RajaMarket lisää turismia ja hyötyy siitä itsekin

Transkriptio

1 Rantalainen Oy sähköisen taloushallinnon ammattilainen RANTALAINEN OY IA INTERNATIONAL Nro ASIAKAS & SIDOSRYHMÄLEHTI RajaMarket lisää turismia ja hyötyy siitä itsekin Lue lisää sivulta 4 Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Malttia yritysverotuksen uudistamiseen Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportista Sähköiset osto- ja myyntilaskut käyttöön Valtion budjettiehdotuksen 2011 verolinjauksista Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan Elämää Verotilin kanssa Annen palsta: Kiirettä pitää, mutta työssä on imua Rantalainen siirtyy SEPA-aikaan

2 PÄÄKIRJOITUS Malttia yritysverotuksen uudistamiseen Vaalien lähestyminen on rauhoittanut yritysverotuksen kiristämisuhkaa. Uusi pääministeri on ottanut etäisyyttä Hetemäen työryhmään ja valtiovarainministerikin kiiruhti uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä ilmoittamaan, ettei ennen vaaleja uusia esityksiä tehdä. tainen ja ansiotuloa alempi verokanta ovat kannustaneet ja mahdollistaneet yrittäjien hallitun riskinottamisen, jolla on luotu pohja vahvalle talouskasvullemme. Vakavarainen yritystoiminta on luonut myös vakaammat työmarkkinat ja siten enemmän ansiotulojen verotuloja. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän tavoitteena on mietinnön antaminen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Työryhmän linjaukset ansiotulojen verotuksen keventämiseksi ja verotuksen painopisteen siirtämisestä kulutuksen verotukseen nauttivat laajaa hyväksyntää. Pääoma- ja yritysverotuksen kiristäminen ovat saaneet paljon ristiriitaisemman vastaanoton. Pääomatuloveron kiristäminen kiristäisi myös metsätulojen verotusta ja koskisi siten laajoja kansalaisryhmiä. Yhteisöverokannan alentaminen liittyy kansainväliseen verokilpailuun ja koskee siis lähinnä kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joilla on paljon ulkomaista omistusta. Suomalaiset kotimarkkinayritykset hyötyisivät kyllä verokannan alentamisesta, mutta alentamisen vastineeksi työryhmä kaavailee yrittäjien ja kotimaisten osakkeenomistajien verotuksen kiristämistä. Perusteluna on teoreettinen pohdinta verotuksen oikeudenmukaisuudesta suhteessa ansiotulojen verotukseen. Osakeyhtiöiden tuloksen verotus halutaan yhä laajemmin kahdenkertaiseksi, mikä nostaisi verorasitusta olennaisesti. Yhdenker- Yrittäjien tyrmistyksen perusteet ovat saaneet yhä laajempaa ymmärrystä ja hyväksyntää, ja siten työryhmän ehdotukset jäävät yhä todennäköisemmin tältä osin toteutumatta. Suomen Yrittäjien viesti nykyjärjestelmän puolesta on onnistunut, mutta edelleen on mahdollista, että verottoman osingon määrää (nyt ) tullaan pienentämään. Samoin voi olla, että nettovarallisuudelle laskettavaa tuottoprosenttia (nyt 9 %) alennetaan, niin kuin yritysriski olisi viranomaisen harkintavallan piirissä! Työryhmän loppuraportti julkaistaan kuluvan vuoden lopulla ja vaikuttanee eduskuntavaalien jälkeen valittavan hallituksen verolinjoihin. Tulevan hallituksen tärkein tehtävä on tukea alkanutta talouskasvua ja siksi ennusteeni mukaan yritysverotuksen merkittävä kiristäminen ei toteudu. Esillä oleviin linjauksiin ei sisälly sellaisia esityksiä, joiden takia olisi erityistä syytä kiihdyttää varojen jakamista osakeyhtiöistä. Vesa Toivonen esittelee viereisellä sivulla työryhmän väliraportin linjauksia. Yhteistyössä Antti Rantalainen henkilökuntineen Tiliposti on Rantalainen Oy IA International -asiakasjulkaisu 23. vuosikerta Julkaisija: Rantalainen Oy IA International Sahakuja 4, Hyvinkää Vastaava toimittaja: Antti Rantalainen Ulkoasu: Jukka Rimpiläinen/Markkinointi-Viestintä JR ISSN Paino: Erweko Painotalo Oy, 2010 Osoitelähde: Itella Yrityskohderyhmät (P ) Lehden kansikuva: Vaalimaan RajaMarket on 3000 neliön ostosparatiisi itärajan matkailijoille. Kannen kuva on otettu vastapäätä sijaitsevan Teboilin pihalta ja välissä kulkee vilkasliikenteinen Pietariin johtava maantie. 2 Tiliposti

3 AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportista Vesa Toivonen KTM, HTM Lahden Tilikeskus Oy Valtiovarainministeriön syyskuussa 2008 asettama työryhmä (nk. Hetemäen työryhmä) esitti väliraportissaan 35/2010 muutoksia yhteisö- ja pääomatuloverotukseen sekä arvonlisäverotukseen siirtämällä verotuksen painopistettä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Työryhmä esitti ansiotuloverotuksen marginaaliveroasteiden alentamista kaikilla tulotasoilla. Valtion tuloveroasteikon ylintä marginaaliveroastetta esitetään kuitenkin alennettavaksi keskimääräistä enemmän, noin 50 prosenttiin. Työryhmä esittää yhtiö- ja pääomatuloverotuksen osalta painopisteen siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Yhteisöveroa ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin. Yleinen pääomaverokanta ja lähdeverokanta nostettaisiin 28 prosentista 30 prosenttiin. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadut osingot luetaan aiemmasta poiketen kokonaan saajansa veronalaiseen pääomatuloon (nykyisin 70 % veronalaista pääomatuloa). Esityksen mukaan osinkoverotus muuttuisi täysin kahdenkertaiseksi, jolloin yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste nousisi nykyisestä 40,5 prosentista 45,4 prosenttiin. Listaamattoman yhtiön jakamasta verovapaasta osingosta ja osingon verottamisesta ansiotulona esittää työryhmä kokonaan luopumista. Julkisesti noteeraamattomista yhtiöistä saaduista osingoista ns. normaalituottoa vastaavasta osasta osinkoa 35 prosenttia luetaan veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan osingonsaajalle veronalaista pääomatuloa. Normaalituottokorko vahvistetaan vuosittain ja se määräytyy keskipitkänä valtionlainakorkona yhteisöveron jälkeen. Normaalituottoa vastaava osinko lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Jos valtionlainakorko on esimerkiksi 5 prosenttia, saadaan normaalituottokoroksi (1-0,22) x 5 % = 3,9 %. Normaalituottoa vastaavalta osalta asettuu yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste suunnilleen esitetyn pääomaverokannan (30 %) tasolle. Esitetyssä mallissa pääoman normaalituoton ylittävän osingon rajaveroaste nousisi 45,4 prosenttiin. Jos yrityksen nettovarallisuus on esimerkiksi euroa, voi yhtiö jakaa ainoalle osakkaalle nykyjärjestelmässä osinkoa euroa, joka on osakkaalle verovapaata tuloa (9 % nettovarallisuudesta). Sen sijaan uudessa osinkoverojärjestelmässä nettovarallisuuden ollessa sama euroa ja osakkaan saaman osingon ollessa myös euroa, on saadusta osingosta 3,9 prosentin normaalituottoa vastaava osuus euroa, josta 35 prosenttia (eli euroa) on veronalaista pääomatuloa. Lisäksi normaalituoton ylittävä osuus (tässä euroa) on kokonaan veronalaista pääomatuloa. Esimerkkitilanteessa verotus kiristyy, koska osakkaan saamasta euron osingoista on verotettavaa pääomatuloa euroa, josta osakas joutuu maksamaan 30 prosentin pääomatulon veron yhteensä euroa. Verouudistuksen verotuksen korotukset kohdistuisivat erityisesti nettovarallisuudeltaan varakkaiden yritysten osakkaisiin, jotka ovat voineet nostaa koko voiton tai suuren osan siitä 9 prosentin tuoton mukaisena osinkona. Sen sijaan nettovarallisuudeltaan heikompia yrityksiä työryhmän ehdottama malli kohtelee osinkojen osalta melko neutraalisti. Työryhmän esittämä malli yritys- ja pääomaverotuksesta muuttaa monissa tapauksissa yrittäjien ja yritysten toimintamallia ja verosuunnittelua. Oman pääoman sijoituksen sijaan tulee harkittavaksi varojen lainaaminen yhtiölle tilanteessa, jossa oman pääoman sijoitus johtaisi korkeampaan yhtiön ja osakkaan verorasitukseen, sillä korot toisin kuin osingot ovat yhtiölle vähennyskelpoisia. Verouudistuksen toteuttamisen aikataulu on vielä auki, sillä verotuksen kehittämistyöryhmälle annettiin määräaika vuoden 2010 loppuun, jolloin työryhmä jättää varsinaisen raporttinsa. Myös Mari Kiviniemen johtama hallitus on luvannut olla toteuttamatta Hetemäen verotyöryhmän ehdottamia uudistuksia enää tämän hallituskauden aikana eli vuoden 2011 vaaleihin asti. Me seuraamme Rantalaisella aktiivisesti verouudistuksen edistymistä ja neuvomme asiakkaitamme siirtymävaiheen verosuunnittelussa, sillä verovuosi 2010 saattaa olla viimeinen, jolta voidaan nostaa osinkoja (so. vuonna 2011) nykyjärjestelmän mukaan, jos uutta osinkoverojärjestelmää alettaisiin soveltaa ja sen jälkeen nostettaviin osinkoihin. Verotyöryhmän ehdotus Esitys Nykyinen Yhteisöverokanta 22 % 26 % Pääomaverokanta 30 % 28 % Osinkovero, listaamaton yhtiö 3,9 % nettovaroista 35 % pääomatuloa, loput kokonaan pääomatuloa 9 % nettovaroista, (max ), saajalle verovapaata Osinkovero, listattu yhtiö kokonaan pääomatuloa 70 % pääomatuloa Ansiotulovero korkein marginaalivero 50 % korkein marginaalivero 55 % Arvonlisävero 25 %, 15 % ja 11 % 23 %, 13 % ja 9 % Rantalainen Oy 3

4 ASIAKKAAMME ESITTELYSSÄ Vaalimaan Kauppakartano Oy/RajaMarket Rajat ylittävää kauppaosaamista Hamina Vaalimaan RajaMarket sijaitsee aivan rajan tuntumassa. Venäjänkarjalassa syntynyt Sergei Ananiev oppi venäjän kielen vasta koulussa. Jo parikymmentä vuotta Suomessa asuneelta kolmas opittu kieli, suomi, sujuu lähes täydellisesti. Pietarin yliopiston metsäkoneopiskelija tuli Suomeen opiskelijavaihtona ja päätyi omien sanojensa mukaan yrittäjäksi sattumien kautta. Varaosakaupasta alkanut toiminta on kasvanut viiden myymälän RajaMarketketjuksi liikkeiden sijaitessa itärajan tuntumassa Vaalimaalla (2), Lappeenrannassa, Imatralla ja Karhulassa. RajaMarket Vaalimaa Venäjä Autoinsinöörin paperein ja metsänhoitajan opinnoissa koneisiin perehtynyt Sergei Ananiev aloitti varaosakaupan Helsingissä 1990-luvulla. Tuotevalikoiman laajentuessa ja kysynnän kasvaessa liiketoiminta siirtyi rajan tuntumaan Vaalimaalle, jonne perustettiin ensimmäinen, nyt jo laajennettu RajaMarketmyymälä. Vaalimaan RajaMarket sijaitsee vilkkaan rajanylityspaikan lähellä. Yhden merkittävän asiakaskunnan muodostavat venäläiset rekkakuskit, onhan Vaalimaan rekkaparkki aivan nurkalla. Vaalimaan myymälän asiakaskunnasta jopa 80 % on venäläisiä. Lappeenrannassa ja Imatralla suhde on tasaisempi ja Karhulassa enemmistö liikkeen asiakkaista on suomalaisia. Yrittäjänä Suomessa Yrittäjän elämä ei aina ole helppoa syntyperäiselle suomalaisellekaan, joten on kysyttävä, millaisia kokemuksia venäläistä syntyperää olevalla Sergeillä on. Huhujen mukaan olen rakentanut hulppeaa huvilaa Espanjaan, tai ostanut niin ison veneen, ettei se mahtunut paikalliseen satamaan. Pahimmat jutut ovat sellaisia, joita ei kannata lehteen painaa, mutta tärkeintä on, etten ota niitä itseeni. Kysymyksessä lienee jonkinlainen kateus menestyvää ihmistä kohtaan ja varsinkin jos hän sattuu olemaan ulkomaalainen. Toiminnalle tärkeiden ihmisten, kaupunkien ja kuntien virkamiesten, maahantuojien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa asiat ovat sujuneet mallikkaasti. Suurin osa myymälän tuotteista hankitaan maahantuojien kautta, mutta joitakin hankalammin löydettäviä on pitänyt tuoda itse, sanoo Sergei. Myytävien tuotteiden etsintä on usein mielenkiintoista ja silmiä avaavaa. Eräällä Kiinan matkalla poikkesimme ensin eräässä pienemmässä kaupungissa (4 miljoonaa asukasta), jonka jälkeen ajoimme kiinalaisen mittapuun mukaan pieneen kylään ( asukasta) ja siellä pienehköön tehtaaseen ( työntekijää). Mittasuhteet ovat siellä aivan toiset ja siksi Kiina on tällä hetkellä maailman suurin tuotevalmistaja. Tuotteet kysynnän mukaan RajaMarket-myymälä on oman konseptinsa mukainen ja näköinen. Tavaraa on paljon ja myytävät tuotteet valikoituvat kysynnän perusteella. Edullinen hintamielikuva syntyy suuresta tavaramäärästä ja niiden esillepanosta. Osa tuotteista on hyllyissä, parhaiten kiertävät ehtivät vain lavapaikoille. Toimittajan lyhyen kierroksen ja empiirisen havainnoinnin mukaan pyykinpesuaineiden jättipakkaukset kiinnostivat samoin länsimaiset autoöljyt. Hintaesimerkkinä toimikoon normaalikokoiset kiikarit, jotka maksoivat vain Yrityksen alkuvaiheessa markkinointiin riitti tehokas puskaradio, mutta ketjun kasvaessa käyttöön on otettu myös lehtimainonta lähialueen venäläislehdissä. Suomen puolella julkaistaan kaksi kertaa kuussa ilmestyvää tarjouslehteä, joka jaetaan lehden painoksena Pyhtää Parikkala välisen alueen talouksiin. Tilitoimisto saa kiitosta Aikaansaava yrittäjä kaipaa tuekseen ja kumppaneikseen yhtälailla aikaansaavia osaajia. Yhteistyö RAN-konserniin kuuluvan Tili Talsin kanssa alkoi vuonna Nykyisin Tili Talsi hoitaa yrityksen koko taloushallinnon; kirjanpidon raportit, palkkalaskennan ja -maksatuksen. Olen ollut erittäin tyytyväinen tilitoimiston panokseen, kiittelee Sergei Ananiev. Timo-Jussi Talsin avulla kirjanpitäjäksi valittiin Haminassa toimivan Tili Talsi -toimiston kirjanpitäjä, Sari Vuorela. Alkuaikoina hoidin asiat itse ja mapitin tositteet kansioihin, muistelee Sergei. Nykyinen järjestelmä, jossa kaikki on ulkoistettu sopii minulle paremmin, sillä nyt voin keskittyä omaan osaamiseeni ja luottaa siihen, että talousasiat ovat hyvällä tolalla. Vuonna 2005 tehty verotarkastus todisti, että asiat on hoidettu ammattimaisesti. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia RajaMarket-ketjun kasvu on ollut nopeaa ja kauppa käy hyvin, myös tai varsinkin taantuman aikana. Jo keskimäärin 75 ihmistä työllistävä yrittäjä on kiinnostava kumppani alueen kunnille ja kaupungeille ja kaupan myötä saapuva venäläinen turisti on nykyisin haluttu vieras. Toista oli vielä 10 vuotta sitten kun erään itäsuomalaisen kaupungin torilla luki kojujen lipassa vain yksi venäläinen asiakas kerrallaan, kertoo Sergei. Lappeenranta sen sijaan on Sergein mielestä huomioinut itäisen turismin kasvun paremmin ja nauttii nyt sen hedelmistä. Taloushallinnossa yksi tulevaisuuden haaste on sähköinen taloushallinto ja sen asian työstäminen on vielä alkuvaiheessa, toteaa Sergei. Onneksi tilitoimistokonsernissa on laajaa osaamista silläkin sektorilla, joten sekin asia tulee aikanaan kuntoon. JR 4 Tiliposti

5 TALOUSHALLINTOASIAA Sähköiset osto- ja myyntilaskut käyttöön! Sähköiset taloushallinnon palvelut ovat olleet suuryrityksissä jo pitkään arkipäivää. Pienemmissä yrityksissä, joissa yksi henkilö huolehtii koko yrityksen taloushallinnosta, tällaiseen ei ole ollut tarvetta ja sen kustannukset eivät välttämättä ole olleet hyödyn arvoiset. Nyt pk-yritykset ovat huomanneet, että hyöty sähköisistä palveluista tulee ajan säästöstä ja asioiden hoitamisesta tien päällä ollessa. Voit hyväksyä ostolaskut kommunikaattorillasi tai tehdä myyntilaskut heti työsuorituksen jälkeen kannettavalla tietokoneellasi. Yrityksen taloushallinto kulkee yrittäjän mukana. Aikaa säästyy, koska ei tarvitse tulostaa ja postittaa myyntilaskuja. Ostolaskut voi maksaa muutamalla napinpainalluksella. Ei enää viitenumeroiden syöttämistä. Koska yhä useammat toimijat käyttävät verkkolaskua, skannattujen laskujen osuus vähenee. Hinta sähköisten palveluiden käyttämisestä voi olla kohtuullisempi kuin odotitkaan. Sähköisten ostolaskujen vastaanotto, kierrätys ja maksaminen Rantalainen tekee yhteistyötä mm. Heeros Systems Oy:n kanssa. Heeroksen ohjelmat saadaan nopeasti käyttöön, tarvitset vain salasanat ja nettiyhteyden. Aloituskulut ovat pienet; kirjanpito-ohjelmaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Heeroksen ostolaskujen kierrätysohjelma on Circula, lajissaan Suomen ensimmäisiä. Saat tiedon uusista laskuista sähköpostiisi, josta voit klikkautua linkistä Circulaan. Hyväksyt siellä odottavat laskut. Ne siirtyvät ostoreskontraan ja maksat ne sieltä haluamanasi päivänä. Kirjanpitäjä siirtää ostolaskut tiedostona kirjanpito-ohjelmaan. Ei siis tarvitse mapittaa ostolaskuja ja kantaa niitä tilitoimistoon. Ostolaskut tallentuvat sähköiseen arkistoon Adminaan, jossa voit käydä se- laamassa niitä. Circulassa on myös matkalaskujen kirjausohjelma, joka on yhteensopiva Rantalaisen käyttämien palkanlaskenta-ohjelmien kanssa. Venda, sähköinen myyntilasku Monet yrittäjät joutuivat opettelemaan verkkolaskutusta vuoden 2010 alussa, kun valtio siirtyi vastaanottamaan vain sähköisiä laskuja. Monet kunnat, kaupungit ja suuryritykset vaativat samaa. Tämä on vienyt tilanteisiin, joissa yrittäjä tekee sähköiset laskut netissä toimivalla ohjelmalla. Hän tulostaa ne ja toimittaa tilitoimistoon. Sähköisen laskun idea, paperittomuus häviää ja lisäksi tehdään kaksinkertaista työtä, kun laskun tiedot tallennetaan kahteen kertaan. On viisasta valita myyntilaskuohjelma, joka on yhteensopiva kirjanpito-ohjelman kanssa. Yksi esimerkki on Heeros Systems Oy:n Venda. Venda toimii netissä, kirjaudut sinne salasanoilla. Ohjelmaan on perustettu tuotteesi ja asiakasrekisterisi. Venda on helppokäyttöinen, pääset nopeasti laskuttamaan. Laskuun voi sisällyttää liitteitä tai yrityksesi logon. Laskut lähtevät asiakkaille verkkolaskuina tai tulostuspalvelun kautta paperisena. Kirjanpitäjälläsi on myös käyttöoikeus Vendaan ja hän siirtää laskut tulostamatta kirjanpitoon. Laskut arkistoituvat sähköiseen arkistoon Adminaan. Voit käydä netin kautta katsomassa vanhojen laskujen kuvia tai tietoja erilaisilla hakukriteereillä. Voit tallentaa Adminaan myös muita asiapapereita. Jos haluat käyttöösi sähköisiä palveluja, ota yhteyttä kirjanpitäjääsi. Hän välittää tiedon eteenpäin Rantalaisella ja sinuun otetaan asiasta yhteyttä. Muutosvaihe pullonkaulana Sähköisten taloushallintopalveluiden käyttö on helppoa, mutta moni masentuu siirtymävaiheessa. Sähköisiä palveluja tarjoavat lukuisat toimittajat pankeista suuriin ohjelmistotaloihin erilaisilla palvelukokonaisuuksilla. Alan termistö kuulostaa heprealta. Säästät rahaa ja aikaa kun teet yhteistyötä tilitoimistosi kanssa. Tilitoimisto ottaa siirtymävaiheen tehtäväkseen ja auttaa sinua luomaan tarvitsemasi ympäristön avaimet käteen -periaatteella. Tilitoimiston kanssa mietitte sinulle sopivat ratkaisut; otatko käyttöön kevyen järjestelmän (Heeros) vai järeämmän (Vivaldi, Netvisor). Tilitoimistolla voi olla myös aktiivinen rooli järjestelmässä; se voi hoitaa osto- tai myyntireskontraa. Suomi on kehityksen kärjessä sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Me hyväksymme teknologian vaatimukset ja sopeudumme niihin nopeasti. Muutosvaihe on henkisesti rankkaa; oppimista ja uuden käyttöönottoa on ollut riittämiin ja kehityksen suvantovaiheet ovat olleet lyhyitä. Toivottavasti kiitos tästä muutosvalmiudesta olisi vihdoin lisääntynyt (vapaa-)aika, jota niin monen teknologisen uudistuksen nimiin on vannottu. Maija Turunen Hyvinkään ja Nurmijärven aluejohtaja Rantalainen Oy IA International Rantalainen Oy 5

6 VEROTUKSESTA Valtion budjettiehdotuksen 2011 verolinjauksista Valtiovarainministeriö on linjannut ja hallitus käsitellyt vuoden 2011 veromuutoksia. Tuloveroasteikkoa ja veroperusteita tarkistetaan niin, että keskimääräinen ansiotason ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Budjettiesitys on laskettu nykyisten pääomatulo- ja yhteisöveroprosentein ja nykyisten veroperusteiden mukaan. Arvonlisäveroissa perusteet säilyisivät voimaan tulleiden veroprosenttien mukaisina. Aiemmin päätetty rakennusalan käännetty arvonlisäverollisuus otetaan käyttöön Tiettyjen palvelualojen alennettua arvonlisäverokokeilua jatkettaisiin vuonna Kokeilu on ollut voimassa vuodesta 2007 alkaen ja se koskee parturi- ja kampaamopalveluita sekä pieniä korjauspalveluja (polkupyörät, kengät, nahkatavarat, vaatteet ja liinavaatteet). Kiinteistöhallintapalvelujen verottomuuden alarajaa ehdotetaan nostettavaksi ,00 eurosta ,00 euroon. Energiaverotusta kiristetään 2011 koskien polttoaineita ja polttoturvetta. Virvoitusjuomille ja makeisille otetaan käyttöön uusi vero Päätöksissä on selvä suunta. Ansiotuloveroja ei kevennetä, yritysverotus säilyisi entisellään ja erilaisia kulutusveroja lisätään. Iso asia on käänteisen arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto rakennusalalla. Tämä vaikuttaa suureen joukkoon yrityksiä so. rakennusliikkeisiin ja niiden alihankkijoihin. Peruskorko pysyi 1,25 prosentissa Valtiovarainministeriö päätti pitää peruskoron edellisen puolivuotiskauden tasolla ajalla Verotuksessa peruskoron mukaan määräytyy korko sellaisille osakaslainoille, joita ei ole verotettu pääomatulona. Sellainen osakaslaina, johon tätä sovelletaan on laina, joka on nostettu kalenterivuoden alun jälkeen ja maksettu pois ennen vuodenvaihdetta. Tällöinhän ei pääomatuloa synny, joten koronmaksuvelvoite olisi näin olemassa. Myös toiminimen, avoimen tai kommandiittiyhtiön negatiivisen oman pääoman verotus perustuu peruskorkoon. Viivästyskorko loppuvuonna Viivästyskoron viitekorko pysyy 1 prosentissa myös puolivuotiskaudella Tämä korko määrittelee yleisen viivästyskoron (VK+7 %), joka on siis ,00 %. Korko määritellään aina kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja sen ilmoittamisesta huolehtii Suomen Pankki. Tämä korko on ylin korko, jota elinkeinonharjoittaja voi periä kuluttajalta. Yritykset voivat keskenään sopia vapaasti viivästyskorosta. Jos viivästyskoron määrästä ei ole sovittu, on yritystenkin välisessä kaupassa käytettävä em. korkoa. Korkeammasta viivästyskorosta on tehtävä selvä sopimus, pelkkä laskumerkintä ei riitä. Viivästyskorko voidaan ilmoittaa yrityksen käyttämissä vakiosopimusehdoissa. Viivästyskorkoa on maksettava heti eräpäivästä alkaen. Jos eräpäivää ei ole sovittu korko alkaa kertyä 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Rantalainen Oy osakkaaksi Merimaa-yhtiöihin Rantalainen Oy on ostanut enemmistöosuuden Helsingissä sijaitsevasta Merimaa Accounting services Oy:n tilitoimistosta. Järjestelyn myötä Rantalainen Oy omistaa yhtiöstä 70 % ja Ilkka Merimaa 30 %. Ilkka Merimaa jatkaa yhtiöiden toimitusjohtajana. Merimaa-yhtiöillä on 20 vuoden kokemus taloushallinnon palvelujen tuottamisesta. Merimaan tilitoimiston palveluksessa työskentelee 12 taloushallinnon asiantuntijaa. Merimaa on erikoistunut ulkomaalaisomisteisten asiakkaiden palveluihin. Yhtiön liikevaihto on noin 0,9 milj. euroa. Saimme järjestelyssä kumppaniksemme arvostetun helsinkiläisen kansainvälisiin asiakkaisiin keskittyneen tilitoimiston, kertoo Rantalainen Oy:n konserninjohtaja Antti Rantalainen. Tehdyn kaupan myötä Rantalainen myös vahvisti verkostoaan pääkaupungissa. Merimaa jatkaa toimintaansa omana yksikkönään osaavan henkilöstönsä voimin, jatkaa Antti. Merimaa Accounting services Oy:lle Rantalainen Oy tuo uusia, vahvempia resursseja, toteaa Merimaa-yhtiöiden toimitusjohtaja, Ilkka Merimaa. Asiakkaiden näkökulmasta katsoen uudella yhtiöllämme on laajempaa talousosaamista useilta toimialoilta sekä vahvaa erikoisosaamista esimerkiksi palkanlaskennan ja yritysverotuksen puolelta. Helge Saarinen Oy liittyi Rantalainen-konserniin Taloushallintoliiton auktorisoiman tili- ja yritysasiainpalvelu Helge Saarinen Oy:n taloushallintotoiminnot ovat kaupalla siirtyneet Rantalainen Oy IA International -tilitoimistokonserniin 1.6. alkaen. Hämeenlinnassa toimivan Helge Saarinen Oy:n juuret pohjautuvat Unto Lahtisen vuonna 1953 perustamaan tilitoimistoon. Henkilöstö, 12 taloushallinnon ammattilaista, siirtyy Rantalainen Oy:n palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. KHT-tilintarkastaja Helge Saarinen jatkaa oman yhtiön nimissä Rantalaisen tilitoimistojen yhteydessä tilintarkastuksen, sukupolvenvaihdosten, yrityskauppojen ja -järjestelyjen sekä verotuksen ja yritystalouden asiantuntijana. Toimiston toiminta jatkuu nykyisissä tiloissaan. Omistusjärjestelyn myötä Helge Saarinen Oy:n siirtyvä taloushallinto ja henkilöstö saa tuekseen Rantalainen konsernin ammattimaisen johtamisen ja ajanmukaiset tietotekniset ratkaisut, toteaa toimitusjohtaja Helge Saarinen. Kaupan myötä yhdistämme Hämeenlinnan alan parhaat toimijat asiakkaidemme eduksi, toteaa Rantalainen-konsernin hallituksen puheenjohtaja, Ossi Sopen-Luoma. 6 Tiliposti

7 Uusi asunto-osakeyhtiölaki (asoyl) voimaan Uusi asunto-osakeyhtiölaki on astunut voimaan Olennaista on, että nyt kaikki asunto-osakeyhtiöitä koskevat asiat on kerätty yhteen lakiin. Seuraavassa eräitä keskeisiä muutoksia. Yhtiökokousta koskevat muutokset Yhtiökokouksen kutsu on lähetettävä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta nykyisen viikon sijaan. Kutsu on toimitettava aina kirjallisena jokaiselle osakkaalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa. Osakkaan suostumuksella voi kutsun lähettää jatkossa sähköpostiosoitteeseen tai muuhun tietoliikenneyhteyteen. Talon vuokralaisilla ja asukkailla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jossa käsitellään järjestyssääntöjä, yhteisten tilojen käyttöä tai sellaista muutosta, joka vaikuttaa asukkaan, vuokralaisen tai yhteisten tilojen käyttöön. Yhtiökokous voidaan uuden lain mukaan pitää kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä huolimatta yhtiöjärjestyksen määräämästä lyhyemmästä kokousajasta. Selvitys kunnossapitotarpeesta, kunnossapito- ja muutostyöt Uusi laki ohjaa taloyhtiöitä suunnitelmalliseen kunnossapitoon. Taloyhtiön hallituksen on joka vuosi esitettävä yhtiökokouksessa selvitys millaisia korjaustarpeita talossa on viiden seuraavan vuoden aikana. Edellisen lisäksi on hallituksen esitettävä vuosittain yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys huomattavista korjauksista, jotka yhtiössä on aiemmin tehty. Korjausselvitys on jatkossa isännöitsijätodistuksen pakollinen liite, josta myös ostaja saa tiedot yhtiön korjaustarpeista. Osakkaan ja yhtiön välistä vastuunjakoa selvennettiin perusjärjestelmien osalta: perusjärjestelmät kuten wcpytty ja sen huuhtelulaitteisto sekä lämmitysjärjestelmät kuuluvat yhtiön vastuulle, mutta asunnon sisäpuoliset osat kuten pinnoitteet sekä kodin laitteet ovat puolestaan osakkaan vastuulla. Osakkaalle tulee velvollisuus ilmoittaa etukäteen ja kirjallisesti taloyhtiölle suunnitelmistaan tehdä huoneistossaan kunnossapito- ja muutostöitä. Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkaan remonttia ja periä valvonnasta kohtuul- liset ja tarpeelliset kustannukset osakkaalta. Yhtiövastikkeet Uuteen lakiin on otettu ns. hyvitysmahdollisuus, joka mahdollistaa yhtiökokouksen päättämään tietyn huoneistoa koskevan yhtiövastikkeen alentamisesta yhtiön suorittaman uudistuksen tai kunnossapitotyön yhteydessä, jos huoneistossa on osakkaan toimesta aiemmin toteutettu kunnossapitotöitä, jotka vähentävät yhtiölle aiheutuvaa menoa. Tili- ja toiminnantarkastaja Jos taloyhtiössä on vähintään 30 huoneistoa, on aina valittava HTM- tai KHT-tilintarkastaja. Lisäksi voidaan valita toiminnantarkastaja seuraamaan yhtiön hallintoa. Toiminnantarkastaja voi olla joku osakkaista (ei kuitenkaan isännöitsijä, hallituksen jäsen tai hallituksen jäsenen puoliso). Alle 30 huoneiston yhtiöissä on valittava HTM- tai KHT-tilintarkastaja, jos yhtiöjärjestys sitä edellyttää. Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään kuitenkin vain tilintarkastajan valinnasta, voi yhtiö valita joko tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan. Jos yhtiössä ei haluta valita kumpaakaan, on yhtiöjärjestykseen lisättävä maininta, ettei yhtiössä valita toiminnantarkastajaa. Uudet toimintakertomusvaateet Aikaisemmin tilinpäätöksen liitetietoina ilmoitetut seikat ilmoitetaan uuden ASOYL mukaan toimintakertomuksessa. Ilmoitettavien tietojen keskittämisellä yhteen paikkaan on pyritty selkiyttämään tilinpäätösinformaatiota. Isännöitsijätodistukselle lisää vaatimuksia Uuden lain aikana isännöitsijätodistuksessa pitää antaa tietoja myös sellaisista osakehuoneiston olennaisista vioista ja puutteista sekä osakkeenomistajan tekemistä olennaisista kunnossapito- ja muutostöistä, jotka ovat yhtiön tiedossa. Lisäksi todistuksessa tulee olla tiedot yhtiön kunnossapitotarvetta koskevasta selvityksestä ja yhtiön tiedossa muuten olevista kunnossapito- ja muutoshankkeista. Juha Sundberg Veroasiantuntemuksemme on käytettävissänne Meillä on pitkäaikainen ja laaja kokemus veroasioissa, yritysjärjestelyissä ja tilintarkastuksissa. Ota yhteyttä. Antti Rantalainen KHT, OTK, KLT (019) Seppo Laukkanen HTM, KLT (019) Maria Valtonen KTM Tanja Paassilta KTM, KLT (03) Ossi Sopen-Luoma Dipl.ekon., HTM, KLT, CEF (03) Juha Sundberg KTM, HTM, KLT (03) Leena Rekola-Nieminen Ekonomi, KLT (09) Keijo Remes KTM, KLT, CBC Rantalainen Oy 7

8 VEROTILIASIAA a j a n t i e t o Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin on laskun työkorvausten määrästä ennen arvonlisäveron vähentämistä tehtävä 13 %:n ennakonpidätys. Jos yhteisön ennakkovero ei riitä, on lopullisen verotuksen yhteydessä maksettava yhteisökorkoa, joka on vuonna %. Yhteisö voi maksaa korotta ennakontäydennystä tilikauden päättymisestä seuraavan neljännen kuukauden loppuun asti, josta alkaen yhteisökorkoa aletaan periä. Vastaava palautuskorko on tänä vuonna 0,5 %. Jäännösveron korko luonnollisille henkilöille (toiminimet ja henkilöyhtiöiden yhtiömiehet) on 0,5 %, alle ja sen ylimenevältä osalta 3 %. Veronpalautuksen osalta korko on 0,5 %. Ennakontäydennystä kannattaa maksaa koron välttämiseksi, korko on vähennyskelvoton ja siten rahoituskustannuksena korko lähentelee 5 % suurten lisäverojen osalta! Kokopäiväraha 2010 on 36 ja osapäiväraha 16 ja ateriakorvaus 9 Puhelinetu 20 /kk. Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen: Elämää Verotilin kanssa Tilipostin tämän vuoden ykkösnumerossa toivoin, että verotilin ongelmat helpottaisivat kesään mennessä. Nyt lienee siirrettävä tähtäintä jouluun. Kevään ja kesän aikana on ilmennyt useita ongelmia, jotka johtuvat joko sovellutusohjelman keskeneräisyydestä tai sen matemaattisesti loogisesta, mutta käytännölle vieraasta toimintatavasta. Myös internetyhteyden epävarmuus on aiheuttanut viivästysseuraamuksia. Näihin ongelmiin, tai paremminkin vain niistä johtuviin viivästysseuraamuksiin on verotilipalvelussa luvattu oikaisua, kunhan tehdään kirjallinen vaatimus. Ongelma vain on, kuka sen tekee. Yrittäjällä harvoin on aikaa tai verotilituntemusta kirjelmän laatimiseen. Kun työ annetaan tilitoimiston kirjanpitäjän tehtäväksi, syntyy siitä yrittäjälle lasku. Ilmaisia palveluitahan ei ole, palkka on maksettava jokaiselta tunnilta, jonka kirjanpitäjä töitä tekee. On kohtuutonta, että yrittäjän tulee maksaa saadakseen verotilijärjestelmän tekemän virheen oikaistua. Oma lukunsa ovat ne sentit, jotka pyörivät verotilillä, kun oma-aloitteiset verot on maksettu päivää ennen tai jälkeen yleisen eräpäivän. Näiden järkevää käsittelyä kirjanpidossa tulee pohtia. Senttejä suurempi rahallinen ongelma on alv-palautusten hidas käsittely. Aiemmin saatoimme valvontailmoituksella siirtää kuukauden alv-palautuksen kuitattavaksi seuraavan kuukauden arvonlisäverosta. Nyt teoriassa voimme kuitata myös työnantajasuorituksia alv-palautuksista, mutta käytännössä tilanne on toinen. Negatiivinen alv, eli se palautettava määrä, voi olla selvittelyssä kuukausia, pisin tapaamani palautus koski maaliskuuta ja on edelleen auki tätä kirjoitettaessa syyskuun lopulla. Selvittelyn ajan verotili on miinuksella ja selvittelystä on pieni maininta tekstin joukossa. Jos yritys tarvitsee urakkatarjoukseen verotiliotteen, niin ns. puhdasta otetta ei saa. Samoin, jos tarvitsee otteen heti yleisen eräpäivän jälkeen, ei sitä voi tilata vaivattomasti verotoimiston kotisivuilta, vaan pitää jonottaa puhelinpalveluun. Leena Rekola-Nieminen Verotilille maksetuista summista verottaja voi kuitata muita kuin oma-aloitteisia veroja. Verotiliotteella voi yllättäen olla velkasaldo, kun sinne maksetut suoritukset onkin kohdistettu vanhoihin rästeihin. Verotiliotteen seuraaminen onkin aina tärkeää, mutta erityisesti silloin, kun tiedetään olevan vanhoja maksurästejä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2012 alussa, siis 15 kuukauden kuluttua, verotiliä laajennetaan koskemaan myös ennakkoveroja. Toivoa sopii, että alkuajan ongelmat on siihen mennessä saatu poistettua ja ohjelmapäivityksiin on saatu riittävästi taloudellisia resursseja. Työkorvauksen maksaminen ulkomaiselle yritykselle ja tiedontantovelvollisuus Vuoden 2007 alusta on ollut voimassa tilaajavastuulaki, jossa määritellään työvoiman vuokrausta ja alihankintaa käyttävän yrityksen tiedonantovelvollisuudet. Tähän liittyen määriteltiin myös suomalaiselle työn teettäjälle velvollisuus periä lähdeveroa tietyissä tilanteissa ulkomaiselle yhtiölle maksetuista työkorvauksista. Kevään aikana on meillä Rantalaisella ollut esillä useampia tapauksia, joissa virolaisen työvoiman käytöstä rakennusalalla on syntynyt ongelmia mm. verotarkastuksessa. Vuokratyön teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle osakeyhtiölle maksamastaan työkorvauksesta lähdevero 13% (Lähdeverolain 7, jota sovelletaan ensimmäisen kerran tai sen jälkeen saatuun suoritukseen). Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai saaja on esittänyt maksajalle lähdeverokortin, jonka mukaan veroa ei peritä ( Lähdeverolaki 10e ). Nämä säännökset koskevat tilanteita, joissa työkorvausta maksetaan talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä. Muilla aloilla työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä myös silloin, kun ulkomainen yritys esittää selvityksen siitä, ettei sille synny Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Suomalaisen työn teettäjän tulee tarkistaa tieto ennakkoperintärekisteristä ennen kuin se maksaa työkorvauksen. Tieto rekisteröinnistä on julkinen. Tiedon voi tarkistaa maksuttomasti YTJtietopalvelun internet-osoitteesta Rekisteröinnin voi tarkistaa verohallinnon palvelunumerosta Työn teettäjän on annettava ilmoitus verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa tehtävään työhön ulkomaista vuokratyövoimaa. Ilmoitus on annettava jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen. Verohallinnolle tulee toimittaa edellä mainitun yrityksen yksilöinti ja yhteystiedot sekä tieto yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 a :n tarkoittaman asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava verohallinnolle. Työn teettäjän tulee ilmoittaa tiedot verohallinnolle silloin, kun ensimmäinen kyseisen lähettävän yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä. Tiedot on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan sellaisen työn teettämisen perusteella, joka on alkanut tai sen jälkeen. Tiedot tulee toimittaa lomakkeella Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten ( Veroh 6146a pdf) Pääkaupunkiseudun verotoimistoon. Juha Sundberg, KTM, HTM Lahden Tilikeskus Oy 8 Tiliposti

9 HYVÄ TIETÄÄ Rantalainen Oy 9

10 a j a n t i e t o Valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko on 1,25 % ( ,25 %), joka on vähimmäiskorko työsuhdelainoille ja osakaslainoille siltä osin kuin niitä ei veroteta pääomatulona. Annen palsta anne.rantalainen@rantalainen.fi Kiirettä pitää, mutta työssä on imua Tuloverolain palkkatulosta tehtävä tulonhankkimisvähennys on tänä vuonna 620. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on alkaen 2,23 % ja alenee alkaen ennakkotiedon mukaan 2,13 %:in. Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset saadaan vähentää halvimman kulkuneuvon mukaan. Vähennyksen enimmäismäärä on ja omavastuu 600. Työttömyysvakuutusmaksu 2010 on 0,75 %, josta työntekijän osuus 0,4 %. Kun palkkasumma on yli , ylimenevältä osalta maksu on 2,95 %, josta työntekijän osuus 0,4 %. Arvio vuodelle 2011 on 0,80 % palkkasummaan asti ja yli menevältä osalta 3,25 %. Työntekijän osuus nousisi 0,6 %:in. Keskimääräinen TyEL-maksu alle 53-vuotiailta on ,8 %, josta työntekijän osuus on 4,8 % ( ,4 % ja 4,5 %). Yli 53-vuotiaan osalta 23,1 %, josta työntekijän osuus 6,1 % ( ,6 % ja 5,7 %). Oman auton käytöstä maksettava verovapaa kilometrikorvaus alkaen on enintään 0,45 /km (2009 0,45 /km), jos verovelvollisella on auton käyttöetu (maksaa itse polttoaineet) korvauksen määrä on enintään 0,11 /km. Tilitoimistoammattilaisten työ vetää tekijänsä tiiviisti mukaansa. Tämä käy ilmi Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Taloushallintoliitto ry:n tuoreesta työhyvinvointitutkimuksesta. Hyvä ammattitaito, hyvät yhteistyötahot ja mahdollisuus järjestellä omia töitä korvaavat työn haasteet. Koska työ on kausiluonteista, työn määrän ja kiireen jakaminen tasaisemmin koko vuodelle koettiin haasteelliseksi. Tutkimuksen mukaan koulutusmahdollisuudet, hyvät työvälineet ja -ympäristö ja yhteiset tilaisuudet ovat tärkeitä työssäviihtymiselle. Myös työterveyshuollon, liikunnan ja oman toiminnan merkitys työhyvinvoinnille nähtiin suurena. Rantalainen Oy IA Inrternational järjestää henkilökunnalleen vuosittain ammattitaidon kohentamiseksi ja ylläpitämiseksi kaksi seminaaria, sekä alueellisia ja täsmäkoulutuspäiviä. Lisäksi kulttuuriin kuuluu säännöllinen palvelukoulutus. Henkilökunnalle järjestetään virkistystilaisuuksia sekä yrityksen tasolla että työyksiköittäin. Tässä pari juttua toimistojen itse järjestämistä omista virkistystilaisuuksista. Anne Rantalainen Oli perjantai ja kolmastoista päivä elokuuta, kun Nurmijärven toimiston henkilökunta lähti kukonlaulun aikaan kohti Tallinnaa. Sää suosi ja opas sekä tulkki löytyivät omasta takaa. Suuntasimme kävellen kohti vanhaa kaupunkia ja kiipesimme Toompean mäelle, josta avautuivat mahtavat näköalat yli vanhan Hansa-kaupungin. Kävimme ortodoksikirkossa, jossa sytytimme kynttilöitä läheisten vainajien muistolle. Ostoksia teimme mm. kenkä- ja laukkuliike Vivian Vaussa ja rautatieaseman viereisellä Jaama Turgilla. Asematorilta löytyi tarvikkeita joka lähtöön; juureksia, vauvan vaatteita, turkkeja jopa hautakiviä, eli tarpeet koko elinkaaren kirjoon. Kloostri Ait tarjosi herkullisen aterian nälkäisille matkaajille, ja voimme suositella ravintolaa muillekin. Matka jatkui runsaalle kukkatorille, mistä matkalaisten mukaan tarttui useampi kaunis kukkakimppu. Reippaan päivän jälkeen loppumatka sujui leppoisasti laivan yläkannella tähtitaivasta ihaillen. Kaikkiaan 22 rohkeaa tilitoimistolaista oli ilmoittautunut mukaan järjestetylle Rantalainen & Talsi Oy:n jokerimatkalle Vilnaan Liettuaan. Reissulla oli mukana kolmen eri toimiston väkeä: Haminasta, Kouvolasta ja Virojoelta. Jokerimatkaksi tämä henkilöstön työtyytyväisyyttä ja yhteenkuuluvuudentunnetta parantava vapaaehtoinen matka oli ristitty siksi, että matkan päämäärä ilmoitettiin matkalaisille vasta linja-automatkalla lentokentälle. Upean viikonlopun aikana saimme tutustua Vilnan vanhan kaupungin nähtävyyksiin, suuriin ostoskeskuksiin ja Trakain keskiaikaiseen linnaan sekä ennen kaikkea nauttia mukavasta matkaseurasta! 10 Tiliposti

11 Uudet RAN-osaajat Rantalainen siirtyy SEPA-aikaan PORVOO PHT-tutkinnon on suorittanut Kati Pohjoisvirta, PHT HELSINKI Nina Kiuru, KLT, kirjanpitäjä Anni Jokela, tradenomi, kirjanpitäjä Anni Virtanen, ekonomi, kirjanpitäjä HÄMEENLINNA Tuija Peltola, kirjanpitäjä Uusia palkanlaskijoita: Mari Parviainen Satu Söderström-Ruottinen PHT-tutkinnon on suorittanut Minna Vallenius, PHT Tal-controller -tutkinnon on suorittanut Päivi Sikiö MYYRMÄKI Marko Koskela kirjanpitäjä/controller JÄRVENPÄÄ Lotta Karjalainen, KLT, kirjanpitäjä Aila Merivirta-Lång, palkanlaskija Riitta Tamminen, palkanlaskija Kaisu Tuomisto, kirjanpitäjä PHT-tutkinnon on suorittanut Tiina Nieminen, PHT FORSSA PHT-tutkinnon on suorittanut Suvi Leppänen, PHT TIKKURILA Tuija Rantala, kirjanpitäjä LAHTI, Lahden Tilikeskus Oy Mira Saaristo, kirjanpitäjä Satu Ylönen, atk-toimihenkilö Sari Pietikäinen, palkkatoimihenkilö Hanna Vaattovaara, kirjanpitäjä PHT-tutkinnon ovat suorittaneet Satu Ahvenainen, PHT Anu Rantala, PHT Pyrimme yhteistyössä pankkien kanssa auttamaan asiakkaidemme siirtymistä SEPA-aikaan. Yksikään yritys ei voi välttää siitä aiheutuvia muutoksia, koska maksuliikenne on muutettava SEPA-vaatimusten mukaiseksi. Suurimmalle osalle asiakkaitamme muutos voi tapahtua meidän ajantasaisten ohjelmapäivitysten avulla. Pankit vaativat kuitenkin jokaisen maksuliikenneasiakkaamme osalta asiakkaan hyväksymää sopimusehtojen muuttamista. Rantalainen on päivittänyt kaikki käytössään olevat maksuliikenne- ja taloushallinnon ohjelmansa SEPA:n vaatimuksia vastaaviksi. Pankkien suuresta työmäärästä johtuen näyttää siltä, että kaikkia muutoksia SEPA:an siirtymisessä ei saada toteutetuksi vielä vuoden 2010 puolella. Rantalaisella valmistaudutaan SEPA-muutoksiin seuraavasti: LASKUTUS Lasku- ja tilisiirtolomakkeille on päivitetty IBAN-tilinumerot ja BIC-tunnukset. Ohjelmamme tuottavat verkkolaskut IBAN- ja BIC-muodossa. RESKONTRAT Tikon-ostoreskontrassa olevat toimittajien tilitiedot muunnetaan IBAN- ja BIC-muotoon loppuvuoden 2010 aikana. Ostoreskontraohjelmamme pystyy muunnon jälkeen tuottamaan uudenmuotoista SEPA-maksuaineistoa. PANKKIOHJELMA/MAKSATUS Käyttöön on otettu SEPA-päivitetty Basware Maksuliikenne -ohjelma. SEPA-maksujen käyttöönotto voidaan aloittaa testien jälkeen huomioiden eri pankkien valmiudet. SEPA-maksujen siirtymäkausi päättyy , jonka jälkeen pankit voivat erikseen veloittaa asiakkaitaan vanhan muotoisen aineiston lähettämisestä. PALKAT Palkansaajien tilitiedot muunnetaan IBAN- ja BIC-muotoon loppuvuoden 2010 aikana. Palkkaohjelmamme tuottaa muunnon jälkeen SEPA-muotoista maksuaineistoa. Lokakuun alusta lähtien kaikki Rantalaiselle ilmoitettavat tilinumerot tulee olla IBAN- ja BIC-muodossa. SEPA-muutos on Rantalaisesta riippumaton muutos ja aiheuttaa ohjelmistoinvestointeja ja paljon ylimääräistä työtä. Tekemämme työ korvaa pääosin asiakkaidemme vastaavan työn ja sen mukaisesti veloitamme asiakkailtamme pienen korvauksen, joka perustuu tehtyyn työhön. Laskutus ajoittuu 11/2010 aikaan. Veloituksemme on pieni osa siihen verrattuna mitä maksaisi omien atk-ohjelmien päivitykset ja työ. Mirella Melander-Salminen, KLT, Hallintopäällikkö Rantalainen Oy 11

12 RAN-SEMINAARI Perjantaina , Auditorio, Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu, Hyvinkää 8.30 Aamukahvi 9.00 Verotuksen ajankohtaiskatsaus, Tomi Peltomäki, ylitarkastaja, Verohallinnon Esikunta- ja oikeusyksikkö Tauko Rakennusalan käännetty alv ja kansainvälisen kaupan käännetty alv Miika Jokinen, OTL, arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte & Touche Oy Lounas Yritysverotuksen uudistuksen tilanne, Antti Rantalainen, KLT, OTK, KHT, Rantalainen Oy IA International Kilan ratkaisut ja yleisohjeista, kirjanpidon ajankohtaiset Leena Rekola-Nieminen, KLT, ekonomi, Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Päiväkahvi, seminaaritilaisuus päättyy Koulutustilaisuus on tarkoitettu taloushallinnon tehtävissä toimiville ammattilaisille ja yrittäjille. Seminaari on myös osa Rantalainen-konsernin henkilökunnan ammatillista koulutusta. Miika Jokinen Tomi Peltomäki Ilmoittautuminen: Viimeistään s-postitse: tai puh Rantalainen Oy, Marja-Leena Rosell Seminaarin osallistumismaksu on 180,- (+alv 23 %). Maksu sisältää luentomateriaalin, lounaan sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. HYVINKÄÄ Sahakuja 4, Hyvinkää Puhelin Faksi A-Profit Oy Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää Puhelin HÄMEENLINNA Kaivokatu 16, Hämeenlinna Puhelin Faksi Kasarmikatu 11, Hämeenlinna Puhelin Faksi LAHTI Lahden Tilikeskus Oy Askonkatu 9 B, Lahti Puhelin Faksi sirpa.miettinen@lahdentilikeskus.fi ORIMATTILA Orimattilan Tilikeskus Oy Myllytie 2, Orimattila Puhelin Faksi anita.juden@orimattilantilikeskus.fi HELSINKI Salomonkatu 17 A, 8. krs Helsinki Puhelin Faksi keijo.remes@rantalainen.fi Merimaa Accounting services Oy Eliel Saarisen tie 2, Helsinki Puhelin Faksi ilkka.merimaa@ime.fi FORSSA Kutomonkuja 2 A 3, Forssa Puhelin Faksi tanja.paassilta@rantalainen.fi URJALA Kisatie 2, Urjala Puhelin Faksi tanja.paassilta@rantalainen.fi NURMIJÄRVI Keskustie 6, Nurmijärvi Puhelin Faksi tuula.huittila@rantalainen.fi maija.turunen@rantalainen.fi VANTAA, TIKKURILA Vernissakatu 8 A, Vantaa Puhelin Faksi risto.iivonen@rantalainen.fi VANTAA, MYYRMÄKI Liesikuja 7 A, Vantaa Puhelin Faksi risto.iivonen@rantalainen.fi JÄRVENPÄÄ Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A, Järvenpää Puhelin Faksi leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi TUUSULA Rantalainen & Rosling Oy Morokiventie 3, Tuusula Puhelin Faksi harriet.rosling@rantalainen.fi PORVOO Rantalainen & Järvinen Oy Mannerheiminkatu 20, Porvoo Puhelin Faksi tuula.jarvinen@rantalainen.fi nina.antell-kolehmainen@ rantalainen.fi HAMINA Rantalainen & Talsi Oy Haminan Tili Talsi Isoympyräkatu 6, HAMINA Puhelin Faksi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi KOUVOLA Rantalainen & Talsi Oy Kouvolan Tili Talsi Kauppalankatu 2 B KOUVOLA Puhelin Faksi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi VIROJOKI Rantalainen & Talsi Oy Virojoen Tili Talsi Kiputie 2, VIROJOKI Puhelin Faksi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi TALLINNA Tawest IA International As Endla 4, Tallinn Puhelin +372(2) Faksi +372(2) info@tawest.ee TUKHOLMA Juristernas Företagskonsult Ab Box Stockholm Telefon + 46 (8) Fax + 46 (8) info@juristernas.com KHT-YHTEISÖ Tilintarkastus Rantalainen Oy Sahakuja 4, Hyvinkää Puhelin Faksi antti@rantalainen.fi seppo.laukkanen@rantalainen.fi