Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS KASELY/333/07.00/ (7) Kaakkois-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi. ILMOITUKSEN TEKIJÄT Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi Kiinteistö- ja mittaustoimi PL LAPPEENRANTA PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Kaivurinkatu 9, Lappeenranta Puhdistettava alue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Lapveden teollisuusalueella osoitteessa Kaivurinkatu 9. Kunnostettavalla alueella olevan kiinteistön kiinteistötunnus on seuraava: , kiinteistön omistaa Lappeenrannan kaupunki. Alue on yleiskaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. Lähin asutus sijaitsee noin 200 m alueesta pohjoiseen. Kaivurinkatu 9:n maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä alueella aikaisemmin harjoitetun toiminnan seurauksena (romun käsittely ja varastointi). ILMOITUKSEN VIREILLE TULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) PUHDISTETTAVA ALUE, SEN KUNTO JA TEHDYT SELVITYKSET Puhdistettava alue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Lapveden teollisuusalueella. Alueen tuleva vuokralainen oli kesällä 2009 aloittanut hallirakennuksen pohjan tasaus- ja kaivutyöt, joiden yhteydessä tontin peräosasta löytyi tynnyreitä, jotka ovat mitä ilmeisimmin sisältäneet öljytuotteita. Alueella ei ole muita kiinteitä rakennuksia kuin katos, jonka alla säilytetään metallituotteita. Ramboll Oy on suorittanut alueella ympäristötutkimuksen ottaen huomioon aiemman vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen tulokset (IP-tekniikka Oy). KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde Salpausselänkatu 22 PL 1041, Kouvola

2 2 Rambollin tutkimukset kohdistuivat Kaivurinkadun pohjoisosaan, jossa oli havaittu tynnyreitä ja muuta jätettä. Tutkimusalueen pinta-ala oli noin m 3. Alue rajautuu etelässä Kaivurinkatuun ja länsi- ja itäsuunnassa muihin talueen teollisuustontteihin. Maaperä, pinta- ja pohjavesitiedot Kohde sijaitsee III-luokan pohjavesialueella ( Lpr keskusta-lauritsala). Saimaan Kaukaanselkään on matkaa noin 1,7 km ja Mustolanlampeen noin 2,4 km. Tontin maaperä koostuu eri koekuoppien alueella sseuraavasti : pintamaa humusta, jonka alla on hiekkaa (koekuopat RF1 - RF2), tai hiekasta, jonka seassa on vaihtelevasti jätteitä kuten autonrenkaita, tiiltä, rautaromua ja laudanpätkiä (RF3 RF5). Alla perusmaana oli savi tai silttinen hiekka. Koekuopassa RF noin metrin syvyydessä todettiin vanha sadevesiviemäri ja kaivantoon kertyi vettä. Tutkimuspisteisiin RF2 ja RF3 tihkui myös vettä. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Ramboll teki vuonna 2009 tutkimukset viidestä koekuopasta (RF1 - RF5) ottaen 29 maanäytettä. Lisäksi otettiin näytteet kahdesta haalipohjan kaivussa muodostuneesta kasasta. Näytteistä analysoiiin arseenin, nikkelin, kuparin, kromin, sinkin ja lyijyn pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla ja hiilivetypitoisuuksia Petraflag-kenttämittarilla. Lisäksi valituista näytteistä analysoitiin laboratoriossa metallit (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V), öljyhiilivedyt (keskiraskaat ja raskaat jakeet), PAH-yhdisteet tai VOC. Tutkimusten perusteella kohteessa alemman ja/tai ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia löyti öljyhiilivedyissä ja lyijy- ja sinkkipitoisuuksissa. Suurimmat tutkimuksessa todetut pitoisuudet olivat: sinkki 830 mg/kg, lyijy 340 mg/kg, öljjyhiilivedyt C10 C mg/kg. Myös kynnysarvon ylittävä antimonipitoisuus havaittiin. Kohteen maaperässä on arvioitu olevan sinkillä sekä öljyhiilivedyllä pilaantunutta maa-ainesta noin 700 tonnia. (Haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyihin maan pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettäviin kynnys- ja ohjearvoihin.) KUNNOSTUSSUUNNITELMA JA RISKINARVIOINTI Rambollin raportissa olevassa pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvoinnissa todetaan mm., että tutkimusalue on teollisuusaluetta, eikä alueen maankäyttö ole muuttumassa herkempään suuntaan. Alueen pintamaakerros on pääosin hiekkavaltaista. Alue on sadevesiviemäröity. Tutkimusalueen perusmaa on verrattain heikosti vettä ja ja epäpuhtauksia läpäisevää hiekkaista silttiä. Tutkimusalueella todetut öljyhiilivetypitoisuudet koostuvat pääasiassa pitkäketjuisista raskaista öljyhiilivedyistä, jotka eivät liiku kovin herkästi veden mukana tai haihdu ilmaan. Raskasmetallit ovat sitoutuneina orgaaniseen maa-ainekseen, eikä kulkeutumista perusmaahan todettu. Lisäksi kohteessa havaitut haitta-aineet ovat

3 3 todennäköisimmin olleet maaperässä jo pitkän aikaa. Alueella havaittiin orsivettä ja kohde sijaitsee III-luokan pohjavesialueella. Havaittujen haitta-aineiden aiheuttama ekologisten riskien toteutuminen on epätodennäköistä, kun kyseessä on pitkään teollisuuskäytössä ollut alue. Myös alueella työskentelevien ihmisten altistumista haitta-aineille ei kohteen sijainti ja käyttötarkoitus huomioon ottaen tapahdu. Jatkotoimenpiteenä esitetään, että koska alueelle on tulossa uusi vuokralainen ja alueella tullaan joka tapauksessa tekemään maankaivutöitä kuten hallirakennuksen pohjan maarakennustyöt kesällä 2010, on tarkoituksenmukaista kunnostaa kohteen maaperä samassa yhteydessä massanvaihdolla ylempään ohjearvotasoon. Samalla poistetaan maaperässä todetut jätejakeet. PUHDISTAMISTA KOSKEVAT TIEDOT Kunnostuksen tavoitearvoksi esitetään sovellettavaksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Kunnostusalueelta poistetaan maa-aines, jonka pitoisuus ylittää kunnostustavoitteet. Samassa yhteydessä poistetaan kunnostettavalta alueelta jätejakeet maa-aineksen seasta seulomalla. Maa-ainekset lajitellaan tutkimusten sekä kaivun aikaisten kenttähavaintojen ja analyysien perusteella ja kuljetetaan ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kunnostustyötä valvoo ympäristötekninen valvoja, joka tekee kenttähavaintoja ja analyysejä, ohjaa maa-aineksen lajittelevaa kaivua ja osoittaa sijoituskohteet pois kuljetettavalle maa-ainekselle. Valvoja laatii kuormakohtaiset pilaantuneen maan siirtoasiakirjat, pitää työmaakirjanpitoa ja on tarvittaessa yhteydessä viranomaisiin. Jäännösnäytteet otetaan sekä kaivualueiden pohjasta että seinämistä maakerroksittain kokoomanäytteinä. Kohteen maaperässä on arvioitu olevan sinkillä sekä öljyhiilivedyllä pilaantunutta maa-ainesta noin 700 tonnia. Kaivu ja kuormaus suunnitellaan ja toteutetaan niin, ettei liikennöintiä pilaantuneen maan yli tapahdu. Kuormausalue puhdistetaan, mikäli pilaantunutta maata varisee kuormauksen aikana. Kunnostustyöhön liittyvästä rakennustyöstä ei aiheudu normaalista maanrakennustyöstä poikkeavaa melua työmaalle tai tämän lähiympäristöön. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Asiasta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja. Ilmoituksen johdosta on oltu yhteydessä Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen (Toni Pöntelin).

4 4 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti seuraavin määräyksin. Määräykset 1. Maaperän kunnostustyön aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Samalla on ilmoitettava kunnostustyön ympäristöteknisestä valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Ympäristötekninen valvoja valvoo ja vastaa työn toteuttamisesta tämän päätöksen mukaisesti sekä on yhteydessä viranomaisiin, mikäli poikkeavaa ilmenee töiden kuluessa. 2. Kaivutyön aikana on puhdistustyön etenemistä seurattava ja työtä ohjattava aistinvaraisen seurannan sekä kenttätestien ja näytteenoton avulla. Valvojalla tulee olla valmius seurata haitta-ainepitoisuuksia kenttäanalyysein. Osa mittaustuloksista on varmistettava laboratorioanalyyseillä. 3. Kunnostustyö on tehtävä esitetyn kunnostussuunnitelman mukaisesti siten että koko kunnostettavalta alueelta on poistettava pilaantunut maa-aines. Jäännöspitoisuudet eivät em. alueilla saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä ylempiä ohjearvoja. Alueelta on myös poistettava tavanomainen jäte, romu ja jätteeksi katsotut rakenteet. Alueiden puhtaus on varmistettava öljyhiilivety- ja raskasmetallianalyysein. Mikäli alueet, joilta pilaantuneita maita on poistettu, peitetään ennen kuin analyysein on voitu varmistua perusmaan puhtaudesta, on työsuunnitelmassa varauduttava siihen, että poistettavaksi määrätyt pilaantuneet maat saadaan tällöinkin poistettua. 4. Maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle alemman ohjearvotason, voidaan käyttää alueen kaivantojen täyttämisessä ja muotoilussa. 5. Pilaantuneen maan kaivu ja kuljetus on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä terveyshaittaa alueella työskenteleville, asioiville tai naapurustolle. 6. Pilaantuneiden maiden välivarastointia kohteessa tulee välttää. Mikäli pilaantuneita maita joudutaan työteknisistä syistä alueella tilapäisesti varastoimaan ennen kuljetusta, tulee tällöin varmistaa, etteivät haitta-aineet pääse leviämään maaperään tai ympäristöön, erityisesti pölyäminen tulee estää. 7. Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy vettä, jossa esiintyy haittaainepitoisuuksia, tulee vesi poistaa sekä toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Veden joutuminen alueen ojiin tulee estää. 8. Maaperästä poistetut pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa alueelle tai laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä ko. jätettä. Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteeksi katsottavan haittaainepitoisuuden, on toimitettava paikkaan, missä on lupa käsitellä kyseistä jätettä. Maa-ainekset, joiden pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon, voidaan sijoittaa

5 5 nykyaikaiset pohjarakenteet omaavalle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle pilaantuneille maa-aineksille suunnitellulle alueelle. Lievästi pilaantuneet maamassat voidaan käyttää kaatopaikan rakenteissa ympäristöministeriön kannanotossaan esittämällä tavalla. Jätettä sisältävät maa-ainekset tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Ennen kaivutöiden aloittamista tulee varmistaa pilaantuneiden maiden vastaanoton järjestyminen. Pilaantuneen maan vastaanottaja on ilmoitettava ELY-keskukselle ennen toimitusten aloittamista. 9. Kiinteistöltä poistettavista pilaantuneista maamassoista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee selvitä maa-ainesten poistopaikan sijainti, määrä, pitoisuus sekä toimitustapa, -aika ja -paikka. Tiedot tulee esittää jäljempänä mainitussa loppuraportissa. 10. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioimattomia odottamattomia tilanteita, voi ELY-keskus antaa lisäohjeita tai määräyksiä kunnostustyön toteuttamisesta. 11. Kunnostuksen loppuraportti tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Perustelut Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, edellyttäen, että pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyä puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen eikä toimenpiteistä voida katsoa aiheutuvan päätöksen määräykset huomioon ottaen ympäristön muuta pilaantumista. Maaperän kunnostustavoitteiden asettamisessa on sovellettu ympäristöhallinnon ohjetta 2/2007 maaperän ja puhdistustarpeen arvioinnista sekä valtioneuvoston asetusta VNA 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Kohteen maaperän kunnostustasoksi on asetettu ylemmät ohjearvot. Ylemmät ohjearvot on riskinarvion perusteella hyväksyttävissä alueen maankäytössä.

6 6 Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnallisista syistä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki 77 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1097/2009) sekä työ- ja PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen (1097/2009) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 48 /h. Käytetyn tuntimäärän, 15 h, mukaan maksua kertyy 720. Maksu peritään erillisellä laskulla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun takia asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

7 7 - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Ylitarkastaja Erja Monto JAKELU Päätös saantitodistuksella Ilmoituksen tekijä Jäljennös maksutta Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus LIITTEET Valitusosoitus

8 liite Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen , Dnro KASELY/333/07.00/2010 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu julkipanon jälkeen Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin , telekopio Korsholmanpuistikko 43, VAASA PL 204, VAASA aukioloaika klo sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

9 Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.