Järjestäjän ja tuottajan roolit teemaryhmä

Transkriptio

1 Järjestäjän ja tuottajan roolit teemaryhmä Loppuraportti

2 Sisällys Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Työryhmän kokoontumiset Aikataulutus kevät 2017 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Tuotantotapa ja palveluverkko Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Yhdyspinnat: muut teemaryhmät 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta

3 Sisällys 4. Palvelukokonaisuus Palvelumallin kuvaus Ehdotus palveluverkoksi (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio) Integraatiotarve 5. Asiakkuuden hallinta Palvelutarve Asiakassegmentointi Asiakasohjaus 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako (mikä osa tehtävistä kuuluu järjestäjälle jne.) 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Näkemys julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa Muut voimavarat: esim. läheisapu, yhteisöt ja osallisuus Valinnanvapaus

4 Teemaryhmien loppuraporttirunko 8. Vaikutusten arviointi Esimerkiksi vaikutukset strategisiin tavoitteisiin, henkilöstön osaamiseen kohdistuvat vaikutukset, taloudelliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, yritys- ja markkinavaikutukset, ympäristövaikutukset 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Yhteenveto teemaryhmän keskeisistä tuloksista, keskeiset viestit jatkovalmisteluun, aikataulukysymykset (valmistelun kannalta kriittiset ajankohdat)

5 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Anniina Tirronen, Tampere Arto Lemmetty, Tampere Pirkko Lindström, Juupajoki Janita Koivisto, Pälkäne Kari-Matti Hiltunen, PSHP Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto/sitra Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Riku Immonen, TE-toimisto Merja Litmanen, Pirkkala Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Työryhmän kokoontumiset , , , , , ja Resurssitarpeet 8/2017-3/2018 (arvio); erillinen projektipäällikkö

6 1. Teemaryhmän työskentely etenemisen arviointi suhteessa esitettyihin tavoitteisiin Aikataulutus kevät Jäsentää ja kirkastaa, mitä (sosiaali- ja terveydenhuollon) järjestämisvastuu sisältää. Valmis/ työ käynnissä 2. Määritellä maakunnan järjestämistehtävän kokonaisuus 3. Tehdä esitys järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista 4. Valmistella järjestäjäorganisaatio yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa 5. Osallistua Sitran ja STM:n valtakunnalliseen yhteishankkeeseen. 6. Teemaryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä. 7. Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimallin seuraaminen Valmis/ työ käynnissä Esitys valmis/ työ käynnissä Esitys valmis Työ käynnissä Työ käynnissä Valmis/ työ käynnissä Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Ryhmän työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti (?) Ryhmän arvion mukaan olosuhteisiin nähden (lakien viivästymiset yms.) hyvin

7 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Valtakunnallisen muutoksen tavoitteena olevasta järjestämismallista ei ole aiempaa kokemusta. Järjestämistehtävä suunnitellussa laajuudessa on uusi kokonaisuus. Taustamateriaalina valmistelussa voidaan osittain käyttää erilaisten tilaaja-tuottaja mallien (Tampere, Oulu, Hämeenlinna, kansainväliset mallit soveltuvin osin) kokemuksia ja oppeja. Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Kokemukset Suomessa toimineista tilaaja-tuottaja malleista nostavat keskiöön erityisesti mm. : Vahvan järjestäjän roolin Tilaajan ja tuottajan roolien selkeän eriyttämisen, Kustannustietoisuuden Tiedolla johtamisen Asiakas- ja palveluohjauksen integroinnin Vaikuttavuuden seuraamisen Erilaiset yhteistyömallit

8 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Uudessa maakuntamallissa järjestäjän järjestämisvastuulle tulee hoitaa ja yhteensovittaa uudella tavalla nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen, kuntien ja sairaanhoitopiirien hoitamat palvelut. Palvelut tulee yhteensovittaa myös kuntien ja valtion muiden palvelujen kanssa. Maakuntien odotetaan jatkossa hallitsevan palveluita kokonaisuutena ja vahvistavan palveluintegraatiota. Maakuntauudistuksen valmistelussa on tarve löytää kustannussääntöjä ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja eri palvelukokonaisuuksien synergiaetujen löytämiseksi, esimerkiksi sote-, työllisyys- ja kasvupalveluiden palveluyhdistelmät eri asiakasryhmille. Järjestäjän tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossa osaavaa henkilöstöä sekä kehittyneitä työkaluja. Tilaaja-tuottaja malleista saatujen kokemusten mukaan järjestämisen tueksi ei saatu tarpeeksi analysoitua tietoa ja tiedolla johtaminen oli haasteellista. Laajassa maakunnallisessa järjestämistehtävässä, jossa on tarve hallita ja yhteensovittaa erilaisia tehtäviä, tarve integroidulle tietotuotannolle ja analysoidulle tiedolle on entistä suurempi

9 2. Yhdyspinnat: muut teemaryhmät Tunnistetut yhdyspinnat: muut teemaryhmät Konsernirakenne ja johtaminen Palveluverkko- ja integraatioryhmä Tiedolla johtaminen Valinnanvapaus Digitalisaatio (sis. Maku) ICT asiat Hankinta teemaryhmä, sopimukset Yhteistyöalueasiat (yhteistyösopimukset) Osallistuminen Tutkimus, opetus ja kehittämistyö Pelastustoimi ja varautuminen Yleishallinto Alueen elinvoiman edistäminen Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen Muut tunnistetut yhdyspinta osa-alueet teemaryhmistä Valvonta osana Lapsi- ja perhepalvelut teemaryhmää Palveluohjaus osana Kotona asumisen teemaryhmää

10 2. Työnjako Konsernirakenne ja johtamisen ryhmän kanssa Konsernirakenne ja johtaminen ryhmän tehtävät Maakunnan konserni- ja johtamisrakenteen määrittely Maakunnan hallintosääntö ja konserniohje (maakunnan johtaminen, toimielin- ja henkilöstöorganisaatio, toimielinten tehtävät ja toimivalta, konserni- ja omistajaohjaus ja sopimukset) Maakuntastrategia johtamisen työvälineenä. Järjestäjän ja tuottajan roolit ryhmän tehtävät Järjestämisvastuu ja järjestämistehtävän kokonaisuus Järjestäjäorganisaation valmistelu yhdessä konsernirakenne ja johtaminen - ryhmän kanssa Järjestäjän toiminnot ja resurssitarpeet Ohjausmallien kuvaaminen (sisällöt)

11 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus 4.1.Järjestäjän tehtävät ja toiminnot 4.2. Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit 4.3. Maakuntahallinnon organisaatioluonnos 4.4. Järjestäjän ohjausmallit

12 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Pirkanmaan valmistelussa on valmisteltu keskeisiä järjestäjän tehtäviä tavoitteena määrittää järjestämistehtävän kokonaisuus. Esitys käsitelty esivalmistelun johtoryhmässä Määriteltyjen järjestäjän tehtävien kautta on johdettu seuraavat toiminnot: Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö Järjestäjän organisoituminen ja osaamisvaatimukset

13 Yhteys valtakunnalliseen työhön Järjestäjän keskeiset tehtävät ja niistä johdetut toiminnot on hyväksytty osaksi valtakunnallista valmistelutyötä Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja sen johtamisen ryhmän kokouksessa. STM:n kanssa on sovittu että määritettyjä toimintoja käytetään myös runkona julkaistavassa Järjestäjän käsikirjassa. Käsikirja valmistellaan laaja-alaisessa yhteistyössä ministeriöiden, maakunnan valmistelijoiden, Sitran ja Kuntaliiton sekä ministeriöiden alaisten laitosten virkamiesten kanssa. Järjestäjän käsikirja julkaistaan alueuudistus.fi tiekartassa

14 Järjestämisen määrittelyn konteksti Tilaajatuottaja mallit Järjestäjän tehtävät Olemassa olevat organisaatiot Toiminnot Maakunnallinen järjestäjä organisaatio Lakiluonnokset Järjestäjän käsikirja (STM) Järjestäjän geneeriset tehtävät on määritelty tilaaja-tuottaja malleista saatujen kokemusten ja lainvalmistelusta saatavien tietojen perusteella. Järjestäjien geneeristen tehtävien kuvaamisen kautta on määritelty järjestäjän toiminnot. Maakunnallisen järjestäjän organisaatioluonnos on koottu määriteltyjen toimintojen sekä olemassa olevien organisaatioiden rakenteiden pohjalta tukemaan järjestämistehtävän katsomista kokonaisuutena ja palveluiden yhteensovittamista

15 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palvelutarpeiden arviointi, palveluiden saatavuuden varmistaminen ja ennakointi Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määritys Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Asiakkuuksien hallinta, asiakas- ja palveluohjaus Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi: resurssien kohdentaminen Ohjaus ja valvonta Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta Asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä

16 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Strateginen, perinteinen, tulosperusteinen ja määriteltyjen lopputulosten perusteella tehtävä hankinta Uudet innovatiiviset markkinat ja toimintatavat tavoitteellinen palvelujen kehittäminen, kehittämiskumppanuus Palveluiden vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Kriteerien asettaminen palvelun tuottajille, sopimusten laatiminen, korvauksien määrittely, julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskus valintojen hallinnointi (sote) Sopimusohjaus ja seuranta Palvelutuotannon hallinta: palveluiden laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet ja niiden seuranta. Markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu

17 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Kehittäminen Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan koordinointi TKI-tiedon hallinta (esim. yhteiset alustat) Sektorien välinen yhteistyö Innovaatioympäristöjen kehitys ja rahoitus Eri tasoinen kehittäminen: kansainvälinen, valtakunnallinen, yhteistyöalueellinen, maakunnallinen ja alueellinen Kansainvälisten ohjelmien ja verkostojen hyödyntäminen Valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautus Yhteistyöalue tasolla tehtävä kehittäminen Maakunnallinen kehittäminen strategisten tavoitteiden ja palvelutarpeen pohjalta Alueelliset kehittämismallit lähipalveluissa; paikalliset ratkaisut

18 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle eri taholle: Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus Järjestäjän organisoituminen ja osaamisvaatimukset Geneerinen organisaatiorakenne Osaava henkilöstö

19 4.2 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Työkalut Toimivat tietojärjestelmät (integroitu tietotuotanto) asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten hallintaan Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen Sote-tietopaketit (Palvelupaketit) Hankinnan innovatiiviset tavat, vaikuttavuusinvestointimallit Integraatiovälineet Valvonta ja sen välineet Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö Valinnanvapauden toteuttamisen välineet

20 4.2 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Yhteistyömallit Allianssimallit Yhteisyritykset Integraattorimallit Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit Asiakas- ja asukasfoorumit

21 4.3 Maakuntahallinnon organisaatioluonnos Taustaa Järjestäjän toiminnot organisaatioluonnoksen pohjana (dia 23). Muut tehtävät on nimetty strategisen konsernipalvelun tehtäviksi (dia 24). Erillinen työryhmä valmisteli alustavan organisaatiorakenteen. Ryhmässä todettiin prosessimainen matriisiorganisaatio mahdolliseksi ratkaisuksi uudessa tilanteessa. Kokoamalla järjestäjän toiminnot eri palvelualueet yhdistäviksi geneerisiksi prosesseiksi saavutetaan prosessimaisen organisaatiomallin edut. Tällöin sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena oleva palveluiden yhteensovitus ja integraatio on helpommin toteutettavissa (dia 25). Kukin palvelukokonaisuus vastaa omista asiakkuuksistaan ja kohdentaa määrärahat eri palveluihin (dia 25). Prosessit tukevat kaikkia palvelukokonaisuuksia oman toimintonsa osalta. Suurin osa järjestäjän resursseista sijoittuu prosesseihin. Palvelukokonaisuuksissa työskentelee ko. substanssin asiantuntijoita. Strategiset konsernipalvelut palvelevat koko maakuntakonsernia

22 Maakuntahallinto osana päätöksentekorakennetta Maakuntahallinnon rakenne Sote- ja maakuntauudistus HE

23 Järjestäjän toiminnot Järjestäminen toiminnot Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö ja edunvalvonta Tehtävät Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus) Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen, rahoitustehtävät Ajantasainen tiedon tuotto ja data analyysi, tiedolla johtaminen Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta Omistajaohjaus Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi, liikelaitoksen ohjausmallit Sopimusohjaus ja seuranta, markkinavuoropuhelu Kehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Verkostojohtaminen Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat (mm. hyte), yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus

24 Muut maakuntahallinnon tehtävät Strategiset konsernipalvelut Strategiset konsernipalvelut Tietohallinto HR Viestintä Laki Päätösvalmistelu Sisäinen tarkistus Tehtävät Järjestelmien hallinnointi ja sopimukset, kehittäminen Henkilöstöhallinto, HR tuki ja työnantajatoiminta Viestintä, tiedottaminen ja osallistumisen hallinta ja edistäminen Oikeudellinen edustaminen, juridinen tuki mm.sopimusasiat Päätöksenteon tuki, asiakirjatiedon hallinta Riskienhallinta-, valvonta- ja johtamisprosessien arviointi

25 Maakuntajohtaja Palvelut 1 Palvelut 2 Palvelut 3 Palvelut n järjestäminen järjestäminen järjestäminen järjestäminen Asiakkuus, Asiakkuus, Asiakkuus, Asiakkuus, Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö ja edunvalvonta Järjestäjän työkalut ja resurssit Strategiset konsernipalvelut

26 4.4 Järjestäjän ohjausmallit Valtioneuvoston kanslia Ministeriö Ministeriö Virastot Ministeriö Ministeriö Yhteistyö -alueet kunta kunta kunta kunta Yhteistyö, rakennettavat toimintamallit ja sopimukset Sopimus STRATEGINEN OHJAUS Maakunnallinen järjestäjä Omistajaohjaus Sopimusohjaus Yhteistyö ja rakennettavat toimintamallit Hallintosääntö Ammatillinen koulutus Korkeakoulut Maakunnan liikelaitokset Henkilökohtainen budjetti Asiakasseteli Sotekeskus oy:t Markkinoilla toimivat muut oy:t ja järjestöt Maakunnan Oy:t, mm. julkiset sote-keskukset

27 5. Asiakkuuden hallinta Palvelutarve ja asiakassegmentointi Asiakkaiden palvelutarve ja sen määrittely - Asiakkaiden ja asukkaiden palvelutarpeesta kerättävä tieto toimii pohjana järjestäjän järjestämille palveluille. - Palvelutarpeen arvioinnissa tarvittavaa tietoa voidaan jaotella asiakassegmentoinnin keinoin eri palveluissa eri tavoin; mm. ikäryhmittäinen jako, sote-tietopaketit, palvelukokonaisuudet ja ketjut, diagnoositiedot yms. - Järjestäjä tarvitsee ajantasaista tietoa palveluista ja soveltuvat työkalut tietojen hallintaan Tietojen saaminen kaikista palveluista varmistettava, jotta mm. palveluketjujen toteutumista voidaan valvoa Ajantasainen tieto käytössä kuhunkin palveluun sopivalla asiakassegmentointimenetelmällä

28 5. Asiakkuuden hallinta - Asiakassegmentointi Järjestäjä määrittää palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyllä halutun palvelurakenteen sekä asettaa sille mitattavat tavoitteet, liikelaitoksen ja suoran valinnan tuottajien työnjaon sekä lähete- ja konsultaatiokäytännöt hyödyntäen mm. kansallisia hoitosuosituksia ja yhtenäisiä hoidon ja hoivan perusteita. Palvelukokonaisuus = tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden määrittely, jossa huomioidaan kaikki perustason, laajennetun perustason ja erityistason julkiset ja yksityiset palvelut sekä rajapinnat mm. kunnan palveluihin. Palveluketju = tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lonkkaproteesipotilaiden hoitoketju kotoa kotiin huomioiden kaikki perustason, laajennetun perustason ja erityistason julkiset ja yksityiset palvelut

29 5. Asiakkuuden hallinta - Asiakasohjaus Kokonaisvaltainen asiakkuuden ohjaus on järjestäjän tehtävä - Asiakkuuden ohjaus liittyy palvelujen asiakaslähtöiseen integraatioon. Järjestäjä määrittää tasapuoliset, oikea-aikaiset ja oikeat palvelut kullekin asiakasryhmälle = määritellylle palveluketjulle Yksilötason asiakasohjaus muodostuu palvelutarpeen arvioinnista, asiakassuunnitelman laatimisesta ja näihin liittyvästä palveluohjauksesta maakunnan liikelaitoksessa. Asiakassuunnitelma sitoo laissa olevien säännösten perusteella kaikkia asiakkaan palveluketjua toteuttavia tuottajia. Asiakas voi vaikuttaa suunnitelman mukaisten palvelujen toteutukseen valitsemalla itse suunnitelmaa toteuttavat palvelun tuottajat. Käytössä voi tällöin olla myös asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, mikäli laista tulevat tai maakunnan määrittämät kriteerit täyttyvät

30 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako Järjestäjän tehtävä on strateginen ja palvelutuotanto eriytetään järjestäjän toiminnasta. Järjestäjä ja tuottaja toimivat monissa toiminnoissa rinnakkain, mutta eri rooleissa. Tällaisia toimintoja ovat mm. Hankinnat ja kilpailutusten hoitaminen (liikelaitos tai muu toimintayksikkö). Järjestäjän vastuulla strateginen hankinta, järjestäjä antaa raamit kilpailutuksen toteuttamisen. Yksilötason asiakasohjaus (tuotanto, liikelaitos). Järjestäjä määrittää raamit asiakkuuden ohjauksen kautta ja palveluketjujen määrityksillä. Palvelutapahtumista syntyvä tieto mm. palvelutiedot, asiakastyytyväisyystiedot, asiakasrajapinnassa syntyvät kehittämistiedot (tuotanto). Järjestäjä kerää tiedot yhteen ja analysoi ne toiminnan kehittämiseksi. Viranomaistehtävien hoito (liikelaitos). Järjestäjällä vastuu viranomaistoiminnasta. Valvontatehtävät (tuotannossa ja liikelaitoksessa). Vastuu valvonnasta järjestäjällä. Palveluiden integraation toteuttaminen (tuottajat). Järjestäjä määrittelee integraatiotavoitteet. Valinnanvapaudenpalveluiden toteutus (tuottaja). Järjestäjä määrittää palveluiden tuottamiseen liittyvät kriteerit ja muut tavoitteet sote-keskusten kanssa laadittaviin sopimuksiin

31 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa - Useimmat maakuntaan siirtyvistä palveluista ovat palvelutuotantoa, jotka eriytetään järjestämisfunktiosta. Näitä palveluita voidaan toteuttaa palvelustrategian mukaisesti niin julkisen palveluntuottajan, yksityisen tai järjestöjen toteuttamina. - Kasvupalvelujen osalta julkista palvelutuotantoa voi olla vain siirtymäaikana. Palvelut tuotetaan markkinoilla. - Viranomaistehtäviä ei voida siirtää julkisen vallan ulkopuolelle. - Kunnilla jatkossakin tärkeä rooli osana palvelutuotantoa, mahdollisia mm. erilaiset palveluiden yhteistuotantomallit. Myös valtio mahdollinen kumppani. - Järjestöjen rooli jatkossakin tärkeä palvelutuotannon tukena, esimerkiksi tulosperusteisen hankinnan avulla

32 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen (sote) - Järjestäjän tehtävään kuuluu valinnanvapauden hallinnointi. - Sote-keskuksiin siirtyvistä palveluista maakunnallinen järjestäjä tekee päätöksen valinnanvapauden toteutusmallista ja aikataulusta mennessä. - Asiakasseteleihin ja henkilökohtaisen budjetin (lain velvoittamien palveluiden lisäksi) osalta maakunta päättää käytettävissä olevat palvelut. - Järjestäjä määrittää kriteerit suoran valinnan palveluiden tuottajille, ja laatii niiden kanssa sopimukset

33 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen (kasvupalvelut) - Kasvupalvelulakiluonnoksessa edellytetään työvoima- ja yrityspalveluiden tuottamista markkinaehtoisesti siirtymäajan jälkeen ja asiakkaan valinnanvapautta palveluntuottajan valitsemisessa. Julkista palvelutuotantoa voi olla vain markkinapuutetilanteessa. Järjestäjän vastuulla on varmistaa palveluiden saatavuus kaikilla alueilla ja kaikille asiakasryhmille. - Nykyisissä työvoima- ja yrityspalveluissa on jo paljon kokemusta palveluiden tuottamisesta monituottajamallilla ja tulosperusteisella hankinnalla sekä asiakkaan valinnanvapauden pilotointia eri palveluissa. - Joidenkin palvelujen osalta on todennäköistä, että toimivien markkinoiden luominen vaatii järjestäjältä työtä

34 8. Vaikutusten arviointi Vaikutukset strategisiin tavoitteisiin - Maakunta ottaa huomioon strategisissa tavoitteissaan valtakunnalliset kehittämistavoitteet ja kärkihankkeet. - Maakunnalliset strategiat valmistellaan siten, että palvelustrategia ja siihen liittyvät tavoitteet edistävät palveluiden yhteensovittamista. Henkilöstön osaamiseen kohdistuvat vaikutukset - Järjestämistehtävän ja tuottajan erottaminen aiheuttaa suuria henkilöstön siirtoja. Osa henkilöstöstä siirtyy uudenlaisiin tehtäviin ja syntyy uusia ammattikuntia. - Järjestämisosaamista on Suomessa hyvin rajallisesti. Osaamisen lisäämiseksi tarvitaan koulutusta

35 8. Vaikutusten arviointi Taloudelliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset - Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisestä voi syntyä päällekkäisiä toimintoja jotka aiheuttavat lisäkustannuksia. - Palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannukset tulevat maakuntien aloittaessa kasvamaan, mm. ICT kustannuksista johtuen. - Maakunnat pystyvät kuitenkin tekemään keskitetympiä hankintoja, sovittamaan palveluita laajasti yhteen, panostamaan painopisteen siirtoa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja perusterveydenhuoltoon sekä parantamaan hoitoketjujen toimivuutta. Näistä toimenpiteistä syntyy pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjä. - Asiakkaille ja asukkaille järjestäjän toimet näyttäytyvät parempina ja oikea-aikaisempina palveluina, jotka ovat helposti saavutettavissa

36 8. Vaikutusten arviointi Yritys- ja markkinavaikutukset - Suoran valinnan palveluiden siirtymisellä yritysten hoidettavaksi ja maakuntien jatkossa toteuttamalla julkisen palvelutuotannon yhtiöittämisellä on merkittäviä markkinavaikutuksia. - Kasvupalveluiden osalta osa palveluista siirtyy kokonaan markkinoiden hoidettavaksi. Tämä muuttaa erityisesti työnvälitystoiminnan osalta markkinoita vahvasti. - Järjestäjä voi strategisten tavoitteidensa mukaisesti luoda edellytyksiä markkinoille toimiville pk-yrityksille. Ympäristövaikutukset - Järjestäjän toiminnalla voi olla ympäristövaikutuksia mm. palveluverkkosuunnittelun kautta. Palveluverkot rakennetaan siten, että palveluiden piiriin on helppo päästä mm. julkisilla liikennevälineillä. Lisäksi mm. haja- asutusseutujen julkisen liikenteen tukeminen on järjestäjän tehtävää, joka vähentää tarvetta yksityisautoilulle

37 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Järjestäjän yhteistyö eri toimijoiden kanssa

38 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Keskeiset tulokset: Geneeriset järjestäjän tehtävien ja toimintojen määritykset. Luonnos maakuntahallinnon organisaatioksi. Järjestäjän käsikirjan rakenne: lopullinen käsikirja valmistuu ennen väliaikaishallinnon aloittamista. Jatkotoimenpiteet: Järjestäjän tehtäviä on täsmennettävä loppuraporteista saatavien tietojen perusteella kunkin substanssin osalta vuoden 2017 aikana. Palveluita yhdistäviä (sote-maku) uusia toimintamalleja on kartoitettava syksyllä jatkavien teemaryhmien työssä. Järjestäjän ohjaus- ja johtamismallien tarkempi kuvaus toteutettava syksyn 2017 aikana. Maakuntahallinnon organisaatio rakennetaan siten, että järjestäjän tehtävät ja strategiset konsernipalvelut on sovitettu yhteen

39 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Jatkotoimenpiteet Järjestämistehtävien hoitamiseen tarvittava osaaminen on määriteltävä: luovuttavista organisaatioista on löydettävä osaajat ja arvioitava mahdollinen koulutustarve. Tarvittavaan koulutustarpeeseen on vastattava yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Järjestämistehtävään liittyvät ohjaus- ja valvonta-asiat vaativat koordinaatiota: perustettava oma työryhmä. Tällä hetkellä valmistelu on jakautunut useaan teemaryhmään. Hankinnat ja logistiikka -ryhmän vastuulla on koordinoida eri teemaryhmien (palvelu) hankintaan liittyviä asioita. Väliaikaishallinnossa on käynnistettävä koordinoidusti maakuntien, valtion, kuntien ja järjestöjen palveluiden yhteistuotantomahdollisuuksien kartoitus. Erilaisten valtakunnallisten pilottien tiedot kerättävä kootusti ja hyödynnettävä väliaikaishallinnossa

40 Liite: Kehittämisen viitekehys

41 Liite: Kehittämisen yhdyspinnat Kansainvälinen yhteistyö Kansainväliset ohjelmat ja verkostot - Globaalit ekosysteemit Yhteistyöaluetasoinen kehittäminen Valtakunnalliset kehittämistavoitteet Maakunta Maakunta Korkeakoulut Tutkimusyhteistyö TKI-toiminnan koordinointi - Kehittämiskokonaisuuden hallinta - Mm. innovaatioalustat ja strategiset kehittämisohjelmat Maakunnan strategiset kehittämistavoitteet Maakunnallinen kehittäminen Konsernin sisäinen kehittäminen ja innovatiivisuus Alueellinen kehittäminen - Asukkaiden osallistaminen Yritykset ja yhteisöt 1. Palveluiden kehittäminen - Kehittämiskumppanuus - Ekosysteemipolitiikka 2. Kehittämistä ja innovaatioita tukevat palvelut - Kasvupalvelut yrityksille