kuivahko kangasmetsä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "kuivahko kangasmetsä"

Inkeri Heikkinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 1 kuivahko kangasmetsä on kasvupaikkana karu, koska vesi läpäisee helposti hiekka- ja sorakerrokset ja vie mukanaan ravinteita. Puusto on mäntyvaltaista. Seassa kasvaa kuusta, rauduskoivua ja katajaa. Kenttäkerroksessa yleisiä lajeja ovat puolukka ja kanerva, usein myös mustikka, vanamo sekä variksenmarja. ruohoja ja heiniä on niukasti. Pohjakerroksessa kasvaa seinäsammalta ja niukasti jäkälää. En torr moskog är en karg växtplats där tall, lingon och väggmossa trivs.

3 2 kasvupaikka muotoilee puita Metsikkö on perustettu suolla (rämeellä) kasvaneiden mäntyjen siemenistä. Kuivalla kasvupaikalla männyt ovat kasvaneet suorarunkoisiksi. Suolla männyt olisivat kasvaneet käkkärämännyiksi. Tallar på kärr blir oftast krokiga, medan tallar av samma frön får raka stammar på torra växtplatser.

4 3 uusi metsä syntyy Suomessa viljellään eniten mäntyä, kuusta ja koivua. Metsää voidaan uudistaa luontaisesti, jolloin taimet syntyvät uudistushakkuussa pystyyn jätettyjen siemenpuiden ja ympärillä kasvavan metsän siemenistä, istuttamalla kuten tämä metsä tai kylvämällä siemeniä. Maaperä muokataan, jotta taimet juurtuisivat maahan ja lähtisivät paremmin kasvuun. Skogen kan förnyas genom naturlig föryngring med fröträd, genom plantering eller sådd.

5 4 taimikonhoito Ensin huolehditaan, etteivät pienet taimet tukahdu heinikkoon. kasvanut taimikko perataan: hehtaarilla (100 x 100m) voi olla kymmeniätuhansia puuntaimia. Niistä valitaan noin 2000 puuta, jotka jätetään kasvamaan. taimikonhoito edistää jäljelle jäävien puiden kasvua. Genom att vårda och gallra plantskogen förbättras de kvarvarande trädens tillväxt.

6 5 kotimaiset puulajit Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Meillä kasvaa 28 puumaista kasvia: 4 havupuuta (mänty, kuusi, kataja, marjakuusi) ja lehtipuita. Kuusi, mänty ja koivut muodostavat suurimman osan Suomen metsistä ja ovat metsätalouden tärkeimmät puulajit. Kuusi Pihlaja I Finland växer naturligt 28 trädslag av vilka granen, tallen och björkarna utgör merparten av skogarna. Tammi Kataja Mänty Vaahtera Kuusi Rauduskoivu Harmaaleppä Tervaleppä

7 6 tuore kangasmetsä on kasvupaikkana melko ravinteikas, koska sen moreeni- tai savimaaperä pidättää hyvin ravinteita. Yleisimmät puulajit ovat kuusi, koivu tai mänty sekä kataja ja pihlaja. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, saniaisia ja liekokasveja. ruohoista vanamo, metsätähti ja oravanmarja ovat tyypillisiä. Pohjakerroksessa viihtyvät seinä- ja kerrossammal. En frisk moskog är en rätt näringsrik växtplats där alla huvudträdslag samt blåbär och olika örtväxter trivs.

8 7 uudistuskypsä metsä Uudistushakkuu voidaan tehdä, kun puut ovat riittävän suuria tai vanhoja. Hakkuussa saadaan tukki-, kuitu- ja energiapuuta. Metsään jätetään sekä kuolleita että eläviä säästöpuita tulevaisuuden lahopuiksi lisäämään monimuotoisuutta. Metsänomistaja vastaa siitä, että paikalle saadaan uusi metsä. Förnyelseavverkning kan göras om träden är tillräckligt stora eller gamla. Vid avverkningen erhålls timmer-, pappers- och energivirke. En del av träden lämnas kvar i skogen som död ved.

9 8 maisema muuttuu Tässä oli ennen suo. Märkä kasvupaikka rajoitti puiden kasvua. Suolle kaivettiin ojia ja liika vesi valui pois. Näin kasvupaikka muuttui suosta turvekankaaksi ja puiden kasvu nopeutui. Genom att man grävt diken har kärret förvandlats till en torvmo och träden växer nu snabbare.

10 9 metsä muuttuu Lajisto muuttuu metsän kehitysvaiheiden myötä: aukea taimettuu, taimikko kasvaa ja järeytyy tukkipuuksi. Kehitysvaiheet tarjoavat elinympäristöjä eri kasveille ja eläimille. Mänty ja koivu vaativat valoa ja tulevat avoimelle kasvupaikalle ensimmäisinä. Kuusi sietää varjoa ja tulee kasvupaikalle viimeisenä. Luonnontilaisenakin luonto on jatkuvassa muutoksessa. Naturen är i konstant omvandling. Olika utvecklingsskeden erbjuder livsmiljöer för olika växter och djur.

11 10 kasvatusmetsä Harvennuksissa valitaan kasvatettavat puut. tavoitteena on kasvupaikalle sopiva sekametsä. Jäävät puut kasvavat paremmin, koska ne saavat enemmän valoa, vettä ja ravinteita. Harvennushakkuista saadaan kuitupuuta, josta tehdään mm. wc-paperia. Puuston tiheys (valo) vaikuttaa aluskasvillisuuteen ja siten koko metsikön lajistoon. Vid skogsgallring erhålls pappersvirke. De återstående träden växer bättre eftersom de får mera ljus, vatten och näring.

12 11 visakoivu Visakoivu on mutaation tuloksena syntynyt rauduskoivun perinnöllinen muunnos. Visautuminen hidastaa puun kasvua ja estää puun normaalin kehityksen. Visakoivun puuaines on arvokasta. Masurbjörken har uppkommit som en ärftlig mutation av vårtbjörk.

13 12 haapa haapa viihtyy parhaiten rehevillä ja valoisilla kasvupaikoilla. Haavalla voi elää satoja sieniä, jäkäliä ja hyönteisiä. Monet muutkin eliölajit ovat haavasta riippuvaisia. haapa on luonnon monimuotoisuudelle tärkeä puulaji. Många arter är beroende av aspen; det kan växa hundratals svampar, lavar och insekter på den.

14 13 tervaleppä Tervaleppä kasvaa kosteilla runsasravinteisilla kasvupaikoilla ja tulva-alueilla. Sen seuralaisena on harvinaisia ja vaateliaita lajeja. Tervaleppäkorvet ovat usein Merkitse rasti sen lajin kohdalle, rauhoitettuja. johon kuvailu sopii. I näringsrika översvämningsområden växer klibbalen tillsammans med många Lehti on ruodillinen ja sällsynta sulkasuoninen. arter. Tervaleppä Harmaaleppä Tervaleppä Harmaaleppä Lehti on suippokärkinen ja kaksoishammaslaitainen. Lehti on leveän vastapuikea, tylppä- tai lanttopäinen. Lehti on tahmea ja päältä kiiltävänvihreä. Käpymäiset eminorkot ovat perättömiä. Harmaaleppä Sätt kryss i rutan under klibbal eller gråal om beskrivningen passar. Klibbal Gråal x x x x x x Tervaleppä Bladen är skaftade och fjädernerviga. Bladen är spetsiga och bladkanten dubbelsågad. Bladen är omvänt äggrunda, trubbiga eller inbuktade vid spetsen. Bladen är klibbiga och mörkgröna. Honhängena är oskaftade och bildar en s.k. alkotte. Merkitse rasti sen lajin kohdalle, johon kuvailu sopii. x x x x x x Lehti on ruodillinen ja sulkasuoninen. Lehti on suippokärkinen ja kaksoishammaslaitainen. Lehti on leveän vastapuikea, tylppä- tai lanttopäinen. Lehti on tahmea ja päältä kiiltävänvihreä. Käpymäiset eminorkot ovat perättömiä. Sätt kryss i rutan under klibbal eller gråal om beskrivningen passar. Klibbal Gråal Bladen är skaftade och fjädernerviga. Bladen är spetsiga och bladkanten dubbelsågad. Bladen är omvänt äggrunda,

15 14 monimuotoisuuden vaaliminen talousmetsässä Talousmetsän monimuotoisuutta lisätään jättämällä hakkuissa lahopuuta ja säästöpuita sekä säästämällä lehtipuita ja ympäristöstään selvästi poikkeavia luontotyyppejä. Laissa on määritelty sellaiset arvokkaat elinympäristöt kuten puronvarret, lähteet, rehevät lehtolaikut ja rotkot, jotka jätetään metsien hoidossa käsittelemättä. Den biologiska mångfalden i ekonomiskogen ökas genom att lämna kvar död ved och sparträd vid avverkning samt att spara lövträd och naturtyper som tydligt skiljer sig från omgivningen.

16 15 lehto on kasvupaikkana rehevä ja ravinteikas. sen maaperä on usein multaa. Puusto on kuusi- tai lehtipuuvaltaista sekametsää. Lehtipuita ja pensaita on paljon. Kenttäkerroksessa on erilaisia ruohoja, kuten tyypillisesti Käenkaali. Varpukasveja on niukasti. Pohjakerroksessa kasvaa lehväsammalia ja lisäksi kerrossammalta. En lund är en näringsrik och frodig blandskog dominerad av gran och lövträd.

17 16 ulkomaiset puulajit Ulkomaisia puulajeja viljellään Suomessa vain erikoistapauksissa ja pienialaisesti. Eniten viljellään lehtikuusta ja toiseksi eniten tässä kasvavaa kontortamäntyä. Kontortamännyn kävyt aukeavat lämmön vaikutuksesta. Uudistuakseen luontaisesti se vaatii metsäpalon. I Finland planteras utländska trädslag endast i specialfall. Mest odlas lärkträd och kontortatall. Här växer kontortatall. Lehtikuusi

18 17 kohti luonnontilaista metsää tätä metsää ei ole hoidettu vuosikymmeniin. Siksi metsässä on runsaasti lahopuuta. Lahopuu on arvokas elinympäristö monille eliöille. Talousmetsään tulee lisää lahopuuta, kun hakkuualalle jätetään puuryhmiä ja säästetään pökkelö- ja kolopuita. I en skog som utvecklas mot naturtillstånd finns rikligt med död ved som är en värdefull livsmiljö för många arter.

Samankaltaiset tiedostot

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Mustikka Blåbär 15 45 cm Mustikka Blåbär 15 45 cm Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Varpu, pudottaa lehtensä talveksi, mutta vihreänä säilyvä varsi on tärkeää ravintoa eläimille. Ett ris som fäller