PUIJMALANKIJNTA HAAPASELAN O SAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Transkriptio

1 PUIJMALANKIJNTA HAAPASELAN O SAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari

2 2 SISALLYSLUETTELO JOHDANTO SUUNNITTELUALUEET 1. Vdrirtilahdenpohjoisranta 2. Vdrirdlahdenperukka 3. Viiiiriiniemen ittiranta (Lajunvirta) LIITTEET Kansikuva: Vddrriniemen itcirannan (Lajunvirran rantaa) knlliomrien harvapuista ClT-mdnnikkdd.

3 IoHDANTO Puumalan rantayleiskaavantiiydennystii varten tehtiin rakennus- ja maankiiytt<jlain mukainen luontoinventointi erillisalueilla elokuuss a 2015 (LIITTEET, Kartta 1.). Tyosszi inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29$ mukaiset suojellut luontotyypit, metsiilain 10$ mukaiset erityisen tiirke?it elinymptiristcit, vesilain 15a$ ja 17a$ tarkoittamat pienvedet sekti muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eliiin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki a6$) ja erityistti suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47$) sekb luontodirektiivin liitteen IV(a) laj ien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyci keskittyi kasvistoon. Nisiikkiiistii selvitettiin erityisesti mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistii suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystii alueen maankiiytoii suunniteltaessa, ktiytiin leipi kasvistoselvityksen yhteydessii. Suunnittelualueen maaperu-ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja kiiytettiivyyttii silmiillii pitlen. Lajisto tutkittiin kartoittamalla suunnittelualueet systemaattisesti. Kartoituksen yhteydessii tutkittiin alueelta mycis mahdolliset rauhoitettavattai suojelua vaativat biotoopit sekii mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinymptiristot, merkittiiviit maisemakokonaisuudet sekti mahdolliset muut arvokkaat luontotekijiit sekii arvioitiin alueen maaperii- ja vesiolosuhteita ekologiselta ja maankiiytdn suunnittelun kannalta. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ykis havainnointipaikalla. Maastotoiden yhteydessii on keriitty suunnittelualueesta myos kuva-aineisto, jota on kiiytetty hyvtiksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekii raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisiiksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankiiyon suunnittelua vaften. SUUNNITTELUALUEET 1. Viiiiriilahden pohjoisranta (LIITTEET, Kartta 1.) Viiiiriilahden pohjoisrannan alue on melko jyrkkarinteistti ja osin kallioista miintykangasta (VT-, paikoin MT-kangasta). Kallioisemmat ja jyrkimmiit rinnemaat todettiin kuiviksi (V'I) tai paikoin karuiksi (CT) kankaiksi (Kuvat l. ja2.). Alueen puusto todettiin keski-ikziiseksi miintymetsiiksi, rannassa todettiin hieman sekapuuna koivua ja yksittiiisid tervaleppiii. Lakialueet on hakattu ja todettiin ltihinnii CT -tyypin mtintytaimikoksi (Kuva 3.). Kauempana rannasta taimikkoalue muuttuu MT-kankaaksi. Alueen maaperii todettiin kiviseksi harjusoraksi. Metszilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Alueella ei todettu liito-oravaa eikii merkkejii liito-oravan oleskelusta tai liito-oravalle soveliasta elinympiiristoli.

4 4 Suunnittelualueen ranta syvenee nopeasti kapean rantaterassin reunasta (Kuva 4.). Rantavycihykkeen kasvilajisto ja vesikasvilajisto indikoi dys-oligotrofisuutta. Vesi todettiin varsin ruskeaksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiskesi dys-oligotrofisten vesien lajistoksi. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvil ajejataiuhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinymptiristrijii, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekij6ita, j otka olisi erityisesti huomioitava maankiiytdn suunnittelussa. Kuva 1. Rinnealue on piiiiosin kuivaa kangasta (VT). Kuva 2. Kallioalueit a peittilii ohut harjusorakerros. Kuva 3. Rinteen laella on nuori taimikko (CT) Kuva 4. Ranta on jyrkiihkd jarantaterassi kapea. 1. Viitiriilahden perukka (LIITTEET, Kartta 1.) Viiiiriilahden perukan alue on kallioinen ja melko jyrkktirinteinen, keski-ikiiistd miintymetsiiii kasvava alue (piiiiosin VT-kangasta ja kallioisemmat osat ClT/CT-kangasta) (Kuvat 5. ja 6.). Metstimaan lajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Maaperii alueella todettiin kiviseksi harjusoraksi. Sorainen, osin kallioinen rinne laskee melko jyrkkrinii kohti rantaa (Kuva 7.). Metsiiisellii rantarinteellii ja rantakalliolla ei todettu olevan maisemallista merkitystii. Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejii liito-oravan oleskelusta eikb liito-oravalle soveliasta elinympiiristdii.

5 5 Kallioiset rannat laskevat veteen jyrkkinii ilman terassia (Kuva 8.), sorarannal. s;yveneviit jyrkiisti kapean rantaterassin jiilkeen. Vesi alueella todettiin varsin ruskeaksi. Niukka rantavyohykkeen kasvilajisto ja vesikasvilajisto indikoi dys-oligotrofisuutta. Vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus,, Alueella ei todettu rauhoitettuj ataiuhanalaisia kasvilajejatai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympiiristojii, muita luontoarvoja tai selltrisia luonkrtekii6ita. j otka oli si erityisesti huomioitava maankiiyton suunnittelussa Kuva 6. Suunnittelual ueen koillisrinnettii. I 1. viitiriiniernen itaranta (Lajunvirta) (LIITT'EET, Kartta 1.) Viitiriiniemen itiirannan (Lajunvirran puolella) alue on korkean kalliolaakion pol-rjoissivr-rlla. Suunnittelualueen etel?iosan lakialue on kalliolaakiota, jolla lkasvaa niukkapuustoinen CIImiinnikkcj (Kuva 9.). Kalliolaakion rinnemaat ovat kivisiii ja alarinteet kivistti harjusoraa. Rannat ovat hietapitoista harjusoraa, jonka joukossa on kiviri. Alarinteet ovat nuorta kuusivaltaista MTkangasta, joka muuttuu viihitellen OMT -kankaaksi rinteen jruurelle mentriessii. l{inteen juurella ja

6 6 rantavydhykkeessii metstit todettiin nuorehkoiksi miinty-koivusekametsiksi (MT, OMT) (Kuva 10.). Suunnittelualueen pohjoisosan laakeaharjusorarinne kasvaa kookasta kuusta (MT) (Kuva 11.). Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Kalliolaakion lakialue on Metsiilain tarkoittamaa niukkapuustoista CIT- miinnikkda (Kuva 9.). Alueella ei todettu liito-oravaa, merkkejii liito-oravan oleskelusta eikd liito-oravalle soveliasta elinympiirist<i?i. Rantavydhyke on paikoin laakea kalliorantaa tai kivistii harjusorarantaa. Lahden perukkaa kohti mentiiessii ranta muuttuu hietapohjaiseksi ja mataloituu (Kuva 12.). Vesi todettiin melko ruskeaksi ja vesikasvilajisto indikoi dys-oligotrofisuutta. Lahden perukassa todettiin harvahko jiirviruokokasvusto, jossa todettiin hiirkrilinnun reviiri. Vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dys-ol igotrofisten vesien laj istoksi. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympzirist<ijii. Suunnittelualueen eteliiosassa kalliolaakion laen kallioinen itii- jakoillisrinne ovat Metsiilain tarkoittamaahawapuustoista kalliomiinnikkda (ClT), j otka tulisi jaftaa nykytilaansa. Kuva 10. Alarinteen nuofta rantametsdd. Kuva I l Pohjoisrinteen MT-kuusikkoa. Kuva 12. Suunnittelualueen pohjoisosan lahdelma.

7 Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F Tampere j ouko. sipari@saunalahti.fi p

8 LIITTEET RA RA A M.1 RA Poistuva yle Muutottu