KUVAILULEHTI Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Julkaisun laji Toimintakertomus

Transkriptio

1 Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2012

2 KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Valtakunnanvoudinvirasto, hallintoyksikkö Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimintakertomus Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2012 Julkaisun osat Tiivistelmä Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovirastoa. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen toimintaympäristöä, suoritteita, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sen tilastotiedot perustuvat suurimmaksi osaksi Valtakunnanvoudinviraston julkaisemaan ulosottotoimen tilastojulkaisuun. Vuonna 2010 perustetun Valtakunnanvoudinviraston toiminta on vakiintunut. Virastossa on vireillä useita kehittämishankkeita. Toimipaikkaverkoston supistaminen ja toimitilojen hallinnointi uusien vaatimusten mukaisesti työllistävät tavanomaisten hallintotehtävien ohella. Lisäksi virastossa on valmistauduttu koko ulosottolaitosta koskevan rakenneuudistuksen käynnistämiseen ja osallistuttu oikeusministeriön asettaman, oikeusturvaohjelmaa valmistelevan neuvottelukunnan työhön. Oikeusturvaohjelma ja sopeuttamisohjelma ohjaavat omalta osaltaan ulosoton rakenneuudistusta. Ulosottotoimen yhdenmukaisuutta on pyritty lisäämään mm. perustamalla yhtenäistämistoimikunta. Valtakunnanvoudinvirasto voi virastoja ja yhtenäistämistoimikuntaa kuultuaan antaa ulosottovirastoille tulkintasuosituksia asioissa, joissa yhtenäinen ratkaisukäytäntö olisi tärkeää, lainkäyttäjän ratkaisuvaltaa rajoittamatta. Ulosoton asiamäärät ovat pysyneet korkealla tasolla. Asiamääriä on lisännyt mm. perimiskuluasioiden kasvu. Myös pikaluottoja ja muita yksityisoikeudellisia asioita on saapunut entistä enemmän. Ulosoton euromääräinen tulos on saavuttanut taas uuden ennätyksen. Kertomusvuonna velkojille tilitettiin yli miljardi euroa. Erikoisperinnällä ulosotto torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta maanlaajuisesti. Toiminnan tulokset osoittavat, että panostus toimintaan kannattaa myös fiskaalisesti. Toiminnan seuraamiseen on kehitetty mittareita. Ulosottolaitoksen tulos ja palvelukyky ovat olleet varsin hyvällä tasolla. Avainsanat: (asiasanat) ulosotto Muut tiedot (Diaari) VVV 236/031/2012 Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 40 Jakaja Valtakunnanvoudinvirasto Kieli suomi Hinta Kustantaja Luottamuksellisuus julkinen

3 PRESENTATIONSBLAD RIKSFOGDEÄMBETET Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Riksfogdeämbetet, förvaltningsenheten Utgivningsdatum Typ av publikation Verksamhetsberättelse Uppdragsgivare Riksfogdeämbetet Datum då organet tillsattes Publikation Utsökningsväsendets verksamhetsberättelse 2012 Publikationens delar Referat Utsökningsväsendet består av Riksfogdeämbetet och 22 lokala utsökningsverk som är underställda det. Utsökningsväsendet ingår i justitieministeriets förvaltningsområde. Verksamhetsberättelsen beskriver utsökningsväsendets verksamhetsmiljö, prestationer, resultat och inflytande. De statistiska uppgifterna i den baserar sig till största delen på utsökningsväsendets statistiska publikation som utges av Riksfogdeämbetet. Verksamheten i Riksfogdeämbetet, som grundades år 2010, har stabiliserats. Flera utvecklingsprojekt är anhängiga i ämbetsverket. Nedskärningen av kontorsnätverket och förvaltningen av verksamhetslokaler i enlighet med nya krav sysselsätter utöver de normala förvaltningsuppgifterna. Utöver detta har ämbetsverket förberett sig för att starta en strukturreform som berör hela utsökningsväsendet och deltagit i arbetet i en förhandlingsdelegation som justitieministeriet tillsatt och som bereder rättsskyddsprogrammet. Rättsskyddsprogrammet och anpassningsprogrammet styr för sin del strukturreformen inom utsökningen. Man har försökt öka enhetligheten inom utsökningsväsendet genom att bland annat grunda en harmoniseringskommission. Riksfogdeämbetet kan, efter att ha hört utsökningsverken och harmoniseringskommissionen, ge tolkningsrekommendationer till utsökningsverken i frågor där en enhetlig avgörandepraxis är av vikt, utan att begränsa rättskiparens beslutanderätt. Antalet ärenden inom utsökningen har legat kvar på en hög nivå. Antalet ärenden har ökats av bl.a. tillväxten i indrivningskostnadsärenden. Även antalet snabbkrediter och andra privaträttsliga ärenden har ökat. Utsökningens resultat i euro har återigen slagit rekord. Under rapportåret redovisades över en miljard euro till borgenärerna. Med hjälp av specialindrivning motverkar utsökningen ekonomisk brottslighet och grå ekonomi på en riksomfattande nivå. Verksamhetens resultat påvisar att insatserna i verksamheten även är fiskalt lönsamma. Indikatorer har tagits fram för att följa upp verksamheten. Utsökningsväsendets resultat och serviceförmåga har varit på en mycket god nivå. Nyckelord: (ämnesord) utsökning Övriga uppgifter (Diarie) VVV 236/031/2012 Seriens namn och nummer ISSN ISBN Sidoantal 40 Distribution Riksfogdeämbetet Språk finska Pris Förlag Sekretessgrad offentlig

4 SISÄLLYSLUETTELO ULOSOTTOLAITOS 1 ESIPUHE JOHDON KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleistä Vaikuttavuus VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Tehtävät Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna Toimintamenot ULOSOTTOVIRASTOT Vaikuttavuus Tuotokset ja laadunhallinta vuonna Ulosoton toiminnallinen tehokkuus Numeeriset tavoitteet Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi Laadulliset tavoitteet Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna Ulosottovirastojen maksutulot ja toimintamenot Tarmo-työajanseuranta ja kustannuslaskenta Yhteenvetoa ulosottovirastojen toimintakertomuksista Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuman muodostaminen...25 LIITTEET 1 Kartat ulosottovirastojen toimipaikoista sekä erikoisperintäalueista 2 Ulosottoon saapuneet asiat ja saamiset vuodesta Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaamisten jakauma vuonna Käsittelyajat; velalliset ja asiat ulosotossa yhtäjaksoisesti Onnistunut perintä; maksettujen ja varattomaksi todettujen asioiden ja saamisten suhde 6 Ulosottolaitoksen henkilöstötilinpäätös vuonna Ulosottovirastojen kustannukset vuonna Ulosottovirastojen tulostavoitteet vuonna 2012 ja niiden toteutuminen 9 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma

5 2 ULOSOTTOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS ESIPUHE Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovirastoa. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen toimintaympäristöä, suoritteita, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Sen tilastotiedot perustuvat suurimmaksi osaksi Valtakunnanvoudinviraston julkaisemaan ulosottotoimen tilastojulkaisuun. 2 JOHDON KATSAUS Ulosottotoimen lainsäädäntö, organisaatio ja tietojärjestelmät ovat kokonaisuutena tarkastellen hyvässä kunnossa. Työnkulkuja ja henkilöstön tietotaitoa on parannettu kehitys- ja koulutustoiminnalla. Toiminnan yhdenmukaisuutta on pyritty lisäämään mm. yhtenäistämistoimikunnan perustamisella. Valtakunnanvoudinvirasto voi virastoja ja yhtenäistämistoimikuntaa kuultuaan antaa tulkintasuosituksia ulosottovirastoille asioissa, joissa yhtenäinen ratkaisukäytäntö olisi tärkeää, lainkäyttäjän ratkaisuvaltaa rajoittamatta. Ulosottolaitoksen viranhaltijoiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Toimintoja kehittämällä vähennyksiä on edelleen mahdollisuus tehdä. Ulosoton tuottavuus on kasvanut ja perimistulos parantunut. Ulosottomenettely antaa oikeussuojaa sekä ylläpitää maksumoraalia ja yhteiskuntajärjestystä. Erikoisperinnässä ulosotto torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta maanlaajuisesti. Toiminnan tulokset osoittavat, että panostus toimintaan kannattaa myös fiskaalisesti. Lisäksi sillä on ennalta estävä vaikutuksensa. Toiminnan seuraamiseen on kehitetty mittareita. Ulosottovalitukset, kantelut ja vahingonkorvausasiat osoittavat, että asianosaisten tai sivullisten oikeussuojassa ei ole suurempia ongelmia. Valtakunnanvoudinvirasto toimi kuluneella kaudella kolmatta vuotta ulosottotoimen keskusviranomaisena. Toiminta on vakiintunut ja toisaalta yhä uusia kehittämishankkeita käynnistetään. Toimipaikkaverkoston supistaminen ja toimitilojen hallinnointi uusien vaatimusten mukaisesti työllistävät tavanomaisten hallintotehtävien ohella. Lisäksi virastossa on valmistauduttu koko ulosottolaitosta koskevan rakenneuudistuksen käynnistämiseen ja osallistuttu oikeusministeriön asettaman neuvottelukunnan työhön. Neuvottelukunnassa valmisteltu oikeudenhoidon oikeusturvaohjelma ja sopeuttamisohjelma ohjaavat omalta osaltaan ulosoton rakenneuudistusta. Maan talous on ollut edelleen epävarmassa tilassa ja kasvu on tyrehtynyt. Työllisyysluvut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisina. Ulosoton asiamäärät ovat pysyneet korkealla tasolla. Asiamääriä on lisännyt muun muassa perimiskuluasioiden kasvu. Myös pikaluottoja ja muita yksityisoikeudellisia

6 asioita on saapunut entistä enemmän. Virasto on osallistunut niitä koskevaan oikeuspoliittiseen keskusteluun. Korjaavia liikkeitä on lainsäädännössä tehtykin. Ulosoton euromääräinen taso on saavuttanut taas uuden ennätyksen. Ensimmäistä kertaa velkojille tilitettiin yli miljardi euroa. Ulosottomaksut kattavat ulosottovirastojen kokonaismenoista yli 70 prosenttia. Ulosottolaitoksen tulos ja palvelukyky ovat olleet varsin hyvällä tasolla. Henkilöstöpolitiikassa on noudatettu oikeusministeriön ohjeistusta. Tulevien uudistusten onnistumisen kannalta hyvä henkilöstöpolitiikka onkin keskeisessä asemassa. Ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunta on toiminut aktiivisesti ja nostanut monia henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä tarkemmin selvitettäviksi. Ulosottoasioista on tiedotettu säännöllisesti. Tiedotuksen ja asianosaisten ohjauksen siirtoa verkkosivuille on pyritty edistämään. Kansainvälisiä kontakteja on ollut paljon. Yhteistyö Pohjoismaiden, Viron ja Venäjän kanssa sekä kansainvälisen voutijärjestön kanssa on jatkunut tiiviinä. 3 Ulosotto-organisaatio OIKEUSMINISTERIÖ VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Hallintoyksikkö Kehittämis- ja ohjausyksikkö Oikeudellinen yksikkö Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ULOSOTTOVIRASTOT Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Ahvenanmaan mkv 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Yleistä Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ylittää edellisen laman tason. Velkaantumisasteen mittarina käytetään maksamatta olevan velkamäärän eli luottokannan osuutta kotitalouksien kaikista käytettävissä olevista tuloista vuodessa. Kuluttajien suuret velat ovat useimmiten asuntovelkoja. Ongelmiksi ne muodostuvat silloin, jos velallisen olosuhteet muuttuvat esi-

7 4 merkiksi sairauden tai työttömyyden vuoksi. Yhä useamman velallisen ongelmat aiheutuvat kulutuksen rahoittamisesta pikaluotoilla ja muilla eri lähteistä otetuilla lainoilla. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,7 prosenttia (v ,8 %). Vuonna 2012 käräjäoikeuksiin saapui summaarista velkomusasiaa, mikä on 29 prosenttia ( asiaa) enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioiden ja yrityssaneerausten määrät ovat hieman nousseet. Konkurssiasioiden määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla. 1 Suomen Asiakastiedon keräämien tietojen mukaan vuonna 2012 niiden yksityisten henkilöiden määrä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä, oli ja yritysten määrä Maksuhäiriöisten määrät lisääntyivät edellisestä vuodesta. Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat parhaiten käräjäoikeuksien antamat velkomustuomiot. Niitä rekisteröitiin viime vuonna lähes eli viidennes enemmän kuin edellisvuonna. Suomen Asiakastiedon mukaan viime vuonna velkomustuomioista kaksi kolmasosaa johtui tili- ja kertaluotoista. Toiseksi yleisin peruste tuomioille oli maksamaton puhelin-, tiedonsiirto- tai polttoainelasku, joiden määrä on vuodesta 2011 kaksinkertaistunut. Postimyynti- ja verkko-ostoksista rekisteröitiin maksuhäiriömerkintöjä 77 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ulosotossa taantuma näkyy pienellä viiveellä velallisten, asioiden ja saatavamäärien lisääntymisenä. Vuoden 2012 aikana ulosotossa olevien velallisten lukumäärä on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Ulosottoon saapuneet yksityisoikeudelliset asiat lisääntyivät. Verot, julkiset maksut ja elatusapuasiat sen sijaan vähenivät. 3.2 Vaikuttavuus Maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelmaan on koottu ne oikeuspoliittiset keinot, joiden tavoitteena on maksuvelvoitteiden tehokas täytäntöönpano ja velkaantumisesta aiheutuvien ongelmien ja kustannusten hallinta. Keskeisimpiä vaikuttamiskeinoja ovat lainsäädäntö, organisaatioiden ja työnkulkujen kehittäminen sekä ennalta estävä työ. Maksuhäiriöpolitiikan pitkän aikavälin tärkeimmät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ovat: - rekisteröitävien maksuhäiriöiden ennalta ehkäiseminen - luottotappioiden torjuminen - velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviämisen edistäminen - harmaan talouden ja väärinkäytösten torjuminen - perintäkustannusten pitäminen kohtuullisina. 1 Lähde: Oikeusministeriö, oikeushallinto-osasto

8 5 4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO 4.1 Tehtävät Valtakunnanvoudinviraston tehtävänä on muun muassa huolehtia ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä, kehittää ulosottotoimea oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä avustaa oikeusministeriötä strategisessa suunnittelussa, talousarvion valmistelussa ja lainvalmistelussa. Virasto ylläpitää ja kehittää ulosottolaitoksen käytössä olevia tietojärjestelmiä, ratkaisee sille kuuluvat ulosottoviranomaisten toimintaa koskevat kantelut ja korvausvaatimukset ja kehittää ulosottotoimen hallinnon kansainvälistä yhteistyötä. 4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2012 Valtakunnanvoudinvirasto käynnisti tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi selvitystyön ulosottolaitoksen tehtävistä ja työmenetelmistä sekä niiden edellyttämästä virkarakenteesta. Hanke (ns. rakenneuudistus) käynnistettiin järjestämällä oikeusministeriön ja Valtakunnanvoudinviraston yhteinen keskustelutilaisuus, kuulemalla ulosottovirastojen näkemyksiä sektorineuvottelussa sekä järjestöjen näkemyksiä ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunnassa. Valtakunnanvoudinvirasto antoi oikeusministeriölle ehdotuksen asetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista. Vuoden 2012 aikana Valtakunnanvoudinvirasto valmistautui asetuksen toimeenpanoon muun muassa järjestämällä ulosottovirastojen johdolle ja lähiesimiehille muutosjohtamiskoulutusta. Virastojen hanketta varten nimeämille yhdyshenkilöille järjestettiin lisäksi tapaaminen, jossa käsiteltiin henkilöstömuutosten toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Oikeusministeriö antoi asetuksen ulosottovirastojen toimipaikoista Valtakunnallinen erikoisperintä toimii kuudella erikoisperintäalueella, jotka ovat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Sisä-Suomen, Itä-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen erikoisperintäalueet. Vuonna 2012 erikoisperintätehtävissä toimi 7 kihlakunnanvoutia ja 47 kihlakunnanulosottomiestä. Kihlakunnanulosottomiehistä 8 toimi ylitarkastajan nimikkeellä. Toimistopalveluissa erikoisperintä tukeutuu erikoisperintäalueen keskuspaikkana toimivan ulosottoviraston resursseihin. Vuonna 2012 erikoisperintäorganisaatiota vahvistettiin kymmenellä henkilötyövuodella. Erikoisperinnässä toimivien virkamiesten tehtävät ovat määräaikaisia. Valtakunnanvoudinvirasto laati yhteistyössä erikoisperintäalueiden kanssa erikoisperinnälle tulostavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit. Tulostavoitteet on jalkautettu erikoisperintäalueille. Erikoisperinnän tulostavoitteet vuodelle 2013 ovat: 1) Tehostaa velkojen maksamisen välttelyyn liittyvien väärinkäytöstapausten käsittelyä ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyä sekä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. 2) Erikoisperinnän toiminta vakiinnutetaan ja viranomaisyhteistyötä kehitetään. 3) Erikoisperintäalueilla suunnitellaan ja otetaan käyttöön velallisten seulontamenettely. Seulontamenettelyn tavoitteena on tunnistaa velallismassasta ne tapaukset, joiden tutkinta ja käsittely vaatii erikoisperinnän osaamista. Erikoisperinnän tuloksellisuutta kuvataan sivulla 14.

9 Erikoisperinnän toimintaa vakiinnutettiin ja sitä kehitettiin muun muassa organisaation vahvistamisella, viranomaisyhteistyön kehittämisellä, tulostavoitteiden ja mittareiden määrittelyllä sekä koulutus- ja neuvottelupäivän järjestämisellä alkuvuodesta Sidosryhmäyhteistyötä toteutettiin laajalti mm. verohallinnon, Kelan, Finanssialan keskusliiton, Elinkeinoelämän keskusliiton, pankkien, poliisihallinnon ja muiden viranomaisten kanssa. Valtakunnanvoudinvirastolla on edustus muun muassa talousrikostorjunnan johtoryhmässä. Kansainvälinen yhteistyö oli vuonna 2012 vilkasta. Alkuvuodesta Venäjän ulosottolaitoksen edustajat vierailivat Suomessa ja loppukeväästä Valtakunnanvoudinviraston edustajat osallistuivat Venäjällä kansainväliseen konferenssiin ministeriön lähialueyhteistyöohjelman mukaisesti. Viron oikeusministeriön sekä ulosottomiesten ja pesänvalvojien kamarin kanssa on ollut mm. koulutusyhteistyötä. Loppuvuodesta Valtakunnanvoudinviraston edustaja osallistui Virossa järjestettyyn kansainväliseen konferenssiin. Valtakunnanvouti osallistui lisäksi Etelä-Afrikassa järjestettyyn kansainvälisen voutiyhdistyksen (UIHJ) kongressiin. Valtakunnanvoudinvirastolla oli myös lokakuussa 2012 Suomessa pidettyjen pohjoismaisten elatusapupäivien käytännön järjestelyvastuu. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät lisääntyivät muutenkin selvästi vuoden 2012 aikana. Ulkomaisilta asianosaisilta, järjestöiltä ja viranomaisilta tuli paljon yhteydenottoja. Ulosottolaitoksen tietotuotannon tason kehittämistä lykättiin resurssien puutteessa. Ulosottolaitoksen tietotuotanto, tilastointi ja raportointi työryhmän esittämät muutokset edellyttäisivät kustannuksiltaan tuntuvia tietoteknisiä muutoksia. Ulosoton toimintaa ja työmenetelmiä kehitettiin erityisesti toiminnan yhdenmukaistamiseksi kouluttamalla henkilöstöä, tulosohjauksella, vuotuisilla virastopäälliköiden tulos- ja kehityskeskusteluilla, tarkastustoiminnalla, sekä sidosryhmäyhteistyöllä. Vuonna 2012 järjestettyjen koulutusten painopistealueita olivat johtamiskoulutus ja yhtenäistävä koulutus. Kihlakunnanvoudeille ja toimiston esimiehille järjestettiin kaksipäiväinen johtamiskoulutus. Kihlakunnanvoutien vuosittaiset neuvottelupäivät pidettiin Tampereella. Ulosoton henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua myös oikeusministeriön järjestämään lähiesimieskoulutukseen. Valtakunnanvoudinvirasto toteutti koulutusalueilla koko ulosottolaitoksen henkilöstölle päivän mittaiset koulutuspäivät. Tähän alueelliseen koulutukseen osallistuivat lähes kaikki ulosottovirastoissa työskentelevät henkilöt. Tavoitteena on yhtenäistää menettelyjä täytäntöönpanoprosesseissa. Uusien ulosottokurssien suunnittelu käynnistettiin vuonna Ulosottohenkilöstön erikoistumista ja vaativan perinnän osaamista edistettiin yritysperinnän, tiedonhankinnan ja prosessinhallinnan koulutuksella sekä toimistohenkilöstön teemapäivillä. Lisäksi ulosottolaitoksen uusille virkamiehille järjestettiin Tervetuloa ulosottoon -päivä, jonka tarkoituksena oli mm. tutustuttaa uudet työntekijät ulosottolaitoksen arvoihin ja periaatteisiin. Ruotsinkieliselle henkilöstölle yhtenäistämiskoulutus annettiin heidän omalla äidinkielellään kaksipäiväisessä seminaarissa. 6

10 Kihlakunnanvoutien rekrytointia tukevan, ensisijaisesti ulosotto-organisaation ulkopuolisille ja ylemmän oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneille juristeille suunnatun ulosoton koulutus- ja harjoitteluohjelman (Voutiakatemian) kolmas vuosikurssi päättyi elokuussa Yhdeksästä harjoittelijasta rekrytoitui ulosottolaitokseen kahdeksan henkilöä. Harjoittelun aiemmin suorittaneista 20 henkilöstä 16 on sijoittunut ulosottolaitoksen palvelukseen. Ulosottohenkilöstön ammatillisia valmiuksia on vahvistettu koulutuksella. Vuoden aikana järjestettiin 14 valtakunnallista koulutustilaisuutta (30 koulutuspäivää). Näissä tilaisuuksissa oli yhteensä 660 osallistujaa. Koulutukseen käytettiin kokonaisuudessaan noin henkilötyöpäivää. Valtakunnanvoudinvirastossa käynnistettiin tulostavoitteen mukaisesti projekti virkakielen selkeyttämiseksi. Asiantuntijaryhmä otti tarkasteluun ulosoton asiakaskirjeet, joita on alettu työstää ymmärrettävämmäksi. Työ on mittava ja vaatii laajaa asiantuntemusta. Virkakielen selkeyttämistä jatketaan myös vuonna 2013 sekä tulevina vuosina. Muutosviestintä oli vuonna 2012 aktiivista, sillä Valtakunnanvoudinvirasto jatkoi toimipaikkaverkoston kehittämishanketta. Valtakunnanvoudinvirasto jatkoi aktiivista osallistumista verkkosivujen kehittämishankkeisiin. Virasto julkaisi muun muassa uudet internet-sivut, jotka toimivat pilottisivuina koko oikeusministeriön hallinnonalalle hankitulle uudelle julkaisujärjestelmälle. Valtakunnanvoudinvirasto teki päätöksen ulosottovirastojen yhtenäisen viranomaistunnisteen, Suomen vaakunan tunnuskuvan, käyttöönotosta. Ensimmäisenä tunnuskuva otettiin käyttöön ulosoton asiakaskirjeissä. Valtakunnanvoudinvirasto toimitti laajan vuositarkastuksen 12 ulosottovirastossa vuonna Kymmeneen ulosottovirastoon tehtiin suppeampi vuositarkastus, joka kohdistui ulosottoviraston asiakasvarojen ja kirjanpidon hoitoon. Tarkastukset ovat perustuneet yhtenäiseen tarkastussuunnitelmaan, joka jakautuu perus- ja teema-aiheisiin. Perusosassa tarkastellaan ulosottoviraston tuloksellisuutta ja kirjanpidon ja rahaliikennettä. Teemaosuudessa käydään läpi viraston toimintaa ja tulostavoitteiden toteutumista viraston käytännön toiminnassa. Tarkastajilla on ollut käytettävissään verrattain laajat raportti- ja tilastotiedot virastoittain ja rooteleittain. Tuloksellisuustarkastelun painopisteenä on ollut asioiden käsittelyn joutuisuus, etupainotteisuus ja asianmukaisuus. Tulossopimukset on virastoissa käsitelty henkilöstön kanssa riittävän laajasti ja tulossopimuksen mukaiset tavoitteet on viety henkilö- ja rootelitasolle kehityskeskustelujen yhteydessä. Virastojen yleinen tuloksellisuus ja perintätulokset ovat olleet hyvät. Perinnän euromääräinen tavoite on saavutettu kaikissa virastoissa. Jokaisella virastolla on vähimmäisvaatimukset täyttävät sisäisen valvonnan ohjeet ja sisäistä valvontaa on toteutettu ennalta vahvistettujen tarkastussuunnitelmien mukaisesti. Sisäiseen valvontaan käytettävät resurssit vaihtelevat suuresti virastoittain. Ulosoton asiakasvarojen kirjanpitoa ja rahaliikennettä on hoidettu asianmukaisesti ja kirjanpidot ovat ajan tasalla. Kirjaaminen on ollut kaikissa virastoissa joutuisaa. Toimistotyön organisointiin ovat ulosottovirastot kiinnittäneet erityistä huomiota ja useis- 7

11 sa virastoissa on siirrytty toiminto- tai tiimikohtaiseen toimintatapaan. Toimipaikkaan tai osastoon sidoksissa olleesta toimintatavasta on luovuttu lähes kokonaan. Virastot ovat pyrkineet yhtenäistämään käytäntöjään ja toteuttamaan tulostavoitteiden mukaista toimintaa. Rootelien hoito oli pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Maksusuunnitelmien dokumentoinnissa, toimivuudessa ja mitoituksessa havaittiin edelleen jonkin verran puutteita, vaikka edistystä edelliseen vuoteen oli tapahtunut. Maksukieltojen toimivuuden seurantamenettelyyn ja työnantajasuoritusten oikeellisuuteen on useimmissa virastoissa ohjattu resursseja. Kihlakunnanulosottomiesten perintätiimejä on käytössä useassa virastossa. Tiimityöskentely on koettu toimivaksi ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Ulosoton vuositarkastuksista laadittiin erillinen yhteenvetokertomus vuodelta Valtakunnanvoudinviraston oikeudellisen yksikön tehtäviin kuuluvat ulosoton yleinen neuvonta ja asiakaspalvelu, kantelujen tutkiminen, kansalaiskirjeisiin vastaaminen, vahingonkorvausasiat niin hallinnollisessa menettelyssä kuin tuomioistuimissa, valtion puhevallan käyttö ulosottovalitusten oikeudenkäyntikuluasioissa ja lupien myöntäminen tietojärjestelmähakijoille. Kertomusvuoden aikana oikeudellinen yksikkö: - käsitteli 52 kantelua - käsitteli 15 hallinnollista vahingonkorvausvaatimusta - antoi oikeudenkäyntikuluasioihin 46 lausumaa - antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille yhteensä 12 lausuntoa - antoi muille tahoille 26 lausuntoa - vastasi 86 kansalaiskirjeeseen - antoi eri yhteisölle 23 vastausta - käsitteli 24 tietojärjestelmähakijoiden lupa-asiaa - rekisteröi 13 web-hakijaa. Lisäksi tuomioistuinkäsittelyssä oli kahdeksan vahingonkorvausvaatimusta, joissa oikeudellinen yksikkö käytti valtion puhevaltaa. Oikeudellisen yksikön tulostavoitteena oli käsitellä kaikki kantelut kuudessa kuukaudessa. Ratkaistujen kanteluiden käsittelyaika oli keskimäärin viisi kuukautta. Seitsemän kantelun käsittelyaika oli yli kuusi kuukautta. Myös vahingonkorvausasioiden käsittelyaikaa seurattiin ja se oli neljä kuukautta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2012 Valtakunnanvoudinvirastossa on kaikkiaan 22 vakinaista virkaa sekä kolme määräaikaista virkaa. Henkilöstötilinpäätöksen mukaan: - vuoden 2012 lopussa virastossa oli 25 viranhaltijaa - henkilötyövuosien toteuma oli 22,53 - henkilöstön keski-ikä oli 46,6 - viranhaltijoista kaksi oli saavuttanut 63 vuoden iän - henkilöstön koulutustaso oli korkea (koulutustasoindeksi 6,1) - sairauspäiviä oli keskimäärin 4,4 pv / henkilötyövuosi.

12 Valtakunnanvoudinvirasto laati virastolle henkilöstösuunnitelman. Ulosottovirastojen henkilöstösuunnitelmien päivittäminen oikeusministeriössä laaditun mallin mukaisiksi toteutetaan toimipaikkaverkoston kehittämishankkeen täytäntöönpanon yhteydessä Toimintamenot Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan Valtakunnanvoudinviraston menot olivat yhteensä euroa, josta palkkausmenojen osuus oli 85 prosenttia. Valtakunnanvoudinviraston toimintamenot vuosina v v v Muutos % edell. vuodesta Palkkaus ,6 Toimitilojen vuokrat ,9 Muut menot ,0 YHTEENSÄ ,2 Henkilöstön sijoittuminen kolmelle eri paikkakunnalle lisää muun muassa matkakuluja, vaikka virasto on hyödyntänyt kokouksissaan laajasti videoneuvottelutekniikkaa. Tulosneuvotteluissa sovittujen toimintamäärärahojen käyttö jäi suunniteltua alhaisemmaksi. 5 ULOSOTTOVIRASTOT 5.1 Vaikuttavuus Ulosottovelalliset, velkaongelmista selviämisen edistäminen Maaliskuussa 2008 voimaan tullut velkojen määräaikaisuus on helpottanut monien velallisten asemaa asteittain. Sen sijaan talouslama on lisännyt jonkin verran velallisten määrää. Nuorten, luvulla ja sen jälkeen syntyneiden, osuus ulosottovelallisista on lisääntymässä. Eri velalliset ulosotossa vuosina Muutos ed. vuodesta lkm Muutos ed. vuodesta % Keskimäärin/ kihlak.uom Vuosi lkm , , ,8 897*) ,3 979**) *) sis. myös erp:ssä toimivat kihlakunnanulosottomiehet **) ilman erp:ssä toimivia kihlakunnanulosottomiehiä

13 10 Vuonna 2012 ulosotossa oli käsiteltävänä :n eri velallisen saatavia, lisäystä edellisestä vuodesta oli Oikeushenkilöiden määrä vuoden aikana ulosotossa olleista velallisista oli keskimäärin 7,5 prosenttia. Velallisten määrä kihlakunnanulosottomiestä kohti oli keskimäärin 979. Ensikertalaisia, eli velallisia, joita ei vuoteen ollut rekisteröity ulosottoon, oli vuonna 2012 (v ). Ulosottovelallisten määrä vuoden lopussa Vuosi Luonnolliset henkilöt, Oikeushenkilöt, Yhteensä, lkm lkm lkm Ulosottovelalliset vuodesta 1990, tilannne vuoden lopussa Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Vuoden 2012 lopussa ulosotossa hoidettiin velallisen asioita, vähennystä edellisestä vuodesta oli 125. Näistä pitkäkestoisessa, eli yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta ulosotossa oli ollut 18 prosenttia ja yli kaksi vuotta neljännes (24,6 %) (liite 4). Eläkeiän saavuttaneiden eli vuonna 1949 tai aikaisemmin syntyneiden keskimääräinen velka oli Heidän osuutensa vuoden lopussa ulosotossa olleista velallisista oli yhdeksän prosenttia. Vuonna 1980 tai myöhemmin syntyneistä oli vuoden vaihteessa ulosotossa eli 29 prosenttia kaikista ulosottovelallisista. Alaikäisiä velallisia eli vuonna 1994 tai myöhemmin syntyneitä oli ulosotossa Hyvin nuoria henkilöitä

14 eli vuosina syntyneitä ulosottovelallisia oli enää vain 64 ja heidän ulosottovelkansa kokonaismäärä oli keskimäärin euroa. 11 Vuoden 2012 lopussa ulosotossa olevat velalliset, asiat ja rahasaamiset Syntymävuosi Velallisia, lkm Asioita kpl Perittävä velka euroa Perittävä velka keskimäärin / velallinen, euroa Perittävä velka keskimäärin / asia, euroa 1949 tai aikaisemmin tai myöhemmin Yhteensä Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2012 Vuoden 2012 saapuneiden asioiden määrä oli koko maassa noin kolme miljoonaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli asian verran. Ulosottoon saapuneet yksityisoikeudelliset asiat lisääntyivät. Verot, julkiset maksut, elatusapuasiat ja sakkoasiat vähenivät. Keskimääräinen asioiden käsittelyaika, 6,8 kuukautta, oli asetettua 7 kuukauden tavoitetta lyhyempi ja sitä voidaan pitää asiamäärien kasvu huomioon ottaen hyvänä tuloksena. Perityksi saatu rahamäärä kohosi ennätykselliseen miljoonaan euroon. Tavoite vuodelle 2012 oli 866 milj. euroa. Tulosta nostivat muun muassa asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen realisointien sekä saatavien ja toistuvaistulon ulosmittausten määrien lisääntyminen. Myös tehostunut yritysperintä kasvattaa edelleen ulosoton tulosta.

15 12 Ulosotossa käsiteltävänä olleet asiat vuodesta 1990, kpl Saapuneet Käsitellyt Avoinna Ulosottovirastoissa käsiteltävänä olleet asiat Saapuneet asiat Käsitellyt asiat (arvio) (toteuma) Vireillä Käsitellyt tiedoksiantoasiat Vuonna 2012 ulosottoon saapui perittäväksi 2,6 miljardia euroa, mikä on 327 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Vuoden lopussa perittävänä olevien rahasaatavien euromäärä oli 2,7 miljardia euroa, juoksevat korot mukaan lukien 3,9 miljardia euroa. Vuoden 2012 lopussa passiiviperinnässä oli asiaa (v asiaa) ja 528 miljoonaa euroa (v milj. euroa). Passiiviperinnässä olleille saataville kertyi vuonna 2012 lähes 23,4 miljoonaa euroa eli 4,6 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Useimmin passiiviperinnän hakijoina ovat yritykset, valtio tai valtion laitokset. Saapuneiden asioiden määrä vuosina oli keskimäärin vuodessa kihlakunnanvoutia kohti , kihlakunnanulosottomiestä kohti ja toimistohenkilöä kohti Keskiarvot on laskettu henkilötyövuosien perusteella, joihin ei sisälly erikoisperinnän henkilökuntaa.

16 13 Ulosotossa perittävänä olleet rahasaamiset, 1000 euroa Saapuneet Käsitellyt Avoinna Perittäväksi saapuneiden rahasaatavien määrä laski kymmenen prosenttia edellisestä vuodesta (liite 3). Laskua tapahtui kaikkien asiaryhmien osalta lukuun ottamatta sakkoja korvaussaamisia. Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaatavien jakauma vuonna 2012 kpl % milj. euroa % Verot , ,4 Julkiset maksut , ,5 Sakot ja korvaukset , ,7 Elatusavut ,6 11 0,4 Muut yksityisoik.asiat/saatavat , ,0 Yksityisoikeudelliset täytäntöönpanoasiat ,2 Yhteensä , ,0 Väärinkäytöstapausten tunnistaminen Ulosottomenettelyssä pyritään tunnistamaan tapaukset, joissa velallinen pyrkii erilaisin järjestelyin välttelemään maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa. Virastojen ilmoitusten mukaan tällaisia vaativan perinnän tapauksia käsiteltiin kaikkiaan 591. Vaativan perinnän perimistulos oli arvion mukaan noin 4,4 miljoonaa euroa. Ulosmitatun tai takavarikoidun omaisuuden arvoksi arvioitiin 6,1 miljoonaa euroa.

17 14 Erikoisperintä ja harmaan talouden torjunta Erikoisperinnässä toiminnot keskittyvät vaikeasti selvitettäviin ja vaativaa perintää laajempaa selvitystyötä vaativiin velallisiin. Usein nämä velalliset ovat myös muiden viranomaisten, kuten esimerkiksi poliisin, verottajan tai tullin toimenpiteiden kohteena. Viranomaisyhteistyö on olennainen osa erikoisperinnän toimintaa. Erikoisperinnässä peritty rahamäärä oli noin 16,5 milj. euroa ja ulosoton kautta kertyneenä hakijoille tilitetty määrä oli n. 12,1 milj. euroa. Peritty rahamäärä oli vuoden 2011 tulosta suurempi. Toimeksiantojen pitkäkestoisuus aiheuttaa kuitenkin sen, ettei erikoisperinnän 2011 tapahtuneen laajentumisen myötä odotettavissa oleva kertymien kasvu ole vielä täysimääräisesti realisoitunut euromääräisessä tuloksessa. Velallismäärissä, selvitettävien eurojen määrissä ja toimenpidemäärissä laajentuminen ja toiminnan tehostuminen ovat jo selvästi tilastoista havaittavissa. Erikoisperinnässä ulosmitatun ja takavarikoidun omaisuuden arvo oli vuoden 2012 lopussa noin 93 miljoonaa euroa. Suuri osa erikoisperinnässä esiin tulleesta omaisuudesta osoitetaan myös muulle ulosotolle, yhteistoimintaviranomaisille taikka konkurssipesille toimenpiteiden kohteeksi. Vuonna 2012 tällaista omaisuutta osoitettiin erikoisperinnästä yhteensä 20 miljoonan euron arvosta. Tämä omaisuus ei kuitenkaan näy erikoisperinnän euromääräisessä tuloksessa. Vuodelle 2013 asetetuissa euromääräisissä tulostavoitteissa kyseinen omaisuus otetaankin tuloksessa huomioon, koska näin toiminnan euromääräinen tulos tulee oikeammin kuvatuksi. Vuosittaiset vaihtelut euromääräisessä tuloksessa ovat kuitenkin erikoisperinnälle tunnusomaisia. Erikoisperinnän tuloksellisuutta ei tule arvioida pelkästään perittyjen eurojen määrällä. Erikoisperinnällä on tärkeä tehtävänsä velkojen maksun välttelyyn liittyvien väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä ja väärinkäytöksiin puuttuminen on ulosoton osalta tärkeä keino harmaan talouden torjunnassa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tuottama hyöty tulee saada velalliselta pois niissäkin tapauksissa, joissa omaisuus on pyritty järjestelemään velkojien ulottumattomiin. Tämän vuoksi tärkeänä erikoisperinnän tuloksellisuutta osoittavana mittarina on näihin väärinkäytöksiin liittyvien suoritteiden määrä. Kuten edellä todettiin, ovat näiden toimenpiteiden määrät vuonna 2012 kasvaneet. Väärinkäytöstapauksissa tehtyihin toimenpiteisiin liittyvät myös lähes poikkeuksetta ulosoton muutoksenhakuprosessit ja niiden työllistävä vaikutus on erikoisperinnässä huomattava. Erikoisperinnän velallisilla on usein talousrikostaustaa tai he ovat harmaan talouden toimijoita. Erikoisperinnän velalliset ovat usein muidenkin viranomaisen kiinnostuksen tai toimenpiteiden kohteena. Myös ulosoton omat toimenpiteet ja selvitykset voivat johtaa velalliseen kohdistuviin toimenpiteisiin muussa viranomaisessa, esimerkiksi verotarkastusten muodossa verottajalla taikka rikostutkintana poliisilla. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on viranomaisyhteistyö ja viranomaisten välinen tietojenvaihto ensiarvoisen tärkeää. Erikoisperintä pystyy ulosotossa vastaamaan yhteistyöviranomaisten tarpeisiin asioiden vaatimalla kiireellisyydellä ja asiantuntemuksella. Erikoisperintäalueiden laatimien vuotta 2012 koskevien toimintakertomusten mukaan kaikilla erikoisperintäalueilla yhteydenpito lähimpiin yhteistyöviranomaisiin (poliisi, verottaja, tulli,) on säännöllistä ja organisoitua. Suuri osa velallisista valikoituu erikoisperintään juuri viranomaisyhteistyön kautta. Rikoshyödyn jäljittämisen osalta erikoisperintä on poliisin uudessa ohjeistuksessa ensisijainen yhteystaho ulosotossa.

18 15 Luottotappioiden torjuminen Onnistunutta luottotappioiden torjuntaa on kuvattu perityksi saadulla euromäärällä, joka oli vuonna 2012 ennätyksellisen korkea, miljoonaa euroa. Perittyjä rahamääriä käytetään sekä vaikuttavuuden että toiminnan tehokkuuden mittarina. Ulosoton tuloksellisuus pitää yllä maksumoraalia ja ennaltaehkäisee velkaantumista. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen ja osoittaminen numeerisesti on vaikeaa. Velallisen taloudellisen tilanteen nopea selvittäminen, käsittelyajat Asioiden nopealla selvittämisellä pyritään ehkäisemään lisävelkaantumista. Asioiden käsittelyaikaa mitataan mm. ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vireille tulosta aikaansaadulla tuloksella. Ulosottopiirien tulokset ja tavoitteet olivat seuraavat: - 78 prosentilla (tavoite 85 prosenttia) velallisista ensimmäinen kertymä saatiin perityksi kolmen kuukauden kuluessa ulosottoon rekisteröinnistä - 80 prosentilla (tavoite 90 prosenttia) tapauksista, joissa pyydettiin suppeaa perintää, varattomuus todettiin kolmen kuukauden kuluessa asian tai velallisen ulosottoon rekisteröinnistä - 71 prosentissa (tavoite 70 prosenttia) tapauksista, joissa pyydettiin normaaliperintää, varattomuus todettiin kolmen kuukauden kuluessa velallisen tai asian ulosottoon rekisteröinnistä. Lisääntyneen työmäärän vuoksi asetettuihin tavoitteisiin ei kaikilta osin päästy. Ulosottovelallisista, joiden kohdalla perintätoimet päättyivät vuonna 2012, 82 prosenttia oli ollut ulosotossa yhtäjaksoisesti alle puoli vuotta, 92 prosenttia alle vuoden ja 2 prosenttia yli kolme vuotta. Vuoden lopussa perinnässä olevista velallisesta 44 prosenttia (43 prosenttia v. 2011) oli ollut ulosotossa yhtäjaksoisesti alle puoli vuotta, 59 prosenttia (60 prosenttia v. 2011) alle vuoden ja 41 prosenttia (40 prosenttia v. 2011) yli vuoden. Pitkäkestoisessa ulosotossa eli yli kolme vuotta ulosotossa olleita velallisia oli 18 prosenttia (17 prosenttia v. 2011). Vuoden 2012 aikana käsitellyistä 2,9 miljoonasta asiasta 53 prosenttia oli ollut ulosotossa alle kolme kuukautta, 86 prosenttia alle vuoden ja 3 prosenttia yli kolme vuotta. Vuoden lopussa vireillä olleesta 1,7 miljoonasta asiasta 25 prosenttia oli ollut ulosotossa alle kolme kuukautta ja 61 prosenttia alle vuoden. Yli kolme vuotta ulosotossa olleita asioita oli 10 prosenttia.

19 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus Numeeriset tavoitteet Tulosmittarit ovat valtion talousarvioon sisältyviä valtakunnallisia tavoitearvoja. Näiden ja ulosottoviraston omien historiatietojen pohjalta sovittiin tulosneuvotteluissa kullekin virastolle omat numeeriset tavoitteet (toteuma) (tavoite) Taloudellisuus (menot/käs.as) Tuottavuus (käs.as/htv) Käsittelyaika keskim. 6,4 6,5 6,4 6,9 7,0 6,8 kk Peritty milj Perittyjen ja varattomaksi todettujen suhde % - asiamääristä - euromääristä Taloudellisuus (toimintamenot / käsitellyt asiat) sisältää vain virastojen omista toimintamäärärahoista maksetut menot. Keskitetysti maksetut menot (atk, Palkeet, koulutus) olivat vuonna 2012 keskimäärin 3,4 euroa (v ,25 ) käsiteltyä asiaa kohti. Hakijoille tilitettiin miljoonaa euroa ja ulosottomaksutuloja valtiolle 71,7 miljoonaa euroa. Hakijalle tilitettävän euromäärän tulostavoitteena oli 866 miljoonaa euroa, mikä tavoite ylitettiin selvästi. Taulukko virastokohtaisista tulostavoitteista ja niiden toteutumisesta on liitteenä (liite 8). Perityt euromäärät kertymätavoittain vuosina v v v Palkan tai eläkkeen 29 % 30 % 32 % ulosmittaus Maksukehotus 24 % 24 % 23 % Elinkeinotulon, saatavan tai muu ulosmittaus 10 % 10 % 10 % Maksusuunnitelma 9 % 11 % 10 % Veronpalautus 6 % 5 % 6 % Muu maksu, kuten muun muassa omaisuuden myynti 22 % 20 % 19 % Käteismaksujen osuus oli pieni.

20 17 Velkojille tilitetty euromäärä vuodesta 1990, Onnistunutta perintää kuvaavat suhteelliset osuudet lasketaan kaikista käsitellyistä asioista ja saamisista. Niihin sisältyvät myös ulosoton pantinhaltijoille huutokaupan yhteydessä tilittämät varat. Mittari on valittu aikanaan historiallisista syistä. Sen heikkoutena on, että siihen sisältyy osioita, joihin ulosottotoimin ei voida vaikuttaa, kuten peruutukset ja konkurssiin, yksityishenkilön velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen hyväksytyt asiat ja saamiset sekä vanhentuneina ulosotosta poistuneet tai siirrot toiseen ulosottopiiriin velallisen asuinpaikan muuttumisen vuoksi. Mittarista on tarkoitus luopua. Käyttöön otettu uusi toiminnan tehokkuutta kuvaava mittari vertaa ulosoton perimiä ja ulosoton aikana suoraan velkojille maksettuja suorituksia (ns. ohimaksut) niihin saataviin, joille kertymiä ei ole saatu, koska velallinen on todettu varattomaksi. Luku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia perityksi saatu asia- tai vastaavasti euromäärä (ohimaksut mukaan lukien) on perittyjen ja varattomien yhteismäärästä (liite 5) Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi Ulosottovirastojen hyvää tulosta selittää viranhaltijoiden aktiivinen ote toiminnassaan. Koulutuksella, yhtenäistämistoimin ja tulosohjauksella on ulosottolaitoksessa luotu varsin yhtenäinen sekä hyvään tutkintaan ja joutuisaan käsittelyyn perustuva työntekotapa. Toistuvaistulon ulosmittausten ja realisointien määrät ovat lisääntyneet edellisistä vuosista.