Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS PEkoul-os/2000 1
|
|
- Leena Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Fyysinen koulutus ja liikuntakoulutus TEORIAKOULUTUS PEkoul-os/2000 1
2 Miksi lisää liikuntaa? 1. Suorituskykyiset sodan ajan joukot - joukkotuotanto - viime sotien kokemukset 2. Koulutuksen ja ajankäytön tehostaminen - kasarmilta maastoon 3. Palvelukseen astuvien asevelvollisten fyysisen kunnon heikentyminen - vastaiskun käynnistäminen 4. Yhteiskunnan teknistyminen, hyötyliikunnan väheneminen ihmisten keskuudessa sekä liikunnan väheneminen kouluissa ja oppilaitoksissa 5. Uuden koulutusjärjestelmän tuoma uusiutumisen haaste koko puolustusvoimille 6. Kansan terveyden ja työkyvyn edistäminen 7. Liikuntamyönteinen asennekasvatus PEkoul-os/2000 2
3 Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävänä on: 5) antaa sotilaskoulutusta; (740/94) 5a) tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta siten, kuin siitä asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä määrätään sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa PEkoul-os/2000 3
4 Puolustusvoimien kansan- terveydelliset tavoitteet - Edistetään kansalaisten terveyttä ja työkykyä - Kannustetaan kansalaisia liikkumaan - Ollaan mukana liikuntakasvatukseen liittyvässä keskustelussa - Ylläpidetään maanpuolustuksen positiivista liikuntaimagoa PUOLUSTUSVOIMAT ON MAAN SUURIN KUNTOKOULU PEkoul-os/2000 4
5 Fyysisen koulutuksen päämäärä Varusmiesten fyysinen suorituskyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttämään menestyksellisesti omat puolustushaaran, aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3-4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun PEkoul-os/2000 5
6 Fyysinen koulutus Taistelukoulutus Liikuntakoulutus Vapaa-ajan liikunta Marssikoulutus Muu fyysinen koulutus Suorituskykyinen sodan ajan joukko PEkoul-os/2000 6
7 FYYSISEN KUNNON KEHITTÄMINEN LIIKUNTAKOULUTUS, TAISTELU- JA MARSSIKOULUTUS PERUSKOULUTUSKAUSI ERIKOISKOULUTUSKAUSI JOUKKOKOULUTUSKAUSI AUK/RUK TAITOJEN OPETTAMINEN KUNNON KOHOTTAMINEN LIIKUNTAKOULUTUS TAISTELU- JA MARSSIKOULUTUS RASITUSVAMMARISKI, LÄHTÖTASOT KOULUTUSTAITO, SUORITUSKYVYN YLLÄPITO PALAUTTAVA, VIRKISTÄVÄ, MONIPUOLINEN 2KK 6 KK PEkoul-os/2000 7
8 SUORITUSKYKYINEN TAISTELIJA HENKINEN KUNTO TAISTELIJAN TAIDOT YLEISMOTORISET TAIDOT FYYSINEN KUNTO - KESTÄVYYS - VOIMA - NOPEUS - LIIKKUVUUS - LIHASHALLINTA TERVEYDENTILA, ELINTAVAT, YMPÄRISTÖ, BIOLOGISET TEKIJÄT PEkoul-os/2000 8
9 Mieskohtaiset tavoitteet OMINAISUUS/TAITO PERUSKOULUTUSKAUSI ERIKOISKOULUTUSKAUSI JOUKKOKOULUTUSKAUSI Fyysinen suorituskyky Perus- ja lihaskunnon kohottaminen Valmiuksien luominen fyysisesti vaativaan taistelukoulutukseen Riittävä fyysinen suorituskyky 3-4 vrk:n vaativaan ratkaisutaisteluun sodan ajan tehtävässään Kestävyys Lihaskunto Suunnistustaito Peruskestävyyden kohottaminen oman kunto-ohjelman mukaisesti Lihaskunnon kohottaminen oman kunto-ohjelman mukaisesti Koulutettavien on osattava suunnistuksen perusteet niin, että he osaavat liikkua karttaa ja kompassia käyttäen 5 km maastossa 12 min juoksutesti väh 2700 metriä Lihaskuntoluokka väh 9 pist (hyvä) Koulutettavat osaavat suunnistaa niin, että he selviytyvät helpohkosta 5 km:n radasta valoisalla 75 minuutissa ja pimeällä 105 minuutissa 12 min juoksutesti väh 2800 metriä Lihaskuntoluokka väh 10 pist (hyvä) Koulutettavat selviytyvät sodan ajan tehtävänsä mukaisista suunnistustehtävistä Uimataito Koulutettavat pystyvät uimaan 25 m jollakin uimatavalla Koulutettavat pystyvät uimaan 200 m ja tuntevat vedestä pelastautumisen perusteet Koulutettavat osaavat käyttä uimaja hengenpelastustaitojaan, mikä luo edellytykset myös turvalliselle vesistökoulutukselle Hiihto/juoksu Koulutettavat osaavat lajien suoritustekniikat Pystyvät soveltamaan taitoja eri maasto-olosuhteissa Pystyvät soveltamaan taitoja eri taistelukentän tilanteissa Palloilu Koulutettavat tuntevat eri palloilulajien sääntöjä, tekniikoita ja pelitapoja niin, että pelinomainen harjoittelu on mahdollista Koulutettavat harjaantuvat pelinomaisissa harjoituksissa niin, että heidän koordinatiiviset taitonsa kehittyvät Koulutettavat pystyvät toimimaan joukkueessa taktisia periaatteita halliten Itsepuolustus- ja kamppailutaito Itsepuolustuksen- ja kamppailutaitojen perusteiden oppiminen Kamppailulajien avulla saavutetut taidot ja rohkeus mies miestä vastaan toimintaan Taitojen soveltaminen lähitaistelukoulutuksessa PEkoul-os/2000 9
10 Fyysisen kunnon suoritevaatimukset Testi Kuntoluokat Huono (Hu) Tyydyttävä (T) Hyvä (H) Kiitettävä (K) Vauhditon pituus alle 2,00 m (alle 1,65 m) 2,00 m (1,65 m) 2,20 m (1,85 m) 2,40 m (2,05 m) Vatsalihastesti alle 32 (alle 28) 32 (28) 40 (36) 48 (44) Selkälihastesti Etunojapunnerrus Käsinkohonta 1) alle 40 (alle 25) alle 22 (alle 14) alle 6 (alle 8) 40 (25) 22 (14) 6 (8) 50 (35) 30 (18) 10 (14) 60 (45) 38 (22) 14 (20) Lihaskuntoluokka 0-4 pistettä 5-8 pistettä 9-12 pistettä pistettä 12 min juoksutesti VKI NKI alle 2200m (alle 2000m) alle m (2000m) 13,00-16, m (2400 m) 17,00-20, m (2800 m) 21- Suluissa naisten luokitukset PEkoul-os/
11 Fyysisen kunnon suoritevaatimukset Kuntotestit 1. Ensimmäinen kuntotesti suoritetaan lääkärintarkastuksen jälkeen kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana. Sen tavoitteena on määrittää varusmiesten fyysisen suorituskyvyn lähtötasot. Lähtötasojen perusteella fyysinen koulutus toteutetaan palveluksen alussa eriytyvänä koulutuksena kunto- ja taitotasoryhmittäin. 2. Toinen kuntotesti suoritetaan joukkokoulutuskauden alussa. Tämä pyritään suorittamaan sodan ajan kokoonpanossa. Testin perusteella annetaan varusmiehille kunto-ohjeet reservissä suoritettavalle liikkumiselle. Toisen kuntotestin tulos kirjataan varusmiesten palvelustodistukseen PEkoul-os/
12 Liikuntakoulutuksen päämäärä Pysyvän liikuntakipinän herättäminen reserviin siirtyville asevelvollisille Keinot 1. Liikunta-asenteiden muokkaus 2. Liikunnallisten taitojen opetus 3. Fyysisen suorituskyvyn kehittäminen 4. Tiedon antaminen kunnon ylläpitämisen perusteista ja menetelmistä PEkoul-os/
13 Liikuntakoulutuksen sisältö 1(2) 1. Teoriakoulutus 2. Lihashuoltokoulutus ja rentoutuminen 3. Lihaskuntokoulutus - kuntovoimistelu - kuntopiiri - circuit training - kuntorataharjoittelu - esteratakoulutus - kuntosaliharjoittelu 4. Hiihto-/juoksukoulutus 5. Suunnistus- ja kartanlukukoulutus 6. Uinti- ja hengenpelastuskoulutus PEkoul-os/
14 Liikuntakoulutuksen sisältö 2(2) 7. Palloilukoulutus - jalkapallo - koripallo - lentopallo - salibandy - hollantilainen -palloiluharjoitus 8. Itsepuolustus- ja kamppailukoulutus - sisältää mm sotilaspainin ja kuntonyrkkeilyn 9. Kuntotestit - fyysisen suorituskyvyn mittaus ja seuranta PEkoul-os/
15 Liikunnan merkitys 1. Tuottaa iloa ja virkistystä 2. Vaikuttaa myönteisesti terveyteen 3. Vahvistaa sydäntä sekä muuta verenkierto- ja hengityselimistöä 4. Lieventää stressiä 5. Auttaa painon hallinnassa 6. Lisää elämisen laatua ja sosiaalista kanssakäymistä PEkoul-os/
16 1. Erillinen liikuntaharjoitus Liikunnan sijoittaminen koulutukseen 1 (2) - yhden harjoituksen kesto vähintään 2 tuntia kertaa viikossa - kestävyys, lihaskunto, taito/palautus - kuntoa kehittäviä tai keveitä palauttavia 2. Liitetään osaksi taistelu- tai muuta koulutusta - aihe ja tavoitteet ilmoitetaan erikseen - kesto minuuttia - liittyy johdonmukaisesti harjoitukseen harjoitukseen siirtyminen marssien este-/kuntorata itsepuolustus- ja kamppailukoulutus alku- ja loppuverryttelyt 3. Koulutuksen oheiskoulutuksena taukojumpat ja kisailut PEkoul-os/
17 Liikunnan sijoittaminen koulutukseen 2 (2) 4. Alku- ja loppuverryttely - liittyy aina luonnollisena osana fyysiseen koulutukseen ja liikuntakoulutukseen 5. Lihashuoltoharjoitukset - johdettuna muuhun huoltoon liittyen - myös omatoimisesti vapaa-ajalla - päivittäin säännöllisesti - liitetään esimerkiksi iltanimenhuutoon 6. Aamujumpat/voimistelu krt/vko:ssa - kevyitä ja palauttavia - ei hikoilua aiheuttavia PEkoul-os/
18 Marssikoulutuksen tavoitteet Peruskoulutuskausi - osaaa henkilökohtaisen suorituskyvyn ylläpitäminen pitkäkestoisessa suorituksessa - selviytyy taistelukuntoisena vähintään 4 tunnin (noin 10 km:n) jalkamarssista maastossa taisteluvarustuksessa Erikoiskoulutuskausi - selviytyy taistelukuntoisena päivätaipaleen mittaisesta jalka- tai hiihtomarssista mieskohtaisessa varustuksessa erilaisissa maasto-, valaistus- ja sääoloissa Joukkokoulutuskausi - selviytyy taistelukuntoisena koulutushaaran mukaisista taistelutehtäviin liittyvistä siirtymisistä ja marsseista PEkoul-os/
19 Marssikoulutuksen tavoitteet johtajakoulutuksessa 1 (2) Aliupseerikurssi I - oppii perusteet ryhmän johtamisesta marssilla - selviytyy taistelukuntoisena päivätaipaleen mittaisesta jalkatai hiihtomarssista mieskohtaisessa varustuksessa erilaisissa maasto-, valaistus- ja sääoloissa Aliupseerikurssi II - osaa johtaa ryhmää ja ylläpitää joukon suorituskykyä marssilla - selviytyy taistelukuntoisena koulutushaaran mukaisen joukkueen mieskohtaisessa varustuksessa noin 30 km:n mittaisesta yön yli kestävästä yhdistetystä moottori- ja jalka/hiihtomarssista sekä pystyy sen jälkeen kahdessa tunnissa siirtymään 10 km:n pituisen taipaleen taisteluvarustuksessa jalan tai hiihtäen Aliupseerien johtajakausi - hallitsee ryhmän johtamisen ja joukon suorituskyvyn sekä taistelukyvyn ylläpitämisen marssilla PEkoul-os/
20 Marssikoulutuksen tavoitteet johtajakoulutuksessa 2 (2) Reserviupseerikurssi - osaa johtaa joukkuetta ja ylläpitää joukon suorituskykyä marssilla - selviytyy taistelukuntoisena koulutushaaran mukaisen joukkueen mieskohtaisessa varustuksessa noin 30 km:n mittaisesta yön yli kestävästä yhdistetystä moottori- ja jalka/hiihtomarssista sekä pystyy sen jälkeen kahdessa tunnissa siirtymään 10 km:n pituisen taipaleen taisteluvarustuksessa jalan tai hiihtäen Reservin upseerin johtajakausi - hallitsee joukkueen johtamisen ja joukon suorituskyvyn sekä taistelukyvyn ylläpitämisen marssilla PEkoul-os/
21 Marssikoulutuksen sisältö 1. Marssit ovat pääsääntöisesti - jalkamarsseja - hiihtomarsseja tai - yhdistettyjä moottori-, jalka-/hiihtomarsseja 2. Aselajikohtaisuus marssikoulutuksessa - aselajit soveltavat marssikoulutuksen omien tarpeidensa mukaisesti annettuja tuntimääriä noudattaen lukuunottamatta peruskoulutuskautta 3. Marssin pituus - nousujohteisuus 4. Marssit sisältävät oheiskoulutusta - marsseihin liitetään oheiskoulutusta, esimerkiksi - ilma-ammunnan suoritus - suojautuminen epäsuoralta tai suora-ammuntatulelta - lihashuolto, sotilaspaini, rynkkyjumppa 5. Marssivarustus - marssikoulutuksen varustus lisääntyy nousujohteisesti taisteluvarustus m/85 mukaan (paino 23 kg) 6. Rasitusvammojen estäminen PEkoul-os/
22 Valmentava koulutus/ suorituskyvyn kehittäminen Kuormitus N O U S U J O H T E I S U U S 1. Sotilas on psyko-fyysinen kokonaisuus 2. Optimaalinen koulutus - kyky omaksua taidollista koulutusta ja fysiologista kehittämistä 3. Koulutuskelpoisuus/taistelukelpoisuus 4. Kokonaiskuormituksen säätely 5. Palautuminen ja palauttavat harjoitteet 6. Nestetasapaino ja sen ylläpitäminen 7. Ravintotasapainon ylläpitäminen 8. Lepo ja uni 9. Ylirasitusoireiden tunnistaminen ja reagointi 10. Lämpötasapainon säätely 11. Vaatetus ja jalkineet 12. Turvallisuus; vammautumisen ja sairastumisen ennaltaehkäisy 13. Tunnettava harjoitteiden vaikutusmekanismit - ei miltä se näyttää Aika PEkoul-os/
23 Fyysisen kunnon kehittyminen 1(5) 1. Harjoitusvaikutuksen syntyminen - fyysisillä harjoituksilla elimistö horjutetaan epänormaalista energiatasapainosta - varsinainen harjoitusvaikutus syntyy vasta harjoituksen jälkeen palautumisen aikana (superkompensaatio) - seuraava samantasoinen harjoitus ei enää aiheuta samassa määrin tasapainosta poikkeamista - tarvitaan tehokkaampi harjoitus KUORMITUS SUPERKOMPENSAATIO LÄHTÖTASO VÄSYMYS PALAUTUMINEN PEkoul-os/
24 Fyysisen kunnon kehittyminen 2(5) 2. Fyysinen kuormittuminen koostuu (kts. energiankulutus eri tilanteissa ja rasituksessa sekä palautuminen, kalvo 28) - taistelukoulutuksen harjoitukset fyysisesti vaativia - marssikoulutuksen harjoitukset fyysisesti vaativia - liikuntakoulutuksen harjoitukset fyysisesti vaativia tai keveitä palauttavia - muu fyysisesti rasittava koulutus mm sulkeiset, yleensä keveitä - vapaa-ajan liikunta Fyysiseen kuormitukseen vaikuttavat päivittäiset rutiinit (mm runsas jalkeilla olo) yöunen laatu ja henkinen vireystila. Näistä kaikista asioista/harjoituksista koostuu päivän/viikon fyysinen kokonaiskuormitus PEkoul-os/
25 Fyysisen kunnon kehittyminen 3(5) 3. Elimistön palautuminen Palautumisella tarkoitetaan niiden muutosten korjaamista, jotka fyysinen rasitus/aktiivisuus on tuottanut elimistölle ja aineenvaihdunnalle. Palautumista edistävät/nopeuttavat seuraavat asiat Alku- ja loppuverryttely - kesto min - liittyy kaikkiin fyysisiin harjoituksiin - ml. vaativat taisteluharjoitukset Säännöllinen lihashuolto - kesto min - venyttelyt - hieronnat - rentoutus - kylmä-kuumahoito PEkoul-os/
26 Fyysisen kunnon kehittyminen 4(5) Ravinto ja neste - suorituksen aikana säännöllisesti, kun harjoitus kestää yli tunnin - nesteiden ja ravinnon nauttiminen harjoituksen päättymisen jälkeen - monipuolinen ja laadukas ravinto - runsaasti hiilihydraatteja - nesteenä vettä, laimeaa urheilujuomaa tai mehua - mitä pidempi harjoitus, sitä tärkeämpi on ravinto ja nestetankkaus Kevyt palauttava liikunta - maitohapon poistuminen nopeutuu lähes 50 %:sesti - kevyet jumpat, kävely, kevyet pelit KOVIN Lepo ja uni tuntia vuorokaudessa - riittävästi vapaa-aikaa - ympäristön vaihto - huomioitava henkinen palautuminen NORMAALI tai KOVA KOVA PALAUTUS NORMAALI KOVA Koulutuksen rytmittäminen NORMAALI - nousujohteinen kuormituksen lisääminen - koulutus lähtötason edellyttämissä kunto- ja taitoryhmissä PALAUTUS NORMAALI PEkoul-os/
27 Fyysisen kunnon kehittyminen 5(5) Fyysiseen harjoittamiseen ja liikkumiseen liittyy myös riskejä 1. Kuuntele kehoasi ja reagoi sen mukaan - aloita liikkuminen varovasti ja nousujohteisesti - liiku oman kehosi ja kuntosi ehdoilla - keskeytä suoritus, jos olosi ei ole normaali 2. Liian nopea kuormituksen lisääminen saattaa edistää rasitusvammojen syntymistä 3. Muista aktiivinen lihashuolto, joka ennalta ehkäisee rasitusvammoja- ja murtumia 4. Ota huomioon ympäristö ja olosuhteet - pukeutuminen ja rasitus olosuhteiden mukaan - kova pakkanen tai korkea lämpötila - oikeat jalkineet, puhtaat vaatteet ja sukat 5. Vältä maksimaalista suoritusta väsyneenä 6. Vältä liikkumista sairaana/toimilaana 7. Vältä liikkumista ruokailun jälkeen vähintään kahden tunnin ajan 8. Vältä alkoholia ja tupakointia ennen liikkumista ja sen aikana 9. Vältä liikkumista vuorokausi veren luovutuksen tai rokotusten jälkeen PEkoul-os/
28 Energiankulutus eri tilanteissa ja rasituksessa sekä palautuminen Lepo 8 h:n uni Perusaineenvaihdunta Arki askareet, tukikohtapalvelu Kevyt liikunta - oheisliikuntakoulutus - sulkeisjärjestys - asekäsittely Keskiraskas liikunta - reipas kävely - hölkkä - pyöräily - vapaa uinti - lihaskuntokoulutus - suunnistuskoulutus - hiihto/jalkamarssit - fyysinen taistelukoulutus - raskas työ - pallopelit Toiminto Kulutus % VO2 Max:sta Raskas liikunta - urheilijoiden tehoharjoittelu - esteratakoulutus - kilpasuoritus/kova marss - kova taistelukoulutus Useita vuorokausia kestävä rasitus - taisteluharjoitus - ampumaleiri - useita vuorokausia kestävä marssi 1 kcal/min 480 kcal kcal/70 kg kcal/55 kg Vaatetus, ilman lämpötila Syke Huom Palautuminen Rasituskerroin 2-5 kcal/min 25 % kcal/min % % energiasta rasvoista kcal/min % ½ energiasta hiilihydraateista 20 kcal/min % yli max Kokonaiskulutus kcal/vrk Huippumaratoonari kuluttaa (2 h) kcal yli perusaineenvaihdunnan % Energiavarastojen täydentyminen hidastuu vuorokausia kestävän harjoituksen aikana Alle tunti 2 Tunteja tuntia 4 Vuorokausia PEkoul-os/
29 Nestetasapainon ylläpitäminen 1(2) 1. Ihmisen keho sisältää % vettä (kehon kokonaispainosta) 2. Normaali nestetarve vuorokaudessa 1,5-2 litraa 3. Fyysisen rasituksen aikana - kulutus 1-2 litraa tunnissa - kuumissa olosuhteissa ja pitkäkestoisessa rasituksessa nesteen menetys voi olla 4-6 litraa - nestettä voi imeytyä elimistöön korkeintaan 0,8 litraa tunnissa 4. Alle 2 % nestehukka alentaa maksimi suorituskykyä 10 % (janon tunne), 2-5 % nestehukka alentaa maksimi suorituskykyä 25 % ( janon tunne häviää) ja yli 5 % nestehukka alentaa maksimi suorituskykyä alle 50 % (huimaus) 5. Nestetankkaus voidaan aloittaa jo ennen harjoitusta PEkoul-os/
30 Nestetasapainon ylläpitäminen 2(2) 6. Nesteen nauttiminen suorituksen/harjoituksen aikana - 2-2,5 dl kerrallaan min välein 7. Paras nestelähde on vesi tai pitkäketjuinen polymeeriliuos 8. Pitkäkestoisen ja useita vuorokausia kestävän suorituksen aikana pitää juoda muutakin kuin vettä erityisesti, jos ravinto jää nauttimatta (suolojen puute). 9. Nautittaessa muita liuoksia - laimea mehu/urheilujuoma - maksimissaan 2-5 % liuos 10. Nesteen ihanteellinen lämpötila on C 11. Palautuminen - suorituksen jälkeen 2 tunnin ajan on tarpeen juoda nestettä lasillinen minuutin välein, nestetäydennys aloitetaan heti suorituksen jälkeen PEkoul-os/
31 Taistelijan ravintoympyrä Terveellinen ja monipuolinen ravinto sisältää (E% = prosenttia kokonaisenergiasta) E% hiilihydraatteja E% rasvoja E% valkuaisaineita Suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja palautumisen edistämiseksi tulisi ravintoa saada säännöllisesti 3-4 tunnin välein. Taistelijan tärkein energialähde on hiilihydraatit; mm. viljatuotteet (puurot, leivät yms), pastat, vihannekset ja hedelmät PEkoul-os/
32 Suomen Sotilasurheiluliitto ja Varusmiesten Liikuntakerho 1 (2) Suomen Sotilasurheiluliitto (SotUL) on valtakunnallinen itsenäinen liikuntajärjestö. Liiton tehtävänä on vastata varusmiesten, puolustusvoimien henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä vapaa-ajan liikuntaharrastuksen järjestämisestä ja kehittämisestä varuskunnissa. Sotilasurheiluliitto tukee Varusmiesten Liikuntakerhoa (VLK) luomalla toimintaedellytyksiä ja kouluttamalla VLK-henkilöstöä, sekä tuottamalla aiheeseen liittyvää materiaalia PEkoul-os/
33 Suomen Sotilasurheiluliitto ja Varusmiesten Liikuntakerho 2 (2) Varusmiesten Liikuntakerhotoiminta (VLK) Varusmiesten liikuntakerhotoiminta on Suomen Sotilasurheiluliiton ja varuskuntien VLK-organisaatioiden yhdessä toteuttamaa liikuntakerhotoimintaa, joka vastaa varusmiesten liikuntaharrastustoimesta - on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille taitotasosta riippumatta - antaa mahdollisuuden tutustua uusiin liikunnallisiin harrastuksiin - tukee ja täydentää palvelusliikuntaa - lisää motivaatiota ja edistää palveluksen rasituksista palautumista - monipuolistaa liikunnan harrastamista - tarjoaa virkistystä ja vaihtelua - kehittää yhteistyökykyä - edistää liikuntamyönteisyyttä ja vaikuttaa pysyvän liikuntaharrastuksen syntymiseen PEkoul-os/
34 Kilpailutoiminnan tasot Positiivinen kansainvälinen ja kansallinen kuva sotilaasta - huippuammattitaidon säilyminen puolustusvoimissa urheilussa, valmentamisessa ja kilpailujen järjestämisessä - huippu-urheilun henkiset ja asenteelliset arvot. - esikuvat ja ihanteet. Sotilas-PM-, EM-, MM-kilpailut Siviiliarvokilpailut Sotilas-SM-kilpailut Maanpuolustusalueen mestaruuskilpailut Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut Joukko-osastojen kilpailutoiminta Mestaruuskilpailut Massakilpailut eri tasoryhmille Positiivinen siirtovaikutus reserviin -urheilullinen elämäntapa -työkykyinen/suorituskykyinen reservi PEkoul-os/
LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ
LIIKUNTAKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Puolustusvoimien liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntakipinän herättäminen reserviin siirtyville asevelvollisille. Keinot 1. Liikunta-asenteiden muokkaus 2. Liikunnallisten
LisätiedotNYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA
NYKYAIKAISEN TAISTELUKENTÄN KUVA Taisteluihin liittyy: elektroninen sodankäynti erikoisjoukkojen käyttö ja niiden häikäilemättömät iskut maahanlaskut ilma-aseen voimakas, jatkuva ja syvyyteen ulottuva
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotKehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja
Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA
LisätiedotCase Insinööri. Hyvinvointianalyysi
Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotCase CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden
Lisätiedot2016 Case. Hyvinvointianalyysi
2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotFysioterapeutti Petri Jalava
Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen
LisätiedotOSALLISTUJA NIMI TEHTÄVÄ MITÄ TIEDÄN VLK:STA? YLIVERTAINEN OMINAISUUTENI? SUHTEENI LIIKUNTAAN VARUSMIESTEN LIIKUNTAKERHOTOIMINTA + Tarkoitettu kaikille kiinnostuneille + Tukee ja täydentää monipuolistaa
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotHyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen
LisätiedotMikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja
LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi
LisätiedotValmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info
Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään
LisätiedotEsimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi
Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.
Lisätiedot2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi
2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotHarjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet
Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotMitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus
Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy
Lisätiedotperustettu vuonna 1927
perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän
LisätiedotUrheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com
Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa
LisätiedotNuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen
Nuori urheilija Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen Ei mitään absoluuttisia totuuksia eikäsuuria viisauksia, vaan ajatuksia ja
LisätiedotTaso 5: tuntia viikossa, kilpakuntoilija ohjelma, jossa painotus monipuolisuudessa
Taso 5: 25.6 22.7.2018 5-8 tuntia viikossa, kilpakuntoilija ohjelma, jossa painotus monipuolisuudessa Ohjeita ajalle 25.6 22.7.2018 Nyt kisakaudella kannattaa muistaa palautella huolella tapahtumista Jos
LisätiedotHyvinvointianalyysi. Case Hyvinvointianalyysi
Hyvinvointianalyysi Case 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 14.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen
Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193
LisätiedotAjoharjoittelu Tomi Konttinen 2016
Ajoharjoittelu Ajaminen Mitä ominaisuuksia ajaminen vaatii? Ominaisuudet ja ajaminen Taito Kyky omaksua uusia asioita, olennaista ajotaidon kehittämisessä Lihaskoordinaatio Lihasten hallinta tarkkuutta
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotHarjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden
Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen
LisätiedotPuolustusvoimien kilpailutoiminta
Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää
LisätiedotTavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun?
Tavoite lähestyy Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun? Juoksusuorituksen onnistuminen on monen tekijän summa Onnistumisen
LisätiedotPITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA. Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana?
PITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana? MIKKO LINNOLA Ravitsemusasiantuntija, ETK, kouluttaja Peak
LisätiedotSUUNNISTUKSEN HARJOITTELU
SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Fyysinen harjoittelu Suunnistuksen fyysiset vaatimukset 1. Peruskestävyys JAKSAT JUOSTA 2. Lihaskunto MAASTOSSA, KETTERÄSTI 3. Vauhtikestävyys ja KOVAA! FYYSISEN HARJOITTELUN
LisätiedotHyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski
Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani
LisätiedotBLUES MK -01 Blue. Nimi Nro
BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
Lisätiedotsantasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus
LisätiedotTaso 4: tuntia viikossa, painotus juoksuharjoittelussa
Taso 4: 25.6 22.7.2018 5-7 tuntia viikossa, painotus juoksuharjoittelussa Ohjeita ajalle 25.6 22.7.2018 Nyt kisakaudella kannattaa muistaa palautella huolella tapahtumista Jos kilpailet, niin lenkkeily
LisätiedotHyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi
Hyvinvointianalyysi 2018 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2018 Case Mittauksen alkupäivämäärä 28.03.2018 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani
LisätiedotPääesikunta Määräys 1 (37) Henkilöstöosasto HELSINKI HH425 8.4.2011
Pääesikunta Määräys 1 (37) 8.4.2011 Pv joukko-osastot PVHSMK - PEHENKOS ASEVELVOLLISTEN FYYSINEN KOULUTUS Normikokoelman lyhenne PVHSMK PEHENKOS Peruste - Asevelvollisuuslaki 5 luku 36, 37, 38 ja 56, 6
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotEssi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi
Essi Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 23.02.2012 Kyselyn tulokset Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotTämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu
Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela Terveyttä tukeva harjoittelu Sisällys 1 Harjoittelun suunnittelu... 1 2 Nuoren kasvupyrähdyksen
LisätiedotKESTÄVYYSURHEILIJAN RAVINTO
KESTÄVYYSURHEILIJAN RAVINTO 7.10.2017 Maria Heikkilä Maria Heikkilä MARIA HEIKKILÄ Elintarviketieteiden maisteri 2014 Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, 2016 Nuorten kestävyysurheilijoiden ja heidän
LisätiedotUrheilijan ravinto ja syöminen
Urheilijan ravinto ja syöminen URHEILIJAN RAVINTO JA SYÖMINEN Urheilijan ravitsemuksen ABC A. Arkiruokailu kuntoon Arkiruokailulla ja sen rytmityksessä on suuri merkitys urheilijan suorituskykyyn. Mikäli
LisätiedotYLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala
YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä
LisätiedotSuunnistajan maalis-huhtikuun harjoittelu
harjoitusolosuhteet 4.3.2013 Suunnistan maalis-huhtikuun harjoittelu Janne Salmi Laitilan AV-päivä 2.3.2013 Kokonaisuus ratkaisee! FYYSIS- MOTORINEN HARJOITTELU VALMENTAJA PSYYKE AKTIIVINEN PALAUTUMINEN
LisätiedotUrheilijan nesteytys
Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta
LisätiedotTaustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:
Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan
LisätiedotYhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM
Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotSALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO
SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa
LisätiedotRoad Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008
Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
Lisätiedot256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN
256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotJuoksukisaan valmistautuminen
Juoksukisaan valmistautuminen Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotIida Repo. Hyvinvointianalyysi
Iida Repo Hyvinvointianalyysi su 03.05.2015 16:21 20h 39min Stressireaktiot Palautuminen Liikunta Arkiaktiivisuus Syke Puuttuva syketieto 0% Palautuminen vapaaajalla tukee jaksamista. Vähäinenkin alkoholi
LisätiedotPainonhallinta KVK:lla
Painonhallinta KVK:lla Harri M. Hakkarainen LitM., LK, valmentaja KVK:n problematiikkaa Tehoharjoittelu lisääntyy kovat lajisuoritukset kovat loikat nopeus Tehoharjoittelu kuluttaa aiheuttaa soluvauriota
LisätiedotHyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi
Hyvinvointianalyysi 2018 Case Hyvinvointianalyysi MITÄ HYVINVOINTIANALYYSI KERTOO? Sykeväli 845ms Hyvinvointianalyysi auttaa sinua hallitsemaan stressiä, palautumaan paremmin ja liikkumaan oikein. Hyvinvointianalyysi
LisätiedotNuoren moukarinheittäjän harjoittelu
Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,
LisätiedotNuoren liikkujan ruokavalio
Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat
LisätiedotUrheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008
1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu
Lisätiedot9 VIIKON HARJOITUSOHJELMA NUUKSIO CLASSICILLE
9 VIIKON HARJOITUSOHJELMA NUUKSIO CLASSICILLE Harjoitusohjelma: Nuuksio Classic 2017 VKO MA TI KE TO PE LA SU 1 3.7 Tes$ juoksu: Juokse 6-8 kilometriä mäkisessä maastossa. Juokse sellaisessa maastossa
LisätiedotLuennon sisältö 11.1.2016 VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016
VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Urheilullinen elämäntapa palautumisen varmistajana Monipuolinen harjoittelu
LisätiedotPALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ
PALLOILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Kehitetään: - motorisia taitoja - kehonhallintaa - tasapainoa - fyysistä kuntoa - joukkuehenkeä Pyritään luomaan: - vaihtelua ja virkistystä Perehdytetään: yleisimpiin maassa
LisätiedotHyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi
Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka
LisätiedotUrheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen
Hämeenlinna, 9.2.2008 Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 1 2/27/08 Huippulahjakkuus
LisätiedotEeNet harjoituspäiväkirja ohje
EeNet harjoituspäiväkirja ohje Harjoituspäiväkirjassa pelaaja voi lisätä harjoitus-, peli ja loukkaantumistietoja. Valmentaja voi seurata pelaajan harjoittelua yhteenvetojen ja kalenterinäkymän kautta
LisätiedotMiten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta
Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? - Taito (tasapaino,
LisätiedotPalautumista seurataan myös urheilussa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
Lisätiedot18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela
Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Ihmisen elimistöstä n. 60 % on vettä. Vuorokaudessa keho menettää normaalioloissa noin 2,5 litraa nestettä: noin 1,5 litraa poistuu munuaisten kautta
LisätiedotPelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa
Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli Tausta pelastuslaitoksissa tapahtuneet liikuntatapaturmat työpaikkaliikuntaohjeistukset työryhmän perustaminen tukipalveluiden palvelualueen
LisätiedotOhjeita viimeisille viikoille Finntriathloniin
Ohjeita viimeisille viikoille Finntriathloniin Harjoitusohjelmissa kolme tasoa. Valitse itsellesi sopiva ohjelma huomioiden oma tavoitteesi, lähtötasosi sekä harjoitteluun käytettävissä oleva aika/viikko.
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI RAPORTIN TULKINTA
HYVINVOINTIANALYYSI RAPORTIN TULKINTA ALOITUSKYSELY Keskimääräiset vastaukset (Firstbeatin tietokanta 2016) HENKILÖN JA MITTAUSJAKSON TIEDOT Leposyke = alin mitattu syketaso henkilöltä. Ohjelma saattaa
LisätiedotTaso 10: Tavoite ½ matka alle 4.45 ja täysimatka alle 10 tuntia
Taso 10: 19.9.-16.10.2016 Tavoite ½ matka alle 4.45 ja täysimatka alle 10 tuntia Ohjeita ajalle 19.9 16.10. 2016 Ennen harjoittelun aloittamista kannattaa tutustua opi koodikieli osioon, koska se auttaa
LisätiedotPELIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOISUUS - URHEILULLISUUS LUOVUUS YRITTÄMINEN - OPPIMINEN
LIMIEHEN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA ILOIUS URHEILULLIUS LUOVUUS ROHUS YRITTÄMINEN OPPIMINEN Hyvä Pelimies, Riittävän, laadukkaan ja erityisesti monipuolisen harjoittelun avulla Sinulla on mahdollisuus kehittyä
LisätiedotGrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen
GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE
KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotNUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO
NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO RAKENNA RUOKAVALIOSI HYVÄLLE POHJALLE Valitse ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat varataan herkutteluhetkiin.
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotUrheilun Pelisäännöt vanhempien illassa
Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Tervetuloa keskustelemaan Urheilun Pelisäännöistä! Keskustellaan lasten urheilun prinsiipeistä Sovitaan yhdessä ryhmän / joukkueen Pelisäännöista Kuullaan seuran
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotFyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu
Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt
LisätiedotToplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
Lisätiedot