ULOSOTTOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2011

Transkriptio

1 VVV 333/031/2010 OM 37/013/2010 ULOSOTTOLAITOKSEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE Ulosottolaitos Ulosottolaitos muodostuu keskushallinnosta ja sen alaisista 22 paikallsesta u1osottovirastosta. Keskushallinnosta huolehtii vuoden 2010 alusta toimintansa aloittanut Valtakunanvoudinvirasto. 2 Vaikuttavuustavoitteet Ulosottolaitoksen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on velkojen tehokas perintä ottamalla huomioon asianosaisten oikeudet. Tehokkaaseen perintään kuuluvat hyvä perimistulos ja joutuisa käsittely sekä väärinkäytöstapausten tunnistaminen ja selvittäminen erikoisperinnässä. Maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelmaan on koottu ne oikeuspoliittiset keinot, joiden tavoitteena on maksuvelvoitteiden tehokas täytäntöönpano ja velkaantumisesta aiheutuvien ongelmien j a kustannusten hallinta. Maksuhäiriöpolitiikan pitkän aikavälin tärkeimmät yhteiskunnallset vaikuttavuustavoitteet ovat: rekisteröitävien maksuhäiriöiden ennalta ehkäiseminen luottotappioiden torjuminen velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviämisen edistäminen harmaan talouden ja väärinkäytösten torjuminen perintäkustannusten alentaminen. Suunittelukauden toimenpiteinä mainitaan ulosoton osalta ulosottoorganisaation uudistaminen, ulosoton työnkulkujen kehittäminen ja sähköisen asioinnin edistäminen. Näilä toimenpiteilä pyritään turvaamaan ja parantamaan ulosoton palvelukykyä. Velkaongelmista selviämisen edistämiseksi tavoitteena on, että mahdollisimman moni maksukyvyttömyysmenettelyyn (ulosotto, yksityishenkilön velkajärjestely, yrityssaneeraus, konkurssi) joutuneista velallisista saa velkansa maksetuksi ja että velallsen sosiaalista ja taloudellista toimintakykyä voidaan ylläpitää. Tavoitteen saavuttamiseksi velallnen tulee ohjata kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisimpaan menettelyyn. Harmaan talouden ja väärinkäytösten torjumiseen tähtäävänä toimenpiteenä vi-

2 2 ranomaisyhteistyötä, erikoisperintää ja vaativaa perintää tulee kehittää ja laajentaa ulosotossa. 3 Toimintaympäristö ja sen muutokset Suhdanenäkymät ovat kohentuneet ja talouskasvu on odotettua parempaa kuluvana vuonna. Työttömyysaste on kuitenkin pysynyt korkeana (Tilastokeskuksen mukaan 7,5 % heinäkuussa 2010). Myös kotitalouksien velkaantumisaste on korkea (Tilastokeskus: 112,4 % vuonna 2009). Kotitalouksien velkaantumisasteen mittarina käytetään maksamatta olevan velkamäärän eli luottokannan osuutta kotitalouksien kaikista käytettävissä olevista tuloista vuodessa. Pankikonsemien järjestämättömät saamiset ja arvonalennustappiot ovat nousseet viime vuoden tasosta. Maksuhäiriöisten henkilöiden ja yritysten sekä maksuhäiriömerkintöjen määrät ovat lisääntyneet viime vuoden tasosta. Summaaristen velkomisasioiden sekä konkurssiasioiden määrien kasvu tuomioistuinlaitoksessa on taittunut kuluvana vuonna (summaarisia asioita oli tullut kesäkuussa vireile 1 % vähemmän ja konkurssiasioita 15 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana). Ulosottovelallsten määrä on pysynyt kuluvana vuonna suunnileen vuoden 2009 tasolla. Ulosoton perintätulos on kehittynyt varsin myönteisesti. 4 Ulosottolaitoksen tuloksellsuus ja sen kehittyminen Valtakunnanvoudinvirasto Vuoden alusta toimintansa aloittaneelle Valtakunnanvoudinvirastolle kuuluu hallinnollinen ulosoton johto, ohjaus ja valvonta. Viraston toiminnalla tavoitellaan ulosottotoimen käytäntöjen yhtenäisyyttä ja asianosaisten oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden parantamista. Ulosotto-organisaation kehittämishaneissa turvataan palvelujen alueellinen ja kielellinen saatavuus. Valtakunanvoudinvirasto yhdessä oikeusministeriön kanssa vastaa ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä. Valtakunnanvoudinvirastolle vuodelle 2010 asetetut tavoitteet: Valtakunnanvoudinviraston toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen käynnistetään julkisten saatavien Web -hakeminen ja valmistella riidattomien yksityisoikeudellsten saatavien Web -hakeminen (käyttöön vuoden 2011 alkupuolella) tarkistetaan ulosottohenkilöstön mitoitusperusteet osana tuottavuutta selvitetään, minkälaista tietotuotantoa virastolta edellytetään

3 3 selvitetään ulosottolaitoksen toimipaikkaverkoston kehittämisen tarve ottamalla huomioon palvelujen alueellnen ja kielellnen saatavuus sekä oikeushallnnon toimituakonsepti huolehditaan ulosoton toiminnan ja työmenetelmien kehittämisestä erityisesti toiminnan yhdenmukaistamiseksi ja sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi valmistellaan erikoisperinnän laajentaminen koko maahan yhteistyössä oikeusministeriön kanssa (Valtioneuvoston periaatepäätös halltuksen toimintaohjelmaksi talousrikollsuudenja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina , ) ja edistetään sidosryhmäyhteistyötä (veroviranomaiset, polisi, tull, konkurssiasiamies) Valtakunnanvoudinviraston viestintäsuunnitelman laatiminen viestintäsuunnitelman mukaisen toiminnan käynnistäminenja määrittely suhteessa oikeusministeriöön määritellään oikeudellsen yksikön tehtävien tavoiteltavat käsittelyajat selvitetään, milä tavoin ulosottolaitos voi osallstua kansalaisten injormointin velkaongelma-asioissa Valtakunnanvoudinviraston toiminta on käynnistynyt suunitellusti. Ydintoiminnot on saatu turvattua ja hallnnollset rutiinit ovat vakiintuneet. Viraston henkilöstön toimiminen kolmella paikkakunalla on vähentänyt tehokkuutta, vaikka videoneuvottelulaitteita on hyödynnetty aina, kun se on ollut mahdollsta tai tarkoituksenmukaista. Julkisten saatavien ja riidattomien yksityisoikeudellisten saatavien Webhakemisen tekniset valmiudet ovat olemassa. Pilottihanke on käynnistynyt ORK:n ja Palkeiden saatavien osalta. Yksityisoikeudellsten saatavien osalta hankeen eteneminen odottaa tuomiorekisterin käyttöönottoa. Valtakunnanvoudinvirasto on asettanut Ulosottolaitoksen tietotuotanto, tilastointi ja raportointi -työryhmän, jonka toimeksiantoon sisältyy ulosottohenkilöstön mitoitusperusteiden tarkistaminen ja tietotuotannon kehittäminen. Työryhmä ottaa työssään huomioon yhteistyötahojen tietotareet kuulemalla niiden edustajia. Työryhmän työ on käynnistynyt kuluvan syksyn aikana ja sen on määrä valmistua Valtakunanvoudinvirasto on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ulosottolaitoksen nykyinen toimipaikkaverkostotarve ja tehdä ehdotus toimipaikoiksi. Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen mennessä. Toiminnan yhdenmukaistamisen tärkein edellytys on toimiva ja mahdollsimman kattava koulutus. Ulosoton koulutus suunnitelman mukaiset koulutushankkeet on toteutettu ja arvioitu. Koulutuksen lisäksi Valtakunnanvoudinvirasto käynnistää vuosittain kohdennettuja projekteja toiminnan yhdenmukaistamiseksi. Projektien aiheet liittyvät ulosottoprosessin eri työvaiheisiin ja tarkoituksena on löytää parhaat toiminnot yleisesti käyttöönotettaviksi. Vuonna 2010 on aloitettu perinnäntukitoimintoihin kohdistuva kehitysprojekti.

4 4 Ulosottotoimen yhdenmukaistamista ja sidosryhmäyhteistyön kehittämistä toteutetaan jatkossa projektien lisäksi erilaisten yhteistyöryhmien avulla. Yhteistyöryhmät voivat koostua eri viranomaisista, hakijoista ja oikeusministeriön sekä ulosoton omista asiantuntijoista. Valtakunnanvoudinvirasto on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella tarvittavat toimenpiteet rikoshyödyn poissaantia ja harmaan talouden vastustamista toteuttavan ulosottotoiien erikoisperinnän laajentamiseksi koko maan alueelle. Viranomaisyhteistyö on operatiivinen osa erikoisperintää, minkä vuoksi työryhmä huomioi veroviranomaisten, polisin ja tulln kannanotot koko maan kattavan erikoisperintäorganisaation suunnttelussa. Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen mennessä. Viranomaisyhteistyötä on tehty mm. veroviranomaisten, polisin ja tullin kanssa. Verottajalla ja Valtakunnanvoudinvirastolla on yhteinen työryhmä, joka käsittelee kummallekin hallnnonalalle tärkeiden uudistusten vaikutusta käytäntöihin sekä työmenetelmien kehittämistä. Lisäksi Valtakunnanvoudinvirasto on ollut mukana tiltiedustelujen kehittämistä käsittelevässä työryhmässä, jossa edustettuina olivat myös verohalltus, tulllaitos, poliisi sekä useimmat pankryhmittymät. Valtakunnanvoudinvirasto tekee myös yhteistyötä Virke-projektin kanssa. Verohallntoon perustettavasta harmaan talouden selvitysyksiköstä ei aiheudu henklöstö- eikä määrärahavaikutuksia ulosottosektorile. Valtakunnanvoudinvirasto on lisäksi mukana valtakunnallisissa talousrikostorjunnan yhteistyöryhmissä. Valtakunnanvoudinviraston viestintäsuunnitelma ja ulosottolaitoksen kriisiviestintäsuunnitelma valmistuvat syksyn 2010 aikana. Viestinnän osalta toiminta on aktiivista ja viraston tiedottaja on yhteistyössä oikeusministeriön kanssa linjannut työnjakoa viraston ja ministeriön kesken. Kanteluita ja korvausvaateita arvioidaan kuluvan vuoden aikana tulevan vireile Lisäksi virastossa vastataan viikoittain lukuisiin ulosottoa koskeviin kansalaiskirjoituksiin. Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin kuusi kuukautta. Valtakunanvoudinvirasto on keväällä 2010 antanut lehdistötiedotteen, jossa kuvattiin ulosoton asia- ja velallismäärissä tapahtuneita muutoksia sekä erityisesti nuorten velallisten määrissä tapahtuneita muutoksia. Samaisessa tiedotteessa annettiin käytännön vinkej ä velkaongelmien ennaltaehkäisystä. Tiedote julkaistiin STT:n kautta useissa tiedotusvälineissä. Valtakunnanvoudinviraston koti sivuile on laadittu osio, johon kerätään tietoa velkaongelmien ehkäisystä. Sivuila annetaan mm. menettelyohjeita ajalle ennen luoton ottamista ja maksuhäiriöiden syntymisen jälkeen. 4.2 Ulosottovirastot Ulosottovelallisten määrä on pysynyt suunnileen vuoden 2009 tasolla. Kuluvana vuonna arvioidaan ulosottoon saapuvan runsaat 2,7 miljoonaa asiaa, mikä olisi hieman enemmän kuin viime vuonna. Lisäyksen arvioidaan johtuvan julkisoikeudellsten ja yksityisoikeudellsten asioiden määrien kasvusta. Elatusapuasioita sen sijaan on tullut vireile vain vähän Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmä-

5 5 ongelmien vuoksi. Myös asiamääriltään suuren ulosottohakijoiden perintätavan muutokset vaikuttavat ulosottoon joutuneiden velallisten määrään vuoden lopussa. Vaikka keskimääräinen käsittelyaika on hiukan pidentynyt, niin pitkäkestoisessa (yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta) ulosotossa olevien velallsten määrä ei kuitenkaan ole lisääntynyt. Parantuneiden perintäjärjestelmien ja ulosottovirastojen hyvän toimintakyvyn ansiosta velallsten taloudellnen tausta pystytään selvittämään ripeästi ja mahdollnen varattomuus toteamaan nopeasti. Elokuun loppuun mennessä oli tiltetty ulosoton hakijoile 464 miljoonaa euroa, mikä on 35 miljoonaa euroa enemmän kuin edellsenä vuotena vastaavana aikana. Kuluvana vuonna arvioidaan tilitettävän valtiolle ulosottomaksutuloja noin 58 miljoonaa euroa. Elokuun loppuun mennessä peritty määrä oli 16 % suurempi kuin edellsenä vuonna vastaavaan aikaan. Lisäys johtuu hyvästä perintätuloksesta sekä vuoden 2009 lopulla toteutetusta ulosottomaksujen korotuksesta. Taantuman vaikutukset ja ulosoton kausivaihtelut näkyvät ulosotossa viiveellä. Saapuvien asioiden määrän arvioidaan vuonna 2010 olevan noin asiaa suurempi kuin tulosneuvotteluissa arvioitiin. Ulosottovirastoile asetetut numeeriset tavoitteet tullaan suurimmaksi osaksi saavuttamaan (ks. taulukko s.7). Laadulliset tavoitteet on tarkastushavaintojen perusteella sisäistetty ulosottovirastoissa hyvin. Tavoitteet ovat jalkautuneet virkamiestasolle kuitenkin vaihtelevasti. Ulosottotoiminnan yhdenmukaisuuteen ja laadun varmistamiseen tulee kiinnittää jatkossakin huomiota. Ulosottovelallsten määrä vuoden lopussa Vuosi Luonnollset henki- Oikeushenkilöt, Yhteensä, lkm löt, lkm lkm (arvio) (arvio) Ulosottoasiat (tujo) (arvio) (TAE) Saapuneet

6 6 asiat Käsitellyt asiat Vireilä Käsitellyt tiedoksiantoasiat 5 Vuodelle 2011 asetettavat toiminnallset tavoitteet 5.1 Valtakunnanvoudinvirasto Ulosoton toiminnan yhdenmukaistaminen Toimintatapoja yhtenäistävää koulutusta jatketaan mm. ulosottokurssien muodossa. Toimistovirkamiehile suunnataan lisäksi kattavaa tietojärjestelmäkoulutusta Uljas ja Uno tietojärjestelmien osalta. Perintä- ja toimistot yön organisoinnin kehittämistyötä jatketaan. Perinnän etupainotteisuus ja varojen kohdistamisen oikeellsuuden varmistaminen ovat tärkeitä tavoitteita, joila pyritään yhdenmukaiseen menettelyyn. Lisäksi kilakunnanvoutien suorittamalle tarkastustoiminnalle asetetaan tarkennettuja tavoitteita. Uutena 1aadunvarmistukseen liittyvänä tulostavoitteena on vaativan perinnän seulonnan ja toteutuksen varmistaminen virastoissa. Tavoiteasettelu myös näiltä osin tähtää samalla ulos oton toiminnan yhdenmukaistamiseen. Vuonna 2010 aloitettua vaativan perinnän tukitoimintoihin kohdistuvaa kehitysprojektia jatketaan. Erikoisperinnän laajentaminen Erikoisperinnän laajentamishankettajatketaan tähtäyksenä toiminnan laajentaminen koko maan alueelle keväällä Tavoitteena on muodostaa koko maan kattava erikoisperintäorganisaatio, joka koostuisi 4-6 erikoisperintäalueesta. Ennen toiminnan käynnstämistä tulee erikoisperintään rekrtoida osaava henkilöstö ja selvittää alueellsten yksikköjen sijoittamiseen ja muut toiminnan aloittamiseen liittyvät käytännön kysymykset. Sidosryhmäyhteistyön edistäminen Vuoden 2011 aikana käynnistetään Valtakunnanvoudinviraston koolle kutsuma yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina keskeiset ulosoton sidosryhmät. Yhteistyöryhmän avulla pyritään kehittämään mm. toiminnan yhdenmukaisuutta, tietojen vaihtoa ja sidosryhmien tietoisuutta vireilä olevista kehityssuunnitelmista sekä niiden vaikutuksista täytäntöönpanoon. Ulosottohenkilöstön mitoitusperusteet ja henkilöstön uudelleen suuntaaminen Valtakunanvoudinvirasto pyrkii pitkän aikavälin suunnittelussa edistämään pysyvää ja taloutta tukevaa henkilöstöresurssien uudelleen suuntaamista tukemalla ulosottovirastoissa vireilä olevia henkilöstö- ja tehtävärakenteen kehittämishankeita.

7 7 Ulosottohenkilöstön mitoitusperusteita tarkistetaan ulosottolaitoksen tietotuotanto, tilastointi ja raportointi -työryhmän työn pohjalta. Mahdollsuuksia ulosottolaitoksen henkilöstön uudelleen suuntaamiseen arvioidaan muun muassa toimipaikkaverkostotyöryhmän ja perinnän tuen kehittämishankeen työn pohjalta. Kelpoisuusvaatimukset Valtakunanvoudinvirasto karoittaa kihlakunnanulosottomiesten kelpoisuusvaatimusten tarkistamistarpeet ja selvittää mahdollisten muutosten toteuttamisvaihtoehdot. Ulosoton palveluiden saatavuuden turvaaminen ja kehittäminen Palveluiden saatavuutta suhteessa nykyiseen toimipaikkaverkostoon ja ulosottovirastojen kielioloihin arvioidaan toimipaikkaverkostotyöryhmän työn pohjalta. Ulosoton tietotuotannon tason kehittäminen Ulosottolaitoksen tietotuotanto, tilastointi ja raportointi -työryhmän esittämät muutokset toimeenpanaan yhteistyössä OTTK:n kanssa yhteistyötahojen tarpeet huomioiden. Kanteluiden käsittelyajat Valtakunnanvoudinvirastoon vireile tulevat kantelut käsitellään 6 kuukauden kuluessa asian vireile tulosta. 5.2 Ulosottovirastot Numeeriset tavoitteet Perinteiset tulosmittarit Tulosmittarit ovat valtion talousarvioon sisältyviä valtakunnallisia tavoitearvoja. Näiden ja piirin omien historiatietojen pohjalta sovitaan tulosneuvotteluissa kullekin piirile omat numeeriset tavoitteet. Myös perittyä rahamäärää koskeva tavoite täsmentyy virastokohtaisissa tulosneuvotteluissa ja sen arvioidaan nousevan 718 miljoonaan euroon. Ulosottolaitoksen palkkarakenteesta johtuen euromääräisellä perimistuloksella on suora vaikutus ulosottovirastojen toimintamenoihin. Vuonna 2011 ulosottovirastoissa arvellaan käsiteltävän 2,8 mi~joonaa ulosottoasiaa ja tiedoksiantoasiaa.

8 (tujo) (ennuste) (TAE) Taloudellsuus (me not/käs.as) Tuottavuus (käs.as/htv) Käsittel yaika keskim. 7,2 6,1 6,4 6,5 6,2 6,4 6,0 kk Peritty milj Onnistunut perintä % -asiamääristä euromääristä Perittyjen Ja varattomaksi todettujen suhde % asiamääristä euromääristä *Onnistunut perintã kuvaa perittyjen asioiden ja rahamããrien prosentuaalista osuutta kãsiteltyjen asioiden ja rahamããrien kokonaismããrãstã. * Perittyjen ja varattomiksi todettujen suhde kuvaa perityksi saatujen asioiden ja rahamããrien ja varattomiksi todettujen asioiden ja rahamããrien keskiniistã suhdetta. Tällöin kãsitellyistã asioista ja saatavista on poistettu tekijãt, joihin ulosottoviranomaisten toimenpitein ei voida vaikuttaa, kuten konkurssi ja velkajãrjestelymenettelyyn hyvãksytyt, vanhentuneina poistetut, hakijan peruuttamat ja toiseen piiriin kãsiteltãväksi siirrety asiat ja saatavat. Kolmessa kuukaudessa aikaansaatu tulos Tulosmittarila seurataan ulosottopiirin toimintaa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana velallsen vireile tulosta. Tarkastelun kohteena ovat ns. uudet velalliset eli viimeisen kolmen kuukauden aikana ulosottoon tulleet velalliset. Ulosottovirastoile asetetut tavoitteet: ensimmäinen kertymä velallisen vireile tulosta 85 % suppean perinnän esteet velallsen! asian vireile tulosta 90 % normaaliperinnän esteet velallisen! asian vireile tulosta 70 %. Toiminnallset tavoitteet Velallsselvitvkset Tavoitteena on, että velallisselvitykset tehdään ja dokumentoidaan asianmukaisesti. Ulosottoselvitysten osalta kiinnitetään huomiota, että kaikile velallsile tehdään riittävä ja laadukas ulosottoselvitys tai ulosottoselvityksen korvaava merkintä Väärinkävtöstavaukset ja niissä aikaan saatu tulos Väärinkäytösmittari kuvaa niiden henkilöiden määrää, jotka keinotekoisin järjestelyin ovat yrittäneet välttää ulosottoa. Vaativaa perintää kehitetään edelleen. Virastoissa kehitetään perintää tukevien toimintojen roolia vaativien tapausten tunnistamiseksi ja hoitamiseksi kaikissa rooteleissa. Ulosottoviraston tulee huolehtia siitä, että henkilöstöresursseja ohjataan riittävästi väärinkäytöstapausten käsittelyyn. Virastokohtaiset tavoitteet

9 9 täsmentyvät ulosottovirastojen ja Valtakunnanvoudinviraston tulosneuvotteluissa. Laadullset tavoitteet Paikallnen ja sisäinen viestintä Riittävästä paikallsesta viestinnästä huolehditaan erityisesti siloin, jos yleisöllä havaitaan olevan epätietoisuutta ulosottotoimeen liittyvistä kysymyksistä. Viraston sisäistä viestintää ja sen rakennetta kehitetään siten, että kattavasta tiedonkulusta viraston sisällä ja erityisesti eri toimipaikkojen välilä voidaan varmistua. Virastojen viestintäsuunnitelmat ja virastojen verkko sivut pidetään ajantasaisina. Perintä- ja toimistotyön orzanisointi Järjestelmällstä työntekoa ja perinnän tukea kehitetään edelleen siten, että sekä kihlakunanulosottomiesten että toimiston työn organisointi mahdollistaa etupainotteisen ja tuloksellsen perintätyön. Toimistotyö tulee organisoida siten, että: toimiston resurssit saadaan oikein kohdennettua koko ulosottoviraston tehokkaaseen käytöön työn hallttavuus myös ruuhka-aikoina parantuu. Kihlakunnanulosottomiehen työn hallintaan j a etupainotteiseen perintään kiinnitetään huomiota. Erityisesti kiinnitetään huomiota: yli 12 kk vireilä olleisiin velallisiin, joile ei ole tehty ulosottoselvitystä eikä ole kertymiä selvitettävien ja työn alla työpinoissa olevien velallsten määriin Perintäryhmien!tiimien toiminnasta saatuihin kokemuksiin työn hallinnan ja etupainotteisuuden kannalta. Ulosmitatut varat kohdennetaan oikein: Uljaassa olevaa kohdistusjärjestyksen laatuun kiinnitetään huomiota automaattisen kohdistusjärjestyksen käyttöasteen tulisi olla vähintään Laadunvarmistus 50 % kaikile kihlakunanulosottomiehellä. Laadunvarmistusta tukevia toimintoja kehitetään Jatkuvan ja järjestelmällsen laadunvarmistuksen tulee kohdistua muun muassa toistuvaistulon ulosmittauksiinja maksusuunnitelmiin (myös työnantajan suoritusten oikeellsuuden varmistamisen) sekä vaativan perinnän seulontaanja toteuttamiseen Kihlakunnanvoudin säännöllsen j a yhdenmukaisen tarkastustoiminnan tulee kohdistua muun muassa: o niihin velallsiin, joila ei ole kertymiä tiettynä ajanjaksona, esim. 6 tai 9 kuukauteen

10 10. raportiin "velallset ei kertymiä eikä ulosottoselvitystä 12 kuukauteen" o voimassa oleviin ulosmittauksiin o ulosmitatun omaisuuden realisointiin panostetaan siten, että vanat varastot saadaan puretuksi eikä uusia pääse syntymään. Järjestetään ulosottoselvityksenja korvaavan merkinnän laadunvarmistus ja seuranta. 6 Henkisten voimavarojen hallnta ja kehittäminen vuonna 2011 Vuonna 2011 Valtakunnanvoudinvirastolle laaditaan henkilöstö suunnitelma ja vuodelta 2008 olevat ulosottovirastojen henkilöstösuunnitelmat päivitetään (tarkastelujakso päättyy vuoden 2013 alussa). Henkilöstön kouluttamisella ja toimipaikkaverkoston karsimisella parannetaan sisäistä tiedottamista, lisätään työn hallttavuutta ja ulosottokäytäntöjen yhtenäisyyttä. Henkilöstön määrän ja rakenteen arioinnissa lähtökohtana ovat olleet valtion tuottavuusohjelman mukaiset säästövelvoitteet ja ulosottovirastojen henkilöstösuunnitelmat. Yleisenä perusteena henkilöstömitoituksessa on ulosottopiiriin saapuvien asioiden määrä (vähintään 3800 asiaa! kihlakunanulosottomies ja asiaa! toimistohenkilö). Lisäksi mitoituksessa on otettu huomioon virastokohtaiset henkilöstövajeen täydentämistarpeet (mm. osa-aikaisten viranhaltijoiden vuoksi), henkilöstön ikärakenne sekä alueen kieliolot ja maantieteellset etäisyydet. Mitoitusperusteita tarkistetaan tietotuotantoa uudistavan työryhmän ehdotusten pohjalta vuoden 2011 aikana. Tavoitteena on laatia normit velallisten lukumäärien pohjalta. Ulosottovirastojen henkilöstön koulutustaso on noussut. Vuonna 2011 ulosottolaitoksen henkilöstön määrän arvioidaan olevan 1 314, johon sisältyvät apulaisvoudit ja oikeustradenomiharjoittelijat (yht. 7,8 htv). Ulosottovirastojen tuottavuustavoitteet (henkilöstövähennykset) on toteutettu, minkä seurauksena henkilöstön ikärakenne on vinoutunut. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2009 oli 50,2 vuotta, mikä on osasyynä henkilöstön korkeahkoon sairastavuuteen. Kaikkiin ulosottovirastoissa avoimeksi tuleviin virkoihin vaaditaan Valtakunnanvoudinviraston täyttölupa. Ennen virkaan nimittämistä hakijan tulee antaa kirjallinen suostumus viran toimituspaikan muuttamisesta piirin sisällä organisaatio- ja työtilanteen vaatiessa. Ammattikorkeakouluopiskel~joiden harjoittelua ulosottolaitoksessa tuetaan edelleen. Kolmen kuukauden harjoittelupaikka varataan 18 opiskelijalle. Apulaisvoutien harjoittelu- ja koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin mahdollinen käynnistäminen alkaen arvioidaan määrärahatilanteen mukaan. Henkilöstöresurssien liikkumavaraa tulevina vuosina vähentää se, että erikoisperinnän laajentaminen koko maahan joudutaan toteuttamaan olemassa olevista henkilötyövuosista.

11 11 Henkilöstökehitys tujo ( ennus- (tujo) te) Htv uovir Htv VV Määrärahat ulosottovirastojen toimintamenoihin 7.1 Vuosi 2010 Vuonna 2010 momentila oli käytettävissä kaikkiaan euroa ulosottolaitoksen jakonkurssiasiamiehen toimintamenoihin. Tilinpäätösennusteen mukaan ulosottolaitoksen toimintamenot ovat yhteensä noin euroa, jotka jakautuvat seuraavasti:. Valtakunnanvoudinviraston toimintamenot ulosottovirastojen toimintamenot keskitetysti maksetut atk-, palvelukeskus-, koulutus-, ym. menot Vuosi 2011 Vuoden 2011 valtion talousarvio ehdotuksen mukaan momentile on varattu kaikkiaan euroa. Vuodelta 2010 arvioidaan siirtyvän euroa, joten käytettävissä olisi kaikkiaan euroa. Ulosottolaitoksen menot vuonna 2011 ovat euroa, josta: Valtakunanvoudinviraston osuus ulosottovirastojen osuus keskitetysti maksettavien menojen osuus Ulosoton keskitetysti maksettaviin menoihin on talousarviossa varattu euroa erikoisperinnän laajentamista varten. Tietojärjestelmämenojen pysyttäminen nykyisellä tasolla edellyttää siirtomäärärahojen käyttämistä. Vuodelle 2012 siirtyvien määrärahojen osuus pudonnee 4,6 miljoonaan euroon.

12 12 8 Seuranta ja raportointi Valtakunnanvoudinvirasto seuraa ulosottolaitoksen määrärahojen riittävyyttä. Ulosottovirastojen toiminnan, kirjanpidon ja maksuliikkeen tarkastukset toteutetaan tarkastussuunnitelman mukaisesti. Valtakunnanvoudinvirasto antaa ulosottolaitoksen toiminnasta puolivuotiskatsauksen ja toimintakertomuksen. Toimintakertomukseen sisällytetään arvio sisäisen valvonnan riittävyydestä ja riskienhallinnan asianrukaisuudesta. Arvio laaditaan sisäisen tarkastuksen verkoston laatiman mallin mukaisesti. Osastopäällkkö ylijohtaja ~Kari Kiesiläinen Valtakunnanvouti ~L-,k Juhani Toukola