LIITE 5 SAVONLINNAN VUOHISAAREN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2008

Transkriptio

1 LIITE 5 SAVONLINNAN VUOHISAAREN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2008 Markku Nironen JOHDANTO Vuohisaaren asemakaava-alue sijaitsee Savonlinnan Pääskylahdessa Pihlajaveden Kaupinselän koillisreunalla (kuva 1). Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 12 hehtaaria. Kaavaa varten tarvittava luontoselvitys tilattiin :ltä, jossa työn on tehnyt FM Markku Nironen. Kuva 1. Vuohisaaren asemakaava-alueen sijainti ja rajaus. 1 (6)

2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtötiedot 2.2 Maastotyöt Vuohisaaren asemakaava-alueen aiemmat luontotiedot tarkastettiin Etelä-Savon ympäristökeskuksesta ja Savonlinnan kaupungilta. Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura suojelualueverkoston tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita eikä Etelä-Savon seutukaavassa osoitettuja luonnonsuojelukohteita. Alueella ei myöskään ole luonnonmuistomerkkejä, suojeltuja luontotyyppejä eikä tiedossa olevia EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymiä. Vuohisaaresta on tehty luontoselvitys vuonna 2003 (Auvinen 2003). Saaressa ei tuolloin arvioitu olevan luonnoltaan arvokkaita kohteita tai suojeltavien lajien esiintymiä. Selvitysalueelle tehtiin ja maastokäynnit, joilla suunnittelualue käveltiin kattavasti läpi. Maastotöiden ajankohdasta johtuen inventointi painottui kasvistoon sekä kasvillisuus- ja luontotyyppeihin. Erityistä huomiota kiinnitettiin EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien sekä erityisesti suojeltavien, uhanalaisten, silmälläpidettävien ja alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymiseen sekä näille lajeille sopiviin elinympäristöihin. Lisäksi selvitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n mukaisten kohteiden, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luonto- tai maisemakohteiden esiintyminen. Maastokäynneillä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla luontokohteet ja lajien havaintopaikat voitiin paikantaa riittävällä tarkkuudella. 3 TULOKSET Asemakaava-alue on kaksiosainen. Vuohisaaren pinta-ala on noin 5,8 hehtaaria ja se on aidattua teollisuusaluetta, johon on rakennettu kapea pengertie. Saaren luoteiskulman rantakalliolla on pieni rakennus, muutoin saari on rakentamaton. Mantereella sijaitsevaa osa-aluetta kutsutaan tässä selvityksessä Kaartilan alueeksi. Sen pinta-ala on noin kuusi hehtaaria. Kaartilan alueen länsiosa on teollisuusaluetta; rakentamatonta rantaa on noin 70 metriä. Pohjoisessa osa-alue rajautuu Kaartilantiehen ja autokatsastusaseman tonttiin. Idässä alue rajautuu venerantaan vievään tiehen. 3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus Vuohisaari Vuohisaari on noin 470 metriä pitkä ja 150 metriä leveä saari. Saareen on rakennettu pengertie ja lyhyt ajoura saaren länsiosaan. Vuohisaaren luoteispään kallioniemessä on vanha rakennus. Tieuran päähän on tuotu ylijäämämaata ja mm. rakennusten purkujätettä. Tälle alueelle ovat levinneet mm. terttuselja ja euroopantuhkapensas. 2 (6)

3 Saaren rannat ovat pääosin niukkakasvisia moreeni- ja kalliorantoja. Saaren länsiosan edustalla on tukkien varastointiin käytettyä vesialuetta. Pääosa kalliorannasta on saaren etelä lounaisrannalla. Rantapuustossa on männyn ja koivun lisäksi tervaleppää ja paikoin haapaa. Rantakasvillisuus on itäosan niemen luhta-aluetta lukuun ottamatta niukkaa. Rannalla ja vedessä kasvaa paikoin mm. viiltosaraa, siniheinää, järviruokoa ja suomyrttiä. Saaren kaakkoisosan rannan matalaan niemeen on kehittynyt pienialainen luhta ja sen edustalle pienehköjä järviruokokasvustoja. Luhta on kapealti paju- ja tervaleppäluhtaa. Kasvilajisto on niukkaa; mm. suomyrttiä, viiltosaraa, järviruokoa, ruokohelpeä ja ranta-alpia. Saaren sisäosan metsät ovat tuoretta ja lehtomaista kangasta. Puusto on laajalti varttunutta tai vanhaa männikköä ja mänty koivu-sekametsää. Sekapuina kasvaa haapoja ja harmaaleppiä sekä puumaisia pihlajia. Saaren keskellä on metsittynyt aukea, jossa kasvaa vanhahko harmaalepikko. Lepikossa kasvaa lisäksi mm. puumaisia pihlajia, tuomea, terttuseljaa, punaherukkaa, vadelmaa, käenkaalia, sudenmarjaa, metsäkastikkaa, metsä- ja kivikkoalvejuurta sekä riidenliekoa. Harmaalepikkoa ympäröivä männikkö on harvennettu ja mäntyjen alle on kasvanut runsaasti puumaisia pihlajia. Saaren itäosassa on varttunutta koivikkoa ja koivu mäntysekametsää. Aluskasvillisuudessa vallitsee yleensä metsäkastikka ja muutoinkin lajistossa on tavanomaista lehtomaisen ja tuoreen kankaan lajistoa. Puuston alla on paikoin tiheä harmaaleppä- ja pihlaja-alikasvos. Saaren etelärannan tuntumassa on paikoin vanhoja ja järeitä rauduskoivuja ja mäntyjä. Vuohisaaren koillisosan rantakalliolla kasvaa mm. metsälauhaa ja kivikkoalvejuurta. Kallion lähellä kasvaa järeä mänty (läpimitta rinnankorkeudella noin 55 cm). Saaren länsiosan etelä lounaisranta on kallioista. Kallioiden kasvillisuus on pääosin tavanomaista puolukka- ja mustikkatyyppien metsälajistoa. Kalliopaljastumat ovat seinäsammal- ja poronjäkälävaltaisia. Etelärannan kallion tasanteella ja hyllyillä (kuva 2) kasvaa monipuolinen kallio- ja niittylajisto: mm. kalliokohokkia, karvakiviyrttiä, nurmija rohtotädykettä, ahomansikkaa, ahosuolaheinää, hietakastikkaa, karvaskallioista, ketohopeahanhikkia, huopakeltanoa, ketotädykettä, mäkitervakkoa ja päivänkakkaraa. Kalliolla kasvaa järeitä ja vanhoja mäntyjä sekä runsaasti katajaa. Kallion lakiosa on metsälauhavaltaista. 3 (6)

4 Kuva 2. Vuohisaaren rantakallio. Valokuva Markku Nironen. Kaartilan alue Kaartilan alueen länsiosa on aidattua teollisuusaluetta. Ranta on pengerretty ja se toimii mm. hinaajien satamana (kuva 3). Tien varsilla ja varastojen reunoilla on tavanomaista tienvarsilajistoa. Rakennetun alueen reunoilla on nuorta ja tiheää lehtipuuvaltaista metsää: koivua, harmaaleppää, raitaa ja haapaa. Aluskasvillisuutena on mm. vuohenputkea, nurmilauhaa, metsäkastikkaa sekä aukkopaikoissa reheväkasvuista nokkosta ja maitohorsmaa. Alueen länsiosassa on pienialainen kallio, jonka kasvillisuus on osin kulunutta. Kallioraoissa kasvaa mm. isomaksaruohoa, ahomansikkaa, keltamaksaruohoa, heinätähtimöä ja mäkiminttua. 4 (6)

5 Kuva 3. Teollisuusalueen rantaa. Valokuva Markku Nironen. Kaartilan alueen itäosa on pääosin entistä peltoa. Kaartilantieltä erkanee ajoura rantaan. Rannassa on pieni laituri ja lauttasauna. Ajouran varrella kasvaa isoja pihlajia, raitoja, koivuja, harmaaleppiä, vanhoja mäntyjä ja puistolehmus. Ajouran länsipuolella on pieni palstaviljelyalue. Sitä ympäröivä metsä on aukkoista ja puustona on varttunutta nuorta koivua, haapaa, raitaa, halavaa, harmaa- ja tervaleppää sekä nuorta kuusta. Kasvillisuus on rehevää: mm. nurmilauhaa, maitohorsmaa, rönsyleinikkiä, nokkosta, vuohen-, karhun- ja koiranputkea, huopa- ja suo-ohdaketta sekä vadelmaa. Kosteissa painanteissa kasvaa mm. punakoisoa, korpikaislaa ja ranta-alpia. Paikoin on vaikeakulkuista paju- ja tuomipensaikkoa. Lähelle teollisuusalueen aitaa on istutettu mäntyjä. Lähellä Kaartilantietä alueen puustossa on vanhoja koivuja ja mäntyjä. Lisäksi alueella kasvaa puumaisia pihlajia ja tuomia sekä pajuja. Ajouran itäpuolinen metsä on varttunutta lehtomaisen kankaan männikköä. Mäntyjen alla kasvaa tiheä pihlaja- ja koivualikasvos. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. puna-ailakkia, nurmilauhaa, vadelmaa, metsäkastikkaa, metsämaitikkaa, sudenmarjaa, sananjalkaa, kieloa ja lillukkaa. Rakentamatonta rantaa on noin 70 metriä. Ranta on reheväkasvuista ja vaikeakulkuista. Rantapuustossa on vanhoja tervaleppiä, koivuja, harmaaleppiä, tuomia ja halavia sekä muita pajuja. Rannalla ja vedessä kasvaa tavanomaista lajistoa, mm. järviruokoa, viitakastikkaa, ranta-alpia, rantakukkaa, rentukkaa ja keltakurjenmiekkaa. Tulvanalaisessa rantametsässä kasvaa tiheää tuomi- ja pajupensaikkoa sekä mm. korpipaatsamaa ja hiirenporrasta. 5 (6)

6 3.2 Arvokkaat luontokohteet Vuohisaaren asemakaava-alueella ei todettu arvokkaita luontokohteita. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n tarkoittamia kohteita (suojellut pienvedet). Metsälakia sovelletaan asemakaava-alueilla ainoastaan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla, joten Vuohisaaren alueella ei ole metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 3.3 Merkittävät lajiesiintymät Luontoselvityksessä ei todettu EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien, erityisesti suojeltavien, uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten lajien esiintymiä. Näiden lajien esiintymistä asemakaava-alueella ei arvioitu todennäköiseksi luonnonolojen ja kasvillisuuden perusteella. 4 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Auvinen, S. 2003: Luontoselvitys asemakaava-alueesta: Vuohisaari (kohde n:o 59). Savonlinnan kaupunki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: (6)