Pirkanmaa2019 loppuraportti

Transkriptio

1 Pirkanmaa2019 loppuraportti Talousteemaryhmä

2 Talousteemaryhmä 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Jukka Männikkö (puheenjohtaja), Tanja Anttalainen, Kari Auvinen, Markus Auvinen, Mikko Hannola, Heli Hirvelä, Eero Laesterä, Minna Talonen, Kaija Järvinen, Annikka Paavola (sihteeri) Työryhmän kokoontumiset Aikataulutus kevät 2017 Työryhmä kokoontui keväällä 2017 neljä kertaa: tammi-, helmi-, huhti- ja toukokuussa Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Käytännön tehtäväksi työryhmälle jäi siirtyvän omaisuuden kartoitus, joka tehtiin. Valtakunnallisen TAHE palvelukeskuksen muotoutumista seurattiin aktiivisesti ja luonnoksia kommentoitiin. Maakunnan taloushallinnon järjestämisen ja organisoinnin valmistelua ei aloitettu työryhmässä, koska asiasta oli tilattu konsulttiselvitys. Arvio: Edettiin kohtuullisesti. Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) Resurssitarpeita ei toistaiseksi ole

3 Nykytila 1/3 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Tehtävä 1: Seurata ja tukea valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelua Ryhmä kommentoi TAHE-skenaarioita ja piti videopalaverin projektipäällikkö Mia Hokkasen kanssa Tehtävä 2: Valmistella selvitykset talous- ja henkilöstöhallinnon volyymeistä ja nykyjärjestelyistä, henkilöstöstä sekä toimintaan liittyvistä tietojärjestelmistä ja -palveluista mukaan lukien mahdollisesti siirtyvistä ja siirrettävistä sopimuksista. Päällekkäisistä tehtävistä henkilöstöteemaryhmän ja tietoja viestintätekniikkaryhmän kanssa luovuttiin projektiryhmän linjauksen perusteella. Siirtyviä sopimuksia taloushallinnossa on lähinnä perintään, laskutukseen ja pankki- ja maksuliikenteeseen liittyen. Kangasalla on sopimus taloushallinnon palvelujen hoitamisesta KuntaPron kanssa. Nykyjärjestelyistä on tehty valtakunnallisen kyselyn pohjalta koonti (23 sivuinen pp-esitys)

4 Nykytila 2/3 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Tehtävä 3: Siirtyvän omaisuuden, vastuiden ja velkojen kartoittaminen Kyselyn perusteella Pirkanmaalla on maakuntaan siirtyvää sote-omaisuutta, kiinteitä rakenteita ja laitteita sekä koneita ja kalustoa, 52 milj. eurolla. Leasing-vastuita sairaanhoidon laitteista, työasemista ja autoista oli 15 milj. eurolla. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä siirtyy rakennusmassaa ja maa-alueita yhteensä 266 milj. eurolla. Muutama palvelunsa ulkoistanut kunta ei vastannut kyselyyn. Liittenä excel soteomaisuudesta, jossa on myös kuntakohtaiset tase-erittelyt niiltä osin kuin niitä on toimitettu. Tehtävä 4: Maakunnan taloushallinnon järjestämisen ja organisoinnin valmistelu Väliaikaishallinnon talousarvion valmistelu siirtyi Pirkanmaan liitolle ja muutostiimille. Suunniteltu yhteinen työpajatyöskentely henkilöstöhallinnon ja ICT-teemaryhmän kanssa organisoinnin valmistelemiseksi ei toteutunut. Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki tilasivat Deloittelta tukipalveluselvityksen, jonka pohjalta valmistellaan tukipalveluiden järjestämistä uudessa maakunnassa ja Tampereen kaupungissa

5 Nykytila 3/3 Tuotantotapa ja palveluverkko Pirkanmaalla lähes jokainen sote-alue tai -toimija hoitaa taloushallinnon omana työnään. Vain Kangasala on ulkoistanut palvelunsa KuntaPron hoidettavaksi alkaen. Liikkeenluovutuksessa 14 talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijää siirtyi KuntaPron Kangasalle perustamaan toimipisteeseen. Sastamalassa on yhtiöitetyt tukipalvelut. Tampereen kaupungin konsernipalveluyksikkö Koppari hoitaa Tampereen kaupungin lisäksi sen taseyksikkönä toimivan Pirkanmaan Pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan liiton taloushallinnon palvelut. Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Valtakunnallisen kyselyn mukaan taloushallinnon prosessit Pirkanmaalla ovat koko maan vastauksiin verrattuna automatisoidummin ja enemmän sähköisin palveluin hoidettuja. Pirkanmaan paras vastausprosentti osoittaa vahvaa yhteistä tahtoa asioiden hoitamisessa. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet 1) Tietojärjestelmäintegraatio. Nyt on käytössä neljä eri pääjärjestelmää, Sap, Raindance, Pro Economica ja Aditro, joka mm. PSHP:llä. Tampereen näkökulmasta Tampereen kaupungin käyttöön jo vakiintunut integroiva SAP-järjestelmä on toimiva taloushallinnon alusta, mutta sen soveltumisesta sote-ympäristöön ei ole paljon kokemuksia. 2) Tehtävien keskitetty hoitaminen. Laskutus hoidetaan Pirkanmaalla hajautetummin kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdyspinnat: muut teemaryhmät Henkilöstöhallinnon teemaryhmä selvittää maakuntaan siirtyvän henkilöstön kokonaisuudessaan, joten siirtyvää taloushallinnon henkilöstöä ei selvitetty erikseen. Konsernijohtaminen ja rakenne työryhmän kanssa yhteinen huolenaihe on ollut asiakasmaksujen asemointi hallintorakenteeseen

6 Muutokset 3. Muutokset palveluja tehtäväkokonaisuuteen Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Pirkanmaalla on Suomessa eniten sote:n kokonaisulkoistuksia, mikä vaikuttaa myös tukipalvelujen järjestämiseen. Valtakunnallisen kyselyn pohjalta maakunnan taloushallintoon olisi siirtymässä vajaa 200 htv:tä. TAHE:n suunnitellun palvelutarjoaman mukaan näistä vain osa siirtyisi varsinaiseen palvelukeskukseen. Esim. asiakasmaksuprosessi viranomaistoimintana jää maakunnan tehtäväksi ja sen asemointi on kesken. Myös taloushallinnon peruspalveluiden ulkopuolisten lisäpalveluiden asemointi ei ole vielä selvää. Lakiluonnosten vaikutukset palveluja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Lakiluonnosten mukaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toimiminen alueellisessa yhteistyössä kuntien kanssa on mahdollista. On kuitenkin tulkinnanvaraista, koskeeko tämä kuntakonsernia eli myös kuntien tytäryhteisöjä. Luonnosten mukaan palvelukeskuksen asiakkaina voivat maakunnastakin olla vain ne maakunnan tytäryhteisöt, jotka eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Tämä tulee hankaloittamaan mm. maakunnan konsernitilinpäätöksen laatimista. Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton tilaama selvitystyö on hahmotellut talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen organisoimista ristiintaulukoiden ulottuvuuksia yhdessä tehden vai erikseen, itse tehden vai ulkoa ostaen. Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta Lakiluonnosten tulkintaepäselvyydet vaikeuttavat yhteistyön kehittämistä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa kunnan ja maakunnan välillä. Ulkoa ostaen tulkintaongelmaa ei ole. Se voidaan tehdä myös yhteistyössä

7 Palvelukokonaisuus 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus, valtakunnallinen linjaus: Talousteemaryhmän mielestä jako TAHE:n tuottamiin peruspalveluihin ja maakunnan tuottamiin lisäpalveluihin on hyvä. Taloussuunnittelu, ennustaminen ja johdon raportointi on perusteltua pitää lähellä yksikön johtoa

8 Palvelukokonaisuus 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus Ehdotuksia palveluverkon suunnitteluun (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio) Keskitettyjen palvelujen integroitu hoitaminen edellyttää keskitetysti johdettua toimintaa sekä tarkoituksenmukaisesti keskitettyjä toimitiloja. Toimitilaratkaisuissa on huomioitava mahdollisuus myös sopivasti hajautettuun ratkaisuun koska palvelujen digitaalinen hoitaminen ei edellytä fyysistä läheisyyttä. Integraatiotarve maakunnan muihin palveluihin (esim. kasvupalvelut-sote) Integraatio ICT-palveluihin on oleellinen. Valtakunnallinen linjaus erillisestä tietoja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksesta on kuitenkin lähtökohtana

9 Muuta 5. Asiakkuuden hallinta Asiakkaiden palvelutarve ja sen määrittely Asiakassegmentointi ja asiakasohjaus (palvelukanavat jne.) 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako (mitkä tehtävät voisivat kuulua järjestäjälle, mitkä liikelaitokselle, tuotannolle jne.) Asiakasmaksujen sijoittuminen uudessa maakunnassa on suunniteltava ja linjattava. Niiden asemointi on mahdollista toteuttaa maakuntahallinnon konsernihallinnon matriisirakenteessa hajautetusti palvelulinjoittain tai keskitetysti johonkin palvelut läpäisevään konsernin järjestäjän tehtävään tai maakuntaliikelaitokseen. 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa Markkinoilla toimiva maakunnan sote-yhtiö ei kilpailuneutraliteetin vuoksi voi hankkia tukipalveluita TAHE:lta vaan jostakin muualta, mikä pirstaloittaa maakunnan tukipalvelut. (Ks. Kuntalehti 6/2017, s. 27) Muut voimavarat: esim. läheisapu, yhteisöt ja osallisuus Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen

10 Mahdolliset yhteistyötahot ja valmistelu 8. Vaikutusten arviointi Esimerkiksi vaikutukset strategisiin tavoitteisiin, henkilöstön osaamiseen kohdistuvat vaikutukset, taloudelliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, yritys- ja markkinavaikutukset, ympäristövaikutukset 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi Lakiluonnosten perusteluteksteissä on mainittu talous- ja henkilöstöhallinnon keskeisinä ulkoisina toimijoina Taitoa Oy, KuntaPro Oy ja Monetra Oy. Nämä sidosryhmä ovat mukana myös Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton yhteisessä selvityksessä. Selvityksen avulla linjataan tulevat yhteistyömuodot. 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Yhteenveto teemaryhmän keskeisistä tuloksista, keskeiset viestit jatkovalmisteluun, aikataulukysymykset (valmistelun kannalta kriittiset ajankohdat) Teemaryhmä keräsi maakuntaan siirtyvää sote-omaisuutta, jota kertyi 52 milj. euroa (vuoden 2016 kyselyssä 41 milj. euroa)

11 Mahdolliset yhteistyötahot ja valmistelu 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Palvelunsa ulkoistaneiden kuntien osalta tietoja ei saatu ja esim. Mänttä-Vilppula on myymässä osuuttaan sote-palveluja hoitavasta Mäntänvuoren Terveys Oy:stä estääkseen omaisuuden vastikkeettoman siirtymisen maakuntaan. Myös isäntäkunnalle sote-tehtävänsä luovuttaneista kunnissa ei juuri ollut ilmoitettavaa sote-omaisuutta. Kuntalehden mukaan ( ) omaisuuden vastikkeettoman siirron perustuslainmukaisuus on selvittämättä ja Norjassa se on johtanut kuntien rahoituksen riskitason nousuun. Tampereen ja maakunnan selvitystyö tuottaa perusteltuja vaihtoehtoja linjata talous- ja henkilöstöhallinnon organisoitumista Pirkanmaalla. Selvityksessä otetaan kantaa jatkovalmisteluun ja myös eri vaihtoehtojen vaatimiin aikatauluihin. Väliaikaishallinnolta edellytetään ripeitä päätöksiä, jotta palvelukeskuksen valmistelu voi käynnistyä ajoissa. Deloitten selvitystyö on kesken eikä talousteemaryhmä ota kantaa ratkaisuun eri vaihtoehtojen välillä. Pirkanmaalla on selkeää tahtoa hoitaa asioita yhdessä ja myös monille kunnille yhteinen ratkaisu on varteen otettava vaihtoehto hoitaa koko kunnan taloushallintopalvelut. Edellä mainitun rakenneratkaisun lisäksi selvitettäviä kysymyksiä tai huomioitavaa: miten hoidetaan hallitusti asiakasmaksuprosessi, joka on viranomaistyötä sote-palvelujen ulkoistusten osalta taloushallinto on ostopalvelujen hoitamista, mutta näiden osalta sopimushallinta on oleellinen maakunnan järjestäjän tehtävä suunnitelma rajata pois kilpailutilanteessa markkinoilla toimivat maakunnan sote-yhtiöt palvelukeskusten käyttäjäpiiristä vaikeuttaa merkittävästi talouden hoitoa mm. maakunnan konsernitilinpäätöksen laatimista