Opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden tunnusmerkit PBL case 1
|
|
- Erkki Halttunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden tunnusmerkit PBL case 1 Vätys ryhmä: Kari Hannonen Susanna Tervonen Elina Määttä Juha Saarikoski Asta Kaarniemi Päivi Lamminen
2 1. Opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden tarkastelun lähtökohdat Opettajan adaptiivista asiantuntijuutta voidaan arvioida useista lähtökohdista käsin. Yksi näkökulma on asiantuntijuuden kehittyminen toiminnassa. Opfer ja Pedler (2011) toteavat, että asiantuntijuuden kehitys on parhaiten mahdollista työympäristössä, jossa toteutuvat oppivan organisaation piirteet, jolloin asiantuntijuus kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Adapatiivinen asiantuntijuus ei siis ole pelkästään yksilön ominaisuus, vaan se liittyy oleellisesti myös toimintaan (ks. Engeström & Launis 2005, 74-75). Täten siis myös toiminnan muutoksen ymmärtäminen on edellytys asiantuntijuuden kehittymiselle. Yksilöllisellä tasolla yksi opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden kehittymisen perusedellytys on orientaatio oppimista kohtaan (Opfer & Pedder, 2011). Orientaatio on suuntautumista, joka on mahdollista orientaatioperustan muodostaman kartan pohjalta. Suuntautumisessa karttuvan tiedon perusteella orientaatio muuttuu, kun sekä käsitykset että ajattelun ja toiminnan mallit muuttuvat (Torvinen, 2004, 40). Mezirow (1996, 28-31) määrittelee tällaisen muutoksen kriittisen reflektion avulla tapahtuvaksi uudistavaksi oppimiseksi. Orientaation taustalta löytyvä orientaatioperusta voidaan määritellä ajattelu- ja toimintamalliksi, jonka avulla ihminen muodostaa käsityksensä jostain kohteesta (Engeström, 1992, 76). Orientaatioperustalle läheinen käsite on merkitysperspektiivi. Se on tapa, jolla kukin asiantuntija tulkitsee kokemuksiaan (Mezirow, 1996, 18-19). Adaptiiviselle asiantuntijuudelle välttämätön edellytys on oman toiminnan jatkuva reflektointi. Mezirow (1996, 22 23) huomauttaa, että reflektion tulisi olla kriittistä ja kohdistua ainakin ajoittain koko merkitysperspektiivin kyseenalaistamiseen ja tarvittaessa muuttamiseen. Toisin sanoen adaptiivinen asiantuntijaopettaja pyrkii haastamaan ja testaamaan nykyisiä käsityksiään. Hän ei etsi vain tukea nykyisille tiedoille, uskomuksille ja toiminnalle. (Opfer & Pedder, 2011.)
3 2. Opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden tunnusmerkit Opettajan adaptiivinen asiantuntijuus koostuu sekä kognitiivisista, motivationaalisista että sosiaalisista komponenteista. Tällöin opettajan adaptiivinen asiantuntijuus määritellään henkilön taidoksi toimia joustavasti erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa sekä kyvyksi oppia omien tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuprosessien kautta (Tynjälä, 2004; Hatano & Inagaki, 1992; Crawford, Schlager, Toyama, Riel & Vahey, 2005). Tämä edellyttää opettajalta sekä valmiutta ja avoimuutta oppia uusissa oppimistilanteissa ja konteksteissa (Berlinger, 2011; Tynjälä, 2000; Hatano & Inagaki, 1992), vankkaa aikaisempaa tietopohjaa, jota opettaja voi käyttää uuden tiedon käsittelyyn (Crawford et al., 2005; Tynjälä, 2005; Tynjälä, 2004) että taitoja säädellä omaa toimintaansa ja oppimistaan (Crawford et al., 2005; Tynjälä, 2004). Valmius ja avoimuus voivat Berlingerin (2011) näyttäytyä esimerkiksi joustavuutena. Adaptiiviselle opettajalle on ominaista, että hän kykenee muuttamaan suunnitelmaansa tilanteen vaatimalla tavalla kuitenkaan luopumatta asetetuista tavoitteistaan. Adaptiiviset opettajat ovat sensitiivisempiä toimintaympäristön sosiaalisille tilanteille (Hatano & Inagaki, 1992; Crawford, et al., 2005). Tynjälän (2000) adaptiivisilla asiantuntijoilla on nopea ja tarkka kyky tunnistaa erilaisia merkittäviä asioita työssään. Ongelmanratkaisutilanteissa asiantuntija voi aloittaa toiminnan hitaammin, mutta hän tuo prosessiin enemmän omia kokemuksiaan ja aiemmin käyttämiään ratkaisuvaihtoehtoja. (Berliner, 2011; Tynjälä, 2000). Tynjälän (2005, ) mukaan asiantuntijan tietopohjat koostuvat useista tiedon osaalueista. Koulututuksen aikana hankittu formaali tieto toimii tiedonrakentamisen pohjana. Se voi olla joko alan vakiintuneen tietoperustan hallintaa tai teoreettista, käsitteellisen tason tietoa. Formaali tieto pitää sisällään niin kasvatustieteellisen tiedon, pedagogisen tietämyksen kuin substanssiosaamisenkin. Tämän tyylinen muodollinen tieto on luonteeltaan yleispätevää, julkista, näkyvää, eksplisiittistä, oppikirjatietoa, perusteltua ja muodollista formaalia tietoa, jota saadaan esimerkiksi kouluissa, kursseilla ja luennoilla (Tynjälä, 2004; Crawford et al., 2005). Seitamaa-Hakkaraisen ja Hakkaraisen (2007, 86-94) mukaan formaalille tiedolle on myös ominaista sen helppo siirrettävyys, koska se löytyy kirjoitetussa muodossa.
4 Toinen asiantuntijan tiedon komponentti on proseduraalinen tieto, joka karttuu kokemuksen kautta. Tällainen praktinen tietotaito sisältää sekä opetustaitoon ja oppimisen ohjaamiseen liittyviä komponentteja, vuorovaikutustaitoja että opettajan ammattietiikan rakentumiseen liittyviä tekijöitä (Tynjälä, 2004). Implisiittinen eli hiljainen tieto on yksi proseduraalisen tiedon ulottuvuus. Sillä viitataan siihen, että tieto on henkilökohtaista, omakohtaisesti hankittua ja perustuu pitkälti kokemuksellisuuteen. Kokemuksellisuuden näkökulmaa täydentää Berliner (2011), jonka mukaan asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavat myös harjoitus ja lahjakkuus sekä konteksti. Lahjakkuus ei yksin riitä, vaan asiantuntijaksi kehittyäkseen on myös harjoiteltava lahjakkaasta asiantuntijasta ei kehity automaattisesti adaptiivista, ja lienee mahdollista, että vähemmän lahjakkaasta kehittyisi harjoituksen kautta myös adaptiivinen asiantuntija. Edetäkseen adaptiivisen asiantuntijuuden tasolle, opettajan toiminnalta edellytetään formaalin ja praktisen tiedon yhdistämistä. Tällöin voidaan puhua itsesäätelystä jolla tarkoitetaan asiantuntijan oman toiminnan suunnittelemista, tarkkailemista sekä arvioimista eli itsearvioinnin taitoja. Itsesäätely rakentuu metakognitiivisista prosesseista, jotka ohjaavat oppijan kykyä reflektoida, ymmärtää ja kontrolloida omaa oppimistaan (Tynjälä, 2004; Hatano & Inagaki, 1992; Crawford et al., 2005). Toisin sanoen itsesäätelyllä tarkoitetaan sellaisia kognitiivisia toimintoja, kuten oman ajattelun ja oppimisen tietoista tarkastelua ja arvioimista. Näitä metakognitiivisia taitoja käyttämällä adaptiivinen asiantuntija investoi kokemuksen mukana vapautuvat älylliset voimavaransa uuden oppimiselle. Tätä kutsutaan asteittain syveneväksi ongelmanratkaisuksi. Seitamaa-Hakkarainen ja Hakkarainen (2007, 86-94) esittävät huippuosaamisen salaisuudeksi sen, että pyritään uuden luomisen tarkoituksessa hakemaan nykyisten käytäntöjen puutteita ja rajoituksia. 3. Johtopäätökset - Mitä tehtävästä opimme? Opettajan adaptiivisessa asiantuntijuudessa näyttäisi olevan kyse opettajan toiminnan ominaisuuksien kehittymisestä niin, että formaali tieto, käytännöllinen tietotaito sekä itsesäätelyyn liittyvät tiedot ja taidot integroituvat yhteinäiseksi joustavaksi prosessiksi, jonka kautta opettaja toimii. Opettajan adaptiinen asiantuntijuus on yhteydessä myös toimintaympäristön oppimisorientaatioon. Tämän pohjalta olemme laatineet yleisen mallin opettajan asiantuntijuuden kehityssuunnista. Vaaka-akselille on sijoitettu toimintaympäristön
5 muutos ja pystyakselille asiantuntijatiedon laatu. Mallia on tulkittava niin, että adaptiivisen asiantuntijan on hallittava kaikkiin nelikentän osiin sijoittuvat tiedon tasot. Hitaissa muutoksissa hiljainen, hitaasti kertyvä tieto voi riittää asiantuntijatiedoksi, mutta nopeissa muutoksissa sekä epävarmuus että adaptiivisuus korostuvat. - Usean alan asiantuntijuus vaatii opettajalta toisenlaista osaamista kuin mihin perinteisesti on totuttu, uudenlaista osaamista ja vuorovaikutusta. Opettajan osaamiseen substanssiosaamisen asiantuntijuuden lisäksi opettajan on oltava kasvatuksen, oppimisen ja ohjaamisen asiantuntija. - Verkostoitunut, kollaboratiivinen tieto muotoutuu opettajan ja työelämänedustajien vuorovaikutussuhteessa koulutuksen ja työelämän verkostoissa ja rajapinnoilla. Verkostoosaaja toimii alueellisten, alakohtaisten ja eri koulutustasojen oppilaitosten kanssa yhteistyössä. Toimiessaan verkosto-osaaja levittää ideoitaan ja toimintojaan myös verkoston rajojen
6 ulkopuolelle. (Paaso, 2010, 210.) - Hiljainen asiantuntijatieto muodostuu käytännön kokemuksien kautta, se voi olla luutuneita rutiineja tai innovatiivisia toimintatapoja. Adaptiivisella asiantuntijalla on kykyä jättää taakseen vanhentuneet tiedot ja taidot ja opetella uutta suorituskyvyn ylärajalla. - Substanssin jatkuva kehittäminen, erikoistuminen vaatii opettajalta uutta osaamista, alakohtainen tieto kehittyy ja muuntuu kokoajan. Yksittäisten toimialojen osaamistarpeet laajenevat verkostojen ja verkostoissa toimijoiden osaamistarepeiksi. Opettajan ammatillinen professio on murroksessa, opettajan identiteetti rakentuu kouluyhteisön, työpaikkojen ja alan alueellisten ja kansainvälisten verkostojen vuorovaikutuksessa. (Paaso, 2010, ) Lähdeluettelo Berliner, D.C. (2011). Learning about and learning from expert teachers. International Journal of Educational Research 35(5), Crawford, V. M., Schlager, M., Toyama, Y., Riel, M. & Vahey, P. (2005). Characterizing Adaptive Expertise in Science Teaching. paper presented at the 2005 Annual Conference of the American Educational Research Association, April 1115, Montreal, Canada. Engeström, Y. (1992). Perustietoa opetuksesta. Valtion painatuskeskus: Helsinki. Engeström, Y. & Launis, K. (2005). Asiantuntijuus muuttuvassa työtoiminnassa. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.), Oppiminen ja asiantuntijuuus. (s ). WSOY: Helsinki. Hatano G., & Inagaki, K. (1992). Desituating cognition through the construction of conceptual knowledge. Teoksessa P. Light & G. Butterworth (toim.), Context and Cognition: Ways of knowing and learning. (s ). New York: Harvester. Mezirow, J. (1996). Kriittinen reflektio uudistavan oppimisen käynnistäjänä. Teoksessa J. Mezirow, L. Lehto & L. Ahteenmäki-Pelkonen (toim.), Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. (s ). Painotalo Miktor: Helsinki. Opfer, D.V & Pedder, D. (2011). Conceptualizing Teacher Professional Learning. Rewiev of Educational Research 81(3), Paaso, A. (2010). Osaava ammatillinen opettaja Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Lapin yliopistopaino: Rovaniemi. Acta Universitatis Lapponiensis 174.
7 Seitamaa-Hakkarainen, P. & Hakkarainen, K. (2007). Verkostoituneen asiantuntijuuden jolostaminen. Teoksessa H., Ala-Uotila, E.-L., Frilander-Paavilainen, A., Lindeman & P. Tulkki (toim.), Oppimisympäristöistä innovaatioiden ekosysteemiin. (s 86-94). Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 46. Solver palvelut Oy: Kotka. Torvinen, L. (2004). Suunta ja tila. Helian julkaisusarja E. Ammatillinen opettajakorkeakoulu 7. Tynjälä, P. (2005). Konstruktivistinen oppimiskäsitys ja asiantuntijuuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.), Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulma. (s ). WSOY: Helsinki, painos. Tynjälä, P. (2004). Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus, 35(2), Tynjälä, P. (2000). Opettajan asiantuntijuus ja työkulttuurit. (s ). PS-kustannus Opetus 2000.
Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina
Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen
LisätiedotMuuttuva työelämä ja asiantuntijuus
Muuttuva työelämä ja asiantuntijuus 1 Asiantuntijuudesta Asiantuntijuus on progressiivista ongelmanratkaisua Jatkuvaa reflektointia ja tehtävien määrittelyä Työskentelyä osaamisen ylärajoilla, rajojen
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN työvälineinä HOPS ja portfolio. 29.09., 1.10 tai 4.10.2010. Päivän ohjelma
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN työvälineinä HOPS ja portfolio 29.09., 1.10 tai 4.10.2010 12.30-13.45 Oma osaaminen Päivän ohjelma 13.45-14.00 Tauko 14.00-15.15 Osaamisen esittäminen ja työnhaun
Lisätiedot1) Työelämän muutokset ja osaamisvaatimukset. 2) Asiantuntijuustutkimuksen näkökulmia
Työelämän asiantuntijuus ja korkeakoulupedagogiikka Päivi Tynjälä 1) Työelämän muutokset ja osaamisvaatimukset 2) Asiantuntijuustutkimuksen näkökulmia 3) Yliopistopedagogiikan kehittäminen työelämäosaamisen
LisätiedotOpettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma
Opettajan työ ja oppiminen -asiantuntijuuden kehittämisen näkökulma Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos VERME-mentorikoulutus Nokia 27.10. 2009 Mistä asioista opettajan osaaminen ja asiantuntijuus
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
Lisätiedotyhteisöllinen opettajuus Asiantuntijuus ja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Luento Niina Impiö
Asiantuntijuus ja yhteisöllinen opettajuus Luento 19.9.2012 Niina Impiö Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Hyödynnä mahdollisuuksia oppia tekemään yhteistyötä! Teachers attitudes toward collaborative
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotOPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN
OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotUudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus. Futurex seminaari Tuire Palonen
Uudet alat ja niiden edellyttämä asiantuntijuus Futurex seminaari 29.1.2013 Tuire Palonen Nousevat alat, uusi asiantuntijuus Tutkinnon jälkeisen koulutuksen vaatimukset asettuvat usein yhteiskunnassa tapahtuvista
LisätiedotAsiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa
Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN?
ON OPITTAVA TOIMIMAAN ADAPTIIVISESTI: MIKSI JA MITEN YLIOPISTO KOULUTTAA ASIANTUNTIJOITA TYÖELÄMÄÄN? Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö Pirkko Hyvönen, tutkijatohtori Niina Impiö, koulutussuunnittelija
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotAmmatillinen mentori- koulutusohjelma
Ammatillinen mentori- koulutusohjelma 15 op Ryhmämentoroinnin avulla työidentiteetin vahvistumiseen ja työyhteisölliseen kollegiaalisuuteen Koulutuksen tavoitteena on vertais- ja ryhmämentoroinnin avulla
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotKorkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita
Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotTulevaisuus haastaa opettajuuden
Tulevaisuus haastaa opettajuuden Peruskoulupäivät 21.11.2014 Helsinki Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Opetushallitus For learning and competence Opettajien työtyytyväisyys
Lisätiedot10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI
10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI OPPIMATERIAALI: TAVOITTEET JA PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Lähtökohtana: sosiaalityön juridiset
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotUusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,
Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotMuuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa?
Muuttuuko nuorisotyöntekijyys nuorten palveluiden murroksessa? KT, nuorisotyöntekijä Katariina Soanjärvi Helsinki Katariina Soanjärvi 1 Tuskin muuttuu tässä(kään) rytinässä Nuoret ikävaiheena edelleen
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Luennon teemat Mitä (verkko-)oppiminen on?
LisätiedotOsaava Verme Vertaisryhmämentori - koulutusohjelma 15 op
Osaava Verme Vertaisryhmämentori - koulutusohjelma 15 op Nissilä & Paaso 2014 Vertaisryhmämentoroinnin avulla työidentiteetin vahvistumiseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin. Osaava Vermen tavoitteena on
LisätiedotVarhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto
Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä 8.5.2008 Lapin yliopisto iiris.happo@ulapland.fi VARHAISKASVATTAJAN OSAAMINEN KONTEKSTI- OSAAMINEN -yhteiskunnallinen tietoisuus -organisaatiotason
LisätiedotTäydellisen oppimisen malli
Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotKuinka turvaat työllisyytesi?
Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotTuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus
TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla
LisätiedotAalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
LisätiedotCase-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010
Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotAsiantuntijuus ja ammattitaito
Asiantuntijuus ja ammattitaito gerontologian seminaari Juhani Kirjonen gerontologian seminaari 1 Sisältö 1. Yhteiskunta, ii-tee-koo ja maapalloistuminen 2. Työelämä ja ammatit 3. Ammattitaito ja asiantuntijuus
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotOpettajan pedagoginen ajattelu
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan
LisätiedotOppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!
Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotYliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013
Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,
LisätiedotTyöelämän asiantuntijuus ja yhteisöllisyys
Työelämän asiantuntijuus ja yhteisöllisyys Koulutusteknologian opinnot 18.11.2009 let.oulu.fi/niina.impio@oulu.fi Sisältö Työelämän osaaminen ja teknologia Asiantuntijuuden määrittelyä Asiantuntijuus ja
LisätiedotTyöelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi
Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotVERKKOMENTORIN ROOLI JA TEHTÄVÄT
VERKKOMENTORIN ROOLI JA TEHTÄVÄT TYÖELÄMÄ Korkeakouluopiskelija Verkkomentor Tutoropettaja AMK AMK Työelämäasiantuntija verkko-opetuksessa Verkkomentor -toimintamallin luominen Irja Leppisaari 23.1.2004
LisätiedotAlue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus
Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Hanna Mattila & Eeva Mynttinen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto-yliopisto, Insinööritieteellinen korkeakoulu Mitä
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotTavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotKATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä
KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotOHJAUKSEN NÄKÖKULMA. Kohti Jupiteria-seminaari Heikki Pasanen
OHJAUKSEN NÄKÖKULMA Kohti Jupiteria-seminaari 27.11.2008 Heikki Pasanen TEEMAT Ohjauksen monitasoisuus Koulutuksen ja opiskelun prosessien sekä ohjauksen paikkoja Ohjauksen periaatteista Mitä ohjaus ei
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotTyöelämän asiantuntijuus ja yliopistopedagogiikka Päivi Tynjälä
Oulun yliopisto 14.5.2008 Työelämän asiantuntijuus ja yliopistopedagogiikka Päivi Tynjälä Sisältörunko 1) Työelämän muutokset ja osaamisvaatimukset 2) Asiantuntijuustutkimuksen näkökulmia 3) Yliopistopedagogiikan
LisätiedotOsaava työelämäpedagogi
Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotSISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotVARHAISKASVATUSPÄIVÄ Oulu
VARHAISKASVATUSPÄIVÄ Oulu 8.5.2008 Näkökulmia varhaiskasvatuksen asiantuntijuuteen ja sen kehittymiseen Päivi Kupila/JY päivi.kupila@edu.jyu.fi ASIANTUNTIJUUS KEHITTYY YKSILÖLLISESTI JA SOSIAALISESTI Yksilöllistä
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotSAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma
Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä
Lisätiedot