Teuron ja Portaan koulujen valmistuskeittiöiden sa nee raus tar peet ovat riippuvaisia kouluverkkopäätöksistä.

Transkriptio

1 Kunnanhallitus SEUDULLINEN KESKUSKEITTIÖHANKE 160/ /2017 KHALL 138 Forssan kaupunginhallitus on käsitellyt seudullisen kes kus keit tiöasian etenemistä kokouksessaan ja pyy tä nyt Tammelan kunnan kannanottoa asiasta toukokuun 2017 lop puun mennessä. Tammelan keittiöverkon nykytilanne: Tammelan ruokapalveluita on kehitetty määrätietoisesti vuo des ta 2006 alkaen, tavoitteena ruoka- ja puh dis tus pal ve lui den yhdistäminen ja palvelujen tuottaminen mah dol li sim man kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Lähiruuan käy tön lisääminen on jo vuosia ollut ruokapalveluiden stra te gi se na tavoitteena. Vuosien aikana ruu an val mis tus ta on keskitetty ja valmistuskeittiöt ovat vähentyneet kym me nes tä neljään. Nyt toimivien Ruisluodon pal ve lu kes kuk sen, koulukeskuksen, Teuron koulun val mis tus keit tiöi den kunto on erittäin huono, vain Portaan koulun val mis tus keit tiön kunto on tyydyttävä. Koulukeskuksen keittiö toimii keskuskeittiönä, josta kul je te taan ruoka Letkun, Riihivalkaman, Kaukjärven ja Myllykylän kou luil le sekä Tammitarhan päiväkodille. Koulukeskuksen keit tiö on valmistunut vuonna 1982 eikä siihen ole tehty lain kaan peruskorjauksia. Terveystarkastaja on lau sun nos saan todennut, että koulukeskuksen val mis tus keit tiön tilojen kunnossa ja soveltuvuudessa on sellaisia puut tei ta, jotka aiheuttavat toiminnallisia ongelmia ja mah dol li ses ti myös elintarviketurvallisuuden vaarantumisen. Nämä puut teet tulevat vaikuttamaan jatkossa vi ran omais tar kas tuk ses sa annettavan OIVA-tarkastuksen arvosanaan (Ter veys tar kas ta ja Jallin lausunto liitteenä). Ruisluodon palvelukeskuksen keittiö on peruskorjattu vuon na 1998 ja myös se alkaa olla remontin tarpeessa. Tu le vas sa sote-uudistuksessa keittiön toiminta siirtyy maakunnan alai suu teen ja se saattaa muuttaa keittiön toimintaa, joten sen korjaus kannattaa siirtää myöhempään ajankohtaan. Teuron ja Portaan koulujen valmistuskeittiöiden sa nee raus tar peet ovat riippuvaisia kouluverkkopäätöksistä. Tammelan ruokapalveluiden tarve tulevaisuudessa: Tammelan kunnan tulevaisuuden tarve ruokapalveluiden osal ta

2 koskee vain sivistyksen palvelualuetta eli var hais kas va tus ta ja koulutoimea. Tammelan kouluverkkoselvityksen yh tey des sä tehdyn oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä vä he nee vuoteen 2024 mennessä noin 160 oppilaalla. Vai ku tuk set ruokapalveluiden tarpeeseen varhaiskasvatuksen ja koulutoimen osalta laskevat nykyisestä 985 annoksesta al le 800 annokseen. Maakuntauudistuksessa 2019 sote-tukipalvelutehtävät ja työn te ki jät siirtyvät maakuntiin tai maakuntakonserniin kuu lu viin yhteisöihin. Julkisen hankintalain mukaan maakunta on erillinen hankintayksikkö, jonka pitää kilpailuttaa os ta man sa palvelut, eikä se voi ostaa palveluja suoraan kun nis ta. Kunta puolestaan ei voi tehdä tarjousta ja myydä tu ki pal ve lu ja ellei se yhtiöitä toimintaansa. Tammelan osalta tämä kos kee Ruisluodon keittiötoimintaa sekä laitoshuoltoa eli yh teen sä yhdeksää (9) työntekijää sekä Tammikartanon pal ve lu keittiö tä eli yhtä (1) työntekijää, jotka siirtyvät maa kun ta or ga ni saa ti oon. Maakuntauudistuksessa ruoka- ja puh dis tus pal ve lui den henkilöstö vähenee kymmenellä hengellä eli 31:stä 21 työntekijään. Henkilöstökulut ja keittiöiden muut toi min ta ku lut n siirtyvät maakunnan vastattaviksi. Etenemisvaihtoehdot: Vaihtoehto 1. Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n Design Lime Oy:llä teettämän sel vi tyksen mukaan yksi vaihtoehto tuottaa Tammelan kun nan tarvitsemat ruokapalvelut on rakentaa uusi seudullinen kes kus keit tiö, joka hinta-arvio on noin 5 miljoonaa euroa. Keit tiö ra ken nuk sen rakennuttajana ja omistajana Forssan kau pun gin ja Tammelan kunnan yhteisesti omistama kiin teis tö osa ke yh tiö. Perustettava kiinteistöosakeyhtiö ottaisi lai naa ja rakennuttaisi keskuskeittiön. Forssan kaupunki eh dot taa osakepääoman jakamista nykyisten ateriamäärien suh teel la eli 30 prosenttia /70 prosenttia. Tammelan osuus ra ken ta mis kus tan nuk sis ta on noin 1,5 miljoonaa euroa. Kos ka Tammelan kunta on luopumassa sote-tukipalveluista ja jatkossa tarvitsee vain lakisääteiset sivistystoimen ateriat ja prosenttiosuudet ovat 24/76 eli Tammelan osuus ra ken ta mis kus tan nuk sis ta tällä jaolla olisi n. 1,2 miljoonaa euroa. Tontti vaihtoehtoja on selvityksessä ollut kaksi. Toinen si jait see Forssassa Munkkiniementien varrella ja se on yk si tyi ses sä omistuksessa. Forssan kaupunki mahdollisesti ostaisi ton tin ja vuokraisi sen perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle. Tam me lan tontti sijaitsee 10-tien varrella Kaukjärven teol li suus alu eel la ja on kunnan omistuksessa. Kunta voi myydä tai vuokraa tontin kiinteistöosakeyhtiölle Tontit ovat ra ken net ta vuu del taan selvityksen mukaan melko tasavertaisia (Ark ki teh ti ku vio Oy:n rakennettavuusselvitys liitteenä). Fors sas sa sijaitsevalle tontille

3 vesilaitos takaa varmistetun elin tar vi ke ve den saan nin pumppaamosta sekä Forssan voi ma lai tos varmistaa sähkönsaannin poikkeustilanteissa. Tam me lan Kaukjärven tontille elintarvikevesi voidaan poik keus ti lan teis sa toimittaa säiliöautolla ja varavirtaa voidaan tuot taa kiinteällä tai siirrettävällä voimalalla. Suosituksena täl lai sil la laitoksilla olisi, että niillä olisi oma varavoimakone. Tammelan Kaukjärven teollisuusalueelle vesi tulee nor maa li ti lantees sa Pätinkiharjun vedenottamolta, mutta häi riö ti lan tees sa vesi voidaan vaihtoehtoisesti toimittaa Syrjänharjun ve den ot ta mol ta. Seutukeittiö-mallissa kunnan on saneerattava myös pal ve lu keit tiöt mm. koulukeskuksen keittiö, niin että ne voivat ottaa vas taa jäähdytettyä, kylmää ruokaa ja säilyttää sitä sekä kuu men taa tai kypsentää ruokaa tarpeen mukaan. Sel vi tyk ses sä ei ole arvioitu palvelukeittiöiden ra ken ta mis in ves toin te ja, mutta Tammelan kunnan 2015 teettämässä ruo ka pal ve lu sel vi tyk ses sä ne on arvioitu n. olevan n euroa il man sote-keittiöitä. Ateriapalvelujen tuottamisesta seudullisessa keittiössä vas tai si Forssan kaupungin ja Forssan seudun hy vin voin ti kun ta yh ty män omistama Loimijoen kuntapalvelut Oy. Tam me lan kunta on osallisena Loimijoen Kuntapalveluissa Forssan seu dun kuntayhtymän omistusosuuden kautta. Tammelan kun ta voi myös tarvittaessa ostaa Loimijoen Kun ta pal ve lui den osakkeen, jonka arvo on euroa. Tammelan kun nan keittiöhenkilökunta, jakelukeittiöitä lukuun ottamatta, siir tyi si liikkeenluovutuksen perusteella vanhoina työn te ki jöi nä Loikun palvelukseen. Palvelu- ja jakelukeittiöiden hen ki lö kun ta jää kunnan työntekijöiksi. Koulukeskuksen val mis tus keit tiöl lä työskentelee neljä työntekijää, joista kaksi siir tyi si Loikun palvelukseen. Koulukeskuksen keittiö muuttuu pal ve lu keit tiök si ja sitä hoitamaan tarvitaan vähintään kaksi työn te ki jää. Sote-keittiöissä eli Ruisluodossa ja Tam mi kar ta nos sa työskentelevät siirtyisivät joka tapauksessa ensin maa kun nan organisaatioon ja sieltä alueella toimivan tu ki pal ve lu tuot ta jan palvelukseen. Aterioiden hinta seutukeittiöllä muodostuu seuraavista ku luis ta: Vuokrat kiinteistöyhtiölle, seutukeittiön tuotantokulut, kul je tus ku lut sekä yhtiön hallinnon vyörytykset keittiölle. Pal ve lu- ja jakelukeittiöiden toimintakulut maksaa kunta. Seudullisen keskuskeittiön rakentamisselvityksessä olivat alus sa mukana myös Humppilan ja Ypäjän kunnat, mutta jät täy tyi vät pois toistaiseksi. Jokioisten kunta ei lähtenyt mu kaan selvitykseen, koska heidän koulu- ja keittiöverkkonsa on uusittu viimevuosien aikana. Vaihtoehto 2. Tammelan kunnan 2015 Damico Oy:llä teettämän ruo ka pal ve lu sel vi-

4 tyk sen mukaan toinen vaihtoehto on tuottaa la ki sää tei set eli varhaiskasvatuksen ja koulutoimen ateriat kun nan omana toimintana ja saneerata koulukeskuksen keittiö kun nan keskuskeittiöksi. Tammelan koulukeskuksen yläasteen tilat, joissa keittiö ja ruo ka sa li sijaitsevat ovat kokonaisuudessaan saneerauksen tar pees sa. Tilojen ilmanvaihto, tilajako mm. opettajiston osal ta ja esteettömyys eivät vastaa tämän päivän kou lu ra ken nuk sen vaatimuksia. Koulun talotekniikka kaikilta osin on vanhentunutta. Keittiötilat 140 m2 on todettu jo vuonna 2006 tehdyssä ruokapalveluselvityksessä erittäin huo no kun toi sik si ja ahtaiksi. Ruuanvalmistus- ja kylmälaitteet ovat jat ku van korjauksen tarpeessa. Koulukeskuksen yläkoulun osaan on hyvä tehdä ko ko nais val tai nen saneeraussuunnitelma, jossa keittiötilaa laa jen ne taan n. 60 m2 ja ruokasali suunnitellaan monitoimitilaksi, jo ka palvelee myös opetusta ja liikuntasalissa järjestettäviä ti lai suuk sia. Suunnitteluun voidaan liittää myös opetustilojen se kä opettajiston peruskorjaukset sekä hissin rakentaminen lii kun ta ti loi hin. Keittiötilan laajentaminen onnistuu ra ken nuk sen sisätiloissa, koska esim. ruokasalia voidaan käyttää ope tuk sen monitoimitilana. Keittiön tilasuunnittelussa ja lai tehan kin nois sa on huomioitava lähiruuan käyttö esim. vi han nes ten käsittely- ja kylmäsäilytystiloissa. Keittiösaneerauksen hinta on keskimäärin 2500 /m2 eli 200 m2 keittiön saneerauskulu on n euroa, jos sa nee rat ta van kiinteistön rakenteista ei löydy yllättäviä vau rioi ta. Laitteiden uusiminen keittiölle kustantaa n eu roa. Koulukeskuksen yläkoulun osan ja keskuskeittiön sa nee raus on hyvä tehdä ennen kuin Ruisluodon keittiön toiminta 2019 vuoden alusta siirtyy maakunnalle, että sitä voidaan käyt tää koulukeskuksen väistötilana Norrintien kou lu ra ken nuk sen ohella, eikä tarvita erillisiä vuokrattavia parakki väis tö ti lo ja. Palvelu- ja jakelukeittiöiden saneerauksia ei juurikaan tar vit se tehdä, koska oman keskuskeittiön mallissa ruoka kul je te taan kuumana kouluihin ja päiväkoteihin. Kyläkouluihin on han kit ta va lähivuosina uusia suurtalous kylmälaitteita ja uu ne ja. Jos Norrintien koulukiinteistö tulee koulu käyttöön, sen keittiön lattia, tiskikone ja uunit on uusittava. Hinta-arvio on n euroa. Keskuskeittiön henkilöstön tarve riippuu kunnan kou lu ver kon koosta. Oman keskuskeittiön laskennallinen työvoiman tar ve on 5 henkilöä, joista osa voi tehdä osittain myös puh dis tus pal ve lun tehtäviä. Aterioiden hinta kunnan omalla keskuskeittiöllä muodostuu seu raavis ta kuluista: Vuokra tekniselle, valmistuskeittiön tuo tan to ku lut,

5 kuljetuskulut sekä palvelukeittiöiden kulut. Liitteet: - Forssan kaupunginhallituksen pöytäkirjanote Forssan ja Tammelan keskuskeittiötonttien ra ken net ta vuus sel vi tys - Lyhennelmä ateriapalveluiden kehittämisestä... - Terveystarkastajan lausunto Damico Oy:n ruokapalveluselvityksen tiivistelmä Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66, ): Kysymys: Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen? Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten mää rän kehittymiseen? Vaikuttaako päätös positiivisesti työ paik kojen muodostumiseen? Onko palvelu mahdollista ulkoistaa? Kyllä Ehkä Ei Valmistelija: Ruoka- ja puhdistuspalvelujohtaja Leena Ahola, puh Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää Forssan kaupungille, että neu vot te lu ja yhteisen keskuskeittiön rakentamiseksi jat ke taan pikaisesti seuraavien esitysten pohjalta: 1. Tammelan kunnanhallitus edellyttää seu tu keit tiön ra ken ta mis ta Kaukjärven teollisuusalueella sijaitsevalle ton til le, koska Arkkitehtikuvio Oy:n laatimassa ra ken net ta vuus sel vi tyk ses sä ei todettu oleellisia eroja Tammelan ja Fors san tonttien välillä. 2. Koska Tammelan kunta on luopumassa so te-tu ki pal ve luis ta ja jatkossa tarvitsee vain lakisääteiset si vis tys toi men ate riat, niin prosenttiosuudet aterioiden val mis tuk ses sa ovat 24/76 eli Tammelan osuus 5 miljoonan euron ra ken ta mis kus tan nuk sis ta tällä jaolla on n. 1,2 miljoonaa eu roa. 3. Tammelan kunnanhallitus edellyttää osapuolilta val tuus to ta soista päätöstä seutukeittiön rakentamiseen osal lis tu mi ses ta mennessä. Jos päätökset ovat seu dul li sen keittiön rakentamista puoltavia, Tammelan tek ni nen pal ve lu alue aloittaa välittömästi koulukeskuksen keit tiön sa nee raus suun nit te lun palvelukeittiöksi. 4. Mikäli edellä mainituista kohdista ei ole val tuus to ta soi sia päätöksiä mennessä, kunnan tekninen pal ve lu alue aloittaa välittömästi Tammelan koulukeskuksen ylä kou lun osan kokonaisvaltaisen saneeraussuunnittelun, jon ka osana suunnitellaan kunnan omia tarpeita vastaavan val mis tus keit tiön ja monitoimi-ruokasalin suunnittelu.

6 Käsittely kokouksessa: Ruoka- ja puhdistuspalvelujohtaja Leena Ahola selosti kokouksessa. asiaa Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen jäsen Minna Nis si lä esitti, että kunnanhallitus päättää, että kunta tuottaa var hais kas va tuk sen ja koulutoimen ateriat kun nan omana toi min ta na ja saneeraa koulukeskuksen keittiön kun nan kes kus keit tiök si esittelytekstin 2. vaihtoehdon mukaisesti. Päivi Sotka, Eero Pura ja Raija Suonpää kannattivat Nis si län ehdotusta. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kan na tet tu ehdotus, puheenjohtaja esitti, että suoritetaan äänestys. Suo ri te tussa äänestyksessä pohjaehdotus sai yhden äänen (Is mo Ojansuu) ja Minna Nissilän ehdotus sai kuusi ääntä (Min na Nissilä, Olli-Pekka Jasu, Harri Kaunisto, Eero Pura, Päi vi Sotka ja Raija Suonpää). Puheenjohtaja totesi Minna Nissilän ehdotuksen tulleen kun nan hal lituk sen päätökseksi. Päätös: Kunnanhallitus päätti, että kunta tuottaa var hais kas va tuk sen ja koulutoimen ateriat kunnan omana toimintana ja sa nee raa koulukeskuksen keittiön kunnan keskuskeittiöksi esit te ly teks tin 2. vaihtoehdon mukaisesti.