LYHENNELMÄ ATERIAPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN OPETUKSEN JA ROINAN TARPEISIIN FORSSAN, HUMPPILAN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUEELLA - RAPORTISTA

Transkriptio

1 o2y, `/, LYHENNELMÄ ATERIAPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN OPETUKSEN JA ROINAN TARPEISIIN FORSSAN, HUMPPILAN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUEELLA - RAPORTISTA Tulevaisuuden ateriatuotannon ratkaisuja on tarkasteltu raportissa toisaalta pelkästään opetuksen tarpeiden pohjalta, toisaalta sekä opetuksen ja hoivan yhdistettyjen tarpeiden pohjalta. Opetuksella tarkoitetaan koulujen ja päiväkotien aterioita ja hoivalla sairaalan, vanhusten ja kehitysvammaisten hoivalaitosten ja päivätoimintakeskusten aterioita sekä kotipalveluaterioita. Eri vaihtoehtoja on tarkasteltu sekä selvitykseen osallistuneiden kuntien kannalta että heidän muodostamansa yhteisen seutukunnallisen kokonaisuuden kannalta. Osallistuneiden kuntien ja Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n ateriapalveluiden nykyinen toimintatapa ja ateriamäärät kuvattiin raportissa, käytettävissä olevien laitteiden ja tilojen kunto arvioitiin ja korvausinvestointien tarve selvitettiin toiminnan jatkuessa entisellään nykyisissä tiloissa. Henkilöstön ikärakenne ja eläkeiän saavuttaminen osallistujittain kuvattiin raportissa. Eri vaihtoehtoja tulevaisuuden toimintamalleista selvitettiin ja niiden kustannusvaikutuksia analysoitiin. Neljän kunnan ruokapalveluissa työskentelee yhteensä 99 työntekijää. Heistä eläköityy vuoteen 2025 mennessä 49 % eli 48 henkilöä saavuttaa 63 vuoden iän. Forssan ja ympäristö kuntien a teriapalvelujen eläköityminen vuoteen 2025 mennessä Henkilöstön eläköityminen prosentteina esitettynä Ypäia, Tammela S 50% Humppil a i Ø94, Loiku nykyisistä työntekijöistä v.2025 mennessä 63v täyttävät Nykyisiä kustannuksia vertailtaessa voidaan todeta että seutukunnallisesti opetuksen (koulujen ja päiväkotien) aterioiden kustannukset eri kunnissa ovat hyvin lähellä toisiaan. Pieniä eroavaisuuksia selittää kuljetuskustannusten ja vuokrien erilainen laskentatapa kunnittain. Hoivapuolen aterioiden kustannuksissa on hieman enemmän hajontaa seutukunnallisesti vertaillen. Forssan osalta hoivaaterioiden kustannuksia nostavat sairaalan ateriapalvelujen erityistarpeet, kuten keskitetty jakelu keskuskeittiöstä (ateriat valmiina tarjottimella), useat pienet ja haastavat hoivayksiköt sekä Korkeavahan keittiössä valmistettavat kahteen henkilöstöravintolaan toimitettavat henkilöstöateriat.

2 Seuraavassa taulukossa on laskettu yhteen arkipäivisin valmistettavien lounaiden määrät. Opetukseen on laskettu koulujen ja päiväkotien lounaat. Hoivapuolen lounasmäärissä on laskettu yhteen sairaalan, vanhusten ja kehitysvammaisten hoivalaitosten ja päivätoimintakeskusten sekä kotipalveluaterioiden ja henki östöravintoloiden lounasmäärät. Lounasaterioiden jakauma opetuksen ja hoivan kesken (ilman FAI:ta * Lounasmäärätlarki v Opetus Hoiva Yht. Forssa Hum ila Tammela Ypäjä Yhteensä *) FAI osallistuiselvitykseen, mutta muista osallistujista poiketen sen keittiöt ovat hyvässäkunnossa. FAI:l/a opetuksenlounaita on 400 kpl / pv Yhteenveto Forssan ja ympäristökuntien kokonaisinvestointitarpeesta, jos nykymuotoinen toiminta jatkuu Kokonaisinvestointitar eet Forssan keskuskeittiöt Forssan alvelukeittiöt Hum ila* Ypäjä Tammela Yhteensä Opetus 1 415,8 219,0 542,0 200,0 787,0 3163,8 Hoiva 2280,7 57,7 0,0 295,0 7, ,4 Yhteensä 3696,5 276,7 542,0 495,0 794, ,2 *) Humppilan ainoa valmistuskeittiö on yhteiskeittiö Kokonaisinvestoinneissa on huomioitu sekä laitteiden että rakennusinvestointien tarve yhteensä. valmistuskeittiö on yhteiskeittiö, jossa valmistetaan sekä opetuksen että hoivan ateriat. Taulukossa investointitarve on laskettu opetuksen yhteissummaan. Seuraavassa on esitetty investointitarpeet kahdessa eri seutukunnallisen keskuskeittiön vaihtoehdossa. Seutukunnallinen keskuskeittiö opetuksen 'a hoivan tarp Kokonaisinvestointitar eet Keskuskeittiö Forssa Hum ila Ypäjä Tammela Yhteensä Rakennus 4 550,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 Laitteet 697,0 820,2 142,3 124,5 206,0 1990,0 Yhteensä 5 247,0 820,2 142,3 124,5 206, ,0 Mahdollisia palvelukeittiöiden rakennusinvestointeja ei huomioitu, sillä valmistuskeittiön muutos palvelukeittiöksi e yleensä vaadi rakennusinvestointeja

3 Kokonaisinvestointitar eet Keskuskeittiö Forssa Hum ila Ypäjä Tammela Yhteensä Rakennus 2 996,0 0,0 0,0 0,0 0, ,0 Laitteet 639,9 476,0 126,5 93,0 187,0 1522,4 Yhteensä 3 635,9 476,0 126,5 93,0 187, ,4 opetuksen ja hoivan yhteinen seutukunnallinen keskuskeittiöinvestoinnin kokonaisuudessaan on Seuraavassa on laskettu keskimääräisiä vuosikustannuksia kannalta eri vaihtoehdoissa. seutukunnan ja yksittäisen kunnan Seutukunta yhteensä henkilöstö- kuljetus- Investointien Keskimääräinen toimintamallilla 0,0 0,0-498,7-498,7 opetuksen 'a hoivan tarpeisiin 789,2 37,7-590,0 236,9 opetuksen tarpeisiin 251,9 25,3-415,0-137,8 Seudullinen opetuksen ja hoivan yhteinen keskuskeittiö on keskimääräisiltä vuosikustannuksiltaan jatkaminen nykyisellä mallilla. Forssa henkilöstö- kuljetus- Investointien Keskimääräinen toimintamallilla 0,0 0,0-334,4-334,4 opetuksen 'a hoivan tarpeisiin 308,2 98,5-350,4 56,3 opetuksen tarpeisiin 50,0 46,3-235,8-139,5 Forssan kannalta vastaavat säästöt olisivat opetuksen ja hoivan seudullisen keskuskeittiön

4 Keskimääräiset vaikutukset vuosikustannuksiin eri v Humppila henkilöstökustannuksiin kuljetuskustannuksiin Investointien vuosikustannukset Keskimääräinen vuosivaikutus toimintamallilla 0,0 0,0-47,8-47,8 opetuksen 'a hoivan tarpeisiin 136,3-13,4-66,4 56,5 opetuksen tarpeisiin 93,3-1,2-46,8 45,3 Humppilalle vastaavat säästöt olisivat opetuksen ja hoivan seudullisen keskuskeittiön Tammela henkilöstö- kuljetus- Investointien Keskimääräinen toimintamallilla 0,0 0,0-74,4-74,4 o etuksen 'a hoivan tarpeisiin 211,7-41,1-121,6 49,0 opetuksen tarpeisiin 65,5-20,9-94,7-50,1 Tammelan säästöt opetuksen ja hoivan seudullisen keskuskeittiön vaihtoehdossa olisivat noin 120 Ypäjä henkilöstö- kuljetus- Investointien Keskimääräinen toimintamallilla 0,0 0,0-42,1-42,1 opetuksen 'a hoivan tarpeisiin 132,9-10,3-55,4 67,2 opetuksen tarpeisiin 43,1 0,5-34,9 8,7 Ypäjälle säästöt opetuksen ja hoivan seudullisen keskuskeittiön vaihtoehdossa olisivat noin 110 Kaikkien kuntien keskimääräiset vuosikustannukset vähenisivät, jos seutukunnalla olisi yhteinen keskuskeittiö. Tulos on sama huolimatta siitä, olisiko keskuskeittiö tarkoitettu opetuksen ja hoivan yhteiseen käyttöön tai pelkän opetuksen käyttöön.

5 Proiektiryhmän suositukset iatkotoimiksi Projektiryhmän jäsenet Leena Ahola Soile Haavisto Pirjo-Maarit Hellman Leena Järvenpää Terhi Källi Tanja Kalliola Jaana Ketonen Janita Kylänpää Maarit Nikula Jorma Vettenranta Tammelan kunta Loimijoen Kuntapalvelut Oy Ypäjän kunta Forssan kaupunki Humppilan kunta Loimijoen Kuntapalvelut Oy Loimijoen Kuntapalvelut Oy Ypäjän kunta Humppilan kunta Tammelan kunta Lisäksi selvitykseen osallistuivat Hannu Jalava Tammelan kunta Maarit Sihvonen Humppilan kunta Sari Tallbacka FAI Projekti ryhmä ehdottaa uuden seudullisen keskuskeittiön rakentamista. Taustaa raportille Forssalla ja Tammelalla on akuutti tarve investoida keskuskeittiöihin, Humppilan ja Ypäjän tarve konkretisoituu noin viiden vuoden kuluessa. Nykyiset tuotantomenetelmät eivät mahdollista ateriapalveluhenkilöstön työpanoksen ja tuotantolaitteiden tasaista käyttöä työaikana. Ateriapalveluhenkilöstö on ikääntynyttä ja jopa puolet voi jäädä eläkkeelle seuraavan vajaan 10 vuoden sisällä. Ammattitaitoisen ateriapalveluhenkilöstön palkkaaminen on hankalaa, sillä ala ei kiinnosta opiskelijoita. Uusi keskuskeittiö mahdollistaisi palveluprosessien tehostamisen ja tuotantomenetelmien monipuolistamisen. Kuljetuskustannukset jäävät maltillisiksi, kun kuljetukset eivät ole enää aikataulusidonnaisia. Uudella keskuskeittiöllä vastataan eläköitymisen haasteeseen ilman irtisanomisia. Myös riskienhallinnan näkökulma ja lähiruoan käyttömahdollisuudet on huomioitu raportissa. Seutukunnan kannalta yhteisen seudullisen keskuskeittiön rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa rakennettiinpa se kunnan oman perusopetuksen ja päiväkotien tarpeisiin (opetus) tai opetuksen ja hoivan yhteisiin tarpeisiin.

6 Yksittäisen kunnan kannalta nykymallilla jatkaminen on kaikkein kallein vaihtoehto jokaiselle kunnalle. Hyöty eroaa kunnittain tarkastellessa, mutta kaikille kunnille edullisin vaihtoehto on rakentaa yhteinen seudullinen keskuskeittiö opetuksen tai opetuksen ja hoivan yhteisiin tarpeisiin. Työpaikkojen kannalta Haluamme säilyttää työpaikat seutukunnalla, mikä voidaan varmistaa parhaiten perustamalla seudullinen keittiö, josta tuotteita voidaan myydä myös seutukunnan ulkopuolisiin kuntiin. Palvelukeittiöiden on ajateltu jäävän kunnan omaksi toiminnaksi, jolloin palvelukeittiäiden henkilöstö jää kunnan palkkalistoille. Forssan osalta ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä. Seutukunnallisen keskuskeittiön edellytyksiä Yhteisen keskuskeittiön tulee sijaita logistisesti hyvien tieliikenneyhteyksien varrella, mielellään keskeisellä paikalla. Kohteeseen tulisi olla kaksi tieliittymää, erikseen tulevien ja lähtevien kuljetusta varten. Kuljetusten turvallisuuden varmistaminen ja niiden aiheuttaman häiriön minimoiminen tulee ottaa huomioon. Keittiö tulee suunnitella hyvin sekä sisäisen että ulkoisen logistiikan kannalta, joko osana isompaa hanketta, esimerkiksi osana Forssan monitoimikeskusta tai erillisenä rakennuksena, esimerkiksi Tammelan Kaukjärven teollisuusalueelle. Investoinnin ajankohta Tammelan koulukeskuksen keskuskeittiö ja Forssassa Tölön keskuskeittiö ovat välittömän investoinnin tarpeessa. Muiden investoinnit voivat odottaa noin viisi vuotta. Investointisuunnittelun alusta tuotannon aloittamiseen voi arvioida kuluvan noin kaksi vuotta. Mikäli tuotannon halutaan alkavan vuoden 2019 alusta, päätöksiä tarvitaan vielä tämän vuoden aikana. Investoinnin koko Vaikka Soten aterioista jatkossa ei tiedetä, on selvää, että tuotteiden hinnoilla on suuri merkitys palvelun tuottajaa valittaessa. Jotta mahdollistetaan paras paikallinen kilpailukyky mahdollisissa kilpailutuksissa, tarvitaan tehokas seudullinen tuotantolaitos, jossa voidaan käyttää uusia tuotantomenetelmiä.

7 Mikäli Soten ruokailu jäisi toteutumatta, tuotantolaitoksen toimintaa voidaan sopeuttaa vastaamaan pelkkää opetuksen tarvetta ja säilyttää varsinaisen toiminnan tehokkuus, vaikka osa tiloista jäisi vajaakäytölle. Tällöin on mahdollista valmistaa tuotteita myös seutukunnan ulkopuolisille kunnille. Kapasiteettia voidaan myös helposti kasvattaa työaikajärjestelyillä, kun rakennusinvestointi on riittävä sekä opetuksen että hoivan tarpeisiin. Investoinnin veloittaminen tuotteiden hinnoissa Investoinnin kustannukset ja korot veloitetaan palvelun tuottavalta yhtiöltä vuokrina, joka sisällyttää ne sellaisenaan tuotteiden hintoihin. Investoinnin rahoittava kunta tai kiinteistöyhtiö ei veloita vuokrissa katetta, vaan kustannukset veloitetaan omakustannusperiaatteella. Palvelun tuottaja Sijaitseepa keskuskeittiö missä kunnassa tahansa, ei ole tarkoituksenmukaista perustaa uutta yhtiötä hoitamaan toimintaa, vaan Loimijoen Kuntapalvelut Oy jatkaa in-house - yhtiönä palvelun tuottamista. Kunnat voivat ostaa kilpailuttamatta palveluita palvelun tuottajalta omistaessaan yhden osakkeen yhtiöstä. Vaikka tuotanto jatkossa tapahtuisi osana isompaa yritystä varmistaisi työn tekemisen seutukunnalla., seudullinen keskuskeittiö Päätöksenteko Jotta investointi on järkevä toteuttaa, ainakin Forssan ja Tammelan päätöksiä tarvitaan mahdollisimman nopeasti. Kaikkien kuntien ei tarvitse päättää osallistumisesta investointiin samanaikaisesti, vaan esimerkiksi Humppila ja Ypäjä voivat tulla mukaan myöhäisemmässä vaiheessa. Raportin tulokset informoidaan selvitykseen osallistuneiden kuntien päättäjille, minkä jälkeen niistä tiedotetaan yleisesti. Mikäli kunta päättää lähteä mukaan seutukunnallisen keskuskeittiön hankkeeseen, kunta nimeää päätöksenteon yhteydessä ateriapalveluista vastaavan henkilön mukaan kyseiseen hankesuunnitteluun.