDELY/1652/07.00/2010 14.4.2011 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta 1(8) PÄÄTÖS Dnro KASELY/382/07.00/2010 Kaakkois-Suomi 23.5.2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

MAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN

MAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN MAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET Ihminen ja ympäristö maaperä 2/3 Kuntatalo, 21.11.2016 Helsinki Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Käsitteitä ja muita lähtökohtia Terveysriskit

Lisätiedot

Lähin pohjavesialue, II luokan pohjavesialue Nikkarinhanko-Liuttula ( B), sijaitsee kohteesta noin 4 km lounaaseen.

Lähin pohjavesialue, II luokan pohjavesialue Nikkarinhanko-Liuttula ( B), sijaitsee kohteesta noin 4 km lounaaseen. HAKIJA Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 Valkeakoski KIINTEISTÖ Valkeakosken kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 908-17-6-9 osoitteessa Peuranoronkatu 5, 37630 Valkeakoski VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 1

Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 1 Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 1 10875-2014 (231) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta osoitteessa Gränsbackankuja, Turku

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista. koskevan ilmoituksen tarkastamisesta osoitteessa Ruissalontie 19.

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista. koskevan ilmoituksen tarkastamisesta osoitteessa Ruissalontie 19. Turun kaupunki Päätöspöytäkirja 1 11780-2013 (231) Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta osoitteessa Ruissalontie 19 Asia

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta. Yhteyshenkilö: Riitta Karvinen, puh

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta. Yhteyshenkilö: Riitta Karvinen, puh Päätös EPOELY/559/07.00/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSTIEDOT WH 2005/NIAM III EAST

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee pilaantuneen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa-alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa-alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 24.7.2013 Dnro POPELY/83/07.00/2013 ASIA Päätös pilaantuneen maa-alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. TOIMINNANHARJOITTAJA

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 19.2.2008 Dnro PPO 2008 Y 24 114 ASIA Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta TOIMINNANHARJOITTAJA

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta 1(8) PÄÄTÖS Dnro KASELY/131/07.00/2014 Kaakkois-Suomi 13.6.2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Lisätiedot

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminta kiinteistöillä. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminta kiinteistöillä. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta PÄÄTÖS UUDELY/362/07.00/2010 Uusimaa 1.4.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöillä Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.

Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. Kaakkois-Suomi PÄÄTÖS KASELY/681/07.00/2010 22.5.2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN

Lisätiedot

Pyynikin sosiaali- ja terveysasema

Pyynikin sosiaali- ja terveysasema Riski- ja toimenpidekartoitus Suunnittelualue Sosiaali- ja terveysasema, luonnos Haitta-aineet, jäte Haitta-aineet, pintamaa Riskinarviointi Haitta-aineiden kulkeutuminen Käsitteellinen malli Altistujat:

Lisätiedot

Kaivannaisjätesuunnitelma

Kaivannaisjätesuunnitelma Kaivannaisjätesuunnitelma NCC:n Kiviainestoimipiste Pornaisten PORNAINEN NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a PL 13, 00281 Helsinki Puh. 010 507 6800 nccroads@ncc.fi www.ncc.fi Sisällys 1 Perustiedot... 3

Lisätiedot

Pima-opas seminaari Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto

Pima-opas seminaari Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto Pima-opas seminaari 20.9.2013 Syke Muutama kommentti Satu Järvinen /Helsingin kiinteistövirasto Yleisiä havaintoja Täytyy opetella uusi kieli tilaajan ja konsultin välillä, ainakin aluksi määrittelyvaikeus

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksissa , -6 ja -7, osoitteessa Auttilankatu, TAMPERE

KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksissa , -6 ja -7, osoitteessa Auttilankatu, TAMPERE HAKIJA Rakennustoimisto Pohjola Oy PL 825 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksissa 837-233-3079-3, -6 ja -7, osoitteessa Auttilankatu, 33300 TAMPERE Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

Lempäälän kunnassa osoitteessa Tuljamontie, LEMPÄÄLÄ, kiinteistörekisteritunnus. Kiinteistön omistaa Lempäälän kunta.

Lempäälän kunnassa osoitteessa Tuljamontie, LEMPÄÄLÄ, kiinteistörekisteritunnus. Kiinteistön omistaa Lempäälän kunta. HAKIJA Lempäälän kunta PL 36 37501 LEMPÄÄLÄ KIINTEISTÖT Lempäälän kunnassa osoitteessa Tuljamontie, 37500 LEMPÄÄLÄ, kiinteistörekisteritunnus 418-406-2-195 Kiinteistön omistaa Lempäälän kunta. VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Päätös Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Dnro ESAVI/192/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA Köyliön kunnan hakemus Kepolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi, Köyliö.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 4209/11.01.00/2012 84 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Espoon Lasilaakson kaatopaikan

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Onkiniemenkatu SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Onkiniemenkatu SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-10-24 osoitteessa Onkiniemenkatu 38201 SASTAMALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa.

Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa. Päätös annettu julkipanon jälkeen 14.5.2013 POSELY/166/07.00/2013 Pohjois-Savo ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS. PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN, IISALMEN PRISMA, PARKATINTIE 2, IISALMI

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksissa , osoitteessa Sarankulmankatu 20, TAMPERE.

KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksissa , osoitteessa Sarankulmankatu 20, TAMPERE. HAKIJA Insta Group Oy PL 80 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksissa 837-301-921-17, osoitteessa Sarankulmankatu 20, 33900 TAMPERE. VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.1.2007 Dnro 1199Y0228 18 ASIA Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta TOIMINNANHARJOITTAJA JA

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen

Lisätiedot

ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta. Yhteyshenkilö: Paula Puotiniemi, puh

ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta. Yhteyshenkilö: Paula Puotiniemi, puh Päätös EPOELY/779/07.00/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSTIEDOT St 1 Energy Oy Purotie

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Ilmoitus on jätetty ympäristökeskukselle

Ilmoitus on jätetty ympäristökeskukselle PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2007 Dnro PPO 2007 Y 81 114 ASIA Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta TOIMINNANHARJOITTAJA

Lisätiedot

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminta kiinteistöillä. Asian vireilletulo.

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminta kiinteistöillä. Asian vireilletulo. PÄÄTÖS UUDELY/1057/07.00/2010 1.7.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöillä Asian vireilletulo Päätös

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kiinteistön sijainti. Kiinteistön omistajat. Toiminnan kuvaus. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kiinteistön sijainti. Kiinteistön omistajat. Toiminnan kuvaus. Pilaantumisen aiheuttanut toiminta PÄÄTÖS UUDELY/13/07.00/2010 Uusimaa 24.2.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistajat Toiminnan kuvaus Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Lemminkäinen Talo Oy Marjo Jalonen Satakunnankatu 22E TAMPERE

Lemminkäinen Talo Oy Marjo Jalonen Satakunnankatu 22E TAMPERE HAKIJA Lemminkäinen Talo Oy Marjo Jalonen Satakunnankatu 22E 33210 TAMPERE KIINTEISTÖT Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 604-412-2-180-M602, 604-412-2-180-M603, 604-412-2-181-M603, 604-412-2-181-M606,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta

PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2006 Dnro ESA-2006-Y-141-18 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU:

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU: LAMMIN PÄIVÄT 5.10.2016 JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU: - ESIMERKKEJÄ LUPAVELVOITTEISTA JA ANALYYSEISTÄ Ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen Jätteenkäsittely/vastaanotto/välivarastointikohteita

Lisätiedot

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö Etelä-Suomi Päätös Nro 30/2010/2 Dnro ESAVI/152/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Satu Jaakkonen, SYKE MUTKU-päivät 11.-12.3.2009 Hämeenlinna Taustaa Suomessa kunnostetaan nykyisin vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä pilaantuneita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.01.2016 Sivu 1 / 1 4343/2014 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, maa-ainesten varastointi ja käsittely, Espoon kaupungin tekninen keskus, Hannus Valmistelijat

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Tuusulan kunta/ tekninen toimi Hyryläntie Tuusula. RN:ot ja Rn:o , omistaja Coolmatic Oy

PÄÄTÖS. Tuusulan kunta/ tekninen toimi Hyryläntie Tuusula. RN:ot ja Rn:o , omistaja Coolmatic Oy PÄÄTÖS UUDELY/66/07.00/2010 Uusimaa 19.3.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistöjen omistajat Toiminta kiinteistöillä Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2008 Dnro PPO 2008 Y 272 114 ASIA Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta TOIMINNANHARJOITTAJA

Lisätiedot

LÄNSIRANNAN TONTTI TARKENNETTU RISKINARVIO

LÄNSIRANNAN TONTTI TARKENNETTU RISKINARVIO Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Riskinarvioraportti Päivämäärä Toukokuu, 2011 LÄNSIRANNAN TONTTI 448-1 TARKENNETTU RISKINARVIO Päivämäärä 17.5.2011 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Mikael

Lisätiedot

KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT

KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT 1 (5) KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT 1. Yleistä Tällä ohjeella pyritään selventämään kaivettavien ja louhittavien massojen sekä kaadettavien puiden osalta vuokraehtoja

Lisätiedot

Pilaantuneiden kohteiden hallinnointi Turussa

Pilaantuneiden kohteiden hallinnointi Turussa Pilaantuneiden kohteiden hallinnointi Turussa Fredrik Klingstedt 29.3.2012 Toimivalta maaperän puhdistamisessa Pilaantuneen maaperän puhdistamisen viranomaistehtävistä Turussa vastaa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen alueen maaperän puhdistamisesta. St1 Energy Oy / Paula Puotiniemi, PL 100, 00381 Helsinki

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen alueen maaperän puhdistamisesta. St1 Energy Oy / Paula Puotiniemi, PL 100, 00381 Helsinki Varsinais-Suomi PÄÄTÖS Diaarinumero VARELY/627/07.00/2013 Numero 7 YS/S Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen alueen maaperän puhdistamisesta.

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Yliopistonkatu 50 ja Varastokatu 1, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Yliopistonkatu 50 ja Varastokatu 1, TAMPERE HAKIJA Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomi Itsenäisyydenkatu 17 A 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-117-312-5 osoitteessa Yliopistonkatu 50 ja Varastokatu 1, 33100

Lisätiedot

ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta

ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta Päätös EPOELY/761/07.00/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSTIEDOT Rudus Oy PL 2 28601 Pori

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta Päätös EPOELY/195/07.00/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.3.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitusasia maaperän puhdistamisesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSTIEDOT Kurikan Metalli Ky/

Lisätiedot

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminta kunnostusalueella. Asian vireilletulo

Asia. Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite. Kunnostusalueen sijainti. Kiinteistön omistaja. Toiminta kunnostusalueella. Asian vireilletulo PÄÄTÖS UUDELY/1222/07.00/2010 7.12.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen

Lisätiedot