ULOSOTTOLAITOS 2010 SISÄLLYSLUETTELO. sivu 1 ESIPUHE 1 2 JOHDON KATSAUS 2. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleistä Vaikuttavuus 3

Transkriptio

1 Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO ULOSOTTOLAITOS 2010 sivu 1 ESIPUHE 1 2 JOHDON KATSAUS 2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleistä Vaikuttavuus 3 4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Tehtävät Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna Toimintamenot 8 5 ULOSOTTOVIRASTOT Vaikuttavuus Tuotokset ja laadunhallinta vuonna Ulosoton toiminnallinen tehokkuus Numeeriset tavoitteet Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi Laatutavoitteet Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna Ulosottovirastojen toimintamenot ja maksutulot Tarmo, työajan seuranta ja kustannuslaskenta Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuman muodostaminen 21 LIITTEET 1 Kartta ulosottovirastojen toimialueista 2 Ulosottovalituksia käsittelevät käräjäoikeudet ja niiden toimialueet 3 Luonnolliset henkilöt velallisina vuoden 2010 lopussa 4 Ulosottoon saapuneet asiat ja saamiset vuodesta Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaamisten jakauma vuonna Käsittelyaikoja, velalliset ja asiat ulosotossa yhtäjaksoisesti Onnistunut perintä, vaihtoehtoiset laskentatavat 8 Ulosottolaitoksen henkilöstötilinpäätös vuonna Sairauspoissaolot 10 Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin vuonna Saapuneet asiat suhteutettuna henkilöstöön 12 Ulosottovirastojen menot ja kustannukset vuonna Ulosottovirastojen tulostavoitteet vuonna 2010 ja niiden toteutuminen

3 ULOSOTTOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS ESIPUHE Ulosottolaitos on vuoden 2010 alusta lukien koostunut Valtakunnanvoudinvirastosta ja sen alaisista 22 paikallisesta ulosottovirastosta. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Tämä toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen toimintaympäristöä, suoritteita, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sen tilastotiedot perustuvat suurimmaksi osaksi aiemmin oikeusministeriön ja nykyisin Valtakunnanvoudinviraston julkaisemaan ulosottotoimen tilastojulkaisuun. 2 JOHDON KATSAUS Ulosottotoimessa on toteutettu suuria uudistuksia 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lainsäädäntö, organisaatio, tietojärjestelmät ja palkkausjärjestelmät on uusittu. Työnkulkuja ja henkilöstön tietotaidon tasoa on parannettu. Samaan aikaan ulosottolaitoksen työntekijöiden määrä on vähentynyt tuntuvasti. Ulosoton kenttätyötä koskevat suuret uudistukset valmistuivat vuoden 2008 alusta, jolloin uusittu ulosottokaari tuli voimaan ja paikallisorganisaatio sai nykyiset 22 ulosottovirastoaan (liite 1). Organisaation viimeinen suurempi uudistus koettiin vuoden 2010 alusta; ulosoton väliportaana toimineista lääninhallituksista ja oikeusministeriön ulosottoyksiköstä luovuttiin, ja perustettiin uusi keskushallintoviranomainen, Valtakunnanvoudinvirasto. Alueellistamisratkaisu toi viraston päätoimipaikan Turkuun. Viraston käynnistäminen ja toiminnan suunnittelu työllisti ulosoton hallintoa paljon myös vuonna Voidaan sanoa, että kaikkien näiden uudistusten myötä ulosotto astui vuonna 2010 uuteen aikakauteen.

4 2 OIKEUSMINISTERIÖ VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Hallintoyksikkö Kehittämis- ja ohjausyksikkö Oikeudellinen yksikkö Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ULOSOTTOVIRASTOT Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Ahvenanmaan mkv Valtakunnanvoudinvirasto on hallintovirasto, eikä sillä ole lainkäyttövaltaa. Ulosoton organisaatio voidaan siten nähdä yhtäältä hallinnollisena organisaationa, joka kaksiportaisena koostuu Valtakunnanvoudinvirastosta ja sen alaisista ulosottovirastoista. Toisaalta ulosotto on lainkäyttöorganisaatio, jossa ulosoton muutoksenhakutie kulkee käräjäoikeuksiin (14), hovioikeuksiin ja korkeimpaan oikeuteen. Yleiset tuomioistuimet toimivat ulosotossa muutoksenhakuviranomaisina (liite 2). Yhteiskunnallisessa ohjauksessa maan ylimpien elimien harjoittama yhteiskuntapolitiikka täsmentyy oikeusministeriön alueella oikeuspolitiikaksi ja oikeuslaitoksessa oikeusturvapolitiikaksi. Laajassa mielessä se käsittää myös maksuhäiriöpolitiikan, joka pyrkii tehokkaaseen perintään ja sisältää myös talousrikostorjunnan tehtäviä, ylivelkaantuneitten uuteen alkuun auttamisen ja perinnän kulutason pitämisen kohtuullisena. Vuosi 2010 merkitsi alhaisen korkotason ja kotitalouksien korkean velkaantumisasteen yhdistelmää tilanteessa, jossa taloudellinen laskusuhdanne finanssikriisin seurauksena alkoi kääntyä taas nousuun. Riskitekijänä tilanteessa on korkotason nousu korkean velkaantumisasteen vallitessa. Ulosottotoimen tilastoissa näkyi voimakas euromääräisen tuloksen kasvu, mikä selittynee monen eri tekijän avulla. Useat uudistukset ovat tehostaneet toimintaa niin ulosmittauksissa kuin realisoinnissakin. Uudistusten tulokset näkyvät näin käytännön toiminnassa. Tavoitteiden ja käytäntöjen viemisessä ulosottopiireihin on koulutuksella ja tarkastustoiminnalla keskeinen rooli. Ulosottomenettelyn onnistumista oikeuden toteuttajana ja asianmukaisena menettelynä on vaikeampi mitata. Ulosottovalitusten ja kantelujen määrät ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan. Ulosoton muutoksenhakufrekvenssi on alhainen asiamääriin ja toimitusten määriin verrattuna. Muutoksenhaku johtaa harvoin toimenpiteen kumoamiseen. Kantelut eivät useimmiten anna aihetta toimenpiteisiin. Näin tarkastellen oikeusturvassa ei näyttäisi olevan huolestuttavia puutteita. Muutoksenhakuportaiden määrä on ulosotos-

5 sa varsin riittävä: itseoikaisumahdollisuuden jälkeen käytettävissä on vielä kolme muutoksenhakuastetta. 3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3. 1 Yleistä Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ylittää edellisen laman tason. Kotitalouksien velkaantumisasteen mittarina käytetään maksamatta olevan velkamäärän eli luottokannan osuutta kotitalouksien kaikista käytettävissä olevista tuloista vuodessa. Kuluttajien suuret velat ovat useimmiten asuntovelkoja. Ongelmiksi ne muodostuvat silloin, jos velallisen olosuhteet muuttuvat esimerkiksi sairauden tai työttömyyden vuoksi. Usein ongelmat syntyvät myös pikavipeistä ja useista eri lähteistä otetuista lainoista. Käräjäoikeuksiin saapuneiden velkomuskanteiden määrä on laskenut edellisestä vuodesta, mutta on edelleen huomattavasti aikaisempia vuosia korkeampi. Myös konkurssihakemusten määrä on laskenut. Sen sijaan yksityishenkilöiden velkajärjestely- ja yrityssaneeraushakemusten määrä on lisääntynyt. Suomen Asiakastiedon keräämien tietojen mukaan vuonna 2010 niiden yksityisten henkilöiden määrä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä, oli ja yritysten määrä Määrät lisääntyivät edellisestä vuodesta. Vuonna 2010 annettiin runsaat uutta velkomustuomiota, joista yksityisille henkilöille. Yksityishenkilöiden tuomioista lähes 60 % annettiin tili- ja kertaluotoista ja rahoitussaatavista yleensä ja 18 % luokittelemattomista saatavista. Näiden saatavalajien määrät nousivat edellisestä vuodesta. Myös varattomaksi todettujen velallisten ja asioiden määrä ulosotossa lisääntyi. Vaikka bruttokansantuote on kääntynyt lievään nousuun, työttömyys on pysynyt edelleen korkeana. Tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömyysaste oli vuonna 2010 keskimäärin 8,4 % (v ,2 %). Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy pienellä viiveellä. Ulosotossa taantuma näkyy rekisteröityjen velallisten, asioiden ja saatavamäärien lisääntymisenä. Ulosottovirastojen hyvän toimintakyvyn seurauksena vuoden lopussa ulosotossa olevien velallisten lukumäärä on hiukan laskenut. 3.2 Vaikuttavuus Maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelmaan on koottu ne oikeuspoliittiset keinot, joiden tavoitteena on maksuvelvoitteiden tehokas täytäntöönpano ja velkaantumisesta aiheutuvien ongelmien ja kustannusten hallinta. Keskeisimpiä vaikuttamiskeinoja ovat lainsäädäntö, organisaatioiden ja työnkulkujen kehittäminen sekä ennalta estävä työ. Maksuhäiriöpolitiikan pitkän aikavälin tärkeimmät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat: - rekisteröitävien maksuhäiriöiden ennalta ehkäiseminen - luottotappioiden torjuminen - velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviämisen edistäminen - harmaan talouden ja väärinkäytösten torjuminen - perintäkustannusten pitäminen kohtuullisina.

6 4 Velkaongelmista selviämistä on viime vuosina pyritty edistämään monin lainsäädäntöuudistuksin. Ulosotto- ja luottotietolainsäädäntö on uudistettu ja yksityishenkilön velkajärjestelylakia ja yrityssaneerauslakia on muutettu. Velallisen uuteen alkuun auttamisen edistämiseksi on alennettu palkan ja eläkkeen ulosmittauksen yhteydessä valtiolle tulevia ulosottomaksuja, nostettu velallisen suojaosuutta, lisätty vapaakuukausia sekä säädetty luonnollisia henkilöitä koskeva saatavien määräaikaisuus. Tiedot vanhentuneista veloista poistetaan välittömästi luottotietorekisteristä. Yksityishenkilön velkajärjestelyn maksusuunnitelman kestoaikaa on lyhennetty, siten että sen kesto on yleensä kolme vuotta. Yrityssaneeraukseen hakeutumista on pyritty nopeuttamaan yritysten toiminnan turvaamiseksi. Myös pikaluottojen markkinointia ja myöntämisiä on pyritty rajoittamaan. 4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO 4.1 Tehtävät Valtakunnanvoudinvirasto aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta päätoimipaikkanaan Turku. Viraston henkilöstöä on myös Helsingissä, Mikkelissä ja Hämeenlinnassa. Viraston tehtävänä on muun muassa huolehtia ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä, kehittää ulosottotoimea oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä avustaa oikeusministeriötä strategisessa suunnittelussa, talousarvion valmistelussa ja lainvalmistelussa. Virasto ylläpitää ja kehittää ulosottolaitoksen käytössä olevia tietojärjestelmiä, ratkaisee sille kuuluvat ulosottoviranomaisten toimintaa koskevat kantelut ja korvausvaatimukset ja kehittää ulosottotoimen hallinnon kansainvälistä yhteistyötä. 4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2010 Viraston tulostavoitteena oli toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen. Viraston työjärjestys vahvistettiin tammikuussa Toiminta neljällä eri paikkakunnalla vaikeuttaa jossain määrin tehtävien tehokasta hoitamista ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Valtakunnanvoudinviraston tehtävänä oli selvittää ulosottolaitoksen toimipaikkaverkoston kehittämisen tarve ottamalla huomioon palvelujen alueellinen ja kielellinen saatavuus sekä oikeushallinnon toimitilakonsepti. Valtakunnanvoudinviraston asettaman työryhmän mietintö valmistui joulukuussa Työryhmä esitti, että nykyisten 179 toimipaikan asemesta tulevaisuudessa olisi 54 toimipaikkaa, joissa kaikissa olisi henkilökuntaa. Lakkautettavaksi esitetyistä 125 sivutoimipaikasta 70:ssä työskentelee 210 henkilöä. Ulosottovirastoissa on kaikkiaan virkaa. Muut lakkautettavaksi esitetyt 55 toimipaikkaa ovat niin sanottuja päivystystoimipaikkoja. Toimipaikkojen korvaamista yhteispalvelupisteillä ei esitetty. Mietinnöstä on pyydetty lausuntoja. Tämän jälkeen Valtakunnanvoudinvirasto tekee esityksen oikeusministeriölle, joka päättää toimipaikoista asetuksellaan. Valtakunnanvoudinviraston tehtävänä oli valmistella erikoisperinnän laajentaminen koko maahan yhteistyössä oikeusministeriön kanssa (Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina , ). Harmaan talouden torjumiseksi pyritään entisestään edistämään sidosryhmäyhteistyötä eri viranomaisten kesken (veroviranomaiset, poliisi, tulli, konkurssiasiamies, syyttäjä). Tehtävää valmistelleen Valtakunnanvoudinviraston asettaman työryhmän mietintö valmistui lokakuussa Mietinnöstä anne-

7 tuista lausunnoista on valmistunut myös yhteenveto. Ehdotuksen mukaan 22 ulosottovirastosta muodostetaan kuusi erikoisperintäaluetta, joille kullekin määrätään keskuspaikka. Erikoisperintätehtävään valitut henkilöt kuuluvat keskuspaikan viranhaltijoihin. Valtakunnanvoudinvirasto vahvistaa erikoisperintäalueet sekä niiden henkilöstön määrän ja rakenteen. Valtakunnanvoudinviraston tavoitteena oli tarkistaa ulosottohenkilöstön mitoitusperusteet osana tuottavuutta ja selvittää, millaista tietotuotantoa virastoilta edellytetään. Tässä tarkoituksessa Valtakunnanvoudinvirasto asetti työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ulosottolaitoksen nykyinen tietotuotannon, raportoinnin ja tilastoinnin tarve sekä tehdä ehdotus niiden kehittämiseksi. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus tuottaa nykyään runsaat 60 ja Valtakunnanvoudinvirastossa käytettävissä olevat raportit kuvaavat tilannetta koko maassa tai ne ovat virastokohtaisia. Ulosottovirastot saavat käyttöönsä raportteja, joissa tilastot ovat kihlakunnanulosottomieskohtaisia. Työryhmän määräaika päättyy Julkisten saatavien sähköinen hakeminen on valmistella. Järjestelmä on ollut koekäytössä oikeusrekisterikeskuksen (ORK) ja Valtion henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) kanssa. Saadut kokemukset ovat myönteisiä. Toiminta on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2011 alkupuolella. Riidattomien yksityisoikeudellisten saatavien sähköisen asioinnin valmistelu jatkuu. Ulosoton toimintaa ja työmenetelmiä kehitetään erityisesti toiminnan yhdenmukaistamiseksi. Keinoina ovat koulutus, tulosohjaus ja vuotuiset kehityskeskustelut, tarkastustoiminta, viestintä sekä sidosryhmäyhteistyö. Sidosryhmäyhteistyö on jatkunut talousrikollisuuden torjuntaan liittyen eri viranomaisten kesken ja verottajan kanssa laajemminkin. Yhteisistä hankkeista ja menettelytavoista on neuvoteltu Kelan, perimistoimistojen, Finanssialan keskusliiton, pankkien, vakuutusyhtiöiden, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Luottokunnan kanssa. Johtamiskoulutus ja yhtenäistävä koulutus olivat vuonna 2010 järjestettyjen koulutusten painopistealueita. Johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava vuonna 2009 alkanut Ulosoton JETkoulutusohjelma jatkui. Kihlakunnanvoudeille ja toimiston esimiehille järjestettiin kaksipäiväinen johtamiskoulutus. Kihlakunnanvoutien vuosittaiset neuvottelupäivät pidettiin Turussa. Ulosoton henkilöstöllä on ollut mahdollisuus ilmoittautua myös oikeusministeriön järjestämään lähiesimieskoulutukseen. Yhtenäistävänä koulutuksena kihlakunnanulosottomiehille ja toimistohenkilöstölle järjestettiin ulosottokurssit, joiden tavoitteena on luoda henkilöstölle valmiudet toimia muuttuneessa ja monimuotoisessa toimintaympäristössä. Kihlakunnanulosottomiehille annettiin lisäksi tietojärjestelmäkoulutusta. Ulosottohenkilöstön erikoistumista ja vaativan perinnän osaamista edistettiin kirjanpidon ja liiketalouden koulutusohjelmilla sekä tiedonhankinnan ja prosessinhallinnan koulutuksella. Lisäksi toteutettiin teemakoulutukset arkistovastuuhenkilöille ja perinnän tuen toimistohenkilöstölle. Ruotsinkieliselle henkilöstölle annettiin koulutusta ajankohtaisista asioista heidän omalla äidinkielellään kaksipäiväisessä seminaarissa. 5

8 6 Myös kihlakunnanulosottomiesten tietojärjestelmäkoulutusta järjestettiin ruotsin kielellä. Kihlakunnanvoutien rekrytointia tukevan, ensisijaisesti ulosotto-organisaation ulkopuolisille ja ylemmän oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneille juristeille suunnatun ulosoton koulutus- ja harjoittelujärjestelmän (Voutiakatemian) toinen vuosikurssi saatiin päätökseen. Harjoittelun suorittaneista 20 henkilöstä 16 on sijoittunut ulosottolaitoksen palvelukseen. Valtakunnanvoudinviraston järjestämä ulosottohenkilöstön koulutus vuonna 2010 : Kihlakunnanvoudit 547 koulutuspäivää Kihlakunnanulosottomiehet 682 koulutuspäivää Toimistohenkilöstö 506 koulutuspäivää Apulaisvoutiharjoittelijat 20 koulutuspäivää Yhteensä 1755 koulutuspäivää Myös Valtakunnanvoudinviraston oma henkilöstö on osallistunut em. koulutustilaisuuksiin siinä määrin kuin on ollut tarkoituksenmukaista. Valtakunnanvoudinvirasto asetti koulutuksen yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on ulosottovirastojen henkilöstön koulutuksen suunnittelu ja koulutusjärjestelmän kehittäminen. Valtakunnanvoudinvirasto laatii virastolle henkilöstösuunnitelmaa. Työryhmän tulee myös selvittää mahdollisuudet laajentaa henkilöstösuunnitelma vastaisuudessa koko ulosottolaitosta koskevaksi. Työryhmän määräaika päättyy Valtakunnanvoudinvirasto käynnisti vuonna 2010 ulosottolaitosta koskevan sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelun, toteutuksen ja seurannan. Viestintäsuunnitelmassa kartoitettiin ulosoton organisaatioiden tehtävät sekä niihin liittyvät viestintävastuut. Suunnitelmaan kirjattiin oikeusministeriön, Valtakunnanvoudinviraston ja ulosottovirastojen roolit ulosoton viestijöinä. Uuden viraston toiminnan käynnistämiseen liittyen Valtakunnanvoudinviraston sisäisen viestinnän toimivuuden edistäminen oli eräs vuoden 2010 tärkeimmistä painopistealuista, sillä viraston virkamiehet tekevät työtä hajautetussa organisaatiossa neljällä paikkakunnalla. Sisäinen viestintä käsittää myös hallinnonalan sisäisen viestinnän ulosottovirastojen suuntaan. Tässä työssä on hyödynnetty mm. hallinnonalan intranetia. Ulkoiseen viestintään liittyen Valtakunnanvoudinvirasto perusti mm. omat verkkosivut sekä aloitti ulosottolaitosta kuvaavan ulkoisen tiedotustoiminnan. Ulkoisen viestinnän kohderyhmänä viestintäsuunnitelmaan kirjattiin myös ulosoton sidosryhmät, mikä liitetään osana laajempaan sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen. Valtakunnanvoudinvirasto toimitti vuositarkastuksen kaikissa 22 ulosottovirastossa vuonna Tarkastukset perustuivat yhtenäiseen tarkastussuunnitelmaan, joka jakautui perus- ja teemaosuuteen. Perusosa käsitti kirjanpidon ja rahaliikenteen sekä tuloksellisuuden tarkastelua. Teemaosuudessa käytiin läpi viraston toimintaa ja tulostavoitteiden toteutumista viraston

9 7 käytännön toiminnassa, koska käytettävissä oli edellisvuosia laajemmin virasto- ja rootelikohtaisia tietoja. Perusosan tarkastushavainnoista voidaan todeta, että lähes kaikki virastot olivat laatineet vähimmäisvaatimukset täyttävät sisäisen valvonnan ohjeet. Ulosoton asiakasvarojen kirjanpitoa koskevien asioiden hoito on asianmukaista, ja sen taso on parantunut viime vuosina. Asiakirjahallinnossa ja kirjaamisessa oli sekä virastojen välillä että virastojen sisällä huomattavia eroja. Erot johtuvat osittain hajautetusta organisaatiosta sekä siitä johtuvasta töiden järjestämisestä ja resurssien kohdentamisesta. Kirjaaminen sinänsä oli useimmissa virastoissa joutuisaa. Ruuhkahuippuina, kuten syksyllä ennen veronpalautusten maksamista, perinnän tuesta ja muista toiminnoista on jouduttu ohjaamaan lisähenkilöstöä kirjaamiseen. Tulossopimukset oli virastoissa käsitelty henkilöstön kanssa riittävän laajasti ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta oli järjestetty. Virastojen yleinen tuloksellisuus ja perintätulokset olivat hyvät, vaikka sekä virastojen välillä että virastojen sisällä oli suuria eroja. Tuloksellisuustarkastelun painopisteenä oli asioiden käsittelyn joutuisuus ja etupainotteisuus. Teema-alueen osalta voidaan todeta, että virastot pyrkivät yhtenäistämään käytäntöjä ja toteuttamaan tulostavoitteiden mukaista toimintaa, vaikka se ei vielä ole onnistunut kaikkialla käytännössä. Vanha toimipaikka-ajattelu heijastuu edelleen erilaisina toimintamalleina eri tehtävien hoitamisessa ja organisoinnissa sekä koko maassa että virastojen sisällä. Kihlakunnanulosottomiesten osalta suurimmat puutteet löytyvät dokumentoinnissa ja suhtautumisessa vaativaan perintään. Rootelien hoito oli yleisesti tyydyttävää, vaikkakin yksittäisissä rooteleissa on edelleen työnhallintaongelmia. Useassa ulosottovirastossa oli aloitettu kihlakunnanulosottomiesten perintäryhmäkokeiluja. Ensikokemukset olivat positiivisia erityisesti työssä viihtymisen kannalta. Valtakunnanvoudinviraston tehtäviin kuuluvat muun muassa yleinen neuvonta ja asiakaspalvelu, kantelujen tutkiminen, kansalaiskirjeisiin vastaaminen, vahingonkorvausasiat sekä hallinnollisessa menettelyssä että tuomioistuimissa, valtion puhevallan käyttö ulosottovalitusten oikeudenkäyntikuluasioissa ja lupien myöntäminen tietojärjestelmähakijoille. Ensimmäisen toimintavuoden aikana virasto: - käsitteli 51 kantelua - käsitteli 42 hallinnollista vahingonkorvausvaatimusta - hoiti 12 vahingonkorvausvaatimusta tuomioistuimessa - antoi 61 lausumaa oikeudenkäyntiasioihin - antoi yhteensä 11 lausuntoa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille. - antoi 4 lausuntoa muille tahoille - vastasi 94 kansalaiskirjeeseen ja - käsitteli 40 tietojärjestelmähakijoiden lupa-asiaa. Viraston tulostavoitteena vuonna 2010 oli määritellä valitusten ja kantelujen käsittelyaikatavoite. Tämän tavoitteen määrittämiseksi laskettiin syyskuun 2010 loppuun mennessä käsiteltyjen kantelu- ja vahingonkorvausasioiden käsittelyaika, mikä osoitti käsittelyn kestävän useimmiten 1-3 kk. Vuoden 2011 tavoitteena on käsitellä kaikki kantelu- ja vahingonkorvausasiat kuudessa kuukaudessa. Valtakunnanvoudinviraston runsaan vuoden kestäneen toiminnan jälkeen on jo nyt nähtävissä, että käsittelyn aiemmasta hajauttamisesta aiheutuneet ongelmat ovat vähentyneet tai poistuneet. Kantelujen ja korvausten käsittelyt sekä korvauskäytännöt ovat

10 8 yhtenäistyneet. Kantelijoiden ja vahingonkorvausvaatimusten esittäjien kannalta on johdonmukaista ja selkeää, että kaikissa ulosoton epäillyissä virhetilanteissa voi kääntyä ulosoton keskushallintoviranomaisen puoleen. 4.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2010 Valtakunnanvoudinvirastossa on kaikkiaan 21 virkaa. Henkilöstötilinpäätöksen mukaan: - vuoden 2010 lopussa oli täytettynä 20 virkaa - henkilötyövuosien toteuma oli 20,5 - henkilöstön keski-ikä oli 48,1 - viranhaltijoista kolme oli saavuttanut 62 vuoden iän - henkilöstön koulutustaso oli korkea (koulutustasoindeksi 6,2) - sairauspäiviä oli keskimäärin 5,3/ henkilötyövuosi 4.4 Toimintamenot Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan Valtakunnanvoudinviraston menot olivat yhteensä , josta - henkilöstön palkkausmenot euroa ( 77 %) - toimitilojen vuokrat euroa ( 11 %) - muut toimintamenot euroa (16 %). Muita toimintamenoja lisäsivät uuden viraston toiminnan käynnistämisestä aiheutuneet perusinvestoinnit sekä kaluste- kone- ja laitehankinnat. Toiminta neljällä eri paikkakunnalla lisää muun muassa matkakuluja, vaikka virasto on pyrkinyt hyödyntämään nykytekniikkaa muun muassa käymällä videoneuvotteluja. Tulosneuvotteluissa sovittujen toimintamäärärahojen käyttö jäi suunniteltua alhaisemmaksi henkilöstö-, toimitilavuokrien ja säästeliäiden investointien seurauksena. 5 ULOSOTTOVIRASTOT 5. 1 Vaikuttavuus Ulosottovelalliset, velkaongelmista selviämisen edistäminen Maaliskuussa 2008 voimaan tullut velkojen määräaikaisuus on helpottanut monien velallisten asemaa asteittain. Sen sijaan talouslama on lisännyt jonkin verran velallisten määrää. Nuorten luvulla ja sen jälkeen syntyneiden osuus on lisääntymässä. Eri velalliset ulosotossa vuosina Vuosi Muutos edellisestä vuodesta Keskimäärin/ lkm lkm lkm % kihl. uom v v ,9 810 v ,3 821 Vuonna 2010 ulosotossa oli käsiteltävänä :n eri velallisen saatavia, lisäystä edellisestä vuodesta oli Oikeushenkilöiden määrä vuoden aikana ulosotossa olleista velallisista oli keskimäärin 11 %. Määrä vaihteli 8 prosentista 14 prosenttiin. Oikeushenkilöiden suhteelliset osuudet olivat suurimmat pääkaupunkiseudulla ja muis-

11 9 sa suurissa virastoissa. Velallisten määrä kihlakunnanulosottomiestä kohti oli keskimäärin 821. Vuoden 2010 aikana sama velallinen rekisteröitiin ulosottoon toistuvasti, keskimäärin 1,6 kertaa. Ensikertalaisia eli velallisia, joilla ei ulosoton uuden tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen ole ollut ulosotossa yhtään asiaa, oli vuonna 2010 yhteensä Vanhentumissäännösten nojalla on maaliskuusta 2008 alkaen poistunut ulosotosta velallisen saatavia, keskimäärin 1,4 velkaa velallista kohti. Vanhentuneiden saatavien kokonaismäärä kohoaa 2,34 miljardiin euroon, josta muiden yksityisoikeudellisten saatavien kuin elatusapujen osuus on 2,25 miljardia euroa. Tietoa siitä, kuinka moni näistä velallisista on selviytynyt veloistaan kokonaan, ei ole käytettävissä. Ulosottovelallisten määrä vuoden lopussa Vuosi Luonnolliset henkilöt, Oikeushenkilöt, Yhteensä, lkm lkm lkm (arvio) Ulosottovelalliset, tilanne vuoden lopussa vuodesta 1990, lkm Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Vuoden 2010 lopussa ulosotossa hoidettiin velallisen asioita, vähennystä edellisestä vuodesta oli Näistä pitkäkestoisessa, eli yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta ulosotossa oli ollut 17 % ja yli kaksi vuotta neljännes (24,6 %) (liite 6).

12 10 Eläkeikäisten eli vuonna 1947 tai aikaisemmin syntyneiden osuus velallisista oli 8 %. Alaikäisiä eli vuonna 1994 tai myöhemmin syntyneitä oli ulosotossa 993. Alaikäisistä ulosottovelallisista ulosottoviranomaisten pitää tehdä ilmoitus maistraattiin. Vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneitä oli vuoden vaihteessa (46 %). Heidän osuutensa on lisääntymässä (liite3). Ulosotossa vuoden 2010 lopussa olleiden velallisten ikäjakauma 23 % 0 % 8 % 21 % 22 % 26 % 1947 tai aikaisemmin tai myöhemmin. Ulosoton kehittämishankkeissa on edetty hyvin: - ulosottolainsäädäntö on uusittu - organisaatio on selkeytymässä - työnkulut ovat kehittymässä - sähköinen asiointi on kattavaa (lähes. 90 % vireille tulevista asioista) - perimistulos, asianosaisten oikeussuoja ja tuottavuus ovat parantuneet 5.2 Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2010 Vuoden 2010 saapuneiden asioiden määrä kohosi koko maassa noin 2,7 miljoonaan, mikä on suurempi kuin edeltäneiden viiden vuoden keskiarvo. Kasvua edellisestä vuodesta oli viisi prosenttia. Lukuun ottamatta julkisia maksuja kasvua oli kaikissa muissa asiaryhmissä. Keskimääräinen asioiden käsittelyaika, 6,4 kuukautta, on hiukan pidempi kuin asetettu tavoite, mutta vielä hyväksyttävissä. Virastojen väliset erot käsittelyajoissa ovat tasoittumassa. Perityksi saatu rahamäärä kohosi ennätykselliseen 836 miljoonaan euroon (tavoite 690 milj. euroa). Tulosta nostivat muun muassa lisääntyneet kiinteistöjen ja asuntoosakkeiden myynnit ja saatavien ulosmittaukset. Heikentynyt taloudellinen tilanne ei näy vielä kovin vahvana ulosoton tuloksissa.

13 11 Ulosottovirastoissa käsiteltävänä olleet asiat vuodesta 1990, kpl Saapuneet Käsitellyt Avoinna Ulosottoasiat (arvio) 2010 (toteuma) Saapuneet asiat Käsitellyt asiat Vireillä Käsitellyt tiedoksiantoasiat Vuonna 2010 ulosottoon saapui perittäväksi 2,8 miljardia euroa. Vuoden lopussa perittävänä olevien rahasaatavien euromäärä oli 2,6 miljardia euroa, juoksevat korot mukaan lukien 3,8 miljardia euroa. Vuoden 2010 lopussa passiiviperinnässä oli asiaa (v asiaa) ja 560 miljoonaa euroa (v milj. euroa). Passiiviperinnässä olleille saataville kertyi vuonna 2010 lähes 14 miljoonaa euroa (v milj. euroa). Useimmin passiiviperinnän hakijoina ovat yritykset, valtio tai valtion laitokset. Saapuneiden asioiden määrä vuosina oli keskimäärin vuodessa kihlakunnanvoutia kohti , kihlakunnanulosottomiestä kohti ja toimistohenkilöä kohti (liite 12).

14 12 Ulosottovirastoissa perittävänä olleet rahasaamiset, Saapuneet Käsitellyt Avoinna Perittäväksi saapuneiden rahasaatavien määrä nousi lähes seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta (liitteet 4-5). Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaatavien jakauma vuonna 2010 kpl % milj. % Verot , ,0 Julkiset maksut , ,8 Sakot ja korvaukset , ,5 Elatusavut ,0 17 0,6 Muut yksityisoikeudelliset asiat / saatavat , ,1 Yksityisoikeudelliset täytäntöönpanoasiat ,2 Yhteensä , ,0 Väärinkäytöstapauksien tunnistaminen Ulosottomenettelyssä pyritään tunnistamaan tapaukset, joissa yritetään välttää maksuvelvoitteen täytäntöönpano keinotekoisin järjestelyin. Virastojen ilmoitusten mukaan tällaisia tapauksia käsiteltiin kaikkiaan 640, ja näistä niin sanotuista vaativan perinnän tapauksista saatiin perityksi 6,5 miljoonaa euroa. Erikoisperintä on osa talousrikostorjuntaa. Erikoisperinnässä toiminnot keskittyvät vaikeasti selvitettäviin velallisiin, joihin henkilöstö on myös erikoistunut. Vuonna 2010 erikoisperintä tuotti 13,0 miljoonaa euroa (v ,2 milj. euroa ja v ,9 milj. euroa). Ilman erikoisperintää rahoja tuskin olisi saatu muutoin perityiksi.

15 13 Tällä hetkellä erikoisperintä on erikseen organisoituna toiminnassa vain entisissä Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Erikoisperinnän laajentaminen valtakunnalliseksi on vireillä. Luottotappioiden torjuminen Onnistunutta luottotappioiden torjuntaa on kuvattu perityksi saadulla euromäärällä, mikä oli poikkeuksellisen korkea, 836 miljoonaa euroa; sitä käytetään sekä vaikuttavuuden että toiminnan tehokkuuden mittarina. Mitä parempia tuloksia ulosotto pystyy osoittamaan, sitä todennäköisemmin se pitää yllä maksumoraalia ja ehkäisee ennalta velkaantumista. Konkreettisten hyötyjen mittaaminen ja osoittaminen numeerisesti on vaikeaa. Velallisen taloudellisen tilanteen nopea selvittäminen, käsittelyajat Asioiden nopealla selvittämisellä pyritään ehkäisemään lisävelkaantumista ja sellaisia velallisten omaisuusjärjestelyjä, joilla yritetään siirtää omaisuutta ulosoton ulottumattomiin. Kohderyhmänä ovat nimenomaan uudet velalliset. Velallisen ulosottoon rekisteröimisestä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana oli tavoitteena: - saada perityksi ensimmäinen kertymä 85 %:ssa tapauksista, toteuma 78,4 % - käsitellä suppean perinnän esteistä 90 % velallisen / asian vireille tulosta, toteuma 78,8 % - käsitellä normaaliperinnän esteistä 60 % kolmen kuukauden sisällä velallisen / asian vireille tulosta, toteuma 77,0 % Vuoden aikana ulosotosta poistui kaikkiaan velallista. Osa heistä oli vuoden kuluessa rekisteröity järjestelmään toistamiseen; velallinen on maksanut kaikki velkansa, mutta joutuu ulosottoon uuden velan takia, tai velallinen on todettu vuoden mittaan toistuvasti varattomaksi. Velallisen taloudellinen tilanne selvitetään 80 %:ssa tapauksista alle puolessa vuodessa. Yhtäjaksoisessa ulosotossa oli vuoden 2010 lopussa ollut velallisesta alle puoli vuotta 46 %, yli vuoden 39 % ja yli kaksi vuotta 25 %. Yli viisi vuotta ulosotossa oli ollut 10 % velallisista. Ulosottoasiat käsiteltiin vuonna 2010 ulosotossa 72 %:ssa tapauksista kuuden kuukauden kuluessa ja 85 %:ssa vuoden kuluessa. Vain viidessä prosentissa tapauksista asian käsittely kesti yli kaksi vuotta. Asian hoitamisen vaatimat toimenpiteet, velan määrä ja laatu vaikuttavat perintäajan pituuteen. Vuoden lopussa perittävänä olleista asioista 49 % oli ollut vireillä alle puoli vuotta ja kaksi kolmasosaa alle vuoden. Asioista 16 % oli ollut ulosotossa yli kaksi vuotta ja kolme % yli viisi vuotta. Tulosneuvotteluissa keskimääräiseksi käsittelyaikatavoitteeksi asetettiin 6,2 kuukautta, joka osoittautui hiukan liian kireäksi. Käsittelyaika oli vuonna 2010 keskimäärin 6,4 kuukautta, mikä on vielä hyväksyttävissä. Virastojen väliset erot ovat tasoittuneet. Käsittelyaika vaihteli 5,4 kuukaudesta 7,2 kuukauteen.

16 5.3 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus Numeeriset tavoitteet Tulosmittarit ovat valtion talousarvioon sisältyviä valtakunnallisia tavoitearvoja. Näiden ja ulosottopiirin omien historiatietojen pohjalta sovitaan tulosneuvotteluissa kullekin piirille omat numeeriset tavoitteet. Numeeriset tavoitteet (tavoite) 2010 (toteuma) Taloudellisuus (menot/käs.as) Tuottavuus (käs.as/htv) Käsittelyaika keskim. 7,2 6,1 6,4 6,5 6,2 6,4 kk Peritty milj Onnistunut perintä % asiamääristä euromääristä Perittyjen ja varattomaksi todettujen suhde % - asiamääristä - euromääristä * Taloudellisuus (toimintamenot / käsitellyt asiat) sisältää vain virastojen omista toimintamäärärahoista maksetut menot. Keskitetysti maksetut menot (atk, Palkeet, koulutus) olivat vuonna 2010 keskimäärin 3,47 euroa käsiteltyä asiaa kohti. Vuonna 2010 ulosottovirastot perivät yhteensä 898,6 miljoonaa euroa. Summasta tilitettiin hakijoille 836,3 miljoonaa euroa ja ulosottomaksutuloja oli 62,3 miljoonaa. euroa (7,4%). Tulosneuvotteluissa asetettu tavoite 689 miljoonaa euroa ylitettiin selvästi. Taulukko virastokohtaisista tulostavoitteista ja niiden toteutumisesta on liitteenä (liite 13) Peritystä euromäärästä kertyi - palkan tai eläkkeen ulosmittauksella 29 % - maksukehotuksella 24 % - elinkeinotulon, saatavan ulosmittauksella tai muun ulosmittauksen kautta 10 % - maksusuunnitelmien kautta 9 % - veronpalautusten ulosmittauksella 6 % - muilla maksuilla, kuten muun muassa omaisuuden myyneillä 22 %. Käteismaksujen osuus oli pieni.

17 15 Ulosottovirastoissa peritty euromäärä vuodesta 1990, Peritty, 1000 Onnistunutta perintää kuvaavat suhteelliset osuudet lasketaan kaikista käsitellyistä asioista ja saamisista. Niihin sisältyvät myös ulosoton pantinhaltijoille huutokaupan yhteydessä tilittämät varat. Mittari on valittu aikanaan historiallisista syistä. Sen heikkoutena on, että siihen sisältyy osioita, joihin ulosottotoimin ei voida vaikuttaa, kuten peruutukset ja konkurssiin, yksityishenkilön velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen hyväksytyt asiat ja saamiset sekä vanhentuneina ulosotosta poistuneet tai siirrot toiseen ulosottopiiriin velallisen asuinpaikan muuttumisen vuoksi. Mittarista on tarkoitus luopua. Käyttöön otettava uusi toiminnan tehokkuutta kuvaava mittari vertaa ulosoton perimiä tai ohimaksuina kertyneitä saatavia varattomiksi todettuihin velallisiin. Suure ilmoittaa, kuinka monta prosenttia perityksi saatu asia- tai vastaavasti euromäärä (ohimaksut mukaan lukien) on perittyjen ohimaksujen ja varattomien yhteismäärästä (liite 7) Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi Ulosottovirastojen hyvää tulosta selittää viranhaltijoiden aktiivinen ote toiminnassaan. Ulosmittausten, realisointien ja maksusuunnitelmien määrät ovat lisääntyneet edellisistä vuosista.

18 16 Ulosmittaukset vuosina v v Muutos kpl kpl % Palkan ulosmittaukset % Eläkkeen ulosmittaukset % Elinkeinotulon ulosmittaukset % Veronpalautusten ulosmittaukset % Kiinteistön ulosmittaukset % Asunto-osakkeiden ulosmittaukset* Muut ulosmittaukset % Yhteensä % Asunto-osakkeiden ulosmittaukset v sisältyvät muihin ulosmittauksiin Vuoden lopussa voimassa olevat maksukiellot ja laaditut maksusuunnitelmat vuosina v v Muutos kpl kpl % Maksukielto palkan ulosmittauksen yhteydessä Maksukielto eläkkeen ulosmittauksen yhteydessä Maksukielto elinkeinotulon ulosmittauksen yhteydessä Yhteensä Laaditut maksusuunnitelmat Ulosoton suorittamista toimenpiteistä omaisuuden myynnit ovat yksi merkittävä osa. Niiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta huomattavasti, mikä osaltaan selittää hyvää perimistulosta. Ulosmitatun omaisuuden myynnit v v Muutos kpl kpl kpl Asunto-osakkeiden myynnit Muun irtaimen myynnit Kiinteistöjen myynnit, toteutuneet Kiinteistöjen myynnit, rauenneet Rauenneilla myynneillä tarkoitetaan tilanteita, joissa velkoja peruuttaa myyntipyynnön tai tehtyä kauppahintatarjousta ei ole hyväksytty. Häätöhakemuksia saapui ulosottoon kaikkiaan 7 370, 140 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käytännössä ulosotto joutui panemaan toimeen häätöä, kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Häädöt keskittyvät suuriin asutuskeskuksiin. Osamaksukauppalain mukaisia takaisinottoja oli vuonna 2010 kaikkiaan eli 713 vähemmän kuin edellisenä vuonna

19 5.3.3 Laatutavoitteet 17 Ulosoton laatutavoitteista ja niiden toteutumista on tehty tässä toimintakertomuksessa selkoa Valtakunnanvoudinviraston tarkastustoiminnan yhteydessä. Virastot ovat sopineet kihlakunnanulosottomiesten kanssa henkilökohtaisista tavoitteista. Huomiota tuli kiinnittää ulosottoselvitysten määrään, laatuun ja dokumentointiin. Nämä ovat edellytyksenä rootelin menestyksekkäälle hoitamiselle. Toiminnassa on havaittu jonkin verran puutteita. Toimistotyön tarkoituksenmukaista organisointia vaikeuttaa edelleen organisaation hajanaisuus, vaikka kehitys on ollut myönteistä. Toimistohenkilöstön voimavaroja on ohjattu perinnän tukemiseen, mikä osaltaan on parantanut ulosoton tuloksia. Vaikka kaikkia ulosottovirastoille asetettuja tulostavoitteita ei saavutettu, vuoden 2010 toimintaa voidaan pitää onnistuneena. 5.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2010 Vuonna 2008 ulosottovirastot laativat henkilöstösuunnitelmiansa, joissa tarkastelujakso päättyi vuoden 2013 alkuun. Näitä suunnitelmia pyrittiin toteuttamaan vuonna Henkilöstökoulutuksesta on tehty selkoa Valtakunnanvoudinvirastoa käsittelevässä osiossa. Henkilöstön määrän ja rakenteen arvioinnissa lähtökohtana ovat olleet valtion tuottavuusohjelman mukaiset säästövelvoitteet ja ulosottovirastojen henkilöstösuunnitelmat. Yleisenä perusteena henkilöstömitoituksessa on ulosottopiiriin saapuvien asioiden määrä (vähintään 3800 asiaa / kihlakunnanulosottomies ja asiaa / toimistohenkilö). Lisäksi mitoituksessa on otettu huomioon virastokohtaiset henkilöstövajeen täydentämistarpeet (mm. osa-aikaisten viranhaltijoiden vuoksi), henkilöstön ikärakenne sekä alueen kieliolot ja maantieteelliset etäisyydet. Tulosneuvotteluissa ulosottovirastojen henkilöstön määräksi arvioitiin 1 317, johon sisältyvät apulaisvoudit ja oikeustradenomiharjoittelijat (yht. 10 htv). Ulosottovirastojen tuottavuustavoitteet (henkilöstövähennykset vuodesta 2005 yhteensä 144 htv) on toteutettu. Vuonna 2010 henkilöstön keski-ikä oli 49,7 vuotta eli puoli vuotta alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön vaihtuvuus lisääntynee tulevina vuosina, sillä 62 - vuotiaita ja sitä vanhempia oli vuoden 2010 lopussa 108. Henkilöstön ikääntymisen seurauksena sairastavuus on lisääntynyt. Vuonna 2010 sairauspäiviä oli keskimäärin 10,8 eli runsaat kaksi viikkoa henkilötyövuotta kohti. Määrä on lisääntynyt edellisistä vuosista.. Kaikkiin ulosottovirastoissa avoimeksi tuleviin virkoihin vaadittiin Valtakunnanvoudinviraston täyttölupa. Ennen virkaan nimittämistä hakijat antoivat kirjallisen suostumuksensa viran toimituspaikan muuttamiseen ulosottopiirin sisällä, mikäli organisaatio- ja työtilanne niin vaatii. Henkilöstökehitys Htv

20 18 Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelua ulosottolaitoksessa tuettiin edelleen. Kolmen kuukauden harjoittelupaikka on varattu 18 opiskelijalle. Apulaisvoutien harjoittelu- ja koulutusohjelman toinen vuosikurssi päättyi 31. elokuuta 2010, eikä uutta kurssia käynnistetty enää samana vuonna. Ulosottovirastojen henkilöstö ja tuottavuus vuodesta v v v v v v v v v v v v htv* käs.uo as/htv Syynä tuottavuuden notkahdukseen vuonna 2007 oli suuren hakijan tietojärjestelmäongelmat. Henkilöstötilinpäätösliite sisältää myös tiedot Valtakunnanvoudinvirastosta (liitteet 8-9) Ulosottovirastojen toimintamenot ja maksutulot Vuonna 2010 ulosottovirastoilla oli käytettävissä euroa toimintansa rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa ei otettu huomioon mahdollisia virkaehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia ja mahdolliset sairausvakuutuslain ja työterveydenhuollon palautukset työnantajalle vain rajoitetusti. Työnantajasuoritusten alentaminen vähensi palkkausmenoja. Toisaalta palkkausmenoja nostivat kihlakunnanvoutien ja kihlakunnanulosottomiesten tulokseen sidotut palkkausmenot (perimis- ja toimenpidepalkkiot). Osa ulosottovirastojen vakansseista oli myös täyttökiellossa. Näin pyrittiin varautumaan erikoisperinnän laajentamiseen henkilötyövuosia lisäämättä. Ulosottolaitoksen tulot vuonna 2010 olivat yhteensä euroa. Ulosottomaksutulojen osuus summasta oli euroa, tiedoksianto- ja kaupanvahvistusmaksujen osuus euroa ja muiden tulojen osuus Ulosottomaksutulot nousivat edellisestä vuodesta 11,4 miljoonaa euroa (19 %, suhteellisesti eniten elinkeinoelämältä perittyjä maksuja).