KUVAILULEHTI Tekijät: Julkaisun laji Toimintakertomus. Valtakunnanvoudinvirasto. Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI 27.3.2015. Tekijät: Julkaisun laji Toimintakertomus. Valtakunnanvoudinvirasto. Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto"

Transkriptio

1 Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2014

2

3 KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Tekijät: Valtakunnanvoudinvirasto Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimintakertomus Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2014 Julkaisun osat Tiivistelmä Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovirastoa. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Ulosotto toteuttaa oikeusturvapolitiikkaa. Ulosoton yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat velkojen tehokas perintä, velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviytymisen edistäminen ja kohtuulliset perimiskustannukset. Vaikuttavuustavoitteet näkyvät oikeussuojan toteutumisena ja laiminlyöntien ennaltaehkäisynä. Toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta, tuotoksia ja laadunhallintaa sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä. Vuonna 2014 Valtakunnanvoudinvirastossa jatkettiin muiden kehittämishankkeiden lisäksi ulosoton rakenneuudistushankkeen valmistelua. Loppuvuonna annettiin hankkeen toteuttamissuunnitelma oikeusministeriölle. Hankkeessa on selvitetty taloudellisuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi ulosoton lainsäädännön, organisaation, IT-järjestelmien, työnkulkujen, henkilöstörakenteen ja palkkausjärjestelmien muutostarpeita ja -mahdollisuuksia. Hankeorganisaatio koostui johtoryhmästä ja kuudesta työryhmästä, joiden työstä pyydettiin lausuntoja henkilöstöltä. Valtakunnanvoudinvirasto päätyi suosittamaan jatkovalmistelun pohjaksi yhden viraston mallia sekä täytäntöönpanomenettelyn uudistamista ns. suppeatutkintaista perintää kehittämällä. Tavoitteena on lisätä myös sähköistä asiointia ja automaatiota sekä keskittää joitakin tehtäviä valtakunnallisesti tai alueellisesti. Ulosottovirastojen toimipaikoista annetun asetuksen siirtymäaika päättyi vuoden 2014 lopussa. Toimipaikkahanke eteni ulosottovirastoissa suunnitellusti ja ulosottovirastojen toiminta saatiin kolmea toimipaikkaa lukuun ottamatta organisoitua asetuksen mukaisesti siirtymäajan puitteissa. Ulosoton toiminnan yhdenmukaisuutta edesautettiin mm. henkilöstökoulutuksella, tulosohjauksella, tietojärjestelmien kehittämisellä ja tarkastustoiminnalla. Ulosottomenettelyn yhtenäistämistoimikunnan esitysten pohjalta Valtakunnanvoudinvirasto antoi suosituksia mm. salassa pidettävien asianomistaja- ja ratkaisutietojen käsittelystä, valokuvaamisesta ulosottomenettelyn yhteydessä sekä viivästyskoron kirjaamisesta. Ulosoton asiamäärä laski odotetusti, sillä edellisvuosina asiamäärää kasvattaneita perintäkuluja ei enää voinut lakimuutoksen vuoksi periä omana saatavanaan vaan päävelan yhteydessä. Velallismäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Ulosoton tuloksellisuus oli hyvällä tasolla. Euromääräinen tulos oli jälleen kaikkien aikojen korkein ja ulosottomaksutulot nousivat. Ulosoton maanlaajuinen erikoisperintä toimii osana talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. Myös erikoisperinnän tulokset olivat kertomusvuonna hyvät. Avainsanat: (asiasanat) ulosotto Muut tiedot (Diaari) VVV 46/031/15 Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 40 Jakaja Valtakunnanvoudinvirasto Kieli suomi Hinta Kustantaja Luottamuksellisuus julkinen

4

5 PRESENTATIONSBLAD RIKSFOGDEÄMBETET Sammanställt av: Riksfogdeämbetet Utgivningsdatum Typ av publikation Verksamhetsberättelse Uppdragsgivare Riksfogdeämbetet Datum då organet tillsattes Publikation Utsökningsväsendets verksamhetsberättelse 2014 Publikationens delar Referat Utsökningsväsendet består av Riksfogdeämbetet och 22 lokala utsökningsverk som är underställda det. Utsökningsväsendet ingår i justitieministeriets förvaltningsområde. Utsökningen implementerar rättsskyddspolitiken. Utsökningens samhälleliga effektivitetsmål är en effektiv indrivning av skulder, främjande av åtgärder som löser skuldproblem och överskuldsättning samt skäliga indrivningskostnader. Effektivitetsmålen visar sig genom att rättskyddet förverkligas och genom att förebygga försummelser. I verksamhetsberättelsen beskrivs utsökningsväsendets genomslagskraft, den operativa effektiviteten, produktiviteten och kvalitetskontrollen samt hanteringen och utvecklingen av de mentala resurserna. Under 2014 fortsatte Riksfogdeämbetet utöver andra utvecklingsprojekt även beredningen av utsökningens strukturreformprojekt. I slutet av året överlämnades projektets genomförandeplan till justitieministeriet. Inom projektet har man i syfte att förbättra den ekonomiska lönsamheten och produktiviteten utrett vilka förändringar som behövs och kan genomföras i lagstiftningen, organisationen, IT-systemet, arbetsrutinerna, personalstrukturen och lönesystemen gällande utsökningen. Projektorganisationen bestod av en ledningsgrupp och sex arbetsgrupper. Utlåtanden om arbetsgruppernas arbete begärdes av personalen. Som underlag för den fortsatta beredningen rekommenderar Riksfogdeämbetet en modell med ett ämbetsverk samt en reform av verkställighetsförfarandet genom att utveckla indrivning med begränsad undersökning. Målet är även att öka den elektroniska ärendehanteringen och automationen samt att centralisera vissa uppgifter riksomfattande eller regionalt. Övergångstiden för förordningen om utsökningsverkens verksamhetsställen gick ut i slutet av Projektet med verksamhetsställen framskred enligt plan inom utsökningsverken och utsökningsverkens verksamhet kunde, med undantag för tre verksamhetsställen, organiseras inom ramen för förordningens övergångstid. Utsökningsverksamhetens enhetlighet främjades bland annat genom personalutbildning, resultatstyrning, utveckling av datasystemen och inspektioner. Utifrån förslagen från delegationen för förenhetligande av utsökningsförfarandet gav Riksfogdeämbetet rekommendationer om bland annat behandlingen av sekretessbelagda uppgifter om målsägande och avgöranden, fotografering i samband med utsökningsförfarande samt bokföring av dröjsmålsränta. Antalet ärenden inom utsökningen minskade enligt förväntningarna, eftersom de indrivningskostnader som under tidigare år ökat antalet ärenden inte längre kunde indrivas som separata fordringar, utan ska till följd av en lagändring indrivas i anslutning till huvudfordran. Antalet gäldenärer låg kvar på samma nivå som året innan. Utsökningens resultat låg på en god nivå. Utsökningens resultat i euro var återigen det största genom tiderna och inkomsterna från utsökningsavgifterna ökade. Utsökningens rikstäckande specialindrivning verkar inom bekämpningen av ekonomisk brottslighet och grå ekonomi. Under rapportåret gav även specialindrivningen goda resultat. Nyckelord: (ämnesord) utsökning Övriga uppgifter (Diarie) VVV 46/031/15 Seriens namn och nummer ISSN ISBN Sidoantal 40 Distribution Riksfogdeämbetet Språk finska Pris Förlag Sekretessgrad offentlig

6

7 Sisällysluettelo 1 ESIPUHE JOHDON KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleistä RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Tehtävät ja toimintaedellytykset Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ulosottotoimen rakenneuudistushanke Erikoisperintä Sidosryhmäyhteistyö ja kansainvälinen yhteistyö Toiminnan yhdenmukaistaminen Toimipaikkahanke Toimitilahankkeet ja -strategian toteutuminen Tietotuotannon kehittäminen Viestintä Kantelut Tarkastustoiminta Uusi tulosohjaushanke ULOSOTTOVIRASTOT Velallismäärien kehitys Tuotokset ja laadunhallinta vuonna Väärinkäytöstapaukset Erikoisperintä Toiminnallinen tehokkuus ja taloudellisuus Numeeriset tavoitteet Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi Laadulliset tavoitteet HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Valtakunnanvoudinvirasto Ulosottovirastot TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tarmo-työajanseuranta Kustannuslaskenta SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA LIITTEET... 30

8 2 1 ESIPUHE Tämä toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta, tuotoksia ja laadunhallintaa sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä vuonna Kertomukseen kootut tilastot perustuvat ulosoton tietojärjestelmän vakioraportteihin, erillisraportteihin sekä ulosottovirastojen manuaalitilastoihin. Paikalliset ulosottovirastot ovat laatineet omat toimintakertomuksensa, joita on hyödynnetty tämän kertomuksen laadinnassa. Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovirastoa. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. OIKEUSMINISTERIÖ VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Hallintoyksikkö Kehittämis- ja ohjausyksikkö Oikeudellinen yksikkö Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ULOSOTTOVIRASTOT Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Ahvenanmaan mkv 2 JOHDON KATSAUS Ulosoton perustehtävänä on tuomioiden ja suoraan ulosottokelpoisten saatavien täytäntöönpano. Tavoitteena on korkealaatuinen, tehokas ja taloudellinen ulosottojärjestelmä. Tähän pyritään hyvän johtamisen, toimivien työvälineiden, ammatillisen osaamisen sekä vastuullisen ja hyvinvoivan henkilöstön avulla. Ulosotto toteuttaa oikeusturvapolitiikkaa. Ulosoton yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat velkojen tehokas perintä, velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviytymisen edistäminen ja kohtuulliset perimiskustannukset. Tehokkaaseen perintään kuuluvat hyvä perimistulos ja joutuisa käsittely sekä väärinkäytöstapausten tunnistaminen ja selvittäminen. Ulosoton yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy oikeussuojan toteutumisena, yhteiskuntajärjestyksen ylläpitona ja velvoitteiden laiminlyöntien ennaltaehkäisynä. Ulosoton arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tehokkuus ja palvelukyky. Ulosotto on onnistunut työssään vuonna 2014 varsin hyvin. Oikeuskäytäntö osoittaa, että suurempia ongelmia asianosaisten tai sivullisten oikeussuojan suhteen ei ole näkyvissä. Valitusten, kantelujen ja vahingonkorvausasioiden volyymi ja niissä esiintyvät kysymykset eivät osoita oikeussuojaongelmien lisääntymistä. Muutoksenhakumahdollisuudet ovat riittävät ja muitakin oikeussuojakeinoja on käytettävissä. Edelleen kuitenkin pohditaan oikeuden-

9 3 mukaisen oikeudenkäynnin toteutumista tai sen toteutumatta jäämistä tapauksissa, joissa perityt varat on tilitetty velkojalle eikä ulosottovalitusta sen vuoksi enää tutkita. Asiaan odotetaan lainsäädännöllistä ratkaisua. Ulosoton asiamäärä laski odotetusti perimiskulujen perintää ja pikalainoja koskevien lainmuutosten vuoksi. Asioita saapui noin 2,7 miljoonaa. Useimmissa saatavalajeissa oli nähtävissä laskua. Yksittäisten velkojien perintäkäyttäytymisen muutokset saattavat aiheuttaa suuriakin muutoksia tilastolukuihin. Velallisten lukumäärä pysyi kuitenkin lähes samana. Vuoden 2014 aikana oli eri velallisia ulosotossa vireillä , joista luonnollisia henkilöitä ja yhteisöjä Suomen kansalaisista ulosoton velallisasiakkaana on vuoden mittaan lähes yhdeksän prosenttia. Kaikkiaan velallisia tuli vireille , joten monet velallisista ehtivät kahdesti tai useammin ulosoton asiakkaiksi saman vuoden aikana. Kihlakunnanulosottomiestä kohden oli viime vuonna selvitettävänä keskimäärin 1400 velallista, joista eri velallisia oli noin 900. Ulosottomyyntien lukumäärät kasvoivat edelleen. Ulosoton perimistulos on pysynyt hyvänä ja jopa parantunut. Sekä asiamääristä että rahamääräisesti laskien perimistulos ylitti 50 prosentin rajan. Käsittelyajoissa on havaittavissa pientä toiminnan hidastumista. Euromääräinen tilitys velkojille kasvoi tänäkin vuonna tuloksen ollessa 1,058 miljardia euroa. Erikoisperinnän tulos laski odotetusti vuoden 2013 korkeasta tasosta, mutta pysyi kohtuullisen hyvänä. Toiminnan volyymi on kasvanut. Asioiden seulontaa ja mittareita toiminnan kuvaamiseen on parannettu. Vuosi oli Valtakunnanvoudinviraston viides toimintavuosi. Ulosottolaitoksen hallinnon, oikeudellisten asioiden ja lukuisten muiden kehittämishankkeiden lisäksi virastoa työllistää suuresti ulosoton rakenneuudistus, jossa tarkasteltavina ovat koko toiminta ja organisaatio. Budjettirahoituksen säästöpaineet ovat kovat. Rakenneuudistuksella pyritään sopeutumaan tilanteeseen, välttämään irtisanomiset ja muut henkilöstön kannalta rankat ratkaisut. Valtakunnanvoudinvirasto jätti rakenneuudistushankkeen tähänastisen valmistelutyön perusteella laaditun toteuttamissuunnitelman oikeusministeriölle vuodenvaihteessa. Neuvotteluja ministeriön kanssa jatketaan suunnitelman pohjalta. Uudistuksissa oikeusturvaa ei saa vaarantaa. Muutoinkin ulosottolaitoksen varsin hyvä toiminnan taso tulisi säilyttää. Ulosoton tuloksellisuuden heikennys syö nopeasti säästöhyödyt. Viestinnässä rakenneuudistushankkeen tiedottaminen tapahtuu pääasiassa intranet-sivujen kautta. Ulosoton asiakaskirjeiden kieliasua kehitetään, ja ulosoton neuvontaa pyritään siirtämään yhä enemmän verkkosivuille. Virastojen verkkosivujen kehittämistä tuetaan. ICT:n kehittämisessä pyritään työnkulkujen ja tiedonhankinnan automatisointiin ja asianosaisten ja muiden palvelujen käyttäjien omatoimisuuteen verkossa. Kansainvälisissä asioissa on hoidettu suhteita lähinnä Pohjoismaihin, Viroon ja Venäjään. Ulkomaisia tiedusteluja saapuu Valtakunnanvoudinvirastoon yhä enemmän.

10 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Yleistä Ulosottotoimen kannalta keskeisissä yhteiskunnallisissa muuttujissa ei ole tapahtunut kertomusvuonna mainittavaa positiivista kehitystä. Suhdannetilanne on Suomelle epäedullinen. Julkisen sektorin haasteena ovat hiipuvat verotulot ja väestön ikääntymisestä johtuvat kasvavat menot. Työttömyyttä ei ole saatu kääntymään laskuun. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste 1 on jatkanut nousuaan. Vuoden 2014 kolmannen neljänneksen jälkeen velkaantumisaste oli yli 122 prosenttia, kun se vuoden 2013 lopussa oli 119 prosenttia. Nousua on siis yli kolme prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on noussut, mutta suhteellisesti vähemmän. Velkaantumisaste on korkein vuotiailla. Kotitalouksien suuret velat voivat muodostua ongelmallisiksi korkotason noustessa tai velallisen kohdatessa sosiaalisia vaikeuksia, kuten sairautta tai työttömyyttä. Korkotaso on kuitenkin pysynyt hankalan taloustilanteen vuoksi toistaiseksi matalana. Suomen Pankin mukaan kotitalouksien lainakanta on kasvanut edelleen vuonna Kun euroalueella kotitalouksien lainakanta supistui edellisvuodesta, kasvoi lainakanta Suomessa puolestaan lähes kaksi prosenttia. Kotitalouksien lainakannasta 76 % oli asuntolainoja, 11 % kulutusluottoja ja 13 % muita lainoja. Asuntolainakannan vuosikasvu hidastui 1,7 prosenttiin. Tästä huolimatta asuntolainakannan vuosikasvu oli nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kulutusluottojen määrä kasvoi edellisvuodesta lähes viisi prosenttia. Vuonna 2014 käräjäoikeuksiin saapui summaarista riita-asiaa, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käräjäoikeuksissa vireille tulleiden yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioiden määrät ovat nousseet kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna, sen sijaan yrityssaneerausten ja konkurssiasioiden määrät ovat laskeneet (yrityssaneeraukset -10 % ja konkurssiasiat -6 %). Konkurssiin asetettujen yritysten määrä pieneni Suomen Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan edellisvuodesta 2,2 %. Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi vuonna 2014 käräjäoikeuksien antamia velkomustuomioita noin kappaletta, mikä on 18 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuluttajille rekisteröitiin noin 1,5 miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Vaikka maksuhäiriömerkintöjen määrä onkin kääntynyt laskuun, ei se tarkoita ylivelkaantumisongelman pienenemistä. Maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärä on kasvanut vuodesta 2013 ja alkaa jo lähestyä vuoden 1997 ennätyslukemia. Lisäksi kuluttajat ottavat tällä hetkellä euromääräisesti entistä suurempia luottoja. Maksuhäiriöisiä henkilöitä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä noin Kahdella kolmasosalla heistä tuorein maksuhäiriömerkintä on vuodelta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste 3 oli vuoden 2014 joulukuussa 8,8 prosenttia, kun se samana ajankohtana vuotta aikaisemmin oli 7,9 prosenttia. Työ- ja elinkeinomi- 1 Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden aikana käytettävissä olevaan nettotuloon. 2 Suomen Asiakastieto Oy:n tiedote Työttömien prosenttiosuus samanikäisestä ( vuotiaat) työvoimasta

11 5 nisteriön mukaan vaikein tilanne on yli 55-vuotiailla työttömillä työnhakijoilla, joiden työttömyyden kesto vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä oli keskimäärin 91 viikkoa. Joka kuukausi yli 6000 henkilön työttömyyden kesto ylittää 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömien määrän ministeriö ennustaa nousevan vuoden 2015 aikana yli henkilöön. Lisäksi vaikeasti työllistyvien sekä nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien työnhakijoiden lukumäärien ennustetaan kasvavan edelleen vuodesta 2014 (ennusteet vuodelle 2015 noin vaikeasti työllistyvää ja nuorta työtöntä työnhakijaa). Vuoden 2014 aikana ulosottoon tuli vireille noin velallista. Vireille tulleiden velallisten määrä pysyi käytännössä vuoden 2013 tasolla (laskua 0,2 %). Vuonna 2014 ulosoton toimenpiteiden kohteena oli kaikkiaan noin eri velallista. Näistä luonnollisia henkilöitä oli yli ja oikeushenkilöitä lähes Myös eri velallisten kokonaismäärä pysyi lähes vuoden 2013 tasolla (laskua 0,4 %). Luonnollisten henkilöiden lukumäärä laski edellisvuodesta 0,6 prosenttia, oikeushenkilöiden määrä sen sijaan kasvoi noin prosentin. Uusia velallisia, joilla ei ole ollut asioita vireillä edeltävän vuoden aikana, oli vuonna 2014 noin Vuoden 2014 lopussa ulosotossa oli vireillä velallista. Vuoden lopussa vireillä olleiden velallisten määrä pysyi vuoden 2013 tasolla (kasvua 0,2 %). Velallisten lukumäärässä ei ole odotettavissa merkittävää vähenemistä niin kauan, kuin talouskehitys ja siten työllisyystilanne pysyy heikkona. Työttömyysaste ja velallisten määrä (mitattuna vuoden lopussa) korreloivat pidemmällä aikavälillä voimakkaasti (0,81) Työttömyysaste ja vireillä olleet velalliset vuoden lopussa Velalliset vuoden lopussa Työttömyysaste, % (15 64v) Korr = 0,81 Kasvavat työttömyysluvut ovat alkaneet näkyä myös kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen määrässä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kotitalouksien tulot supistuivat jo kolmatta vuotta peräkkäin. Työttömien lisäksi myös eläkeläisten määrä on kasvanut. Työttömyyden tavoin myös kotitalouksien käytettävissä olevat tulot korreloivat pitkällä aikavälillä voimakkaasti ( 0,84) vuoden lopussa vireillä olleiden velallisten kanssa. Korrelaatio voimistuu edelleen ( 0,88), kun tulotason kehitystä verrataan seuraavan vuoden lopussa vireillä olleisiin velallisiin.

12 Kotitalouksien reaalitulot vuonna t ja vireillä olleet velalliset vuoden t + 1 lopussa Velalliset vuoden lopussa t+1 Kotitalouksien reaalitulot Korr = 0,88 Ulosottovirastoihin tuli vireille noin 2,7 miljoonaa asiaa vuonna Asiamäärä pieneni odotetusti, sillä maaliskuussa 2013 voimaan tulleen perintälain muutoksen seurauksena pääsaatavasta irrallaan perityt perintäkulut poistuivat omana asiaryhmänä kokonaan. Pikaluottojen myöntämismahdollisuuksien kiristäminen on vähentänyt yksityisoikeudellisten asioiden määrää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja päätyi kuitenkin ulosottoon selvästi vuotta 2013 enemmän. Vuonna 2014 ulosottoon saapui yhteensä lähes sosiaali- ja terveyspalvelujen maksua. Kasvua vuodesta 2013 oli noin 44 prosenttia. Pidemmällä aikavälillä ulosottoon saapuvat asiat kuten velallisten määrätkin korreloivat vallitsevan taloustilanteen kanssa. Vireille tuleviin asiamääriin liittyy kuitenkin selvästi velallismääriä enemmän satunnaisvaihtelua, mikä johtuu esimerkiksi lainsäädäntömuutoksista tai suurten velkojien toimintatavoissa tapahtuvista muutoksista. Bruttokansantuotteen kehityksen ja ulosottoon saapuneiden asioiden välinen korrelaatio on pitkällä aikavälillä varsin suuri ( 0,52). Riippuvuus voimistuu edelleen ( 0,64), kun tarkastellaan bkt-muutoksen viivästettyä vaikutusta asiamäärien muutokseen seuraavana vuonna BKT muutos vuonna t ja vireille tulleiden asioiden määrä vuonna t Vireille tulleet asiat t+1 BKT Volyymin muutos t, % Korr = 0,64

13 7 4 RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Kertomusvuoden keskeisimpänä riskinä tavoitteiden saavuttamisen kannalta pidettiin resurssien riittävyyttä. Ulosottolaitoksen käytettävissä olevat määrärahat vähenivät edellisvuoden tasosta noin miljoona euroa. Kaikkia avoimeksi tulevia virkoja ei ollut mahdollista täyttää, ja henkilöstön määrä väheni 17 henkilötyövuodella edellisvuoden tasosta. Osassa virastoista henkilöstön kuormittuneisuuden on koettu lisääntyneen. Henkilöstövoimavarojen vähentymisen lisäksi toiminnallista tehokkuutta oli omiaan heikentämään henkilöstön suuri vaihtuvuus. Voimavaroja on jouduttu sitomaan rekrytointeihin ja uuden henkilöstön perehdyttämiseen. Ulosottotoimen rakenneuudistushankkeen vuoksi avoinna olevia virkoja on täytetty pääosin määräajaksi. Tämä on heikentänyt rekrytointiedellytyksiä jossain määrin. Toisaalta määräaikaisia virkamiehiä on ollut vaikea saada sitoutumaan ulosottolaitoksen tehtäviin. Ammattitaitoiset henkilöt hakeutuvat herkästi vakinaisiin tehtäviin sektorin ulkopuolelle, kun näkymät vakinaisen viran saamiselle ulosottolaitoksessa ovat heikot. Ulosottotoimen rakenneuudistushanke on aiheuttanut henkilöstön keskuudessa huolta tulevaisuudesta. Hankkeen tässä vaiheessa joudutaan elämään epätietoisuudessa mahdollisten uudistusten vaikutuksista omaan työhön, virkasuhteen pysyvyyteen ja sen ehtoihin. Riski työilmapiirin heikkenemisestä on lisääntynyt. Tilanteeseen on vastattu avoimella tiedottamisella, luomalla henkilöstön kuulemiselle kanavia sekä panostamalla muutosjohtamisen ja esimiesosaamisen kehittämiseen. Epävarmuustekijöistä huolimatta kertomusvuoden tuloksellisuus pysyi hyvällä tasolla. 5 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO 5.1 Tehtävät ja toimintaedellytykset Valtakunnanvoudinvirasto on oikeusministeriön alainen keskusvirasto, jonka tehtävänä on ulosottotoimen hallinnollinen johto, ohjaus ja valvonta. Valtakunnanvoudinvirasto huolehtii ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä, kehittää ulosottotoimea oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä avustaa oikeusministeriötä strategisessa suunnittelussa, talousarvion valmistelussa ja lainvalmistelussa. Virasto ylläpitää ja kehittää ulosottolaitoksen käytössä olevia tietojärjestelmiä, ratkaisee sille kuuluvat ulosottoviranomaisten toimintaa koskevat kantelut ja korvausvaatimukset ja kehittää ulosottotoimen hallinnon kansainvälistä yhteistyötä. Valtakunnanvoudinviraston henkilöstövoimavarat vuonna 2014 olivat 25 henkilötyövuotta. Resurssit on koettu työmäärään nähden niukoiksi ja haavoittuvuus suureksi. Henkilöstön vaihtuvuus on omalta osaltaan lisännyt haavoittuvuutta. Ulosottotoimen rakenneuudistushankkeen valmistelutehtävät ovat kertomusvuonna sitoneet runsaasti viraston henkilötyötä osana muuta hankeorganisaatiota. Viraston toimintaedellytyksiä on jossain määrin vaikeuttanut toimiminen kahdessa toimipaikassa Turussa ja Helsingissä. Videoneuvottelutekniikan aktiivisesta käytöstä huolimatta viraston asiantuntijoilla on runsaasti erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvia virkamatkoja.

14 8 5.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ulosotto toteuttaa oikeusturvapolitiikkaa. Ulosoton yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat velkojen tehokas perintä, velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviytymisen edistäminen ja kohtuulliset perimiskustannukset. Tehokkaaseen perintään kuuluvat hyvä perimistulos ja joutuisa käsittely sekä väärinkäytöstapausten tunnistaminen ja selvittäminen. Hyvin toimiva ulosottojärjestelmä ylläpitää yhteiskunnassa hyvää oikeussuojaa, oikeusvarmuutta ja yhteiskuntajärjestystä, ennaltaehkäisee laiminlyöntejä sekä säilyttää hyvän maksumoraalin. Se rakentuu oikeudenmukaisuuden, tehokkuuden ja palveluhenkisyyden arvoille Ulosottotoimen rakenneuudistushanke Valtakunnanvoudinvirasto on oikeusministeriön toimeksiannon mukaisesti valmistellut ulosottotoimen rakenneuudistusta taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta. Toimeksiannon taustalla ovat hallinnonalan säästövelvoitteet, jotka edellyttävät muutamassa vuodessa toimintamenojen sopeuttamista nykyistä tuntuvasti vähäisempiin määrärahoihin. Toimeksiannossa otetaan huomioon oikeudenhoidon uudistamisohjelman linjaukset vuosille , Oikeusministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 ja Oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma Valtakunnanvoudinviraston käynnistämässä ulosottotoimen rakenneuudistushankkeessa pohditaan keinoja keventää ulosottolaitoksen organisaatiorakennetta, keskittää toimintoja, kehittää sähköisiä asiointipalveluja, lisätä automaatiota ja jakaa ulosottoasioiden käsittelyketjuun sisältyvät tehtävät niiden laadun ja vaativuuden mukaisille henkilöstöryhmille. Kertomusvuonna hankkeen valmistelua varten vuonna 2013 asetettujen menettely-, tietotekniikka ja organisaatiotyöryhmien työskentely jatkui tiiviinä. Työryhmien yhteinen väliraportti valmistui Ulosottovirastoissa väliraporttia käsiteltiin kaikkien henkilöstöryhmien kanssa ja henkilöstölle varattiin mahdollisuus esittää mielipiteitään ja näkemyksiään raportissa esitetyistä asioista. Virastot raportoivat Valtakunnanvoudinvirastolle, miten väliraportin asiat on virastossa käsitelty ja minkälaisia mielipiteitä ja näkökantoja henkilöstö on esittänyt. Hankeorganisaatiota täydennettiin kertomusvuonna asettamalla hankkeen valmistelua varten hallintotyöryhmä ja työhyvinvointiryhmä. Hankkeen projektipäällikkönä aloitti Hannu Töyrylä. Rakenneuudistushankkeessa otettiin käyttöön palautesähköpostilaatikko, johon ulosottolaitoksen henkilöstöllä on mahdollisuus lähettää hankkeeseen liittyvää palautetta, ideoita ja kysymyksiä. Henkilöstöltä tullut palaute on ollut rakentavaa ja kysymykset aiheellisia. Myös kehittämisideoita on esitetty. Kaikkiin viesteihin on pyritty vastaamaan henkilökohtaisesti sähköpostilla. Loppuvuodesta Valtakunnanvoudinvirasto laati rakenneuudistuksen toteuttamissuunnitelman, johon on koottu konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kehittämiskohteiden toteuttamiseksi ja toteuttamisen arvioidut aikataulut. Toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa hyödynnettiin hankkeen työryhmien väliraporttia. Toteuttamissuunnitelmassa Valtakunnanvoudinvirasto on esittänyt muun muassa, että hankkeen jatkovalmistelussa tavoitteena olisi ulosottolaitoksen organisoiminen yhden viraston malliin ja rutiiniluonteisten täytäntöönpanotehtävien organisointi uudeksi ns. suppeatutkintaiseksi perintätehtäväksi.

15 Erikoisperintä Ulosoton erikoisperintä on organisoitu valtakunnallisesti kuuteen erikoisperintäalueeseen, jotka kattavat kaikki maamme 22 ulosottovirastoa. Erikoisperintä on vuonna 2011 tapahtuneen laajentumisen myötä vakiinnuttanut toimintansa koko valtakunnassa ja kaikkien ulosottovirastojen alueella. Erikoisperinnän keskeisiä tavoitteita ovat harmaan talouden torjunta ja rikoksella saadun hyödyn palauttaminen sekä ulosoton normaaliperinnän tukeminen erityisen aikaa vievissä täytäntöönpanotoimissa. Näillä tavoitteilla tuetaan myös ulosottomenettelyn uskottavuutta sekä velallisten yhdenvertaista kohtelua niissä tapauksissa, joissa velallinen pyrkii erilaisin järjestelyin kätkemään omaisuuttaan velkojilta. Usein myös ulosottolähtöisissä tapauksissa on kyse harmaan talouden toimijoista ja talousrikoksista tuomituista velallisista. Omaisuusjärjestelyt, joihin erikoisperinnässä törmätään, ovat yleensä pitkän ajan kuluessa rakennettuja, monimutkaisia tai jopa kokonaan näkymättömissä harmaan talouden alueella. Erikoisperinnän toiminta-ajatuksena on kohdentaa ulosoton resursseja entistä enemmän paljon selvittelytyötä ja aikaa vaativiin ulosottoasioihin. Ulosoton erikoisperinnän tärkeä osa-alue on myös toimivan viranomaisyhteistyön ylläpitäminen esimerkiksi poliisin, Verohallinnon, Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Viranomaisyhteistyö ja viranomaisten välinen tietojen vaihto on talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Erikoisperinnän laajentumisen myötä yhteistyö lähimpien yhteistyöviranomaisten kanssa on saatu järjestettyä säännölliseksi ja organisoiduksi koko valtakunnan alueella. Erikoisperintä toimii osaltaan myös eräänlaisena testialustana ulosoton uusille tehtäville. Vuoden 2014 alussa väliaikaisten vakuustakavarikoiden täytäntöönpano siirtyi ulosottomiehelle. Näissä päätöksen täytäntöönpano pitää voida toimittaa nopeasti mihin vuorokaudenaikaan tahansa viikonpäivästä riippumatta. Väliaikaiset vakuustakavarikot ovat työllistäneet erikoisperintää merkittävästi vuoden 2014 aikana. Myös erilaisten Euroopan unionin sääntelyyn liittyvien Suomen valtiota koskevien velvoitteiden täytäntöönpano, kuten terrorismivarojen jäädyttäminen ja myöhemmin ulosoton tehtäväksi tulevat EU-pakotteiden täytäntöönpano, on ohjattu ja ohjattaneen erikoisperinnän tehtäväksi Sidosryhmäyhteistyö ja kansainvälinen yhteistyö Sidosryhmäyhteistyötä toteutettiin mm. Vero-, Tulli- ja poliisihallinnon, oikeusministeriön, Kelan, Maanmittauslaitoksen, Trafin, Finanssialan Keskusliiton, pankkien, vakuutusyhtiöiden ja perintätoimistojen kanssa. Kesäkuussa järjestettiin ns. perintätoimistopäivä sujuvan asioinnin edistämiseksi suuria asiamääriä ulosottoon lähettävien hakijoiden kanssa. Valtakunnanvoudinvirastolla on ollut edustus muun muassa talousrikostorjunnan johtoryhmässä, useissa Harmaan talouden selvitysyksikön asettamissa työryhmissä sekä Poliisihallituksen asettamassa työryhmässä, joka valmisteli ohjeen rikoshyödyn jäljittämisestä ja väliaikaisen vakuustakavarikon täytäntöönpanosta. Kansainvälinen yhteistyö oli vuonna 2014 vilkasta. Huhtikuussa Valtakunnanvoudinvirastossa Helsingissä vieraili Viron oikeusministeriön ja ulosottomiesten liiton delegaatio. Valtakunnanvoudinviraston edustajat puolestaan osallistuivat toukokuussa Pärnussa kansainväliseen seminaariin, jossa oli Viron ja Suomen lisäksi edustettuna Ruotsi, Latvia ja Liettua. Elokuussa Valtakunnanvoudinvirasto isännöi Turussa Suomen ja Viron oikeusministeriöiden kansliapäällikkötapaamista. Helsingissä järjestettiin lokakuussa Suomen ja Venäjän kahdenvälinen seminaari tuomioiden täytäntöönpanon ajankohtaisista asioista. Vuoden mittaan vastattiin lukuisiin ulkomaisilta ulosoton hakijoilta, järjestöiltä ja viranomaisilta tulleisiin suomalaista täytäntöönpanomenettelyä koskeviin tiedusteluihin.

16 Toiminnan yhdenmukaistaminen Vuonna 2012 toimintansa aloittanut ulosottomenettelyn yhtenäistämistoimikunta antoi vuonna 2014 Valtakunnanvoudinvirastolle useita esityksiä toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Esitysten perusteella Valtakunnanvoudinvirasto antoi suosituksia mm. salassapidettävien asianomistaja- ja ratkaisutietojen käsittelystä, valokuvaamisesta ulosottomenettelyn yhteydessä ja viivästyskoron kirjaamisesta. Koulutuksesta Vuonna 2014 järjestettyjen koulutusten painopistealueita olivat johtamiskoulutus ja toimintaa yhtenäistävä koulutus. Lähiesimieskoulutuksen erityisenä teemana oli muutosjohtaminen, kehityskeskustelut ja suoritusarvioinnit. Ulosottolaitoksen esimiehille suunnattu uusi ulosoton erityisammattitutkintoon johtava näyttötutkinto käynnistyi syksyllä Valtakunnanvoudinvirasto toteutti kihlakunnanulosottomiesten ja toimistohenkilöstön ulosottokurssit. Koulutus on suunnattu noin vuoden ulosoton viroissa toimineille virkamiehille ja sen tarkoituksena on sekä tutustuttaa uudet työntekijät ulosottolaitoksen arvoihin ja periaatteisiin että lisätä ja yhtenäistää ammatillisia valmiuksia. Kolmipäiväinen peruskurssi on yhteinen molemmille henkilöstöryhmille. Sen lisäksi järjestettiin kihlakunnanulosottomiehille ja toimistohenkilöstölle erikseen kuuden päivän mittaiset koulutukset. Toimistohenkilöstön koulutus toteutettiin teemoittain moduulimuotoisena. Osallistujilla oli mahdollisuus valita teemapäivät omien työtehtäviensä mukaisesti. Ulosottohenkilöstön erikoistumista ja vaativan perinnän osaamista edistettiin yritysperinnän nelipäiväisellä koulutuksella, erikoisperinnän henkilöstön koulutuksella sekä toimistohenkilöstön arkistoinnin teemapäivällä. Ruotsinkieliselle henkilöstölle annettiin yhtenäistämiskoulutusta heidän omalla äidinkielellään kaksipäiväisessä seminaarissa, joka järjestettiin Helsingissä. Ulosottohenkilöstön ammatillisia valmiuksia vahvistettiin koulutuksella. Vuoden aikana järjestettiin kymmenen valtakunnallista koulutustilaisuutta (yhteensä 27 koulutuspäivää). Näissä tilaisuuksissa oli yhteensä 695 osallistujaa. Koulutukseen käytettiin yhteensä 1255 henkilötyöpäivää Toimipaikkahanke Oikeusministeriön asetus ulosottovirastojen toimipaikoista (821/2012) tuli voimaan Sen siirtymäsäännöksen mukaan ulosottovirastojen oli järjestettävä toimipaikkansa asetuksen mukaisiin toimipaikkoihin mennessä. Hankkeen toimeenpano eteni ulosottovirastoissa suunnitelmallisesti ja toiminta saatiin Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen ulosottovirastoja lukuun ottamatta organisoitua asetuksen mukaisesti siirtymäajan kuluessa. Haminan, Kaarinan ja Nurmeksen lakanneet toimipaikat toimivat vielä väistötiloina ja niiden henkilöstö siirtyy asetuksen mukaisiin toimipaikkoihin vuoden 2015 puolella toimitilahankkeiden valmistuttua. Toimipaikka-asetus aiheutti muutoksia 18 ulosottoviraston toimipaikoissa ja ulosottovirastojen toimipaikat vähenevät 178:sta 66:een. Virkapaikan vaihtumista edellyttävä muutos koski 97 ulosottolaitoksen työntekijää. Uuteen toimipaikkaan siirtyi 85 henkilöä. Muutoksen yhteydessä jäi eläkkeel-

17 11 le kymmenen henkilöä. Ainoastaan yhdessä tapauksessa päädyttiin irtisanomiseen. Yksi henkilö on työllistynyt virkajärjestelyn kautta määräaikaisesti toiselle hallinnonalalle. Irtisanottujen ja lakanneiden toimitilojen vuokrissa ja muissa toimitilakustannuksissa arvioidaan saavutettavan yhteensä noin euron bruttosäästö. Suurimmassa osassa toimipaikkoja siirtyvä henkilöstö on saatu sijoitettua nykyisiin tiloihin tilankäyttöä tehostamalla ja toimitilojen muutoskustannukset ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi. Uudelleen sijoittamisesta syntyneet kustannukset maksetaan pääosin määräaikaisina lisävuokrina, jolloin ne jaksottuvat useammalle vuodelle. Säästöä vähentävät myös muutto- ja kalustuskustannukset, työmatkan pidentymisen johdosta maksettavat määräaikaiset haittakorvaukset sekä satunnaiseen asiakaspalvelun tarpeeseen vuokrattavien tilojen kustannukset. Toimipaikka-asetuksen täytäntöönpanosta arvioidaan tällä hetkellä syntyvän noin euron kokonaiskustannukset. Saadun asiakaspalautteen perusteella toimipaikkaverkoston supistaminen ei ole heikentänyt merkittävästi ulosoton asiakaspalvelun saatavuutta. Asiointimatkat ovat jossain määrin pidentyneet lakanneiden toimipaikkojen toimialueella. Toisaalta uudessa toimipaikkarakenteessa asiakaspalvelun haavoittuvuus on vähentynyt, kun toimipaikoissa työskentelee aiempaa enemmän henkilöstöä. Asiakkailta saatu palaute on toistaiseksi ollut vähäistä. Asiakaspalvelun turvaamiseksi on järjestetty tilat satunnaisia asiakastapaamisia varten kuuden lakkautetun toimipaikan toimialueella. Ulosottovirastojen kokemukset uudesta toimipaikkarakenteesta ovat olleet valtaosin positiivisia. Tämä näkyy esimerkiksi johtamisen, töiden organisoinnin ja yhteistyön edellytysten paranemisena. Myös työturvallisuuden on koettu parantuneen. Negatiivisena puolena on tullut esille joidenkin työntekijöiden kohdalla työmatkojen pidentyminen. Työmatkan pitenemisen johdosta maksetaan määräaikaista haittakorvausta 15 muutoksen kohteena olleelle henkilölle. Henkilöstön asemaa muutoksessa on pyritty helpottamaan myös etätyömahdollisuudella Toimitilahankkeet ja -strategian toteutuminen Vuonna 2014 toimitilahankkeet liittyivät pääosin lakanneista toimipaikoista siirtyvän henkilöstön sijoittamiseen toimipaikka-asetuksen mukaisiin toimipaikkoihin sekä toimitilojen turvallisuusparannuksiin. Asetuksen mukaisissa toimipaikoissa tilankäyttö on paikoin tehostunut, kun niihin on sijoitettu lakanneista toimipaikoista siirtynyttä henkilöstöä. Toimitilojen turvallisuutta on parannettu rakentamalla oikeushallinnon työympäristö- ja toimitilakonseptin mukaisia asiakasvastaanottotiloja. Varsinais-Suomen ulosottovirasto ja Kymenlaakson ulosottovirasto ovat olleet mukana konseptin pilottihankkeissa. Rakennushankkeet Turussa ja Kotkassa valmistuvat vuoden 2015 puolella. Toimintavuoden aikana on myös käynnistetty useita selvityksiä, joiden tavoitteena on tilatehokkuuden parantaminen ja säästöjen saaminen toimitilakustannuksissa. Oikeusministeriön hallinnonalan toimitilastrategian periaatteet on otettu huomioon kaikissa toimitilahankkeissa Tietotuotannon kehittäminen Ulosottolaitoksen tietotuotannon tason kehittämistä varten perustettiin vuonna 2013 sisäinen tilastotyöryhmä, jonka tehtävänä on ollut toteuttaa ulosottolaitoksen tietotuotanto, tilastointi ja raportointi -työryhmän esittämiä muutoksia. Tietoteknisten muutosten käsittely on aloitettu ja niiden toteutus kokonaisuudessaan ajoittuu useammalle vuodelle.

18 12 Työryhmä on havainnut raportointisovellusten teknisessä toteutustavassa muutostarpeita, joiden ratkaiseminen mahdollistaa kehittämistyön jatkamisen. Vaihtoehtoisen teknisen toteutustavan selvittelytyö on aloitettu vuonna Tarkoituksena on parantaa sovellusten toiminnallisuutta, jotta ne voivat tukea ulosottolaitoksen rakenneuudistusta ja tuoda riittävää sekä luotettavaa tietoa uudistushankkeen vaikutuksista työn sujuvuudelle ja laadulle. Uudistuksia ryhdytään toteuttamaan vuonna 2015 ja tarkoituksena on säilyttää aikaisemmat tilastot vertailutietona uudistuksen toteuttamisaikana Viestintä Valtakunnanvoudinviraston asiantuntijatyöryhmä jatkoi tietojärjestelmästä lähetettävien ulosoton asiakaskirjeiden kieliasun selkeyttämistä. Uljas-tietojärjestelmästä lähetettävät kirjeet ovat merkittävä osa ulosottolaitoksen viestintää suoraan asiakkaille. Vuosittain niitä lähetetään noin kappaletta. Työryhmän työstettävinä olivat mm. velallisen ulosottoasioita koskevan asiakastulosteen uusi ulkoasu, joka saatiin käyttöön keväällä Lisäksi työryhmä kävi läpi ennakkoilmoitukset ja päätökset ulosmittauksista, työantajille lähetettävän maksukiellon, ilmoituksen maksukiellon keskeyttämisestä, ilmoituksen vapaakuukausista sekä selvityspyynnön maksukiellon noudattamatta jättämisistä. Uudistetuista teksteistä pyydettiin kommentit kielenhuoltajilta ja muutamilta ulosoton sidosryhmiltä. Tekstien käyttöönottoa jouduttiin kuitenkin lykkäämään tietojärjestelmän kehittämisrahojen niukkuuden vuoksi vuoden 2015 puolelle. Ulosottolaitos avasi oman sivustonsa oikeushallinnon uuteen yhteiseen intranetiin. Sivut on otettu Valtakunnanvoudinvirastossa aktiivisesti käyttöön koko ulosoton henkilöstölle tarkoitetun sisäisen viestinnän tärkeimpänä kanavana. Samassa yhteydessä avautuivat myös virastokohtaiset intranetsivut, joita on otettu vuoden 2014 aikana ulosottovirastoissa käyttöön vaihtelevasti. Vuoden 2014 alussa julkaistiin uudistetut ja selkeämmin sisällöllisesti hahmotettavat oikeus.fi - internet-sivut, joissa Valtakunnanvoudinvirasto ylläpitää yleistä ulosotto-osiota ja ulosottovirastot omia kotisivujaan. Sivuilla julkaistavasta sisällöstä uudistuivat merkittävästi mm. ulosoton myyntiilmoituspalvelu. Verkkosivujen sisällön kehittäminen jatkuu edelleen. Vuoden 2014 aikana jatkettiin lisäksi ulosottolaitoksen rakenneuudistushankkeen viestintää aktiivisesti organisaation henkilöstölle. Hankkeelle laadittiin muutosviestintäsuunnitelma ja avattiin oma osio ulosoton uuteen intranetiin Kantelut Valtakunnanvoudinviraston oikeudellisen yksikön tehtäviin kuuluvat ulosoton yleinen neuvonta ja asiakaspalvelu, kantelujen tutkiminen, kansalaiskirjeisiin vastaaminen, vahingonkorvausasiat hallinnollisessa menettelyssä ja tuomioistuimissa sekä valtion puhevallan käyttö ulosottovalitusten oikeudenkäyntikuluasioissa. Kertomusvuoden aikana oikeudellinen yksikkö on: - käsitellyt 69 kantelua - käsitellyt 32 hallinnollista vahingonkorvausvaatimusta - antanut 12 vastausta vahingonkorvauskanteisiin - antanut oikeudenkäyntikuluasioihin 63 lausumaa - antanut eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille yhteensä 17 lausuntoa

19 13 - antanut muille tahoille 27 lausuntoa - vastannut 70 kansalaiskirjeeseen - antanut eri yhteisölle 19 vastausta. Oikeudellisen yksikön tulostavoitteena on ollut käsitellä kaikki kantelut kuudessa kuukaudessa. Ratkaistujen kantelujen käsittelyaika on ollut keskimäärin kuusi kuukautta. Yksittäisten kantelujen käsittelyaika ylitti 21 tapauksessa kuusi kuukautta Tarkastustoiminta Vuositarkastustoiminnassa on noudatettu kahden vuoden tarkastusjaksoa, jossa laajat ja suppeat tarkastukset vuorottelevat vuosittain. Vuonna 2014 Valtakunnanvoudinvirasto toimitti laajan vuositarkastuksen 12 ulosottovirastossa. Kymmenessä ulosottovirastossa toimitettiin suppea vuositarkastus, joka kohdistui vain ulosottoviraston asiakasvarojen ja kirjanpidon hoitoon sekä yleiseen tuloksellisuuskatsaukseen. Tarkastukset on toteutettu yhtenäisen tarkastussuunnitelman mukaisesti ja käsitellyt aihealueet jakautuivat perus- ja teemaosan aiheisiin. Laajoissa tarkastuksissa perusosan keskeinen sisältö muodostui ulosottoviraston tuloksellisuuden sekä asiakasvarojen kirjanpidon ja rahaliikenteen tarkastuksesta. Teemaosuudessa käytiin läpi viraston käytännön toimintaa ja tulostavoitteiden toteutumista mm. erikoisperintätoiminnan, yritysperinnän ja vaativan perinnän sekä henkilöstön työkykyyn ja hyvinvointiin liittyvien aiheiden näkökulmista. Lisäksi järjestettiin henkilöstökuuleminen ja käsiteltiin virastokohtaisten tarpeiden mukaisesti tarvittaessa muitakin aiheita mm. tietoturvallisuuteen liittyen. Tarkastajilla oli käytettävissään tarkastusten valmisteluun verrattain laajat raportti- ja tilastotietoaineistot sekä virastoista pyydetyt ennakkotiedot. Tuloksellisuustarkastuksen painopisteenä oli asioiden käsittelyn joutuisuus, etupainotteisuus, asianmukaisuus ja työpinotyöskentelyn toimivuus sekä tulossopimusten riittävän käsittelyn varmistaminen ja huomiointi virastojen toiminnassa. Virastojen yleinen tuloksellisuus ja perintätulokset olivat kokonaisuutena hyvällä tasolla ja perinnän euromääräinen toteutuma on korkealla tasolla kaikissa ulosottovirastoissa. Virastojen yhtenäisiä käytäntöjä ja tulostavoitteiden mukaista toimintaa on pyritty tarkastushavaintojen avulla edistämään. Ulosottovirastojen toiminnassa on kiinnitetty huomiota virastojen oman seurantamenettelyn riittävyyteen ja sisäisen valvonnan ohjeistukseen ja toimivuuteen. Erityisesti on varmistettu maksukieltoja maksusuunnitelmaseurannan sekä työnantajasuoritusten oikeellisuuden valvonnan toimivuutta. Ulosoton asiakasvarojen kirjanpitoa ja rahaliikennettä oli kokonaisuutena arvioiden hoidettu asianmukaisesti ja kirjanpidot olivat ajan tasalla. Joissakin tapauksissa kiinnitettiin virastoissa huomiota realisointeihin liittyviin ennakkolimiittikäytäntöihin sekä maksujen työpinokäytäntöihin. Saapuneiden asioiden kirjaaminen tietojärjestelmään ja siirto täytäntöönpanoon on tarkastushavaintojen mukaan ollut joutuisaa. Henkilöstön työhyvinvointiin ja ammattitaidon ylläpitoon on tarkastushavaintojen mukaan panostettu virastoissa aktiivisesti käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja erilaisin käytettävissä olevin toimintatavoin. Tarkastusten henkilöstökuulemisissa on kartoitettu henkilöstön käsityksiä vuositarkastusaiheista. Ulosoton vuositarkastuksista on laadittu erillinen kertomus vuodelta 2014.

20 Uusi tulosohjaushanke Valtakunnanvoudinvirasto on osallistunut oikeusministeriön vetämään uuden tulosohjaushankkeen pilotointiin. Tarkoituksena on siirtyä entistä strategisemman tulosohjausmallin käyttöön solmittaessa vuoden 2016 tulossopimuksia. Valtakunnanvoudinvirasto on jatkanut ulosoton strategiakartan työstämistä. Kartan lähtökohtana ovat oikeusministeriön hallinnonalan strategiset painopistealueet. 6 ULOSOTTOVIRASTOT 6.1 Velallismäärien kehitys Ulosottovelallisten lukumäärä vuoden aikana Oikeushenkilöt lkm Luonnolliset henkilöt lkm Eri velalliset ulosotossa vuosina Vuosi Velalliset Muutos ed. vuodesta, lkm Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin/kihlakunnanulosottomies ,3 % ,8 % 897* ,3 % 979** ,8 % 1 006** ,4 % 1 018** * sis. myös erikoisperinnässä toimivat kihlakunnanulosottomiehet ** ilman erikoisperinnässä toimivia kihlakunnanulosottomiehiä Vuoden 2014 aikana oli ulosoton perintätoimien kohteena velallista, mikä on 0,4 % vähemmän kuin edellisvuonna. Velallisista luonnollisia henkilöitä oli (89,8 %) ja oikeushenkilöitä (10,2 %). Luonnollisten henkilöiden lukumäärä laski edellisvuodesta velallisella (-0,6 %). Oikeushenkilöiden määrä sen sijaan kasvoi 543 velallisella (1,0 %). Uusia velallisia eli velallisia, joilla ei ole ollut asioita vireillä edeltävän vuoden aikana, oli vuonna 2014 yhteensä ( vuonna 2013). Yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta ulosotossa oli ollut 19,4 prosenttia (19 % vuonna 2013) ja yli kaksi vuotta 27,8 prosenttia (28 %) laskettuna vuoden lopussa vireillä olevista velallisista.

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 201 :1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 20 valtakunnanvoudinvirasto et Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009

Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. valtakunnanvoudinvirasto et. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET JULKAISU 2010:1 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Ulosottotoimen tilastoja vuodelta 2009 valtakunnanvoudinvirasto et Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2008 Ulosottotoimi TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja

Lisätiedot

KUVAILULEHTI 31.3.2016. Tekijät: Julkaisun laji Toimintakertomus. Valtakunnanvoudinvirasto. Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto

KUVAILULEHTI 31.3.2016. Tekijät: Julkaisun laji Toimintakertomus. Valtakunnanvoudinvirasto. Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2015 KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Tekijät: Valtakunnanvoudinvirasto Julkaisun päivämäärä 31.3.2016 Julkaisun laji Toimintakertomus Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto

Lisätiedot

Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa Oikeus 2010 Ulosottoasiat 2009 Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2009 lopussa Vuoden 2009 lopussa ulosottovelallisia oli 243 470. Ulosottovelallisia oli lähes 11 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten

Lisätiedot

Ulosottovelallisia vuoden 2010 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2010 lopussa Oikeus 2011 Ulosottoasiat 2010 Ulosottovelallisia 240 000 vuoden 2010 lopussa Vuoden 2010 lopussa ulosottovelallisia oli 240 132. Ulosottovelallisia oli noin 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten

Lisätiedot

Ulosoton pääpiirteet. Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku

Ulosoton pääpiirteet. Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku Ulosoton pääpiirteet Olipa kerran velka 13.10.2015, Turku Aiheet Ulosotosta yleisesti Ulosoton organisaatio Ulosottomenettelystä Tilastoja Yleisesti Ikäryhmittäin Velkaantumisen syyt Mahdollisuudet vaikuttaa

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Ulosotto Suomessa. Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2015. Julkaisu 2016:1

Ulosotto Suomessa. Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2015. Julkaisu 2016:1 Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 215 Julkaisu 216:1 JULKAISU 216:1 Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 215 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Oikeus 2015 Ulosottoasiat 2014 Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 ulosottovelan määrä velallista kohden on kasvanut ja vastaavasti perinnässä olevien asioiden

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Lisätiedot

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys Suopolku 6 B 01800 Klaukkala EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Asia: VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Lausunto

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusministeriön pilotti Kohti strategisempaa ja selkeämpää tulosohjausta ministeriössä ja hallinnonalalla Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Pilotin tavoitteet Keskeisenä tavoitteena löytää keinoja

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2013

Velkajärjestelyt 2013 Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013 Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden määrä kasvoi 6,0 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2013 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Olipa kerran velka Pirkanmaan ulosottovirasto kihlakunnanulosottomies Mila Riekki kihlakunnanulosottomies Petri Lilja

Olipa kerran velka Pirkanmaan ulosottovirasto kihlakunnanulosottomies Mila Riekki kihlakunnanulosottomies Petri Lilja Olipa kerran velka 13.10.2016 Pirkanmaan ulosottovirasto kihlakunnanulosottomies Mila Riekki kihlakunnanulosottomies Petri Lilja Aiheet Ulosotosta yleisesti Tilastoja Ulosottomenettelystä ja täytäntöönpanotoimista

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto

ULOSOTTOSHOW 28.11.2015. Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto ULOSOTTOSHOW 28.11.2015 Kihlakunnanulosottomies Matti Aalto Kihlakunnanulosottomies Jesse Hohka Helsingin ulosottovirasto Esityksen sisältö - Ulosoton tehtävät ja periaatteet - Tilastoja - Ulosoton organisaatio

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

118 13. Ulosottolaitos

118 13. Ulosottolaitos 13. Ulosottolaitos Kertomusvuoden alusta lähtien toteutetun ulosottotoimen uudelleenjärjestelyn ja siitä voimassa olevien määräysten mukaan täytäntöönpanotoimi kaupungin koko alueella keskitettiin johtavan

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu Antti Soininen

Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu Antti Soininen Velallisena ulosotossa Velka-päivä Joensuu 27.9.2016 Antti Soininen 1 Ulosotto yleisesti Itsenäistä, riippumatonta ja puolueetonta lainkäyttöä Osa oikeuslaitosta Merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Konkurssit 2009. Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset

Konkurssit 2009. Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset Oikeus 2010 Konkurssit 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset Vuoden 2009 aikana tuomioistuimet käsittelivät loppuun yhteensä 3 300 konkurssihakemusta. Määrä on lähes 600 hakemusta

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Talouden ja väestön trendejä - lähtökohtia taloussuunnitelman laadintaan. Juha Metso

Talouden ja väestön trendejä - lähtökohtia taloussuunnitelman laadintaan. Juha Metso Talouden ja väestön trendejä - lähtökohtia taloussuunnitelman 2016-18 laadintaan Juha Metso 14.4.2015 Aikataulu 6.5.2015 2 Taloussuunnittelu 2016-18 - käsittelyt lautakunnassa Maalis Huhti Touko Kesä Heinä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Ulosoton velalliskartoitus

Ulosoton velalliskartoitus Ulosoton velalliskartoitus HTSY Verohallinto 25.9.2012 Verohallinto 2 (5) ULOSOTON VELALLISKARTOITUS Ulosoton velallisista on laadittu ilmiöselvitys. Ulosottovelallisia on tarkastelu ja luokiteltu Verohallinnosta

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Aika klo 9.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

Aika klo 9.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 13.12.2006 klo 9.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine Oikeusministeriö

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.5.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi hieman viime

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois-Suomi2 Koordinaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012-31.10.2014 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot