SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
|
|
- Juho-Matti Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
2 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET Pieni-Saarinen Suuri-Saarinen Suuri-Majoo Mustikkalampi Pieni Kuumalampi Kuumalampi Ylä-Vekarainen Kaakkolampi Peiposenmeri Tetriharju Tetrijärvi Iijärven länsiranta Tetrisaari Vilkanlahti... 9 SUUNNITTELUALUEEN METSÄMAAT LIITTEET Kansikuva: Mustikkalammen kaakkoispään hetteitä.
3 3 SUUNNITTELUALUEEN VEDET (Liitteet Kartta 1.) 1. Pieni-Saarinen Pieni-Saarinen (Liitteet, Kartta 3.) on suorantainen, dystrofinen lampi. Lammen eteläpäässä on ojitettu korpi, jossa kasvaa harvennettu, keski-ikäinen kuusikko. Myös länsirannanlla todettiin harvennettua korpikuusikkoa, korpi todettiin ojitetuksi. Ylempänä rinteessä todettiin vuotiasta mäntymetsää (MT). Maaperä alueella on kivistä moreenia, korkeimmat mäet ovat avokalliota (esim. Ruunavuori) ja niillä todettiin CT- ja ClT-männiköitä. Lampea kiertää 1-2m leveä saraturvereunus, rannat ovat mutaisia kasvaen mm. ulpukkaa (Nuphar lutea) ja lummetta (Nymphea alba). Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Suositus. Pieni-Saarisen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Ruunavuori Pieni-Saarisen lounaisrannalla on maisemallisesti merkittävä kalliomäki, joka tulisi jättää nykytilaansa. Myös Ruunavuoren ja lammen välinen korpikaistale tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle. Pieni-Saarisen koillispäässä todettiin maisemallisesti merkittävä rantakallio (ClT kalliomännikkö), joka tulisi jättää nykytilaansa. Pieni-Saarisen eteläpää ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen kapeutensa vuoksi. 2. Suuri-Saarinen Ruunavuorenniemi jakaa Suuri-Saarisen lounaispään kahteen lahteen, läntiseen Matikaisenlahteen ja itäpuolen Vihavaisenlahteen (Liitteet, Kartta 3.). Ruunaanvuorenniemi on hakattu parikymmentä vuotta sitten aukoksi ja kasvaa nyt nuorta sekametsää. Niemen kärki ja rantavyöhykkeet ovat keski-ikäistä MT-männikköä, alavampi itäranta on osin soista, puustoltaan keski-ikäistä MaT-kuusikkoa. Ruunaanvuorenniemen maaperä on kivistä, hietapitoista moreenia. Paikoin niemessä on pienialaisia kallliopaljastumia. Ruunaanvuorenniemen ja sitä ympäröivien lahtien kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja dys-oligotrofisten vesien lajistoksi. Vihavaisenlahden perukka on hyvin kapea ja osin umpeenkasvanut (sararahkaturvetta). Muilta osin lahden ranta on tyypillistä dystrofisten järvien rantaa: jouhisaran ja suovarpujen harvakseltaan reunustama, monin paikoin kasvitonta ja mutapohjainen. Lahden rantaterassi on kapea, jonka jälkeen vesi syvenee nopeasti. Rantavyöhykkeessä todettiin jouhisaran lisäksi tavanomaista dystrofisten vesien lajistoa kuten ulpukkaa, lummetta, ärviää ja järvikortetta. Lahdella todettiin majava (Castro fiber) sekä runsaasti majavan työstämiä rantametsiä. Matikaisenlahti on hietapohjainen, melko jyrkkärantainen lahti. Lahden perukka on matala ja siinä oli todettavissa yhtenäisiä jouhisarakasvustoja. Pääosa lahden rannoista todettiin kasvittomiksi tai niukkakasvisiksi. Rämerantaa oli niukasti ja kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Matikaisenlahden linnustossa todettiin mm. rantasipin (Actitis hypoleucos) pesimäreviiri sekä joutsenpari (Cygnus cygnus) reviirillään.
4 4 Ruunaannvuorenniemen kärjessä on kalliosaari, joka on maatunut niemeen kiinni. Niemen kärki on maisemallisesti merkittävä. Kasvilajisto niemenkärjen alueella todettiin tavanomaiseksi. Linnustosta mainittakoon kalalokkipari (Larus canus), joka pesi niemen kärjen edustalla kivillä sekä soidintava kuikkapari (Gavia aectica), jonka todettiin pesivän suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevassa Saarisensaaressa, niemen itäpuolella. Suositus. Ruunaanvuorenniemen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Ruunaanvuorenniemen kärki on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 3.). 3. Suuri-Majoo Suuri-Majoo (Liitteet, Kartta 3.) on erittäin ruskeavetinen lampi, jonka pohjoisrannalla on asuttu, mutta toimintansa lopettanut maatila. Lampi on mutapohjainen ja sitä kiertää noin metrin levyinen pääasiassa jouhisaraa kasvava vyöhyke (Kuva 1.). Suuri-Majoon ympäristön metsät ovat pääasiassa vuotiaita mäntykankaita (MT), kosteimmilla paikoilla oli todettavissa pienialaisia rämeitä. Kuva 1. Suuri-Majoon länsirantaa pohjoisrannalta kuvattuna. Suositus. Suuri-Majoon alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. 4. Mustikkalampi Hukkavuorten pohjoispuolella rämealueen keskellä on Mustikkalampi (Liitteet, Kartta 4.). Lammen reunuksia kiertää n. 5 m leveä rahkahetteikkö (Kuva 2.)., joka laajenee lammen kaakkois- ja luoteispäässä kymmenen metrin levyiseksi (kuva 3.). Mustikkalammen vesi on erittäin ruskeaa, indikaattorilajeina mm. lumme ja ulpukka. Rahkahetteiköllä todettiin mm. pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia), mutasara (Carex limosa) sekä vaivaiskoivu (Betula nana). Mustikkalampea ympäröivät rämeet on ojitettu ja keski-ikäiset rämemänniköt harvennettu. Ojia ei ole vedetty aivan lammen rahkareunukseen asti, jonka vuoksi itse lampi on luonnontilainen. Maaperä alueella on kivistä ja hietapitoista moreenia. Kuivempien paikkojen metsät olivat nuoria MT-männiköitä, joukossa pienialaisia MaT-kuusikoita. Mäkien rinteillä oli todettavissa merkittäviä myrskytuhoja. Kallioisimmat mäet todettiin ClT-männiköiksi, joiden puusto oli korkeintaan kesi-ikäistä. Kasvi- ja lintulajisto alueella todettiin tavanomaiseksi.
5 5 Suositus. Mustikkalammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Mustikkalampi on luonnontilainen ja luonnonkaunis lampi, joka tulisi maisemallisista syistä jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 4.). Kuva 2. Mustikkalammen luoteispää. Kuva 3. Mustikkalammen kaakkoispää. 5. Pieni Kuumalampi Pieni Kuumalampi sijaitsee Kuumalammen luoteispuolella(liitteet, Kartta 4.). Suunnittelualue ulottuu Pieni Kuumalammen itärannalle. Lampi on mutapohjainen ja hyvin ruskeavetinen lampi, jota reunustaa hetteikkö. Lampea ympäröivät rämeet on ojitettu. Erityisesti lammen itärannan rämeellä ojat kulkevat lähellä lammen rantaa. Lammen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Pieni Kuumalammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Hetteisyyden, mutapohjan ja pienialaisuuden vuosi lampi ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen. 6. Kuumalampi Kuumalampi (Liitteet, Kartta 4.) on erittäin ruskeavetinen, mutapohjainen lampi, jonka länsi- ja etelärantaa kiertää yhtenäinen rämereunus (Kuva 5.), matalampi ja hietapohjainen pohjoisranta on saraturverantaa (Kuva 4.). Lammen pintaa on ilmeisesti laskettu joskus, sillä lammen rantoja kiertää metrin korkuinen turvetöyräs. Kuumalammen luoteis- ja itäsivulla on kapeat lahdelmat (Kuva 5.). Pohjois- ja kaakkoisrannalla todettiin maisemallisesti merkittävät rantakalliot. Lammen eteläpään räme ja korpi on ojitettu. Metsämaat ovat nuorehkoa, harvennettua männikköä (MT). Maaperä on kivistä moreenia, paikoin kangasturpeen alla on pelkkää kivikkoa. Kuumalampea ympäröivillä mäillä on useita kalliolakia (ClT-männikköä). Lammen pohjoisrantaa pitkin kulkee metsäautotie ja sähkölinja, joka leikkaa pohjoissrannalla rantaviivan. Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Kuumalammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lammen luoteis- ja itärannan pienet lahdelmat
6 6 ovat liian kapeita rantarakentamiseen. Lammen pohjois- ja itärannalla (Kuumavuori) on maisemallisesti merkittävät rantakalliot, jotka tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 4.). Sähkölinja lammen pohjoisrannalla voi haitata rantarakentamista. Kuva 4. Kuumalammen pohjoisrantaa itäänpäin kuvattuna. Kuva 5. Kuumalammen luoteiskulman rämerantainen kapea lahdelma. 7. Ylä-Vekarainen Ylä-Vekaraiselta kuuluu suunnittelualueeseen Mustalahden perukka(liitteet, Kartta 5.). Lahden perukka on rämerantainen ja lahden pohjukkaan päin nopeasti kapeneva. Pohjukkaan laskee korpipainannetta pitkin suora oja. Maaperä alueella todettiiin kiviseksi moreeniksi. Lahden perukan ympäristö todettiin laajalti hakatuksi mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaakksi (MT) ja alavammilta paikoiltaan kuusivaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi (MT, MaT). Sekä kasvi- että lintulajisto alueella todettiin tavanomaiseksi. Mustalahden vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Suositus. Ylä-Vekaraisen Mustalahden perukassa ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Aivan Mustalahden pohjukka on liian kapea rantarakentamiseen, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 5.). 8. Kaakkolampi Tetrijärven länsipuolella on pienialainen, hyvin ruskeavetinen Kaakkolampi, jonka pohjoisranta kuuluu suunnittelualueeseen. Lampi on ojitetun rämeen keskellä eikä ole luonnontilainen (Liitteet, Kartta 6.). Lammen ja sen lähialueen lajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Kaakkolammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lampi ei pienenä suolampena sovellu erityisen hyvin vapaa-ajan rakentamiseen. Pienialaisuutensa vuoksi Kaakkolampi tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle.
7 7 9. Peiposenmeri Peiposenmeri (Liitteet, Kartta 6.) on pieni, pyöreä suppalampi, jota ympäröi parikymmentä metriä leveä rahkahetteikkö ja avoveden reunassa jouhisaravyöhyke (Kuva 6.). Tetriharjun pitkä harjujakso päättyy pohjoisessa Peiposenmereen. Rahkahetteikön lajisto todettiin monipuoliseksi, rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Lajeista mainittakoon valkopiirtoheinä (Rhyncospora alba), pikkukarpalo (Vaccinium microcarpum), riippasara (Carex magellanica), mutasara (Carex limosa) sekä pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia). Suositus. Peiposenmeren alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Peiposenmeri on maisemallisesti merkittävä ja kuuluu osana Tetriharjun harjujaksoon, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. kuva 6. Peiposenmeren etelärantaa. Kuva 7. Tetrijärven luoteispään kalliomäki Tetrijärven puolelta kuvattuna. Kuva 8. Tetrijärven luoteisosan pohjoisrantaa Kuva 9. Tetrijärven kaakkoispään kallioniemi. 10. Tetriharju Tetriharju alkaa pohjoisessa Peiposenmerestä ja jatkuu Tetrijärven eteläsivua pitkin aina Iijärven Kylmälahteen asti(liitteet, Kartta 6.). Harjukokonaisuus on maisemallisesti erittäin
8 8 merkittävä ja on kokonsa puolesta myös merkittävä pohjavesivarasto. Harjun metsät todettiin lähes kokonaan avohakatuiksi suunnittelualueella ja kasvilajisto kokonaisuudessaan tavanomaiseksi kuivien kankaiden lajistoksi (VT, CT). Suunnittelualueelta seurattiin erityisesti mahdollista kangasvuokon esiintymistä, mutta lajia ei todettu. Suositus. Tetriharjun alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Teriharju kokonaisuudessaan on maisemallisesti merkittävä ja merkittävä pohjavesivarasto, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Puunkorjuu harjualueella on kuitenkin mahdollista. 11. Tetrijärvi Tetrijärvi on kaksiosainen ja osia yhdistää järvien välisen kannaksen (vesijättöä) oja (Liitteet, Kartta 6.). Molemmat osat Tetrijärvestä ovat tavanomaisia dystrofisia, isohkoja vesiä (Kuva 8.), joiden kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tämänkaltaisille vesille. Järven rannat ovat melko jyrkät ja järvessä on mutapohja. Ranta-alueiden metsät todettiin pääosin vuotiaaksi mäntymetsäksi (MT). Monin paikoin puusto on korjattu pois myrskyn jäljiltä. Metsien kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Samoin lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Pohjois- ja eteläaltaan välisellä kannaksella todettiin ruokaileva ukkometso (Tetrao urogallus). Laji on NT-laji. Maaperä alueella on harjua lukuunottamatta kivistä ja lohkareista moreenia, paikoin lohkareikkoa. Tetrijärven rannoilla ja lähiympäristössä on useita kalliomäkiä lohkareikkoineen. Nämä mäet antavat alueelle varsin jylhän yleisilmeen. Erityisesti pohjoisen altaan pohjoisrannan korkea kalliomäki jyrkänteineen ja suurine siirtolohkareineen on maisemallisesti merkittävä (Kuva 7.). Muita maisemallisesti merkittäviä kohteita ovat pitkä kalliokumpare Tetrijärven pohjoispuolella, laaja kalliomäki niinikään Terijärven pohjoispuolella sekä kallioranta eteläisemmän altaan kaakkoispäässä (Kuva 9.). Pohjoisen altaan itäsivulla on maisemallisesti merkittävä niemeke (Liitteet, Kartta 6.). Suositus. Tetrijärven alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Maisemallisesti merkittäviä kohteita ovat Tetrijärven kaakkoispään rantakallio ja kallioniemi, järven pohjoissivun korkea kalliomäki ja pitkänomainen kalliokumpare ja pohjoisen altaan pohjoisrannan korkea kalliomäki. Nämä tulisi jättää nykytilaansa. Tetrijärven altaiden välinen kannas tulisi jättää nykytilaansa kannaksen kapeuden vuoksi. Lisäksi pohjoisemman altaan itärannan niemeke on ko. altaalle maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 6.). 12. Iijärven länsiranta Iijärven länisranta Tetrisaaren kohdalta kuuluu suunnittelualueeseen (Liitteet, Kartta 7.). Ranta on hietapohjainen, rantavyöhykkeen metsät ovat hietapitoista, paikoin kivistä moreenia. Rantavyöhykkeen metsät todettiin pääasiassa mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi (MT). Lähempänä rantaviivaa, jossa maa on alavampaa, valtapuuksi todettiin eräin paikoin kuusi (MT, MaT). Suurin osa metsistä todettiin kuitenkin hakatuiksi. Rantaviiva on lähinnä suoralinjaista vesijättöä, rannan läheisyydessä ei ollut todettavissa saaria, luotoja tai suuria siirtolohkareita.
9 9 Rannan mataluuden vuoksi rantavyöhykkeessä kulki kapea, pitkä sara-ja järviruokokasvusto. Rantavyöhykkeen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Myös rantametsien kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Suunnittelualueella Iijärven länisrannalla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. 13. Tetrisaari Tetrisaari ja Suosaaret sijaitsevat Iijärven järvialtaan keskellä (Liitteet, Kartta 7.). Näistä Tetrisaari kuuluu suunnittelualueeseen. Suosaarien tavoin Tetrisaari on rannoiltaan kivinen ja pienien luotojen ja saarien ympäröimä. Tetrisaari on Suosaaria korkeaprofiilisempi. Saaren molemmissa päissä on kalliokumpareet, jotka ovat koko saaren tavoin ohuen, kivisen moreenipatjan peittämiä. Tetrisaaren rannat ovat matalia ja kivisiä, hietapohjaisia rantoja, ja erityisesti saaren itä- ja länsipäässä oli todettavissa hieman taajempia järviruokokasvustoja. Tetrisaaren metsät ovat vuotiaita, mäntyvaltaisia ja vesistövaikutuksesta huolimattta lähinnä tuoreita kankaita (MT). Saaren rantaviiva reunustaa sekametsävyöhyke, jossa kasvaa männyn lisäksi terva- ja harmaaleppää sekä hieskoivua. Saaren puustossa oli todettavissa merkittäviä myrskytuhoja. Saaren kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Tetrisaaren rantavyöykkeen linnustosta todettakoon kuikka (Gavia arctica) ja kalalokki (Larus canus), joiden molempien todettiin pesivän saaren läheisyydessä pienillä luodoilla. Muuten lintulajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten vesien ja boreaalisten havumetsien lajistoksi. Suositus. Iijärven Terisaaren alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja. Saaren rantojen läheisyydessä olevat pienet luodot ja saaret ovat merkittäviä lintujen pesimäluotoja ja maisemallisesti merkittäviä, jonka vuoksi Tetrisaaren pohjois- ja kaakoisranta tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle (Liitteet, Kartta 7.). Kuva 10. Tetrisaaren eteläsivua. Kuva 11. Tetrisaaren matalaa kaakkoispäätä. 14. Vilkalahti Vilkalahden perukka ja eteläranta kuuluvat suunnittelualueeseen (Liitteet, Kartta 8.). Lahden perukka on matala, mutapohjainen ja osin maatunut (leveä saraturve- ja järviruokovyöhyke). Rantaa reunustaa paikoin leveä vesijättö. Vilkalahden eteläranta on varsin jyrkkä ja maasto
10 10 nousee rantaviivasta kalliomäelle. Vilkalahden etelärannalla todettiin maisemallisesti merkittävä kallio suunnittelualueen länsireunassa. Lahti on hyvin ruskeavetinen johtuen lahden ympäristön ojitetuista soista, joista vesi on johdettu suoraan Vilkalahteen. Vilkalahden alueen metsät todettiin mäntyvaltaisiksi tuoreiksi kankaiksi (MT), kalliokumpareet karuiksi kankaiksi (ClT). Vilkalahden alue on intensiivisen metsätalouden aluetta ja alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Vilkalahden alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja. Vilkalahden etelärannalla todettiin maisemallisesti merkittävä rantakallio, joka tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 8.). SUUNNITTELUALUEEN METSÄMAAT (Liitteet, Kartta 1.) Metsät suunnittelualueella ovat intensiivisen metsätalouden piirisää. alueella todettiin varsin paljon myrskytuhoja ja tuhoalueiden hoitotohakkuiden jäljiltä avohakkuita oli todettavissa varsin paljon. Ikimetsiä alueella ei todettu. Suunnittelualueen metsien kasvilajisto todettiin tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Lajisto kokonaisuudessaan todettiin melko niukaksi tuoreiden (MT), kuivien (VT,CT) ja karujen kankaiden (ClT) lajistoksi, valtapuuna mänty. Kosteammilla maapohjilla todettin valtapuuksi useinmiten kuusi (MT, MaT) ja rantavyöhykkeen metsiä voi kuvata lähinnä keski-ikäisiksi sekametsiksi, joiden lajisto todettiin niinikään tavanomaiseksi. Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatru 1 F Tampere p jouko.sipari@saunalahti.fi
11 11 LIITTEET (Kartat 1. ja 2. yhdistetty kartaksi 1.)
12 12
13 13
14 14
15 15
16 16
17 17
SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 YLEISKUVAUS... 4 SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 5 1. Pieni-Saarinen... 5 2. Suuri-Saarinen...
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
Lisätiedot3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa
3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotSAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET
LisätiedotPUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.
LisätiedotSULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET 3 1. Palapanniemi 3 2. Hangatlampi 4 3. Saarilampi 5 4. Iso Soikko, Pitkä Soikko ja Pieni Soikko 6
LisätiedotLäntisen saaren rantayleiskaava
ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat
LisätiedotSULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SULKAVA Varmavirta Ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 3. Suunnittelualueen kuvaus... 2 4. Kasvikartoituksen tulokset osa-alueittain...
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotLEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.
LisätiedotTAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ
TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3
LisätiedotPUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI
PUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI OSAYLEISKAAVAN TÄYDENTÄMINEN LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 INVENTOIDUT ALUEET. 3 1.
LisätiedotPUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET 3 1. Siikaniemi (Huuhkaalanselkä). 3 2. Heikkisenlahti (Rongonsalmi). 5 3.
LisätiedotPUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET... 3 1. Pöllänniemi 3 2. Hietaniemi 4 3.
LisätiedotMÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI
MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI 2 1. JOHDANTO... 6 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 6 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 7 4. KALLAVEDEN POHJOISPUOLI... 9 4.1. SÄRKEMÄJÄRVI... 9 4.2. LAIHALAMPI...
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotSAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA
SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 INVENTOIDUT ALUEET... 3 1. Suuri Hautajärvi.... 3 2. Pieni Hautajärvi... 4 3. Pieni
LisätiedotSULKAVA. Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue. Luonto- ja maisemaselvitys. Jouko Sipari
SULKAVA Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue Luonto- ja maisemaselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 TUTKIMUSMENTELMÄT.. 5 YLEISKUVAUS 6 OSA-ALUEET 1. Salilampi. 7 2. Oravalampi.
LisätiedotLEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari
LEMI SYNTYMÄINEN Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue luontoinventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 TULOKSET OSA-ALUEITTAIN... 4 1. Leirikeskus ympäristöineen....
LisätiedotSULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI
SULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2018 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 5 MENETELMÄT 5 TÄYDENNYSKOHTEET.... 6 A. Pyhäjärvi, Majoonlampi, Rappunen, Meruunlampi Pieni-Otikainen,
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotSULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 3. YLEISKUVAUS 4 4. SUUNNITTELUALUEEN VEDET 5 1. Palapanniemi 5 2. Hangatlampi 6 3. Saarilampi
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotSAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari
1 SAVITAIPALE Karhurinteen ranta-asemakaava luontoselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 3 4. OSA-ALUEET (INVENTOINNIN TULOKSET)... 4 4.1.
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotPUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
PUUMALA Kitulanniemen osayleiskaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS.... 3 4. OSA-ALUEET... 4 4.1. HUUTOVUOREN
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotPETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI
PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 KOHTEET... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 5 Kohde 5 ja 6,
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotKANGASNIEMI. Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
KANGASNIEMI Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 5 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 5 3. SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS... 6 4.
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotNiittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011
Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotSULKAVA. Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SULKAVA Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. YLEISKUVAUS... 5 4. OSA-ALUEET... 6 4.1. Lohnajärvi... 6 4.1.1.
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotKortesjärvi Saarijärven ranta-asemakaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2007
1 Kortesjärvi Saarijärven ranta-asemakaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Sigma Konsultit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartta 1:15 000... 6 Muinaisjäännös
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotIlomantsi Ruhkarannan ranta-asemakaavan alueen muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Ilomantsi Ruhkarannan ranta-asemakaavan alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Ilomantsin kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Suojelukohteet...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
LisätiedotPARIKKALA SÄRKISALMI LUONTOINVENTOINTI
PARIKKALA SÄRKISALMI LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2017 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET.... 4 1. Riihilahden lounaisranta 4 2. Riihilahden pohjoisranta 5 3. Huotikkalanpelto 7
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotOjennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328
Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Kohdetyyppi: 7 Kulttipaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 614 POSIO
LisätiedotJuuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013. Ari Parviainen
Juuan Ruokosten kaava-alueen linnustoselvitys 2013 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Suo-Valkeinen 2.Liimonlampi 3. Kaijat 4 4. Kuokkalammit 5. Keskimmäinen Louhilampi 6. Valkealampi 5
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus
Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista,
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
LisätiedotSAVITAIPALE. Kirkonkylän yleiskaava. Luonto- ja maisemaselvitys. Jouko Sipari
SAVITAIPALE Kirkonkylän yleiskaava Luonto- ja maisemaselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. MENETELMÄT.. 5 3. YLEISKUVAUS.. 6 4. OSA-ALUEJAKO 7 OSA-ALUEET 1. Ukonsaari, Kotasaari ja
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotRiihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotRuovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010
1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotRahjan saaristoluonto
Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotTampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007
1 Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 4
LisätiedotNILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005
1 NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Nilsiän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta... 3 Tutkimusalueen rajaus... 4 Valokuvia...
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotParkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012
1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotRautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013
1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotPERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PERTUNMAA KUORTTI KUORTIN YLEISKAAVA LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 4 INVENTOITAVA ALUE.... 4 OSA-ALUEET. 5 1. Vähä Palojärven itäranta 5 2. Iso Palojärven länsiranta. 7 3.
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotSiikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.
1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
Lisätiedot