Konsernihallinto ja johtaminen

Transkriptio

1 Konsernihallinto ja johtaminen klo Tampereen kaupungin virastotalo, nh. Tammerkoski (Aleksis Kiven katu C, Tampere)

2 Kutsutut osallistujat Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja Kari Hakari, Pirkanmaan liitto, muutosjohtaja Jaakko Joensuu, Pirkkala Esa Sirviö, Mänttä-Vilppula Janne Salonen, Tampere Isto Nordback, PSHP Esko Kautto, Pirkanmaan pelastuslaitos Erkki Hirsimäki, Parkano Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto Vuokko Ylinen, PSHP Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Mervi Saarinen, PSHP Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto Eeva Torppa-Saarinen, Tampere Tuukka Salkoaho, Tampere (kutsuttu asiantuntija) Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Jari Porraslampi Harri Sandell Soile Vuolle, Ylöjärvi (kutsuttu asiantuntija, osallistuminen-teemaryhmä) Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto, asiantuntijasihteeri

3 Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen, todettiin läsnäolijat sekä käytiin läpi kokouksen asialista ja juoksutus. 2. Loppuraportti Käytiin läpi, keskusteltiin ja täydennettiin teemaryhmän loppuraporttia. Erityisesti keskityttiin ja tuotettiin sisältöä hallintoja johtamisrakenteiden nykytila-analyysiin (kpl 2.5.), toimielinvaihtoehtoihin osallistumisen näkökulmasta (kpl 3.1., Soile Vuolle alusti keskustelua ja toi Osallistuminen-teemaryhmän terveiset, kuultiin myös poliittisten piirijärjestöjen näkemyksiä toimielinvaihtoehtoihin), palvelutuotannon ohjausmalleihin (kpl 4.3.) sekä jatkovalmistelun kannalta keskeisiin johtopäätöksiin (kpl 7.2.). Teemaryhmän loppuraportti käsitellään yhteiset asiat -projektiryhmän kokouksessa Teemaryhmän loppuraportti on luettavissa teemaryhmän Pirkanmaa2019-sivuilla osoitteessa 3 Muut asiat 4. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat Liitteenä 1 on keskeiset projektiryhmälle tiedotettavat loppuraportin huomiot ja johtopäätökset. 5. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava teemaryhmän kokous pidetään klo Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Alun perin suunniteltu kokous peruttiin. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

4 Liite 1. Projektiryhmälle tiedotettavat asiat (loppuraportointi) Konsernirakenne- ja johtaminen teemaryhmä tuo loppuraportissa esille erilaisia vaihtoehtoja jatkovalmistelun pohjaksi ja nostot jatkovalmisteluun on koottu alla olevaan yhteenvetoon (kohdat 1-7). 1. Esivalmistelun hallituksen tulisi tehdä keskeinen periaatelinjaus liittyen osallistumiseen: uuden maakunnan toimielinrakenne luodaan niin, että se mahdollistaa asukkaiden edustuksellisen ja suoran osallistumisen. 2. Toimielinmalleista valiokuntamalli on modernein vaihtoehto ja esimerkki uudistuvasta johtamismallista. Toimielinrakenne voi olla myös ns. hybridimalli, jossa tarkoituksenmukaisuus määrittää toimielimen (jaosto, valiokunta, tai valtuusto-hallitus). Lisäksi toimielimet voisivat olla joko päättäviä, valmistelevia tai sekä että. Kaikki esitetyt toimielinvaihtoehdot mahdollistavat asukkaiden osallistumisen. Kehitettävä tarkoituksenmukaiset ja toimivat mallit asukkaiden suoraan ja edustukselliseen osallistumiseen. 3. Maakunnan hallintosäännön on oltava mahdollistava ja moderni erityisesti päätöksenteon ja johtamisen suoraviivaisuuden sekä toimivallan tarkoituksenmukainen delegoinnin näkökulmasta. Tämän tulisi olla väliaikaishallinnossa hallintosääntövalmistelun keskeinen tulokulma. Hallintosäännön laadinnassa tulisi lähteä liikkeelle toiminnan tarpeista ja lähtökohdista. Maakuntakonsernin kokonaisedun ja monituottajamallin onnistumisen kannalta on tärkeää, että ohjausinstrumentit määritellään hallintosäännössä huolellisesti. Myös ohjaus- ja järjestäjätoimien tulee toimia saumattomasti yhteen. 4. Maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen on perustuttava tarkoituksenmukaisuuteen. Palvelukokonaisuuksille ja järjestäjän toiminnoille on jo maakuntastrategiassa ja hallintosäännössä kirjattava mahdollistava ja ei-hierarkinen luonne. Kyse on uudistumiskykyisen ja reaktiivisen toiminta- ja johtamiskulttuurin luomisesta maakuntaan. Matala organisaatiorakenne ja henkilöstön autonomiaa korostava johtamiskulttuuri on kustannustehokkaampi kuin hierarkisesti johdettu monitasoinen organisaatio

5 5. Poliittisen vaikuttamisen tulisi rajautua järjestäjäorganisaatioon, joka määrittää palvelutuotannon viitekehyksen. Tuotannolla pitää olla liikkumavaraa määritellä ja ohjata omaa toimintaansa, koska sillä on paras kosketus ja ymmärrys asiakasrajapinnasta. Liikelaitosten johtokuntiin tulee valita maakuntalain edellyttämiä talouden ja liiketoiminnan/toimialan johtamisen asiantuntemuksen omaavia henkilöitä. Perusperiaatteena tulee olla, että järjestäjä päättää tavoitteista, kriteereistä ja rahasta; palvelutuotannon tulee saada organisoida toimintansa mahdollisimman vapaasti. 6. Väliaikaishallinnon selvitettävä ja täsmennettävä erityisesti hallituksen jäsenten roolia, tehtäväkuvaa ja ottaa kantaa heidän päätoimisuutensa (politiikan ammattimaistuminen). 7. Maakunnan toimielinmalli, palvelutuotannon organisoituminen ja ohjausjärjestelmien määrittely ovat keskinäisriippuvaisia kokonaisuuksia. Jatkovalmistelun kannalta on oleellista saada yhtiöittämisselvityksen tulokset ja teemaryhmien näkemykset tehtäväkokonaisuuksien organisoinnista. Näiden pohjalta väliaikaishallinnon pitää linjata valmistelun periaatteita tai vähintään eri vaihtoehtojen prioriteetteja. Muutosjohdolta kaivataan linjauksia Miten KoJo-teemaryhmä jatkaa? Mitkä ovat väliaikaisvaiheen suunnitteluperusteet ja yksityiskohtainen tehtävänanto? Mikä on teemaryhmän rooli ja suhde väliaikaishallintoon (ohjaava vai valmisteleva ryhmä)? Resurssitarpeet 8/ /2018 Maakuntastrategian ja hallintosäännön valmistelu- ja kirjoittamistyö Johtaminen ja johtamisjärjestelmä, konserniohje Maakuntahallinnon järjestäminen (strategiset konsernipalvelut)