Liikunnallisen elämäntavan hyödyt työelämässä

Transkriptio

1 Liikunnallisen elämäntavan hyödyt työelämässä Ilkka Heinonen, LitM, FM, FT Kollegiumtutkija, liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti Valtakunnallinen PET-keskus & Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen laitos Luonnontieteiden ja lääketieteen kollegium Turun yliopisto Työsuojelupäivät

2 Esityksen sisältö Taustaa liikunnasta, kunnosta ja terveydestä Liikunnan vaikutukset aivoihin Suomalaisten työikäisten fyysinen aktiivisuus Istuminen ja terveys mitä tällä hetkellä tiedetään? Kehityskohteita työikäisten liikunnan edistämistä ajatellen

3 Morris ym. Lancet tutkimus fyysisen aktiivisuuden merkityksestä sydäntapahtumien ehkäisyssä Lontoolaisten työssä fyysisesti aktiivisten bussityömiesten ja postinjakelumiesten vertailu vain koko ajan bussia ajavien ja toimistotyötä tekevien postityöntekijöiden välillä 50% vähäisempi sepelvaltimotapahtumien ilmaantuminen fyysisesti aktiivisten työntekijöiden hyväksi

4 Annos-vaste suhteet ja valtimotautikuolleisuus Sattelmair et al. Circulation 2011

5 Liikunta (valtimo)tautien ehkäisyssä 50% väheneminen valtimosairausriskissä voidaan saavuttaa suorittamalla 2 tuntia kohtalaisen reipasta liikuntaa (6-10 MET) 3 kertaa viikossa Hölkkä km/h vauhdilla Pyöräily km/h vauhdilla 20 min reipas kävely päivittäin polttaa noin 700 kcal viikossa, mikä laskee valtimotautiriskiä 30-40% Myös matalampi tehoinen, tai vain kerran viikossa harrastettu liikunta laskee valtimotaudin kehittymisen riskiä >4 MET VO 2max tason jälkeen 1 MET:n parannus kunnossa laskee kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin 12-20% normaaliväestössä European Heart Journal 2015, 36: ; Cardiology 2016, 134:

6 Vasta noin 50% liikunnan valtimosairauksilta suojaavista vaikutuksista tunnetaan Cardiovascular disease Coronary heart disease Mora et al. Circulation 2007

7 Liikunta ehkäisee monia syöpiä Moore et al JAMA Internal Medicine

8 Liikunta, kunto ja kuolleisuus Hyvä kunto antaa suojaa Myers et al. NEJM 2002

9 Akuutin fyysisen aktiivisuuden fysiologiset vaikutukset Heinonen I. et al. Physiology 2014

10 Liikuntaharjoittelun fysiologiset vaikutukset Heinonen I. et al. Physiology 2014

11 Työkyky ja siihen vaikuttavia asioita Suomalaisten terveys on jatkuvasti parantunut, mutta OECD-maiden välisessä vertailussa Suomen työkyvyttömyysmenot ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevan väestön osuus ovat yksi korkeimmista Yleisimmät työkyvyttömyyden syyt Suomessa ovat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit Vuosittain menetetään noin puoli miljoonaa työvuotta siksi, että osa työvoimasta poistuu työelämästä ennen virallista eläkeikää Sairauspoissaoloja aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinvaivat, joita on yli miljoonalla suomalaisella THL, VLN:n liikunta ja työurat - julkaisu J. Ilmarinen (2010), Työterveyslaitos

12 Hyväkuntoinen työntekijä sairastaa vähemmän ja jaksaa paremmin, niin työssä kuin vapaa-ajalla Enemmän liikuntaa harrastavilla on vähemmän sairauspoissaoloja Sekä fyysisistä vaivoista johtuvat että mielenterveydellisistä syistä johtuvat poissaolot ovat vähäisempiä liikuntaa harrastavilla Liikuntaa harrastavien riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on pienempi Vielä keski-iässäkin aloitettu liikunta vähentää työkyvyttömyyden riskiä ja johtaa parantuneeseen työkykyyn Runsaasti liikkuvilla ja hyväkuntoisilla on vähemmän stressiä kuin niillä, jotka liikkuvat vähän tai eivät ollenkaan Liikunta auttaa etenkin heitä, joilla on paljon stressioireita ja huono työkyky A. Holstila, väitöskirja (HY, 2017) ja O. Kettunen, väitöskirja (TY, 2015)

13 Liikunta, kunto ja stressi ja työstä palautuminen Hyvä fyysinen kunto on yhteydessä suureen sykevälivaihteluun, mikä on merkki hyvästä autonomisen hermoston toiminnasta ja kapasiteetista kohdata stressaavia tilanteita Sykevälivaihtelututkimukset osoittavat, että liikuntaa harrastavien työpäivien aikaiset stressitasot ovat matalampia kuin liikkumattomilla Yönaikainen työpäivästä palautuminen on parempaa hyväkuntoisilla, joskin akuutti fyysinen rasitus heikentää yönaikaista palautumista Tiina Föhr, väitöskirja (, JYU 2016) ja osajulkaisut

14 Liikunta ja aivotoiminta buustia työpäivään liikunnasta Liikunta lisää aivosolujen ja hermoyhteyksien sekä hiussuonituksen määrää, kuin myös aivojen kokoa Edellytykset ja potentiaali parempaan aivotoimintaa paranevat Tarkkaavaisuus, muistaminen, oppiminen, luovuus, motivaatio jne. Etenkin aerobinen kestävyysliikunta muokkaa aivojen rakennetta ja toimintaa Fyysinen rasitus lisää luovuuspotentiaalia (Blanchette et al. 2005) Vaikutus näkyy heti rasituksen jälkeen ja säilyy ainakin kaksi tuntia rasituksesta Työpäivän aikainen liikunta lisää koettua tuottavuutta, mikä näyttää välittyvän vahvasti liikunnan positiivista mielialaa lisäävästä vaikutuksesta (Coulson et al. 2008)

15 Liikunta ja aivojen verenvirtaus - virkistystä työpäivään! Aivojen verenvirtaus (cm/s) Liikunnan intensiteetti (% maksimista) Heinonen ym. Julkaisematonta aineistoa

16 Suomalaisten liikkuminen - kyselytiedot Finriski tutkimus, THL

17 Suomalaisten liikkuminen objektiiviset mittaukset Noin 60% ajasta kuluu istuen Husu et al. BMC 2016 Työntekijöiden liikunta-aktiivisuus on suurempaa vapaapäivinä (Mutikainen ym. 2014)

18 Dunstan et al. Circulation 2010

19 TV:n katselu ja lihavuus suomalaisilla aikuisilla Fyysinen aktiivisuus Heinonen I, Helajärvi H, Pahkala K, Raitakari O. BMJ open 2013

20 Istumisen ja liikunnan yhteydet kuolleisuuteen Istumisen vaarat lisääntyvät huomattavasti 10.8 tunnin päivittäisen istumisen jälkeen Jo 15 minuutin päivittäinen liikkuminen laskee terveysriskejä huomattavasti Lee 2016, Frontiers in physiology

21 Seisomatyöpisteet ja terveysvaikutukset Carr et al. Am J Prev Med. 2016;50(1):

22 Seisomatyöpisteet ja terveysvaikutukset Carr et al. Am J Prev Med. 2016;50(1):

23 Istuminen vs. seisominen ja verensokeri lounaan jälkeen

24 Istuminen vs. seisominen vs. liikkuminen ja verensokeri aterian jälkeen

25 Hyvä kunto kumoaa kaikki istumisesta johtuvat terveyden riskitekijäkasaumat Nauman et al. Med Sci Sports Exerc. 2016;48(4):

26 Hyvä kunto suojaa myös vanhempia ihmisiä istumisen riskeiltä High age-specific CRF fully attenuates the adverse effect of prolonged sedentary time on CV-RF clustering, independent of meeting the PA consensus recommendation in older adults. Sandbakk et al. Mayo Clinic Proc 2016

27 Lancet 2016 Päivittäinen kokonaisistumisaika TV:n katselu 1-1h 15 min päivittäinen liikkuminen kumoaa istumisesta johtuvan terveysvaaran

28 Ovatko seisomatyöpisteet ja/tai säännöllinen istumisen tauottaminen ratkaisu työpäivän istumiseen? Toimistotyöntekijät istuvat ~75% työajasta (Evans et al. 2012; Alkhajah et al. 2012) Säännöllinen istumasta seisomaan nousu vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa Keskeistä on lihasten aktivointi, ei niinkään itse istumisen välttäminen Sähköpöydät vs. manuaalisesti nostettavat/laskettavat tietokonepöydät Tuolista seisomaan nouseminen ja pieni käveleskely (esim. tulostus ja puhelimessa puhuminen) ovat monesti riittäviä Säännöllinen istumisen tauottaminen vs. omaehtoiset tauot Mitä tapahtuu työn tuottavuudelle? Vähäisempi istuminen työpäivän aikana kompensoituu usein suurempana istumisena illalla vapaa-aikana (Mansoubi et al. 2015).

29 Kehityskohteita työntekijöiden liikkumisen ja työkyvyn- ja tehon edistämiseksi Ovatko työpaikan peseytymis- ja pukuhuone(kaappi)tilat (+pyörätelineet) kunnossa työmatkapyöräilyä (-kävelyä/juoksua) ajatellen? Poliittiset linjaukset Säännöllinen liikkuminen vs. yksittäiset tyky-päivät Suomalaisten keskimääräinen työmatka: 9km Sähköpyörät Kävelykokousten (tai kuntosalin tms.) yhä suurempi hyödyntäminen työpäivän aikana Onko työpaikoilla riittävästi osaamista/kiinnostusta työpaikkaliikunnan kehittämiseen? Liikuntaneuvonta henkilöille, joille liikunnallinen elämäntapa ei ole tuttu? Älytoimistot ja esineiden internet apua etenkin istumisen välttämiseen, mutta miten käy tehokkuudelle ja tuottavuudelle?

30 Yhteenveto ja johtopäätökset 1) Säännöllinen liikunta ja hyvä kunto suojaa monilta yleisiltä sairauksilta ja stressiltä, ylläpitäen hyvää työ-ja toimintakykyä 2) Säännöllinen liikunta parantaa aivojen toimintaa ja mielialaa, millä voi olla vaikutusta työtehoon ja tuottavuuteen 3) Runsas istuminen on terveydelle riskitekijä, mutta istumisen tauottaminen ja etenkin runsas fyysinen aktiivisuus ja hyvä fyysinen kunto kumoaa istumisen haitallisia vaikutuksia

31 KIITOS!