MARSSIKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

Transkriptio

1 MARSSIKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Marssikoulutuksen päämääränä on rakentaa sotilaille sellainen marssikunto, että he selviytyvät taistelukuntoisena fyysisistä marsseista tai siirtymisistä jopa viikkoja kestävissä sotatoimissa eri vuorokauden ja vuoden aikoina. Sodan ajan marssien tavoitteena on siirtää joukko taistelukelpoisena suojaisia etenemisreittejä pitkin toiminta-alueelle, josta joukon on toimintakykyisenä kyettävä aloittamaan taistelutehtävä. Taistelutehtäviin liittyvät siirtymiset toteutetaan pääosin fyysisinä marsseina jalan, hiihtäen tai polkupyörin sekä moottoroituna joukon ajoneuvolla (ps, Pasi, tka) tai hiihtohinauksella.

2 PERUSKOULUTUSKAUDEN TAVOITTEET 1. Sotilas osaa marssille valmistautumiseen, marssimiseen ja marssin jälkeiseen huoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä taidot 2. Sotilas osaa pitää yllä omaa fyysistä suorituskykyään pitkäkestoisella yli neljä tuntia kestävällä jalka- tai hiihtomarssilla/-vaelluksella taisteluvarustuksessa sekä selviytyy taistelukuntoisena sen aiheuttamasta rasituksesta 3. Sotilas osaa toimia jalka-, hiihto- ja polkupyörämarsseilla jääkäri-/kivääriryhmän jäsenenä 4. Kehittää sotilaiden aerobista peruskestävyyttä ja lihaskuntoa sekä liikunta- ja tukielimistön kuntoa.

3 ERIKOISKOULUTUSKAUDEN TAVOITTEET 1. Taistelija hallitsee marssille valmistautumiseen, marssimiseen ja marssin jälkeiseen huoltoon liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä taidot 2. Taistelija hallitsee oman fyysisen suorituskykynsä ylläpitämise pitkäkestoisella yli neljä tuntia kestävällä jalka- tai hiihtomarssilla kenttävarustuksessa sekä selviytyy taistelukuntoisena sen aiheuttamasta rasituksesta 3. Taistelija hallitsee toiminnan jalka- tai hiihtomarsseilla joukkueen/vast jäsenenä erilaisissa maasto-, valaistus- ja sääolosuhteissa 4. Kehittää taistelijoiden aerobista peruskestävyyttä ja voimakestävyyttä sekä liikunta- ja tukielimistön kuntoa

4 JOUKKOKOULUTUSKAUDEN TAVOITTEET Joukkokoulutuskauden lopulla koulutettavien on selviydyttävä taistelukuntoisena joukkonsa tehtävän mukaisessa varustuksessa noin 30 km:n mittaisesta yön yli kestävästä yhdistetystä moottori- (10-20 km) ja jalka-/hiihtomarssista (20 km) sekä pystyttävä sen jälkeen kahdessa tunnissa siirtymään 10 km:n taival taisteluvarustuksessa jalan tai hiihtäen.

5 MARSSIKOULUTUKSEN TAVOITTEET VARUSMIESJOHTAJIEN KOULUTUKSESSA 1. Johtamis- ja kouluttamistaidon kehittäminen 2. Suunnistus- ja marssitaitojen kehittäminen 3. Joukon fyysisen suorituskyvyn sekä taisteluja koulutuskelpoisuuden ylläpitäminen 4. Joukkue-/ryhmä hengen luominen 5. Joukon esiliikkuja ja esimerkki 6. Oman fyysisen suorituskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen 7. Palvelusturvallisuuden

6 TURVALLISUUS 1 1. Marssille osallistumisen edellytyksenä on, että lääkäri on tehnyt koulutettavalle tulotarkastuksen ja ettei siinä ole todettu terveydellistä estettä marssisuoritukselle 2. Marsseille ei saa osallistua sellainen henkilö, jolla on todettu edellä tarkoitettu este tai joka on ilmoittanut olevansa sairas taikka on toipumassa infektiosairaudesta tai vammasta. Suoritus on keskeytettävä välittömästi, jos: - lisääntyvää rintakipua, - voimakasta hengenahdistusta, - epätavallisen voimakasta väsymysta, - huimausta, pyörryttävää oloa, - voimakasta lihaskipua (esim. pohjekipua), - pahoinvointia tai joku muu hälyttävä oire. Yksikin oire on riittävä syy marssisuorituksen tai yleensä fyysisen suorituksen keskeyttämiseen.

7 TURVALLISUUS 2 Marssin johtaja seuraa koulutettavia marssin aikana ja hänen on keskeytettävä koulutettavan marssisuoritus, jos: - koulutettava ilmoittaa, että hänellä on jokin edellä mainituista oireista - koulutettava pyytää saada keskeyttää marssin - marssin johtaja tai marssin valvojat saavat havainnon koulutettavan: - sekavuustilasta, - horjumisesta ja hoipertelusta, - epätavallisesta kalpeudesta, - huulilla tai iholla havaittavasta sinerryksestä, - pään tahattomasta heilumisesta tai - toteavat muun hätätilanteeseen viittaavan merkin. Kriteerit koskevat marssien lisäksi myös muuta fyysistä rasitusta.

8 Varusteet : -ehjiä - huollettuja - oikean kokoisia MARSSILLE VALMISTAUTUMINEN - pakataan kantamukseen siten, että painopiste tulee hartioiden tasalle lähelle vartaloa - sijoittaminen reppuun vakioidaan, jolloin tavarat löytyvät helposti

9 . Taistelijan asu m91 mahdollistaa kerrospukeutumisen.. Varusteiden oikeaoppinen käyttö lisää yksittäisen aistelijan taistelukestävyyttä. VAATETUS Kerrospukeutumisessa vaatekappaleita lisäämällä tai vähentämällä taistelija säilyttää lämpötasapainonsa erilaisissa kuormitus- ja sääoloissa.

10 NESTETANKKAUS ENNEN SUORITUSTA 1. Nestevajauksen ehkäisy on tarpeen aloittaa jo ennen marssisuoritusta erityisesti kuumalla ilmalla. 2. Jo edellisenä päivänä varmistetaan riittävä nesteen nauttiminen. 3. Nestetasapainoon epäedullisesti vaikuttavaa alkoholin, limonadien, tuoremehun, kahvin ja muiden nautintoaineiden juomista tulee välttää. 4. Vettä tai laimeaa mehua nautitaan noin juomalasillinen (2,5 dl) puoli tuntia ja toinen lasillinen noin 15 minuuttia ennen suorituksen alkua. 5. Tällöin noin puolet nesteestä ehtii imeytyä, eikä virtsaneritys vielä lisäänny.

11 RAVINTOTANKKAUS Hiilihydraatit ovat liikkuvan sotilaan tärkein energian lähde. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto nopeuttaa elimistön palautumista päivittäisestä rasituksesta. Kasvisvoittoinen sekaruoka sisältää runsaasti myös elimistölle tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita.

12 LIHASHUOLTO MARSSILLE VALMISTAUDUTTAESSA Marssia edeltävinä päivinä tehdään lihashuoltoharjoituksia erityisesti jalan ja hartian seudun lihaksille. Lihashuollon tavoitteena on palauttaa lihakset lepopituuteen. Lihashuoltoharjoituksia ovat muun muassa: - venyttelyt - hieronta - itsehieronta -rentoutus - sauna Välittömästi ennen marssia tai viimeistään jalkarätti -tauolla noin min marssin jälkeen suoritetaan kevyt venyttely.

13 TAISTELIJAN KUORMITTUMINEN

14 NESTEHUKAN VAIKUTUKSET ELIMISTÖÖN

15 NESTE- JA RAVINTOTASAPAINON SÄILYTTÄMINEN MARSSIN AIKANA - Juominen voidaan järjestää helposti marssin aikana. - Ryhmänjohtaja johtaa esimerkillään ja valvoo muiden suoritukset.

16 astetta Lyhyet ja pitkähihaiset alusvaatteet, maastopuku, käsineet, varsikengät ja karvalakki tai pipo ja lumipuku. VAATETUS MARSSIN AIKANA Ohjeellinen vaatetus ilman lämpötilan mukaan: Yli +20 astetta Lyhythihainen paita, lyhyet alushousut, maastopuvun housut, varsikengät ja maastolippalakki, vaikeassa maastossa tai vihollistilanteen niin vaatiessa on hyvä käyttää lämpimällä ilmalla myös maastopuvun takkia. Yli +5 astetta Lyhythihainen paita, lyhyet alushousut, käsineet, maastopuku, varsikengät ja maastolippalakki astetta Pitkähihaiset alusvaatteet, maastopuku, käsineet, varsikengät ja maastolippalakki tai pipo Ensimmäisillä marsseilla jalkarättitauon merkitys korostuu. Oikein toimittaessa vältetään kiusalliset pitkään vaivaavat hiertymät ja rakot.

17 VAATETUS MARSSIN AIKANA Ensimmäisellä marssilla varustus on kevyt

18 VAATETUS MARSSIN AIKANA Ylimääräinen lämpö poistetaan: 1. paljastamalla pää 2. käyttämällä kevyttä ja hyvin hengittävää päähinettä 3. avaamalla kiristävät vaatekappaleet 4. avaamalla takin/paidan ylänapit tai vetoketjut.

19 VAATETUS MARSSIN AIKANA Jatkossa varustuksena voi olla taisteluvarustus, kenttävarustus tai suojeluhälytyksen sattuessa suojeluvarustus

20 JALKOJEN JA IHON HOITO MARSSIN AIKANA 1. Marssin aikana seurataan jalkojen ja ihon tilaa. 2. Jo marssin alkuvaiheessa vaikuttaa syntyviin vammoihin tai hiertymiin ja samalla estää niiden paheneminen. 3. Taukojen aikana 1. Jalkineet pois 2. Korjataan sukkien asento Jalat ylös ja turvotus alas. 3. Hoidetaan syntymässä olevat sekä syntyneet hiertymät ja rakot 4. Muun ihon hoidossa hankaavat vaatekappaleet suoristetaan tai vaihdetaan hankaamattomiin.

21 LIHASHUOLTO MARSSIN AIKANA 1. Marssiminen aloitetaan rauhallisella vauhdilla alkuverryttelyn tapaan 2. Ensimmäinen tauko pidetään noin min jälkeen 3. Ensimmäisellä tauolla tarkistetaan kenkien ja vaateiden sopivuus sekä lisätään tai vähennetään sukkia ja vaatteita 4. Jalka- ja hartialihaksille tehdään kevyitä venyttelyliikkeitä Marssitauoilla 1. riisutaan jalkineet (säävaraus) 2. kuivatetaan tai vaihdetaan kuivat sukat. 3. Palautumista nopeuttaa jalkojen nosto koholle ja kevyt hieronta sekä venyttely. Pohkeita voi venyttää myös taistelijapareittain

22 HENKINEN VALMENTAUTUMINEN MARSSIN AIKANA 1. Marssin aikana seurataan omaa etenemistä kartalta ja samalla tarkkaillaan ympäristöä sekä muita marssijoita 2. Joukkueen johtaja kertoo ennalta huoltoon liittyvät asiat kuten juomaja ruokailupaikat 3. Ryhmänjohtajat huolehtivat tiedon riittävästä kulusta Käskynantomuodossa suojaisessa paikassa tilannetiedot ja marssi-ohjeet saadaan nopeasti kaikkien tietoon

23 MARSSIN JÄLKEINEN TOIMINTA Varusteet marssin jälkeen 1. Ryhmäkohtaisten varusteiden ja kaluston huolto sekä palautukset 2. Huolletaan henkilökohtainen ase ja varusteet 3. Todetaan mahdolliset varustepuutteet ja -rikkoutumiset Vaatetus marssin jälkeen 1. Likaantuneet ja rikkoontuneet vaatteet korjataan tai vaihdetaan 2. Hiertymiä aiheuttaneet jalkineet vaihdetaan toisiin. Neste- ja ravintotasapaino marssin jälkeen 1. Neste nopeuttaa merkittävästi elimistön palautumista 2. Nesteen nauttiminen jatkuu kahden tunnin ajan suorituksen jälkeen 3. Nestettä nautitaan niin paljon, että kahden tunnin sisällä suorituksen päättymisen jälkeen tulee virtsaamisen tarve. 4. Nesteen sisältämät hiilihydraatit (pitkäketjuiset sokerit) edistävät maksan glykogeenivarastojen täydentymistä ja näin nopeuttaa elimistön palautumista.

24 JALKOJEN JA IHON HOITO MARSSIN JÄLKEEN 1. Jalkojen iho pestään huolellisesti 2. Vaurioituneet ihonkohdat puhdistetaan sekä peitetään sopivalla sidoksella tai laastarilla 3. Pesun jälkeen vaihdetaan päälle puhtaat vaatteet 4. Pahat ihovauriot hoidetaan varuskunnan sairaalassa aastossa onnistuu jalkojen ja kehon pesu hyvin äheisessä vesistössä tai joessa. Kylmä vesi irkistää jalkoja ja laskee niiden turvotusta.

25 Pinotuli Rakovalkea ERILAISIA NUOTIORAKENTEITA Kekonuotio Ristikkonuotio

26 RUUANLAITTO Ruuanlaittoon liittyvät taidot, jotka on hallittava ovat: veden keittäminen, kalan loimutus ja lihan käristys. Myös retkikeittimen käyttö on vaeltajan perustaitoja. irjavakylkinen taimen maistuu varmasti äsyneelle vaeltajalle. Trangia keittimellä veden keittäminen ja ruuan valmistus on helppoa. 1 kg:n halkaistu taimen kypsyy loimuttamalla 1/2 tunnissa.

27 MAJOITTUMINEN Majoittuminen on mahdollista erämajoissa tai tilapäisvälinein maastossa. Erämajoissa majoittuessa on otettava huomioon muut majoittujat. Majoitus jätetään vähintään yhtä hyvään kuntoon, kuin se oli tultaessa. Luonnon materiaaleista valmistettu laavu

28 JALKOJEN TEIPPAAMINEN 1. estetään kipeytyminen ja ihovaurioiden syntyminen 2. suojataan ihoa mekaaniselta hankausrasitukselta 3. estetään alkaneiden hankausvaurioiden eteneminen.

29 VALMISTAUTUMINEN PITKILLE MAANTIEMARSSEILLE Vaseliinia ja talkkia

30 MARSSIKOULUTUKSEN LIHASHUOLTOLIIKKEET

31 MARSSIKOULUTUKSEN LIHASHUOLTOLIIKKEET

32 MARSSITEKNIIKKA Marssikäsky - tehtävä -reitti - marssimuoto - tähystyksen jako - havaintojen teko - marssitauot - liikkeellelähtömerkki - toistot Marssijärjestys ja muoto - aseen lataaminen, varmistaminen ja tähtäimen tarkastus - aseen kantotapa - etäisyydet noin 5 m - ehdoton äänettömyys Reitin valinta - vaihteleva, ei liian vaikeakulkuinen (fyysinen harjoitus) - suojainen (tst-harjoitus) Marssin aikana huomioitavat asiat - normaalisti 3-4 km/h, - 50 min marssia, 10 min taukoa - ensimmäinen tauko min marssin jälkeen varusteiden korjausta varten - taistelijan säilytettävä valppautensa, paikkansa ja etäisyydet - esteet yleensä ylitetään viuhkaantumalla - tarvittaessa nopea aseen käyttö - marssiosastosta ei saa poistua luvatta

33 PIMEÄTOIMINTA MARSSIN SUORITUS PIMEÄLLÄ - helppokulkuiset selkeät reitit - käytetään hyväksi painanteita ja peitteisiä alueita - äänettömyys - liikuttaessa ei käytetä valoja - merkkien ja käskyjen tehostettu välittäminen - kompassin käyttö - pimeänäkölaitteiden käyttö - suojautuminen vihollisen valaisulta (pysähtyminen, toinen silmä kiinni) - etäisyydet tarvittaessa normaalia lyhyemmät (2-3 m) - sivustojen suojaaminen (tarvittaessa asetetaan yhteysmiehet)

34 TOIMINTA MARSSILEVON AIKANA 1. Tauolle tulo - toista SEIS merkki - suojaan ilmatähystykseltä - pois uralta / ladulta 2. Nopea puolustukseen ryhmittyminen - JJoht käsky Rjohtajille - Rjoht puolustukseen ryhmittyminen ja ilmoitukset Jjohtajalle - Jjoht käsky varajohtajalle vartioinnista ja joukkueen huollosta - rasitustason tarkistus 3. Ryhmän toiminta tauolla - vartioinnin järjestäminen - puolustukseen ryhmittyminen - teltan pystytys ja naamiointi - ruokailu taistelijapareittain / puoliryhmittäin - nesteen ja kuivamuonan täydentäminen 4. Toiminta tauolla - ase käden ulottuvilla - ota taisteluvyö pois päältä - varustuksen korjaus ja tarkistaminen - lihashuolto ja rentoutus (venyttely) - taukovaatetus 5. Liikkeellelähtö - Jjoht Käsky liikkeellelähdöstä - ryhmän valmistautuminen - merkistä liikkeelle - Jvara/Joht valvoo liikkeellelähdön - vartiomiesten poistaminen liikkeelle lähtiessä