rajoittuen idässä Tjurbergetiin, pohjoisessa ja koillisessa Skepparshamnströmmeniin.

Transkriptio

1 MOR-Y Mormi -alue Reunamoreenivalli ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT Natura alue m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet Suomen Ympäristökeskus

2 LÖVSVED TAMMISAARI Tietokantatunnus: MOR-Y Muodostumatyyppi: Vastasivun drumliini Arvoluokka: 3 Karttalehti: Alueen pinta-ala: 89,1 ha Korkeus: 40 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 40 m Muodon suhteellinen korkeus: 40 m Moreenimuodostuman sijainti: Lövsved sijaitsee Tammisaaren Knopkägran pohjoisosassa rajoittuen idässä Tjurbergetiin, pohjoisessa ja koillisessa Skepparshamnströmmeniin. Geologia Lövsvedin vastasivun drumliini on eräs kookkaimmista eteläisessä Suomessa todetun, Lounais-Suomen vastasivun drumliinikentän muodostumista. Tämän kentän tihein muodostumien esiintymisalue on Salon- Tammisaaren seudulla, jossa on pääosa tämän drumliinityypin muodostumista. Lövsvedin drumliini on suuntaukseltaan luode-kaakko-suuntainen ja pinta-alaltaan varsin kookas muodostuma. Muodostuman pituus on noin 1400 metriä ja leveys suurimmillaan noin 800 metriä. Alueen poikki pohjois-etelä-suunnassa kulkee tie Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusasemalle. Samoin alueella on joukko pienempiä sorateitä. Eteläosassa on vastasivun drumliineille tyypillinen kalliopaljastuma, Komossabergen. Alueen päällä on jonkin verran rantakerrostumaa, pintalohkareita muodostumassa ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ole. Muodostuma on pre crag-muodostumaksi melko loivarinteinen. Suurille pre crag-muodostumille tyypillisesti pituusprofiili on alkunousun jälkeen pitkä, lähes tasainen vaihe ennen eteläosan kalliota. Muodostuma sijaitsee noin viisi kilometriä II Salpausselän pohjoispuolella ja on vapautunut muinaisen mannerjäätikön reunassa huomattavan syvään veteen, koska Baltian jääjärven ylimmän rannan taso oletetaan olleen alueella metrin tasossa, pääteltynä ylimmän rannan tasosta Karjalohjan suunnalla. Litorina-merivaiheen ylin rantataso on alueella ilmeisesti noin 40 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten muodostuma on noussut Itämeren pinnan yläpuolelle ao. merivaiheen aikana (Glückert & Ristaniemi 1980, Kujansuu et al. 1993, Kielosto et al. 1996). Biologia Lövsvedin kasvillisuus on monipuolista ja paikoin rehevää. Alueen metsätalouskartan mukaan länsirinne ja tasainen lakialue ovat suurimmaksi osaksi tuoretta kangasta. Länsirinteen alaosissa ja drumliinin lounaisosassa on jonkin verran lehtomaista kangasta. Drumliinin etäläosassa kasvillisuus on karumpaa ja sieltä löytyy kuivahkoa ja kuivaa kangasta sekä kalliolakimetsää. Itärinteen eteläosa on pääasiassa lehtomaista kangasta ja pohjoisosan ylärinteessä on laaja alue tuoretta kangasta. Pohjoisosan alarinteestä löytyy Lövsvedin rehevin kasvillisuus. Alueella on lehtomaisia kankaita, käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) ja sinivuokkokäenkaalityypin (HeOT) tuoreita lehtoja sekä suursaniaisvaltaisia kosteita lehtoja (FT), joista osan valtalaji on kotkansiipi. Lövsvedissä on runsaasti varttuneita metsiä. Varttuvia metsiä löytyy jonkin verran varsinkin alueen pohjoisrinteestä sekä eteläosan lakialueilta. Länsirinteessä on laaja avohakkuualue. Luoteisosassa on pieni kaistale hakamaata, kasvillisuus on tuoretta niittyä. Lakiosassa on pieni suursarakorpi. Kohde rajoittuu koillisessa mereen. Alueen ranta on laajalta alueelta ruovikkoista ja rantakasvillisuus melko vähälajista. Maisema ja muut arvot Muodostuma on selkeämuotoinen, vaikkakin lähinnä suuresta pinta-alastaan ja siitä johtuen pituusprofiilin pitkästä tasaisesta vaiheesta hieman hankalasti hahmotettavissa joten se ei välttämättä hahmotu ensisilmäyksellä. Alueen pohjois- ja koillisosasta avautuu luonnonkaunis merinäkymä Skepparshamnströmmeniin. Alueella on arboretum. Itärannalla sijaitsevat pähkinäpensaslehdot kuuluvat lehtojensuojelualueisiin, Solbölen ja Knupön lehdot (LHO010122, LHA010010). Lövsved rajautuu luoteisosastaan Lökuddenin arvokkaaseen kallioalueeseen (KAO010163). Noin 500 metriä muodostuman itäpuolella on Ärmdalsbergetin arvokas kallioalue (KAO010171), ja noin 500 metriä koilliseen sijaitsee sijaitsee metsähallituksen päätöksellä perustettu Trollshovdan luonnonsuojelualue (MHA020910). Kirjallisuutta Glückert, G. & Ristaniemi, O Ancylustransgressio Karjalohjalla Toisella Salpausselällä. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja s. Kielosto, S., Kukkonen, M., Stén, C-G. & Backman, B Hangon ja Perniön kartta-alueiden maaperä. Suomen geologinen kartta 1: : maaperäkarttojen selitykset 2011; s. Geologian tutkimuskeskus. Kujansuu, R., Uusinoka, R., Herola, E. & Stén, C-G Tammisaaren kartta-alueen maaperä. Suomen

3 geologinen kartta 1: : maaperäkarttojen selitykset. Karttalehti s. Geologian tutkimuskeskus.

4 LÖVSVED Databaskod: MOR-Y Formationstyp: Stötsidesdrumlin EKENÄS Värdeklass: 3 Kartblad: Områdets areal 89,1 ha Höjd: 40 m öhy Områdets relativa höjd: 40 m Formationens relativa höjd: 40 m Moränformationens läge: Lövsved ligger i Ekenäs, i Knopkägras norra del. Formationen gränsar i öster till Tjurberget, i norr och nordost till Skepparshamnströmmen. Geologi Stötsidesdrumlinen i Lövsved är en av de största formationerna som har påträffats i södra Finland på fältet med stötsidesdrumliner i Sydvästra Finland. De tätaste formationerna inom detta fält ligger i Salo - Ekenäs -trakten, där största delen av denna drumlintyp finns. Drumlinen i Lövsved sträcker sig i nordvästsydostlig riktning och är arealmässigt en rätt så stor formation. Den är ca 1400 meter lång och bredast ca 800 meter. En väg till Skogsforskningsinstitutets forskningscentral sträcker sig i nord-sydlig riktning genom området. På området finns dessutom ett antal mindre grusvägar. I den södra delen finns det ett område med berghällar, Komossabergen, vilket är typiskt för stötsidesdrumliner. På området finns det i någon mån strandavlagringar. Förutom några undantag förekommer det inga stenblock på ytan. Formationen är rätt så svagt sluttande för att vara en stötsidesdrumlin. Längdprofilen för stora stötsidesdrumliner har typiskt efter en lång stigning i början ett nästan jämnt skede före berget i den södra delen. Formationen ligger ca fem kilometer norr om II Salpausselkä (Stängselåsen). Eftersom den högsta strandnivån vid den Baltiska issjön, på basis av den högsta strandnivån mot Karislojo hållet, antas ha legat vid meters nivå på området, har den frigjorts på ett betydande vattendjup i den forna inlandsisens kant. Littorinahavsskedets högsta strandnivå ligger sannolikt ca 40 meter över den nuvarande havsytan och formationen har under detta havsskede stigit över Östersjöns havsyta (Glückert & Ristaniemi 1980, Kujansuu et al. 1993, Kielosto et al. 1996). Biologi Vegetationen i Lövsved är mångsidig och ställvis frodig. Enligt skogsbrukskartan över området är den västra sluttningen och det jämna krönet till största delen frisk mo. I den västra sluttningens nedre delar och i drumlinens sydvästra del finns det i någon mån lundartad mo. I drumlinens södra del är vegetationen kargare och där finns rätt så torr och torr mo samt skog på bergskrön. Östsluttningens södra del är huvudsakligen lundartad mo och på den norra delens övre sluttning finns ett stort område med frisk mo. På den norra delens nedre sluttning finns Lövsveds frodigaste vegetation. På området finns lundartade moar, friska lundar av typen harsyra-ekorrbär (OMaT) och av typen blåsippa-harsyra (HeOT) samt fuktiga lundar av ormbunkstyp (FT), varav en del domineras av strutbräken. I Lövsved finns det rikligt med äldre skog. Växande skogar finns det i någon mån, särskilt på områdets nordsluttning samt på krönen i den södra delen. På västsluttningen finns ett omfattande kalhygge. I den nordvästra delen finns en smal remsa hagmark. Vegetationen är frisk äng. På krönet finns ett litet starrikt fattigkärr. Objektet gränsar i nordost till havet. Stora delar av stranden på området har vassruggar och strandvegetationen är rätt så artfattig. Landskap och övriga värden Formationen har en tydlig form, trots att den närmast på grund av den stora arealen och därigenom beroende på längdprofilens långa, jämna avsnitt är en aning svår att gestalta. Den syns nödvändigtvis inte vid första ögonkastet. Från områdets norra och nordöstra del öppnar sig en naturskön vy över Skepparshamnströmmen. På området finns ett arboretum. Hassellundarna på den östra stranden hör till lundskyddsområdena Solböle och Knupö lundar (LHO010122, LHA010010). Lövsved gränsar i den nordvästra delen till Lökuddens värdefulla bergsområde (KAO010163). Cirka 500 meter öster om formationen ligger Ärmdalsbergets värdefulla bergsområde (KAO010171), och ca 500 meter mot nordost ligger Trollshovda naturskyddsområde (MHA020910), som har inrättats enligt forststyrelsens beslut. Litteratur Glückert, G. & Ristaniemi, O Ancylustransgressio Karjalohjalla Toisella Salpausselällä. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja s. Kielosto, S., Kukkonen, M., Stén, C.-G & Backman, B Hangon ja Perniön kartta-alueiden maaperä. Summary: Quaternary deposits in the Hanko and Perniö map-sheet areas. [Resumé: Jordarterna inom

5 Hangö och Bjärnå kartbladsområden.] Suomen geologinen kartta 1: : maaperäkarttojen selitykset lehdet 2011 ja Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 104 p. Kujansuu, R., Uusinoka, R., Herola, E. & Stén, C-G Tammisaaren kartta-alueen maaperä. Summary: Quaternary deposits in the Tammisaari map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1: : maaperäkarttojen selitykset lehti Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 90 p.