SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi"

Transkriptio

1 SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 YLEISKUVAUS... 4 SUUNNITTELUALUEEN VEDET Pieni-Saarinen Suuri-Saarinen Suuri-Majoo Mustikkalampi Pieni Kuumalampi Kuumalampi Ylä-Vekarainen Kaakkolampi Peiposenmeri Tetriharju Tetrijärvi Iijärven länsiranta Tetrisaari Vilkanlahti SUUNNITTELUALUEEN METSÄMAAT LIITTEET Kansikuva: Mustikkalammen kaakkoispään hetteitä.

3 3 1. JOHDANTO Sulkavan Iijärven suunnittelualueella tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi touko-heinäkuussa Työssä inventoitiin suunnitelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Inventoinnissa suunnittelualue jaettiin vallitsevan maankäytön ja ekologisten erityispiirteiden kannalta osa-alueisiin alueen maankäytön suunnittelun helpottamiseksi (osa-alue numerointi sisällysluettelon numeroinnin mukainen, osa-aluejako näkyy liitteen kartoissa). Osa-alueiden inventointitulosten perusteella esitetään raportissa osa-alueittain suosituksia huomioonotettavista seikoista. 1. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain kesä-heinäkuun aikana rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Varsinainen inventoikausi oli heinäkuu. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit (mm. pienvedet) sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Lintukartoitus suoritettiin neljänä eri kertana touko-kesäkuun aikana siten, että kaksi kartoituskertaa oli touko-kesäkuun vaihteessa (toukokuun neljäs viikko ja kesäkuun toinen viikko) ja kaksi kesäheinäkuun vaihteessa (kesäkuun kolmas ja heinäkuun ensimmäinen viikko). Kartoitus suoritettiin käymällä suunnittelualue systemaattisesti läpi siten, että osa-alueet käytiin läpi eri vuorokauden aikoina lajien erilaiset vuorokausiaktiivisuudet huomioiden. Lintukartoituksen tuloksia täydennettiin kasvikartoituksen yhteydessä, jolloin oli mahdollista seurata mm. lajien pesimistä suunnittelualueella. Inventoinnissa on hyödynnetty myös aiempien inventointien yhteydessä tehtyjä havaintoja suunnittelualueelta, suunnittelualueesta tehtyjä muita selvityksiä (UHEKS, Kettunen 2009) sekä harrastajien tekemiä havaintoja suunnittelualueella (Tiira, Hatikka). Liito-oravan mahdollista esiintymistä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla kaikki kolopuut, kaikki halkaisijaltaan yli 30-senttiset lehtipuut, erityisesti kookkaat haavat, koivut ja

4 4 tervalepät sekä jos havaitiin lajille sopiva elinympäristö, jolloin alue käytiin systemaattisesti läpi mahdollisten jälkien ja jätösten löytämiseksi. Luonnonoloista johtuen kasveista erityisesti seurattiin mahdollista kangasvuokon (Pulsatilla vernalis) esiintymistä alueella. Lukuisilta lammilta seurattiin erityisesti mahdollista kaakkurin (Gavia stellata) esiintymistä alueella ja kuivilla ja karuilla kankailla kehrääjän (Caprimulgus europaeus) esiintymistä alueella. Maastohavaintojen yhteydessä kiinnitettiin huomio myös paitsi aiemman maankäytön vaikutuksiin myös mahdollisiin maankäytön riskitekijöihin luontoon nähden sekä niiden ehkäisyyn. Inventoinnin tulokset ja niiden perusteella tehdyt suositukset on esitetty raportissa osa-alueittain. Osa-alueet on rajattu ekologisin ja maankäytön perusteeella ja osa-alueet on merkitty kartoille (LIITTEET). Kartalle rajattujen osa-alueiden numerointi vastaa raportin otsikoiden numerointia. Osa-alueiden kuvauksien yhteydessä on myös annettu osa-aluekohtaiset suositukset alueen maankäyttöä ajatellen. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös laaja kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi mm. raportin laadinnassa. 2. YLEISKUVAUS Suunnittelualue on moreenin peittämää graniittilaakioaluetta, joka on paikoin hietapitoisen glasifluviaalisen sedimentin peittämää. Suunnittelualueen lounaissivu rajautuu harjujaksoon (Tetrijärvi, Iijärven Kylmälahti, Lehmälampi). Graniitiinen, hietapitoinen moreeeni on niukkaravinteinen kasvualusta. Tästä johtuen kasvilajimäärät eivät suunnittelualueen metsissä kohoneet erityisen korkeiksi, esim. vaativammat lehtolajit puuttuivat alueelta. Alavilla paikoilla kasvilajisto viittasi niukkaravinteisiin korpiin, joissa valtapuuna oli yleensä kuusi, rinne- ja lakialueilla metsät todettiin pääosin tuoreiksi tai kuiviksi kankaiksi (MT,VT) pääpuulajinaan mänty. Kallioalueilla todettiin lajistoltaan tavanomaisia ClTmänniköitä. Alue on intensiivisen metsätalouden aluetta ja alueella on laajoja aukkohakkuita myrskytuhojen vuoksi. Myrskytuhot koskettavat suurimmaksi osaksi lounais- ja etelärinteitä. Pienet vedet todettiin pääosin dystrofisiksi, suorantaisiksi lammiksi. Jos suoalue lammen tai järven ympärillä oli laaja, kyseessä oli yleensä varpuräme. Pienialaiset suot ja metsien painannesuot olivat useinmiten korpia.. Alueen suuremmat järvet ovat dys-oligotrofisia, paikoin vesikasvillisuus indikoi lievää rehevöitymistä. Vesistöjen tila suunnittelualueella on heikentynyt jossain määrin soidenojitusten vuoksi, joka näyttää lisänneen ruskeavetisyyttä ja liettymistä. Suunnittelualueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja itäsuomlaisten dys- ja dysoligotrofisten vesien lajistoksi. Kangasvuokkoa alueella ei todettu. Lintulajisto suunnittelualuealueella todettiin tavanomaiseksi boreaalisen havumetsävyöhykkeen lajistoksi. Kehrääjää tai kakakuria alueella ei todettu, vaikka kaakkurin pesintä alueella on aiemmin todettu (UHEKS). Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta suunnittelualueella ei todettu. Uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä ei myöskään todettu suunnittelualueella.

5 5 SUUNNITTELUALUEEN VEDET (Liitteet Kartta 1.) 1. Pieni-Saarinen Pieni-Saarinen (Liitteet, Kartta 3.) on suorantainen, dystrofinen lampi. Lammen eteläpäässä on ojitettu korpi, jossa kasvaa harvennettu, keski-ikäinen kuusikko. Myös länsirannanlla todettiin harvennettua korpikuusikkoa, korpi todettiin ojitetuksi. Ylempänä rinteessä todettiin vuotiasta mäntymetsää (MT). Maaperä alueella on kivistä moreenia, korkeimmat mäet ovat avokalliota (esim. Ruunavuori) ja niillä todettiin CT- ja ClT-männiköitä. Lampea kiertää 1-2m leveä saraturvereunus, rannat ovat mutaisia kasvaen mm. ulpukkaa (Nuphar lutea) ja lummetta (Nymphea alba). Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Suositus. Pieni-Saarisen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Ruunavuori Pieni-Saarisen lounaisrannalla on maisemallisesti merkittävä kalliomäki, joka tulisi jättää nykytilaansa. Myös Ruunavuoren ja lammen välinen korpikaistale tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle. Pieni-Saarisen koillispäässä todettiin maisemallisesti merkittävä rantakallio (ClT kalliomännikkö), joka tulisi jättää nykytilaansa. Pieni-Saarisen eteläpää ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen kapeutensa vuoksi. 2. Suuri-Saarinen Ruunavuorenniemi jakaa Suuri-Saarisen lounaispään kahteen lahteen, läntiseen Matikaisenlahteen ja itäpuolen Vihavaisenlahteen (Liitteet, Kartta 3.). Ruunaanvuorenniemi on hakattu parikymmentä vuotta sitten aukoksi ja kasvaa nyt nuorta sekametsää. Niemen kärki ja rantavyöhykkeet ovat keski-ikäistä MT-männikköä, alavampi itäranta on osin soista, puustoltaan keski-ikäistä MaT-kuusikkoa. Ruunaanvuorenniemen maaperä on kivistä, hietapitoista moreenia. Paikoin niemessä on pienialaisia kallliopaljastumia. Ruunaanvuorenniemen ja sitä ympäröivien lahtien kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja dys-oligotrofisten vesien lajistoksi. Vihavaisenlahden perukka on hyvin kapea ja osin umpeenkasvanut (sararahkaturvetta). Muilta osin lahden ranta on tyypillistä dystrofisten järvien rantaa: jouhisaran ja suovarpujen harvakseltaan reunustama, monin paikoin kasvitonta ja mutapohjainen. Lahden rantaterassi on kapea, jonka jälkeen vesi syvenee nopeasti. Rantavyöhykkeessä todettiin jouhisaran lisäksi tavanomaista dystrofisten vesien lajistoa kuten ulpukkaa, lummetta, ärviää ja järvikortetta. Lahdella todettiin majava (Castro fiber) sekä runsaasti majavan työstämiä rantametsiä. Matikaisenlahti on hietapohjainen, melko jyrkkärantainen lahti. Lahden perukka on matala ja siinä oli todettavissa yhtenäisiä jouhisarakasvustoja. Pääosa lahden rannoista todettiin kasvittomiksi tai niukkakasvisiksi. Rämerantaa oli niukasti ja kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Matikaisenlahden linnustossa todettiin mm. rantasipin (Actitis hypoleucos) pesimäreviiri sekä joutsenpari (Cygnus cygnus) reviirillään. Ruunaannvuorenniemen kärjessä on kalliosaari, joka on maatunut niemeen kiinni. Niemen kärki on maisemallisesti merkittävä. Kasvilajisto niemenkärjen alueella todettiin tavanomaiseksi.

6 6 Linnustosta mainittakoon kalalokkipari (Larus canus), joka pesi niemen kärjen edustalla kivillä sekä soidintava kuikkapari (Gavia aectica), jonka todettiin pesivän suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevassa Saarisensaaressa, niemen itäpuolella. Suositus. Ruunaanvuorenniemen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Ruunaanvuorenniemen kärki on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 3.). 3. Suuri-Majoo Suuri-Majoo (Liitteet, Kartta 3.) on erittäin ruskeavetinen lampi, jonka pohjoisrannalla on asuttu, mutta toimintansa lopettanut maatila. Lampi on mutapohjainen ja sitä kiertää noin metrin levyinen pääasiassa jouhisaraa kasvava vyöhyke (Kuva 1.). Suuri-Majoon ympäristön metsät ovat pääasiassa vuotiaita mäntykankaita (MT), kosteimmilla paikoilla oli todettavissa pienialaisia rämeitä. Kuva 1. Suuri-Majoon länsirantaa pohjoisrannalta kuvattuna. Suositus. Suuri-Majoon alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. 4. Mustikkalampi Hukkavuorten pohjoispuolella rämealueen keskellä on Mustikkalampi (Liitteet, Kartta 4.). Lammen reunuksia kiertää n. 5 m leveä rahkahetteikkö (Kuva 2.)., joka laajenee lammen kaakkois- ja luoteispäässä kymmenen metrin levyiseksi (kuva 3.). Mustikkalammen vesi on erittäin ruskeaa, indikaattorilajeina mm. lumme ja ulpukka. Rahkahetteiköllä todettiin mm. pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia), mutasara (Carex limosa) sekä vaivaiskoivu (Betula nana). Mustikkalampea ympäröivät rämeet on ojitettu ja keski-ikäiset rämemänniköt harvennettu. Ojia ei ole vedetty aivan lammen rahkareunukseen asti, jonka vuoksi itse lampi on luonnontilainen. Maaperä alueella on kivistä ja hietapitoista moreenia. Kuivempien paikkojen metsät olivat nuoria MT-männiköitä, joukossa pienialaisia MaT-kuusikoita. Mäkien rinteillä oli todettavissa merkittäviä myrskytuhoja. Kallioisimmat mäet todettiin ClT-männiköiksi, joiden puusto oli korkeintaan kesi-ikäistä. Kasvi- ja lintulajisto alueella todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Mustikkalammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen

7 7 maankäyttöä suunniteltaessa. Mustikkalampi on luonnontilainen ja luonnonkaunis lampi, joka tulisi maisemallisista syistä jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 4.). Kuva 2. Mustikkalammen luoteispää. Kuva 3. Mustikkalammen kaakkoispää. 5. Pieni Kuumalampi Pieni Kuumalampi sijaitsee Kuumalammen luoteispuolella(liitteet, Kartta 4.). Suunnittelualue ulottuu Pieni Kuumalammen itärannalle. Lampi on mutapohjainen ja hyvin ruskeavetinen lampi, jota reunustaa hetteikkö. Lampea ympäröivät rämeet on ojitettu. Erityisesti lammen itärannan rämeellä ojat kulkevat lähellä lammen rantaa. Lammen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Pieni Kuumalammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Hetteisyyden, mutapohjan ja pienialaisuuden vuosi lampi ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen. 6. Kuumalampi Kuumalampi (Liitteet, Kartta 4.) on erittäin ruskeavetinen, mutapohjainen lampi, jonka länsi- ja etelärantaa kiertää yhtenäinen rämereunus (Kuva 5.), matalampi ja hietapohjainen pohjoisranta on saraturverantaa (Kuva 4.). Lammen pintaa on ilmeisesti laskettu joskus, sillä lammen rantoja kiertää metrin korkuinen turvetöyräs. Kuumalammen luoteis- ja itäsivulla on kapeat lahdelmat (Kuva 5.). Pohjois- ja kaakkoisrannalla todettiin maisemallisesti merkittävät rantakalliot. Lammen eteläpään räme ja korpi on ojitettu. Metsämaat ovat nuorehkoa, harvennettua männikköä (MT). Maaperä on kivistä moreenia, paikoin kangasturpeen alla on pelkkää kivikkoa. Kuumalampea ympäröivillä mäillä on useita kalliolakia (ClT-männikköä). Lammen pohjoisrantaa pitkin kulkee metsäautotie ja sähkölinja, joka leikkaa pohjoissrannalla rantaviivan. Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Kuumalammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lammen luoteis- ja itärannan pienet lahdelmat ovat liian kapeita rantarakentamiseen. Lammen pohjois- ja itärannalla (Kuumavuori) on

8 8 maisemallisesti merkittävät rantakalliot, jotka tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 4.). Sähkölinja lammen pohjoisrannalla voi haitata rantarakentamista. Kuva 4. Kuumalammen pohjoisrantaa itäänpäin kuvattuna. Kuva 5. Kuumalammen luoteiskulman rämerantainen kapea lahdelma. 7. Ylä-Vekarainen Ylä-Vekaraiselta kuuluu suunnittelualueeseen Mustalahden perukka(liitteet, Kartta 5.). Lahden perukka on rämerantainen ja lahden pohjukkaan päin nopeasti kapeneva. Pohjukkaan laskee korpipainannetta pitkin suora oja. Maaperä alueella todettiiin kiviseksi moreeniksi. Lahden perukan ympäristö todettiin laajalti hakatuksi mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaakksi (MT) ja alavammilta paikoiltaan kuusivaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi (MT, MaT). Sekä kasvi- että lintulajisto alueella todettiin tavanomaiseksi. Mustalahden vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Suositus. Ylä-Vekaraisen Mustalahden perukassa ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Aivan Mustalahden pohjukka on liian kapea rantarakentamiseen, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 5.). 8. Kaakkolampi Tetrijärven länsipuolella on pienialainen, hyvin ruskeavetinen Kaakkolampi, jonka pohjoisranta kuuluu suunnittelualueeseen. Lampi on ojitetun rämeen keskellä eikä ole luonnontilainen (Liitteet, Kartta 6.). Lammen ja sen lähialueen lajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Kaakkolammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lampi ei pienenä suolampena sovellu erityisen hyvin vapaa-ajan rakentamiseen. Pienialaisuutensa vuoksi Kaakkolampi tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle.

9 9 9. Peiposenmeri Peiposenmeri (Liitteet, Kartta 6.) on pieni, pyöreä suppalampi, jota ympäröi parikymmentä metriä leveä rahkahetteikkö ja avoveden reunassa jouhisaravyöhyke (Kuva 6.). Tetriharjun pitkä harjujakso päättyy pohjoisessa Peiposenmereen. Rahkahetteikön lajisto todettiin monipuoliseksi, rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Lajeista mainittakoon valkopiirtoheinä (Rhyncospora alba), pikkukarpalo (Vaccinium microcarpum), riippasara (Carex magellanica), mutasara (Carex limosa) sekä pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia). Suositus. Peiposenmeren alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Peiposenmeri on maisemallisesti merkittävä ja kuuluu osana Tetriharjun harjujaksoon, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. kuva 6. Peiposenmeren etelärantaa. Kuva 7. Tetrijärven luoteispään kalliomäki Tetrijärven puolelta kuvattuna. Kuva 8. Tetrijärven luoteisosan pohjoisrantaa Kuva 9. Tetrijärven kaakkoispään kallioniemi. 10. Tetriharju Tetriharju alkaa pohjoisessa Peiposenmerestä ja jatkuu Tetrijärven eteläsivua pitkin aina Iijärven Kylmälahteen asti(liitteet, Kartta 6.). Harjukokonaisuus on maisemallisesti erittäin merkittävä ja on kokonsa puolesta myös merkittävä pohjavesivarasto. Harjun metsät todettiin

10 10 lähes kokonaan avohakatuiksi suunnittelualueella ja kasvilajisto kokonaisuudessaan tavanomaiseksi kuivien kankaiden lajistoksi (VT, CT). Suunnittelualueelta seurattiin erityisesti mahdollista kangasvuokon esiintymistä, mutta lajia ei todettu. Suositus. Tetriharjun alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Teriharju kokonaisuudessaan on maisemallisesti merkittävä ja merkittävä pohjavesivarasto, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Puunkorjuu harjualueella on kuitenkin mahdollista. 11. Tetrijärvi Tetrijärvi on kaksiosainen ja osia yhdistää järvien välisen kannaksen (vesijättöä) oja (Liitteet, Kartta 6.). Molemmat osat Tetrijärvestä ovat tavanomaisia dystrofisia, isohkoja vesiä (Kuva 8.), joiden kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tämänkaltaisille vesille. Järven rannat ovat melko jyrkät ja järvessä on mutapohja. Ranta-alueiden metsät todettiin pääosin vuotiaaksi mäntymetsäksi (MT). Monin paikoin puusto on korjattu pois myrskyn jäljiltä. Metsien kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Samoin lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Pohjois- ja eteläaltaan välisellä kannaksella todettiin ruokaileva ukkometso (Tetrao urogallus). Laji on NT-laji. Maaperä alueella on harjua lukuunottamatta kivistä ja lohkareista moreenia, paikoin lohkareikkoa. Tetrijärven rannoilla ja lähiympäristössä on useita kalliomäkiä lohkareikkoineen. Nämä mäet antavat alueelle varsin jylhän yleisilmeen. Erityisesti pohjoisen altaan pohjoisrannan korkea kalliomäki jyrkänteineen ja suurine siirtolohkareineen on maisemallisesti merkittävä (Kuva 7.). Muita maisemallisesti merkittäviä kohteita ovat pitkä kalliokumpare Tetrijärven pohjoispuolella, laaja kalliomäki niinikään Terijärven pohjoispuolella sekä kallioranta eteläisemmän altaan kaakkoispäässä (Kuva 9.). Pohjoisen altaan itäsivulla on maisemallisesti merkittävä niemeke (Liitteet, Kartta 6.). Suositus. Tetrijärven alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Maisemallisesti merkittäviä kohteita ovat Tetrijärven kaakkoispään rantakallio ja kallioniemi, järven pohjoissivun korkea kalliomäki ja pitkänomainen kalliokumpare ja pohjoisen altaan pohjoisrannan korkea kalliomäki. Nämä tulisi jättää nykytilaansa. Tetrijärven altaiden välinen kannas tulisi jättää nykytilaansa kannaksen kapeuden vuoksi. Lisäksi pohjoisemman altaan itärannan niemeke on ko. altaalle maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 6.). 12. Iijärven länsiranta Iijärven länisranta Tetrisaaren kohdalta kuuluu suunnittelualueeseen (Liitteet, Kartta 7.). Ranta on hietapohjainen, rantavyöhykkeen metsät ovat hietapitoista, paikoin kivistä moreenia. Rantavyöhykkeen metsät todettiin pääasiassa mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi (MT). Lähempänä rantaviivaa, jossa maa on alavampaa, valtapuuksi todettiin eräin paikoin kuusi (MT, MaT). Suurin osa metsistä todettiin kuitenkin hakatuiksi. Rantaviiva on lähinnä suoralinjaista vesijättöä, rannan läheisyydessä ei ollut todettavissa saaria, luotoja tai suuria siirtolohkareita. Rannan mataluuden vuoksi rantavyöhykkeessä kulki kapea, pitkä sara-ja järviruokokasvusto.

11 11 Rantavyöhykkeen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Myös rantametsien kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Suunnittelualueella Iijärven länisrannalla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. 13. Tetrisaari Tetrisaari ja Suosaaret sijaitsevat Iijärven järvialtaan keskellä (Liitteet, Kartta 7.). Näistä Tetrisaari kuuluu suunnittelualueeseen. Suosaarien tavoin Tetrisaari on rannoiltaan kivinen ja pienien luotojen ja saarien ympäröimä. Tetrisaari on Suosaaria korkeaprofiilisempi. Saaren molemmissa päissä on kalliokumpareet, jotka ovat koko saaren tavoin ohuen, kivisen moreenipatjan peittämiä. Tetrisaaren rannat ovat matalia ja kivisiä, hietapohjaisia rantoja, ja erityisesti saaren itä- ja länsipäässä oli todettavissa hieman taajempia järviruokokasvustoja. Tetrisaaren metsät ovat vuotiaita, mäntyvaltaisia ja vesistövaikutuksesta huolimattta lähinnä tuoreita kankaita (MT). Saaren rantaviiva reunustaa sekametsävyöhyke, jossa kasvaa männyn lisäksi terva- ja harmaaleppää sekä hieskoivua. Saaren puustossa oli todettavissa merkittäviä myrskytuhoja. Saaren kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Tetrisaaren rantavyöykkeen linnustosta todettakoon kuikka (Gavia arctica) ja kalalokki (Larus canus), joiden molempien todettiin pesivän saaren läheisyydessä pienillä luodoilla. Muuten lintulajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten vesien ja boreaalisten havumetsien lajistoksi. Suositus. Iijärven Terisaaren alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja. Saaren rantojen läheisyydessä olevat pienet luodot ja saaret ovat merkittäviä lintujen pesimäluotoja ja maisemallisesti merkittäviä, jonka vuoksi Tetrisaaren pohjois- ja kaakoisranta tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle (Liitteet, Kartta 7.). Kuva 10. Tetrisaaren eteläsivua. Kuva 11. Tetrisaaren matalaa kaakkoispäätä. 14. Vilkalahti Vilkalahden perukka ja eteläranta kuuluvat suunnittelualueeseen (Liitteet, Kartta 8.). Lahden perukka on matala, mutapohjainen ja osin maatunut (leveä saraturve- ja järviruokovyöhyke). Rantaa reunustaa paikoin leveä vesijättö. Vilkalahden eteläranta on varsin jyrkkä ja maasto nousee rantaviivasta kalliomäelle. Vilkalahden etelärannalla todettiin maisemallisesti merkittävä

12 12 kallio suunnittelualueen länsireunassa. Lahti on hyvin ruskeavetinen johtuen lahden ympäristön ojitetuista soista, joista vesi on johdettu suoraan Vilkalahteen. Vilkalahden alueen metsät todettiin mäntyvaltaisiksi tuoreiksi kankaiksi (MT), kalliokumpareet karuiksi kankaiksi (ClT). Vilkalahden alue on intensiivisen metsätalouden aluetta ja alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Vilkalahden alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja. Vilkalahden etelärannalla todettiin maisemallisesti merkittävä rantakallio, joka tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 8.). SUUNNITTELUALUEEN METSÄMAAT (Liitteet, Kartta 1.) Metsät suunnittelualueella ovat intensiivisen metsätalouden piirisää. alueella todettiin varsin paljon myrskytuhoja ja tuhoalueiden hoitotohakkuiden jäljiltä avohakkuita oli todettavissa varsin paljon. Ikimetsiä alueella ei todettu. Suunnittelualueen metsien kasvilajisto todettiin tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Lajisto kokonaisuudessaan todettiin melko niukaksi tuoreiden (MT), kuivien (VT,CT) ja karujen kankaiden (ClT) lajistoksi, valtapuuna mänty. Kosteammilla maapohjilla todettin valtapuuksi useinmiten kuusi (MT, MaT) ja rantavyöhykkeen metsiä voi kuvata lähinnä keski-ikäisiksi sekametsiksi, joiden lajisto todettiin niinikään tavanomaiseksi. Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatru 1 F Tampere p jouko.sipari@saunalahti.fi

13 13 LIITTEET (Kartat 1. ja 2. yhdistetty kartaksi 1.)

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 3 1. Pieni-Saarinen... 3 2. Suuri-Saarinen... 3 3. Suuri-Majoo... 4 4. Mustikkalampi... 4 5. Pieni Kuumalampi...

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET

Lisätiedot

SULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

SULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET 3 1. Palapanniemi 3 2. Hangatlampi 4 3. Saarilampi 5 4. Iso Soikko, Pitkä Soikko ja Pieni Soikko 6

Lisätiedot

Läntisen saaren rantayleiskaava

Läntisen saaren rantayleiskaava ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat

Lisätiedot

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa

3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa 3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä

Lisätiedot

SULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari SULKAVA Varmavirta Ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 3. Suunnittelualueen kuvaus... 2 4. Kasvikartoituksen tulokset osa-alueittain...

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET... 3 1. Pöllänniemi 3 2. Hietaniemi 4 3.

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET 3 1. Siikaniemi (Huuhkaalanselkä). 3 2. Heikkisenlahti (Rongonsalmi). 5 3.

Lisätiedot

SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari

SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven

Lisätiedot

PUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI

PUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI PUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI OSAYLEISKAAVAN TÄYDENTÄMINEN LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 INVENTOIDUT ALUEET. 3 1.

Lisätiedot

PUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari

PUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari PUUMALA Kitulanniemen osayleiskaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS.... 3 4. OSA-ALUEET... 4 4.1. HUUTOVUOREN

Lisätiedot

LEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari

LEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari LEMI SYNTYMÄINEN Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue luontoinventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 TULOKSET OSA-ALUEITTAIN... 4 1. Leirikeskus ympäristöineen....

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA

SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 INVENTOIDUT ALUEET... 3 1. Suuri Hautajärvi.... 3 2. Pieni Hautajärvi... 4 3. Pieni

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

SAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari 1 SAVITAIPALE Karhurinteen ranta-asemakaava luontoselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 3 4. OSA-ALUEET (INVENTOINNIN TULOKSET)... 4 4.1.

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI

MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI 2 1. JOHDANTO... 6 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 6 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 7 4. KALLAVEDEN POHJOISPUOLI... 9 4.1. SÄRKEMÄJÄRVI... 9 4.2. LAIHALAMPI...

Lisätiedot

SULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

SULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 3. YLEISKUVAUS 4 4. SUUNNITTELUALUEEN VEDET 5 1. Palapanniemi 5 2. Hangatlampi 6 3. Saarilampi

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

SULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI

SULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI SULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2018 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 5 MENETELMÄT 5 TÄYDENNYSKOHTEET.... 6 A. Pyhäjärvi, Majoonlampi, Rappunen, Meruunlampi Pieni-Otikainen,

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI

PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 KOHTEET... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 5 Kohde 5 ja 6,

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

SULKAVA. Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue. Luonto- ja maisemaselvitys. Jouko Sipari

SULKAVA. Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue. Luonto- ja maisemaselvitys. Jouko Sipari SULKAVA Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue Luonto- ja maisemaselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 TUTKIMUSMENTELMÄT.. 5 YLEISKUVAUS 6 OSA-ALUEET 1. Salilampi. 7 2. Oravalampi.

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

SAVITAIPALE KUOLIMO OSAYLEISKAAVAN TAYDENNYS LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE KUOLIMO OSAYLEISKAAVAN TAYDENNYS LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari SAVTAPALE KUOLMO OSAYLESKAAVAN TAYDENNYS LUONTONVENTONT Jouko Sipari OHDANTO Savitaipaleen Kuolimolla tehtiin rantaosayleiskaavan tiiydennyst avartenmaankiiytci- ja rakennuslain mukainen luontoinventointi

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km

Lisätiedot

SULKAVA. Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SULKAVA. Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi. Jouko Sipari SULKAVA Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. YLEISKUVAUS... 5 4. OSA-ALUEET... 6 4.1. Lohnajärvi... 6 4.1.1.

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus

Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista,

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

PUIJMALA HURIS SALON O SAYLEISKAAVA MUUTO SKOHTEIDEN I.UONTO SELVIT YS. Jouko Sipiri

PUIJMALA HURIS SALON O SAYLEISKAAVA MUUTO SKOHTEIDEN I.UONTO SELVIT YS. Jouko Sipiri PUIJMALA HURIS SALON O SAYLEISKAAVA MUUTO SKOHTEIDEN I.UONTO SELVIT YS Jouko Sipiri 2 SISALLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUSMENETEL]W{T MUTOSKOHTEET 1. Kortejiirvi 2. Srirkijiirven pohjoisranta 3, Srirkijrirven

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Liito-oravaselvitys Tiehallinto 2009 1 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo; liito-oravaselvitys 1. Yleistä Liito-oravaa (Pteromys volans) koskevat

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Rahjan saaristoluonto

Rahjan saaristoluonto Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

KANGASNIEMI. Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari

KANGASNIEMI. Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari KANGASNIEMI Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 5 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 5 3. SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS... 6 4.

Lisätiedot