TUU TUU UU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
|
|
- Pentti Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUU TUU UU B ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura alue m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet Suomen Ympäristökeskus
2 TISSKÄRSSANDEN Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Tuulikerrostuma Korkeus: 3 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 3 m Muodon suhteellinen korkeus: 1 m Arvoluokka: 3 Pinta-ala: 18,3 ha Karttalehti: Uusikaarlepyy Sijainti: Muodostuma sijaitsee Vexalan niemellä, Monäsistä pohjoiseen, Tisskärssundetin pohjukassa. Geologia Inventoitu alue muodostuu kolmesta paraabelidyyniketjusta, jotka myötäilevät ympäröivien kalliomaiden väliin jäävän hiekkarannan muotoja. Jääkauden jälkeinen maan kohoaminen on vaikuttanut alueeseen niin, että näistä nuorin, eli lähimpänä rantaa oleva, on muodostunut 1970-luvulla ja keskimmäinen dyyniselännekin on ollut vielä 1940-luvulla rannassa. Vanhimman eli kauimpana rannasta oleva dyyniketju kaartuu loivassa, noin 4 asteen kulmassa kohti mannerta (Hellemaa 1998). Mannerjäätikön reunan peräydyttyä peitti aluetta aluksi Ancylusjärvi (Haavisto- Hyvärinen & Kutvonen 2007). Maankohoamisen edistyessä veden syvyys pieneni ja alueen noustua kokonaan merenpinnan yläpuolelle rantavyöhykkeessä aallokko lajitteli hiekkaa ja nosti sen rannalle tuulen vietäväksi, jolloin tuulen kuljettaman aineksen karkein, maata pitkin vierivä osa kerääntyi dyyneiksi (Okko 1949, Johansson et al. 2004). Runsaamman virkistyskäytön puuttuminen rannalta on säästänyt erityisesti taaimmaiset, metsittyneet dyynit eroosiolta. Biologia Hiekkarannan edustalla on vedenalaisia ja pari vedenpäällistä kasvitonta hiekkasärkkää. Hiekkaranta rajautuu vesirajaan suhteellisen tasaisesti. Se on myös käytännössä kasviton, ja sillä kasvaa vain yksittäin suola-arhoa ja ukontatarta. Etelärajalla lajistollinen diversiteetti hieman nousee, missä viihtyvät myös luhtakastikka, merivihvilä, peltohatikka, rönsyrölli, suolavihvilä, syysmaitiainen ja vihnesara (NT). Samoin pohjoisrajalla on hieman enemmän rantakasveja kuten konnanvihvilää, merivihvilää ja ruokohelpeä. Alkiodyynivyöhyke on kehittynyt heikosti. Pieniä alkiodyynejä muodostavat lähinnä rantavehnä ja jonkin veran myös suola-arho. Osin rantavehnätuppaat saattavat olla jäänteitä myrskyn tasoittamasta rannasta. Alueella on ollut joskus lentopallokenttä, tolpat jäljellä. Valkoisen dyynin etureuna on hieman epämääräinen, ehkä rantavoimat ovat sitä hieman muokanneet. Ensimmäinen valli on oikeastaan kummukkoa johtuen ehkä myrskyssä vyöryvistä aalloista. Toinen valli on pysynyt muodossaan ja se vaihettuu suojarinteellä harmaaseen dyyniin. Valkoisen dyynin ehdoton valtalaji on rantavehnä ja merenpuolella kasvaa vähän merinätkelmää, suola-arhoa, laajemmin sarjakeltanoa ja takarajalla vähän hietakastikkaa, joka runsastuu pohjoisosassa. Pohjoisosassa, lohkareiden kohdalla valkoinen dyyni muuttuu suoraan puustoiseksi dyyniksi. Dyynin lävitse on puhkaistu aukko. Dyyni on aivan pohjoisosasta vähän epämääräinen ja se lepikoituu pohjoisrajalla ja metsä sulkeutuu tästä noin m päässä. Pohjoisrajalla dyynin lävitse on ajeltu ja edustan lepikko estää jo hieman dyynin kehitystä. Harmaata dyyniä lohkareiden molemmin puolin vallitsee lähinnä metsälauha seuranaan rantavehnä, sarjakeltano, niukka maitohorsma, ja jonkin verran dyynillä on myös järviruokoa. Pohjakerros on aika hyvin sulkeutunut ja enimmäkseen sammaleinen. Jäkälät peittävät pohjakerroksesta noin neljäsosan. Niistä vallitsevin on lähinnä valkoporonjäkälä. Hieman vähemmän on harmaaporonjäkälää ja torvijäkäliä. Sammalista runsainten on kulosammalta ja muita niukemmin mm. kangaskarhunsammalta, korallisammalta ja kynsisammalia. Dyynillä on myös muutamia mäntyjä, koivuja ja pajuja. Aivan eteläosassa korkeamman rantavallin suojassa on monilajisempi ja ruohoisempi harmaadyyni. Dyynillä on runsaasti heikosti tähkivää rantavehnää, merinätkelmää, sarjakeltanoa ja vähemmän metsälauhaa, syysmaitiaista, keltamaksaruohoa, suola-arhoa ja vielä niukemmin ahosuolaheinää, hevonhierakkaa, isomaksaruohoa, maitohorsmaa, peltokortetta, pietaryrttiä ja punanataa. Dyynin kaakkoiskulman lävitse on kaivettu väylä mökiltä rannalle. Lisäksi takamaastossa, osin tiehen rajoittuen on pienialainen, 15 x 30 m avoin harmaadyyni. Dyyniä täplittää metsälauha, sarjakeltano, ja pohjakerros on poronjäkälävaltainen. Dyynillä on myös hieman pieniä kuusia ja pihlajan taimia. Avointa rantadyyniä ja keskiosan deflaatiokenttää erottaa toisistaan kapea koivuvaltainen lehtimetsä, jossa on myös runsaasti lahoavia harmaaleppiä. Vallilla on enemmän mäntyjä ja pieniä kuusia. Aluskasvillisuus on lauhaista ja pohjakerros on seinäsammalvaltainen. Ruohoista kasvaa runsaasti oravanmarjaa ja kangasmaitikkaa. Metsän ympäröimä deflaatioallas on lähes puuton ja vain paikoin on pieniä mäntyryhmiä. Hiekalla on ajeltu länsi- ja itäreunalla. Koillisosassa on kumpareita ja niiltä kohdin allas on luonnontilaisimmillaan. Hiekkaa täplittää metsälauha seuranaan niukka rantavehnä, yksittäinen suola-arho ja sarjakeltano. Pohjakerrosta sitovat karvakarhunsammallaikut, kulosammal ja hyvin niukasti lähinnä valkoporonjäkälä, palleroporonjäkälä, hietikkotierasammal, kynsisammalet ja
3 tinajäkälät. Deflaatiokentän itäpuolella on varttunutta kuivahkon kankaan männikköä. Maisema ja muut arvot Rannasta avautuu luonnonkaunis ja luonnontilainen merimaisema. Taaemmat dyynitkin erottuvat selkeästi ympäristöstään, mutta niiltä ei enää juurikaan ole maisemia. Virkistyskäyttöä ei alueella juurikaan ole vaan se on varsin luonnontilainen. Kirjallisuus: Haavisto-Hyvärinen, M. & Kutvonen, H Maaperäkartan käyttöopas. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 61 s. Hellemaa, P The development of coastal dunes and their vegetation in Finland. Fennia 176 (1), Johansson, P., Rainio, H. & Kejonen, A Mannerjäätikön reunalla - tuulikerrostumat ja pölymaat. Julkaisussa: Jääkaudet. Helsinki: WSOY, s. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointi -tietokanta (LULU) Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Okko, V Kokkola. Maalajikartan selitys. Suomen Geologinen yleiskartta, lehti B4. Geologinen tutkimuslaitos. 108 s.
4 TISSKÄRSSANDEN Databaskod: TUU Formation: Vindavlagring Höjd: 3 m ö.h. Områdets relativa höjd: 3 m Formationens relativa höjd: 1 m Värderklass: 3 Areal: 18,3 ha Kartblad: Nykarleby Läge: Formationen ligger på Växala udde, norr om Monäs, längst in i Tisskärssundet. Geologi Det inventerade området består av tre kedjor av parabeldyner som följer formerna hos sandstranden som ligger mellan de omgivande bergen. Landhöjningen efter istiden har påverkat området så att den yngsta av dynkedjorna, det vill säga den som är närmast stranden, har bildats på 1970-talet, och även den mellersta dynryggen har ännu på 1940-talet varit på strandlinjen. Den äldsta dynkedjan, det vill säga den längst från stranden, är svagt böjd i cirka 4 graders vinkel mot inlandet (Hellemaa 1998). När inlandsisens rand hade stannat täcktes området först av Ancylussjön (Haavisto-Hyvärinen & Kutvonen 2007). När landhöjningen framskred blev vattnet grundare och när området i sin helhet låg över vattenytan fördelade vågorna sanden i littoralzonen och sköljde upp den på stranden där vinden förde den vidare, varvid det grövsta vindtransporterade materialet, det som rullade längs marken, avlagrades som dyner (Okko 1949, Johansson et al. 2004). Avsaknaden av flitigare fritidsbruk av stranden har besparat i synnerhet de bakre skogbevuxna dynerna från erosion. Biologi Framför sandstranden finns sandrev under vattnet och ett par vegetationsfria rev ovanför vattnet. Sandstranden gränsar relativt jämnt till strandlinjen. Den är också i praktiken vegetationsfri. Det växer endast enstaka exemplar av saltarv och pilört. Vid den södra gränsen ökar artdiversiteten något och där trivs också madrör, östersjötåg, åkerspärgel, krypven, salttåg, höstfibbla och strandstarr (NT). På samma sätt finns vid den norra gränsen något flera strandväxter, till exempel vägtåg, östersjötåg och rörflen. Zonen av embryonala dyner är svagt utvecklad. Små embryonala dyner bildas främst av strandråg och i någon mån av saltarv. Till en del kan strandrågstuvorna vara rester av en stormplanad strand. I området har någon gång funnits en volleybollplan, stolparna finns kvar. Den vita dynens främre rand är något diffus, eventuellt har strandkrafterna format den lite. Den första vallen är egentligen en grupp av höjder som möjligen uppkommit som ett resultat av påvräkande stormvågor. Den andra vallen har bibehållit sin form och den övergår på läsluttningen i grå dyn. Den vita dynens absolut dominerande art är strandråg och på havssidan växer lite strandvial, saltarv, på ett större område flockfibbla och vid den bakre gränsen lite bergrör som blir rikligare i den norra delen. I den norra delen vid stenblocken övergår den vita dynen direkt i trädbevuxen kustdyn. En öppning har grävts genom dynen. Alldeles i den norra delen är dynen något diffus och vid den norra gränsen börjar alarna öka och skogen sluter sig m härifrån. Vid den norra gränsen har man kört genom dynen och albeståndet framför dynen förhindrar i någon mån dess utveckling. Den gråa dynen på båda sidorna om stenblocken domineras främst av kruståtel, åtföljd av strandråg, flockfibbla, lite duntrav. På dynen finns också lite vass. Bottenskiktet är rätt väl slutet och består för det mesta av mossa. Cirka en fjärdedel av bottenskiktet täcks av lavar. Den mest dominerande av dem är främst gulvit renlav och det finns något mindre av grå renlav och bägarlavar. Brännmossa är den rikligaste mossan. Mindre rikliga mossor är bl.a. enbjörnmossa, fransmossa och kvastmossor. På dynen finns också några tallar, björkar och videbuskar. Alldeles i den södra delen, skyddad av den högre strandvallen, finns en artrikare och mera gräs- och örtbevuxen grå dyn. På dynen finns rikligt med strandråg, strandvial, flockfibbla och mindre av kruståtel, höstfibbla, gul fetknopp, saltarv och ännu mindre av bergsyra, gårdssyra, käringkål, duntrav, åkerfräken, renfana och rödsvingel. Genom dynens sydöstra hörn har en förbindelse grävts från stugan till stranden. I den bakre terrängen finns dessutom en liten öppen grå dyn på 15 x 30 m som delvis gränsar till vägen. Dynen fläckas av kruståtel, flockfibbla och bottenskiktet domineras av renlav. På dynen finns också små granar och rönnplantor. Den öppna stranddynen och den mittersta delens deflationsfält skiljs åt av en smal björkdominerad lövskog där det finns rikligt med döende gråalar. På vallen finns mera tallar och små granar. Undervegetationen domineras av tåtlar och bottenskiktet av väggmossa. Rikliga örter är ekorrbär och ängskovall. Deflationsfältet som omges av en skog är nästan trädlös och endast ställvis finns små grupper av tallar. Det finns hjulspår i sanden på västra och östra kanterna. I den nordöstra delen finns upphöjningar och här är deflationsfältet mest i naturtillstånd. Sanden fläckas av kruståtel åtföljd av lite strandråg, enstaka exemplar av saltarv och flockfibbla. Bottenskiktet binds av fläckar av hårbjörnmossa, brännmossa och mycket lite av främst gulvit renlav, fönsterlav,
5 sandraggmossa, kvastmossa och påskrislavar. Öster om deflationsfältet finns mogen tämligen torr talldominerad moskog. Landskap och andra värden Från stranden öppnar sig en havsutsikt som är naturskön och i naturtillstånd. Också de bakre dynerna skiljer sig tydligt från sin omgivning, men från dem har man knappast längre någon utsikt. Området används just inte alls för fritidsbruk, utan det är nästan i naturenligt tillstånd. Litteratur: Haavisto-Hyvärinen, M. & Kutvonen, H Maaperäkartan käyttöopas. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 61 s. Hellemaa, P The development of coastal dunes and their vegetation in Finland. Fennia 176 (1), Johansson, P., Rainio, H. & Kejonen, A Mannerjäätikön reunalla - tuulikerrostumat ja pölymaat. Julkaisussa: Jääkaudet. Helsinki: WSOY, s. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointi -tietokanta (LULU) Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Okko, V Kokkola. Maalajikartan selitys. Suomen Geologinen yleiskartta, lehti B4. Geologinen tutkimuslaitos. 108 s.
TUU-10-009 TUU-10-010B TUU-10-010A TUU-10-011 TUU-10-012 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura 2000 -alue.
1564000 1565000 1566000 7049000 TUU-10-009 7049000 TUU-10-010B TUU-10-010A TUU-10-011 7046000 7047000 7048000 7048000 7047000 7046000 7045000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000
LisätiedotTUU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
1566000 1567000 TUU-10-014 7053000 7054000 7054000 7053000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 250 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotTUU TUU B TUU A TUU TUU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue.
1564000 1565000 1566000 7049000 TUU-10-009 7049000 TUU-10-010B TUU-10-010A TUU-10-011 7046000 7047000 7048000 7048000 7047000 7046000 7045000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000
LisätiedotTUU TUU B TUU A TUU TUU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue.
1564000 1565000 1566000 7049000 TUU-10-009 7049000 TUU-10-010B TUU-10-010A TUU-10-011 7046000 7047000 7048000 7048000 7047000 7046000 7045000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 33,1 ha Karttalehti: 2011 05 2011 08
2438000 2439000 2440000 2441000 6634000 TUU-01-010 6633000 6635000 6636000 6636000 6635000 6634000 6633000 2438000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste
LisätiedotSTORSANDEN. Uusikaarlepyy. Tietokantatunnus: TUU-10-013 Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma. Arvoluokka: 3 Pinta-ala: 181,8 ha
7042000 7043000 7044000 1561000 1562000 1563000 1564000 1565000 7044000 TUU-10-013 TUU-10-017 7043000 7042000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian
LisätiedotTUU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
2435000 2436000 2437000 TUU-01-002 6649000 6650000 6651000 6652000 6652000 6651000 6650000 6649000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotTUU TUU D TUU E TUU C TUU A TUU B ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue.
2427000 2428000 2429000 TUU-10-003 TUU-10-004D TUU-10-004E TUU-10-004A TUU-10-004B TUU-10-004C 7062000 7063000 7064000 7065000 7065000 7064000 7063000 7062000 7061000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
LisätiedotMARJANIEMI. Tietokantatunnus: TUU-11-034 Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 100,6 ha Karttalehti: 2442 09
2526000 2527000 2528000 TUU-11-034 7214000 TUU-11-033 7213000 7215000 7216000 7216000 7215000 7214000 7213000 7212000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste
LisätiedotTUU C TUU B TUU D TUU A ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue m
2449000 2450000 2451000 6636000 TUU-01-005C 6635000 TUU-01-005B TUU-01-005A TUU-01-005D 6634000 6637000 6637000 6636000 6635000 6634000 6633000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000
LisätiedotTUU-01-006 TUU-01-022 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura 2000 -alue. 0 500 m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
6634000 6635000 6636000 2443000 2444000 2445000 2446000 2447000 6636000 TUU-01-006 6635000 TUU-01-022 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m 6634000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotTUU TUU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
6634000 6635000 6636000 2443000 2444000 2445000 2446000 2447000 6636000 TUU-01-006 6635000 TUU-01-022 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m 6634000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotTUU TUU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
2454000 2455000 2456000 2457000 2458000 TUU-01-003 TUU-01-004 6638000 6639000 6640000 6641000 6642000 6643000 6643000 6642000 6641000 6640000 6639000 6638000 6637000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
LisätiedotArvoluokka: 3 Pinta-ala: 70,9 ha Karttalehti: 2413 12
2490000 2491000 2492000 7127000 TUU-11-005 7126000 11-006 7125000 7128000 7128000 7127000 7126000 7125000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7124000 Karttatuloste
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 184,6 ha Karttalehti:
2527000 2528000 2529000 2530000 TUU-11-036 TUU-11-035 7217000 7218000 7219000 7220000 7220000 7219000 7218000 7217000 7216000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7216000
LisätiedotTUU-01-007 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura 2000 -alue. 0 500 m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
2502000 2503000 2504000 6680000 TUU-01-007 6679000 6681000 6682000 6682000 6681000 6680000 6679000 6678000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 251,6 ha Karttalehti:
7219000 7220000 7221000 7222000 2530000 2531000 2532000 2533000 2534000 7222000 TUU-11-037 7221000 7220000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 127,6 ha Karttalehti: 2442 09
2526000 2527000 2528000 TUU-11-034 7214000 TUU-11-033 7213000 7215000 7216000 7216000 7215000 7214000 7213000 7212000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:
2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotTuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri
Etelä-Suomen yksikkö 4.2.2008 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti Sisällysluettelo
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 975,8 ha Karttalehti:
7217000 7218000 7219000 7220000 7221000 2533000 2534000 2535000 2536000 2537000 2538000 2539000 2540000 2541000 TUU-11-038 7221000 7220000 7219000 7218000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha
3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotTUU-02-030A TUU-02-030B TUU-02-006 6826000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura 2000 -alue. 0 750 m
1525000 1526000 1527000 1528000 1529000 6831000 TUU-02-030A 6830000 TUU-02-030B TUU-02-006 6827000 6828000 6829000 6832000 6832000 6831000 6830000 6829000 6828000 6827000 6826000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
LisätiedotTUU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
2452000 2453000 2454000 6656000 TUU-01-001 6655000 6657000 6658000 6658000 6657000 6656000 6655000 6654000 2452000 2453000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotTUU TUU ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT. Tuura -alue. Natura alue m. Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
2454000 2455000 2456000 2457000 2458000 TUU-01-003 TUU-01-004 6638000 6639000 6640000 6641000 6642000 6643000 6643000 6642000 6641000 6640000 6639000 6638000 6637000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
LisätiedotStaden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki
Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och
Lisätiedotrajoittuen idässä Tjurbergetiin, pohjoisessa ja koillisessa Skepparshamnströmmeniin.
2446000 2447000 2448000 6661000 6661000 6660000 6660000 MOR-Y01-006 6659000 6659000 6658000 6658000 Mormi -alue Reunamoreenivalli 6657000 6657000 ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT Natura 2000 -alue 0 500 m
Lisätiedotkuivahko kangasmetsä
1 kuivahko kangasmetsä on kasvupaikkana karu, koska vesi läpäisee helposti hiekka- ja sorakerrokset ja vie mukanaan ravinteita. Puusto on mäntyvaltaista. Seassa kasvaa kuusta, rauduskoivua ja katajaa.
LisätiedotTÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma
2530000 2531000 2532000 7335000 7336000 7337000 7338000 7338000 7337000 7336000 TUU-13-135 7335000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7334000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotFURUSKÄRET - LILLAGNAN
7018000 1530000 1530000 1531000 1531000 MOR-Y10-033 1532000 1532000 1533000 1533000 1534000 1534000 7018000 7019000 7020000 7020000 7019000 ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT Mormi -alue Reunamoreenivalli Natura
LisätiedotPALJAKANTÖRMÄ - SOILUANNIEMI. Vaala. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma Pinta-ala: 82,4 ha
7139000 7140000 7141000 3505000 3506000 3507000 3508000 3509000 7141000 7140000 TUU-12-072 7139000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotPVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför
PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
LisätiedotVAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma
7346000 7347000 7348000 2562000 2563000 2564000 2565000 2566000 TUU-13-126 7348000 7347000 7346000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotYyterin luonto Dyynit. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio
Yyterin luonto Dyynit Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio Yyterin sannat on Herrainpäivien niemen ja Munakarin välissä sijaitseva noin
LisätiedotMustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.
Mustikka Blåbär 15 45 cm Mustikka Blåbär 15 45 cm Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Varpu, pudottaa lehtensä talveksi, mutta vihreänä säilyvä varsi on tärkeää ravintoa eläimille. Ett ris som fäller
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotKielosto, S., Kukkonen, M., Stén, C-G. & Backman, B Hangon ja Perniön kartta-alueiden maaperä.
2454000 2455000 2456000 2457000 MOR-Y01-010 6656000 6657000 6658000 6659000 6659000 6658000 6657000 6656000 ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT Mormi -alue Reunamoreenivalli Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste
LisätiedotHTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?
HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotKuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.
Yllättävät ympäristökysymykset Överraskande frågor om omgivningen Miltä ympäristösi tuntuu, kuulostaa tai näyttää? Missä viihdyt, mitä jää mieleesi? Tulosta, leikkaa suikaleiksi, valitse parhaat ja pyydä
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotFinansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten
LisätiedotSuurpetoaiheinen mobiililuontopolku
Suurpetoaiheinen mobiililuontopolku Mobiililuontopolku sisältää 20 Suomen suurpetoihin liittyvää kysymystä. Vastaukset kysymyksiin löytyvät kussakin kysymyslapussa olevan QR-koodin takaa. Kysymyslaput
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotSIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR
SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
Lisätiedotnk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad
T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu
LisätiedotThomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke
Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotTorgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.
Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas
LisätiedotAINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma
2486000 2487000 2488000 2489000 7360000 TUU-13-153 7360000 7357000 7358000 7359000 7359000 7358000 7357000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotKeminmaa. Taulukko 1. Luokitellut arvokkaat harjualueet Keminmaalla.
Keminmaa Keminmaan kunnan alueella tutkittiin yhdeksän POSKI-hankkeen pohjavesialuetta ja kaksi muuta pohjavesialuetta. Tarkastelun perusteella viidellä tutkitulla alueella on vähintään jossakin määrin
LisätiedotWHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014
WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.
LisätiedotEriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna
Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotTuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri
Etelä-Suomen yksikkö 31.4/2010/17 18.03.2010 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotKATARIINANLAAKSO. Katariinanlaakson asuntomessualueen eteläpuolella rajoittuen Rauvolanlahteen.
1572000 1571000 1572000 6702000 1571000 6702000 6703000 1570000 6703000 1569000 6701000 6701000 6700000 6700000 MOR-Y02-027 6699000 6699000 ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT Mormi -alue Reunamoreenivalli Natura
LisätiedotFORMULA Formula-saunasisustuksen asennusohje Monteringsanvisningar för Formula-bastuinredning
FORMULA Formula-saunasisustuksen asennusohje Lue myös Yleiset asennusohjeet. Tarkista laudekorkeus laudesuunnitelmastasi. Ohjeessa on käytetty vakiolaudekorkeuksia. Monteringsanvisningar för Formula-bastuinredning
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotXIV Korsholmsstafetten
XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag
LisätiedotVähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen
Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotResultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen
Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts
LisätiedotLataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa
Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju Lataa Kirjailija: Markku Harju ISBN: 9789529364893 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.62 Mb Mervi-hirvenvasan tarina on koskettanut satojatuhansia
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotVarhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.
KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
Lisätiedotwww.rosknroll.fi 0201 558 334
www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt
LisätiedotÄRJÄNSAARI. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 269,1 ha Karttalehti: 3431 06 3432 04. Tietokantatunnus: TUU-12-076 Muodostuma: Tuuli- ja rantakerrostuma
7129000 7130000 7131000 3516000 3517000 3518000 3519000 3520000 TUU-12-076 7131000 7130000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m 7129000 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotHIETATIEVAT. Enontekiö. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 856,2 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Tuulikerrostuma
7600000 2527000 2528000 2529000 2530000 2531000 7600000 7595000 TUU-13-023 7594000 7596000 7597000 7598000 7599000 7599000 7598000 7597000 7596000 7595000 7594000 7593000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
LisätiedotOMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun
LisätiedotVesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä
Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotTRIMFENA Ultra Fin FX
BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE TRIMFENA Ultra Fin FX TASAUSSIIVEKE Ultra Fin FX Artikelnr./nro 31-1766 vers. 001-2003-03 Trimfena/Tasaussiiveke Ultra Fin FX B. Ca 6 mm avstånd till växelhuset. B. Vaihe 2, noin
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
LisätiedotKulttuuriperintökohteiden inventointi 2014 Asmuntinsuo-Lamminsuon Natura-alue Ranua
Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen, Paula Pelttari Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2014 Asmuntinsuo-Lamminsuon Natura-alue Ranua Metsähallitus Asianro 3333/2015/04.01 KUVAILULEHTI
LisätiedotKlassikko jo syntyessään. Klassiker från början.
Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.
LisätiedotYkskuusen eteläkärjen korkeusmalli
Simo Simon kunnan alueella tutkittiin kahdeksan POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta. Muita pohjavesialueita tai muodostumia ei tutkittu. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on
LisätiedotSmart Technology Hub
Vaskiluoto Havainnekuva siitä, minkälaista rakentamista alueelle voisi tulla. Kuvan tarkoitus on havainnollistaa rakentamisen tapaa ja mittakaavaa, minkä vuoksi kuvassa ei ole esitetty rakennusten eteen
LisätiedotBRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE
BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till
LisätiedotGeologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010
Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-
LisätiedotAsuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys
Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus
Lisätiedot