SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
|
|
- Raimo Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 YLEISKUVAUS... 4 SUUNNITTELUALUEEN VEDET Pieni-Saarinen Suuri-Saarinen Suuri-Majoo Mustikkalampi Pieni Kuumalampi Kuumalampi Ylä-Vekarainen Kaakkolampi Peiposenmeri Tetriharju Tetrijärvi Iijärven länsiranta Tetrisaari Vilkanlahti SUUNNITTELUALUEEN METSÄMAAT LIITTEET Kansikuva: Mustikkalammen kaakkoispään hetteitä.
3 3 1. JOHDANTO Sulkavan Iijärven suunnittelualueella tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi touko-heinäkuussa Työssä inventoitiin suunnitelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. Inventoinnissa suunnittelualue jaettiin vallitsevan maankäytön ja ekologisten erityispiirteiden kannalta osa-alueisiin alueen maankäytön suunnittelun helpottamiseksi (osa-alue numerointi sisällysluettelon numeroinnin mukainen, osa-aluejako näkyy liitteen kartoissa). Osa-alueiden inventointitulosten perusteella esitetään raportissa osa-alueittain suosituksia huomioonotettavista seikoista. 1. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain kesä-heinäkuun aikana rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Varsinainen inventoikausi oli heinäkuu. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit (mm. pienvedet) sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Lintukartoitus suoritettiin neljänä eri kertana touko-kesäkuun aikana siten, että kaksi kartoituskertaa oli touko-kesäkuun vaihteessa (toukokuun neljäs viikko ja kesäkuun toinen viikko) ja kaksi kesäheinäkuun vaihteessa (kesäkuun kolmas ja heinäkuun ensimmäinen viikko). Kartoitus suoritettiin käymällä suunnittelualue systemaattisesti läpi siten, että osa-alueet käytiin läpi eri vuorokauden aikoina lajien erilaiset vuorokausiaktiivisuudet huomioiden. Lintukartoituksen tuloksia täydennettiin kasvikartoituksen yhteydessä, jolloin oli mahdollista seurata mm. lajien pesimistä suunnittelualueella. Inventoinnissa on hyödynnetty myös aiempien inventointien yhteydessä tehtyjä havaintoja suunnittelualueelta, suunnittelualueesta tehtyjä muita selvityksiä (UHEKS, Kettunen 2009) sekä harrastajien tekemiä havaintoja suunnittelualueella (Tiira, Hatikka). Liito-oravan mahdollista esiintymistä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla kaikki kolopuut, kaikki halkaisijaltaan yli 30-senttiset lehtipuut, erityisesti kookkaat haavat, koivut ja
4 4 tervalepät sekä jos havaitiin lajille sopiva elinympäristö, jolloin alue käytiin systemaattisesti läpi mahdollisten jälkien ja jätösten löytämiseksi. Luonnonoloista johtuen kasveista erityisesti seurattiin mahdollista kangasvuokon (Pulsatilla vernalis) esiintymistä alueella. Lukuisilta lammilta seurattiin erityisesti mahdollista kaakkurin (Gavia stellata) esiintymistä alueella ja kuivilla ja karuilla kankailla kehrääjän (Caprimulgus europaeus) esiintymistä alueella. Maastohavaintojen yhteydessä kiinnitettiin huomio myös paitsi aiemman maankäytön vaikutuksiin myös mahdollisiin maankäytön riskitekijöihin luontoon nähden sekä niiden ehkäisyyn. Inventoinnin tulokset ja niiden perusteella tehdyt suositukset on esitetty raportissa osa-alueittain. Osa-alueet on rajattu ekologisin ja maankäytön perusteeella ja osa-alueet on merkitty kartoille (LIITTEET). Kartalle rajattujen osa-alueiden numerointi vastaa raportin otsikoiden numerointia. Osa-alueiden kuvauksien yhteydessä on myös annettu osa-aluekohtaiset suositukset alueen maankäyttöä ajatellen. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös laaja kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi mm. raportin laadinnassa. 2. YLEISKUVAUS Suunnittelualue on moreenin peittämää graniittilaakioaluetta, joka on paikoin hietapitoisen glasifluviaalisen sedimentin peittämää. Suunnittelualueen lounaissivu rajautuu harjujaksoon (Tetrijärvi, Iijärven Kylmälahti, Lehmälampi). Graniitiinen, hietapitoinen moreeeni on niukkaravinteinen kasvualusta. Tästä johtuen kasvilajimäärät eivät suunnittelualueen metsissä kohoneet erityisen korkeiksi, esim. vaativammat lehtolajit puuttuivat alueelta. Alavilla paikoilla kasvilajisto viittasi niukkaravinteisiin korpiin, joissa valtapuuna oli yleensä kuusi, rinne- ja lakialueilla metsät todettiin pääosin tuoreiksi tai kuiviksi kankaiksi (MT,VT) pääpuulajinaan mänty. Kallioalueilla todettiin lajistoltaan tavanomaisia ClTmänniköitä. Alue on intensiivisen metsätalouden aluetta ja alueella on laajoja aukkohakkuita myrskytuhojen vuoksi. Myrskytuhot koskettavat suurimmaksi osaksi lounais- ja etelärinteitä. Pienet vedet todettiin pääosin dystrofisiksi, suorantaisiksi lammiksi. Jos suoalue lammen tai järven ympärillä oli laaja, kyseessä oli yleensä varpuräme. Pienialaiset suot ja metsien painannesuot olivat useinmiten korpia.. Alueen suuremmat järvet ovat dys-oligotrofisia, paikoin vesikasvillisuus indikoi lievää rehevöitymistä. Vesistöjen tila suunnittelualueella on heikentynyt jossain määrin soidenojitusten vuoksi, joka näyttää lisänneen ruskeavetisyyttä ja liettymistä. Suunnittelualueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja itäsuomlaisten dys- ja dysoligotrofisten vesien lajistoksi. Kangasvuokkoa alueella ei todettu. Lintulajisto suunnittelualuealueella todettiin tavanomaiseksi boreaalisen havumetsävyöhykkeen lajistoksi. Kehrääjää tai kakakuria alueella ei todettu, vaikka kaakkurin pesintä alueella on aiemmin todettu (UHEKS). Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta suunnittelualueella ei todettu. Uhanalaisille lajeille soveltuvia elinympäristöjä ei myöskään todettu suunnittelualueella.
5 5 SUUNNITTELUALUEEN VEDET (Liitteet Kartta 1.) 1. Pieni-Saarinen Pieni-Saarinen (Liitteet, Kartta 3.) on suorantainen, dystrofinen lampi. Lammen eteläpäässä on ojitettu korpi, jossa kasvaa harvennettu, keski-ikäinen kuusikko. Myös länsirannanlla todettiin harvennettua korpikuusikkoa, korpi todettiin ojitetuksi. Ylempänä rinteessä todettiin vuotiasta mäntymetsää (MT). Maaperä alueella on kivistä moreenia, korkeimmat mäet ovat avokalliota (esim. Ruunavuori) ja niillä todettiin CT- ja ClT-männiköitä. Lampea kiertää 1-2m leveä saraturvereunus, rannat ovat mutaisia kasvaen mm. ulpukkaa (Nuphar lutea) ja lummetta (Nymphea alba). Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Suositus. Pieni-Saarisen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Ruunavuori Pieni-Saarisen lounaisrannalla on maisemallisesti merkittävä kalliomäki, joka tulisi jättää nykytilaansa. Myös Ruunavuoren ja lammen välinen korpikaistale tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle. Pieni-Saarisen koillispäässä todettiin maisemallisesti merkittävä rantakallio (ClT kalliomännikkö), joka tulisi jättää nykytilaansa. Pieni-Saarisen eteläpää ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen kapeutensa vuoksi. 2. Suuri-Saarinen Ruunavuorenniemi jakaa Suuri-Saarisen lounaispään kahteen lahteen, läntiseen Matikaisenlahteen ja itäpuolen Vihavaisenlahteen (Liitteet, Kartta 3.). Ruunaanvuorenniemi on hakattu parikymmentä vuotta sitten aukoksi ja kasvaa nyt nuorta sekametsää. Niemen kärki ja rantavyöhykkeet ovat keski-ikäistä MT-männikköä, alavampi itäranta on osin soista, puustoltaan keski-ikäistä MaT-kuusikkoa. Ruunaanvuorenniemen maaperä on kivistä, hietapitoista moreenia. Paikoin niemessä on pienialaisia kallliopaljastumia. Ruunaanvuorenniemen ja sitä ympäröivien lahtien kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja dys-oligotrofisten vesien lajistoksi. Vihavaisenlahden perukka on hyvin kapea ja osin umpeenkasvanut (sararahkaturvetta). Muilta osin lahden ranta on tyypillistä dystrofisten järvien rantaa: jouhisaran ja suovarpujen harvakseltaan reunustama, monin paikoin kasvitonta ja mutapohjainen. Lahden rantaterassi on kapea, jonka jälkeen vesi syvenee nopeasti. Rantavyöhykkeessä todettiin jouhisaran lisäksi tavanomaista dystrofisten vesien lajistoa kuten ulpukkaa, lummetta, ärviää ja järvikortetta. Lahdella todettiin majava (Castro fiber) sekä runsaasti majavan työstämiä rantametsiä. Matikaisenlahti on hietapohjainen, melko jyrkkärantainen lahti. Lahden perukka on matala ja siinä oli todettavissa yhtenäisiä jouhisarakasvustoja. Pääosa lahden rannoista todettiin kasvittomiksi tai niukkakasvisiksi. Rämerantaa oli niukasti ja kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Matikaisenlahden linnustossa todettiin mm. rantasipin (Actitis hypoleucos) pesimäreviiri sekä joutsenpari (Cygnus cygnus) reviirillään. Ruunaannvuorenniemen kärjessä on kalliosaari, joka on maatunut niemeen kiinni. Niemen kärki on maisemallisesti merkittävä. Kasvilajisto niemenkärjen alueella todettiin tavanomaiseksi.
6 6 Linnustosta mainittakoon kalalokkipari (Larus canus), joka pesi niemen kärjen edustalla kivillä sekä soidintava kuikkapari (Gavia aectica), jonka todettiin pesivän suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevassa Saarisensaaressa, niemen itäpuolella. Suositus. Ruunaanvuorenniemen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Ruunaanvuorenniemen kärki on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 3.). 3. Suuri-Majoo Suuri-Majoo (Liitteet, Kartta 3.) on erittäin ruskeavetinen lampi, jonka pohjoisrannalla on asuttu, mutta toimintansa lopettanut maatila. Lampi on mutapohjainen ja sitä kiertää noin metrin levyinen pääasiassa jouhisaraa kasvava vyöhyke (Kuva 1.). Suuri-Majoon ympäristön metsät ovat pääasiassa vuotiaita mäntykankaita (MT), kosteimmilla paikoilla oli todettavissa pienialaisia rämeitä. Kuva 1. Suuri-Majoon länsirantaa pohjoisrannalta kuvattuna. Suositus. Suuri-Majoon alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. 4. Mustikkalampi Hukkavuorten pohjoispuolella rämealueen keskellä on Mustikkalampi (Liitteet, Kartta 4.). Lammen reunuksia kiertää n. 5 m leveä rahkahetteikkö (Kuva 2.)., joka laajenee lammen kaakkois- ja luoteispäässä kymmenen metrin levyiseksi (kuva 3.). Mustikkalammen vesi on erittäin ruskeaa, indikaattorilajeina mm. lumme ja ulpukka. Rahkahetteiköllä todettiin mm. pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia), mutasara (Carex limosa) sekä vaivaiskoivu (Betula nana). Mustikkalampea ympäröivät rämeet on ojitettu ja keski-ikäiset rämemänniköt harvennettu. Ojia ei ole vedetty aivan lammen rahkareunukseen asti, jonka vuoksi itse lampi on luonnontilainen. Maaperä alueella on kivistä ja hietapitoista moreenia. Kuivempien paikkojen metsät olivat nuoria MT-männiköitä, joukossa pienialaisia MaT-kuusikoita. Mäkien rinteillä oli todettavissa merkittäviä myrskytuhoja. Kallioisimmat mäet todettiin ClT-männiköiksi, joiden puusto oli korkeintaan kesi-ikäistä. Kasvi- ja lintulajisto alueella todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Mustikkalammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen
7 7 maankäyttöä suunniteltaessa. Mustikkalampi on luonnontilainen ja luonnonkaunis lampi, joka tulisi maisemallisista syistä jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 4.). Kuva 2. Mustikkalammen luoteispää. Kuva 3. Mustikkalammen kaakkoispää. 5. Pieni Kuumalampi Pieni Kuumalampi sijaitsee Kuumalammen luoteispuolella(liitteet, Kartta 4.). Suunnittelualue ulottuu Pieni Kuumalammen itärannalle. Lampi on mutapohjainen ja hyvin ruskeavetinen lampi, jota reunustaa hetteikkö. Lampea ympäröivät rämeet on ojitettu. Erityisesti lammen itärannan rämeellä ojat kulkevat lähellä lammen rantaa. Lammen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Pieni Kuumalammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Hetteisyyden, mutapohjan ja pienialaisuuden vuosi lampi ei sovellu erityisen hyvin rantarakentamiseen. 6. Kuumalampi Kuumalampi (Liitteet, Kartta 4.) on erittäin ruskeavetinen, mutapohjainen lampi, jonka länsi- ja etelärantaa kiertää yhtenäinen rämereunus (Kuva 5.), matalampi ja hietapohjainen pohjoisranta on saraturverantaa (Kuva 4.). Lammen pintaa on ilmeisesti laskettu joskus, sillä lammen rantoja kiertää metrin korkuinen turvetöyräs. Kuumalammen luoteis- ja itäsivulla on kapeat lahdelmat (Kuva 5.). Pohjois- ja kaakkoisrannalla todettiin maisemallisesti merkittävät rantakalliot. Lammen eteläpään räme ja korpi on ojitettu. Metsämaat ovat nuorehkoa, harvennettua männikköä (MT). Maaperä on kivistä moreenia, paikoin kangasturpeen alla on pelkkää kivikkoa. Kuumalampea ympäröivillä mäillä on useita kalliolakia (ClT-männikköä). Lammen pohjoisrantaa pitkin kulkee metsäautotie ja sähkölinja, joka leikkaa pohjoissrannalla rantaviivan. Alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Kuumalammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lammen luoteis- ja itärannan pienet lahdelmat ovat liian kapeita rantarakentamiseen. Lammen pohjois- ja itärannalla (Kuumavuori) on
8 8 maisemallisesti merkittävät rantakalliot, jotka tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 4.). Sähkölinja lammen pohjoisrannalla voi haitata rantarakentamista. Kuva 4. Kuumalammen pohjoisrantaa itäänpäin kuvattuna. Kuva 5. Kuumalammen luoteiskulman rämerantainen kapea lahdelma. 7. Ylä-Vekarainen Ylä-Vekaraiselta kuuluu suunnittelualueeseen Mustalahden perukka(liitteet, Kartta 5.). Lahden perukka on rämerantainen ja lahden pohjukkaan päin nopeasti kapeneva. Pohjukkaan laskee korpipainannetta pitkin suora oja. Maaperä alueella todettiiin kiviseksi moreeniksi. Lahden perukan ympäristö todettiin laajalti hakatuksi mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaakksi (MT) ja alavammilta paikoiltaan kuusivaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi (MT, MaT). Sekä kasvi- että lintulajisto alueella todettiin tavanomaiseksi. Mustalahden vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Suositus. Ylä-Vekaraisen Mustalahden perukassa ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Aivan Mustalahden pohjukka on liian kapea rantarakentamiseen, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 5.). 8. Kaakkolampi Tetrijärven länsipuolella on pienialainen, hyvin ruskeavetinen Kaakkolampi, jonka pohjoisranta kuuluu suunnittelualueeseen. Lampi on ojitetun rämeen keskellä eikä ole luonnontilainen (Liitteet, Kartta 6.). Lammen ja sen lähialueen lajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Kaakkolammen alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lampi ei pienenä suolampena sovellu erityisen hyvin vapaa-ajan rakentamiseen. Pienialaisuutensa vuoksi Kaakkolampi tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle.
9 9 9. Peiposenmeri Peiposenmeri (Liitteet, Kartta 6.) on pieni, pyöreä suppalampi, jota ympäröi parikymmentä metriä leveä rahkahetteikkö ja avoveden reunassa jouhisaravyöhyke (Kuva 6.). Tetriharjun pitkä harjujakso päättyy pohjoisessa Peiposenmereen. Rahkahetteikön lajisto todettiin monipuoliseksi, rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Lajeista mainittakoon valkopiirtoheinä (Rhyncospora alba), pikkukarpalo (Vaccinium microcarpum), riippasara (Carex magellanica), mutasara (Carex limosa) sekä pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia). Suositus. Peiposenmeren alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Peiposenmeri on maisemallisesti merkittävä ja kuuluu osana Tetriharjun harjujaksoon, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. kuva 6. Peiposenmeren etelärantaa. Kuva 7. Tetrijärven luoteispään kalliomäki Tetrijärven puolelta kuvattuna. Kuva 8. Tetrijärven luoteisosan pohjoisrantaa Kuva 9. Tetrijärven kaakkoispään kallioniemi. 10. Tetriharju Tetriharju alkaa pohjoisessa Peiposenmerestä ja jatkuu Tetrijärven eteläsivua pitkin aina Iijärven Kylmälahteen asti(liitteet, Kartta 6.). Harjukokonaisuus on maisemallisesti erittäin merkittävä ja on kokonsa puolesta myös merkittävä pohjavesivarasto. Harjun metsät todettiin
10 10 lähes kokonaan avohakatuiksi suunnittelualueella ja kasvilajisto kokonaisuudessaan tavanomaiseksi kuivien kankaiden lajistoksi (VT, CT). Suunnittelualueelta seurattiin erityisesti mahdollista kangasvuokon esiintymistä, mutta lajia ei todettu. Suositus. Tetriharjun alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Teriharju kokonaisuudessaan on maisemallisesti merkittävä ja merkittävä pohjavesivarasto, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Puunkorjuu harjualueella on kuitenkin mahdollista. 11. Tetrijärvi Tetrijärvi on kaksiosainen ja osia yhdistää järvien välisen kannaksen (vesijättöä) oja (Liitteet, Kartta 6.). Molemmat osat Tetrijärvestä ovat tavanomaisia dystrofisia, isohkoja vesiä (Kuva 8.), joiden kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tämänkaltaisille vesille. Järven rannat ovat melko jyrkät ja järvessä on mutapohja. Ranta-alueiden metsät todettiin pääosin vuotiaaksi mäntymetsäksi (MT). Monin paikoin puusto on korjattu pois myrskyn jäljiltä. Metsien kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Samoin lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Pohjois- ja eteläaltaan välisellä kannaksella todettiin ruokaileva ukkometso (Tetrao urogallus). Laji on NT-laji. Maaperä alueella on harjua lukuunottamatta kivistä ja lohkareista moreenia, paikoin lohkareikkoa. Tetrijärven rannoilla ja lähiympäristössä on useita kalliomäkiä lohkareikkoineen. Nämä mäet antavat alueelle varsin jylhän yleisilmeen. Erityisesti pohjoisen altaan pohjoisrannan korkea kalliomäki jyrkänteineen ja suurine siirtolohkareineen on maisemallisesti merkittävä (Kuva 7.). Muita maisemallisesti merkittäviä kohteita ovat pitkä kalliokumpare Tetrijärven pohjoispuolella, laaja kalliomäki niinikään Terijärven pohjoispuolella sekä kallioranta eteläisemmän altaan kaakkoispäässä (Kuva 9.). Pohjoisen altaan itäsivulla on maisemallisesti merkittävä niemeke (Liitteet, Kartta 6.). Suositus. Tetrijärven alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai sellaisia biotooppeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Maisemallisesti merkittäviä kohteita ovat Tetrijärven kaakkoispään rantakallio ja kallioniemi, järven pohjoissivun korkea kalliomäki ja pitkänomainen kalliokumpare ja pohjoisen altaan pohjoisrannan korkea kalliomäki. Nämä tulisi jättää nykytilaansa. Tetrijärven altaiden välinen kannas tulisi jättää nykytilaansa kannaksen kapeuden vuoksi. Lisäksi pohjoisemman altaan itärannan niemeke on ko. altaalle maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 6.). 12. Iijärven länsiranta Iijärven länisranta Tetrisaaren kohdalta kuuluu suunnittelualueeseen (Liitteet, Kartta 7.). Ranta on hietapohjainen, rantavyöhykkeen metsät ovat hietapitoista, paikoin kivistä moreenia. Rantavyöhykkeen metsät todettiin pääasiassa mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi (MT). Lähempänä rantaviivaa, jossa maa on alavampaa, valtapuuksi todettiin eräin paikoin kuusi (MT, MaT). Suurin osa metsistä todettiin kuitenkin hakatuiksi. Rantaviiva on lähinnä suoralinjaista vesijättöä, rannan läheisyydessä ei ollut todettavissa saaria, luotoja tai suuria siirtolohkareita. Rannan mataluuden vuoksi rantavyöhykkeessä kulki kapea, pitkä sara-ja järviruokokasvusto.
11 11 Rantavyöhykkeen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Myös rantametsien kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Suunnittelualueella Iijärven länisrannalla ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, sellaisia biotooppeja tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. 13. Tetrisaari Tetrisaari ja Suosaaret sijaitsevat Iijärven järvialtaan keskellä (Liitteet, Kartta 7.). Näistä Tetrisaari kuuluu suunnittelualueeseen. Suosaarien tavoin Tetrisaari on rannoiltaan kivinen ja pienien luotojen ja saarien ympäröimä. Tetrisaari on Suosaaria korkeaprofiilisempi. Saaren molemmissa päissä on kalliokumpareet, jotka ovat koko saaren tavoin ohuen, kivisen moreenipatjan peittämiä. Tetrisaaren rannat ovat matalia ja kivisiä, hietapohjaisia rantoja, ja erityisesti saaren itä- ja länsipäässä oli todettavissa hieman taajempia järviruokokasvustoja. Tetrisaaren metsät ovat vuotiaita, mäntyvaltaisia ja vesistövaikutuksesta huolimattta lähinnä tuoreita kankaita (MT). Saaren rantaviiva reunustaa sekametsävyöhyke, jossa kasvaa männyn lisäksi terva- ja harmaaleppää sekä hieskoivua. Saaren puustossa oli todettavissa merkittäviä myrskytuhoja. Saaren kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi. Tetrisaaren rantavyöykkeen linnustosta todettakoon kuikka (Gavia arctica) ja kalalokki (Larus canus), joiden molempien todettiin pesivän saaren läheisyydessä pienillä luodoilla. Muuten lintulajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten vesien ja boreaalisten havumetsien lajistoksi. Suositus. Iijärven Terisaaren alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja. Saaren rantojen läheisyydessä olevat pienet luodot ja saaret ovat merkittäviä lintujen pesimäluotoja ja maisemallisesti merkittäviä, jonka vuoksi Tetrisaaren pohjois- ja kaakoisranta tulisi jättää rantarakentamisen ulkopuolelle (Liitteet, Kartta 7.). Kuva 10. Tetrisaaren eteläsivua. Kuva 11. Tetrisaaren matalaa kaakkoispäätä. 14. Vilkalahti Vilkalahden perukka ja eteläranta kuuluvat suunnittelualueeseen (Liitteet, Kartta 8.). Lahden perukka on matala, mutapohjainen ja osin maatunut (leveä saraturve- ja järviruokovyöhyke). Rantaa reunustaa paikoin leveä vesijättö. Vilkalahden eteläranta on varsin jyrkkä ja maasto nousee rantaviivasta kalliomäelle. Vilkalahden etelärannalla todettiin maisemallisesti merkittävä
12 12 kallio suunnittelualueen länsireunassa. Lahti on hyvin ruskeavetinen johtuen lahden ympäristön ojitetuista soista, joista vesi on johdettu suoraan Vilkalahteen. Vilkalahden alueen metsät todettiin mäntyvaltaisiksi tuoreiksi kankaiksi (MT), kalliokumpareet karuiksi kankaiksi (ClT). Vilkalahden alue on intensiivisen metsätalouden aluetta ja alueen kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suositus. Vilkalahden alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja eikä uhanalaisia lintulajeja. Vilkalahden etelärannalla todettiin maisemallisesti merkittävä rantakallio, joka tulisi jättää nykytilaansa (Liitteet, Kartta 8.). SUUNNITTELUALUEEN METSÄMAAT (Liitteet, Kartta 1.) Metsät suunnittelualueella ovat intensiivisen metsätalouden piirisää. alueella todettiin varsin paljon myrskytuhoja ja tuhoalueiden hoitotohakkuiden jäljiltä avohakkuita oli todettavissa varsin paljon. Ikimetsiä alueella ei todettu. Suunnittelualueen metsien kasvilajisto todettiin tyypilliseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi. Lajisto kokonaisuudessaan todettiin melko niukaksi tuoreiden (MT), kuivien (VT,CT) ja karujen kankaiden (ClT) lajistoksi, valtapuuna mänty. Kosteammilla maapohjilla todettin valtapuuksi useinmiten kuusi (MT, MaT) ja rantavyöhykkeen metsiä voi kuvata lähinnä keski-ikäisiksi sekametsiksi, joiden lajisto todettiin niinikään tavanomaiseksi. Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatru 1 F Tampere p jouko.sipari@saunalahti.fi
13 13 LIITTEET (Kartat 1. ja 2. yhdistetty kartaksi 1.)
14 14
15 15
16 16
17 17
18 18
19 19
SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET... 3 1. Pieni-Saarinen... 3 2. Suuri-Saarinen... 3 3. Suuri-Majoo... 4 4. Mustikkalampi... 4 5. Pieni Kuumalampi...
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotTAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ
TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3
LisätiedotPUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotSAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SAVITAIPALE Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN... 3 4. INVENTOINNIN TULOKSET
LisätiedotSULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUALUEEN VEDET 3 1. Palapanniemi 3 2. Hangatlampi 4 3. Saarilampi 5 4. Iso Soikko, Pitkä Soikko ja Pieni Soikko 6
LisätiedotLäntisen saaren rantayleiskaava
ILKONSAARET Läntisen saaren rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENTELMÄT 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 TULOKSET 4 1. Saaren pohjoispää 4 2. Saaren keskiosat
Lisätiedot3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa
3.2.1. Ruunanpäänniemen pohjoisosa Osa-alue on kalliojyrkänteiden ja niiden välisten murroslaaksojen kirjomaa (Kuva 11.). Kallioalueiden päällä on vain ohut humuskerros, jossa kasvaa nuorta tai keski-ikäistä
LisätiedotSULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SULKAVA Varmavirta Ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 3. Suunnittelualueen kuvaus... 2 4. Kasvikartoituksen tulokset osa-alueittain...
LisätiedotPUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET... 3 1. Pöllänniemi 3 2. Hietaniemi 4 3.
LisätiedotLEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.
LisätiedotPUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 SUUNNITTELUALUEET 3 1. Siikaniemi (Huuhkaalanselkä). 3 2. Heikkisenlahti (Rongonsalmi). 5 3.
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotPUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI
PUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI OSAYLEISKAAVAN TÄYDENTÄMINEN LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 INVENTOIDUT ALUEET. 3 1.
LisätiedotPUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
PUUMALA Kitulanniemen osayleiskaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS.... 3 4. OSA-ALUEET... 4 4.1. HUUTOVUOREN
LisätiedotLEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari
LEMI SYNTYMÄINEN Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue luontoinventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 TULOKSET OSA-ALUEITTAIN... 4 1. Leirikeskus ympäristöineen....
LisätiedotKouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari
Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET
LisätiedotSAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA
SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 3 INVENTOIDUT ALUEET... 3 1. Suuri Hautajärvi.... 3 2. Pieni Hautajärvi... 4 3. Pieni
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotSAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari
1 SAVITAIPALE Karhurinteen ranta-asemakaava luontoselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 3 4. OSA-ALUEET (INVENTOINNIN TULOKSET)... 4 4.1.
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotMÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI
MÄNTYHARJU KALLAVEDEN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI 2 1. JOHDANTO... 6 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 6 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 7 4. KALLAVEDEN POHJOISPUOLI... 9 4.1. SÄRKEMÄJÄRVI... 9 4.2. LAIHALAMPI...
LisätiedotSULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi
SULKAVA Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3 3. YLEISKUVAUS 4 4. SUUNNITTELUALUEEN VEDET 5 1. Palapanniemi 5 2. Hangatlampi 6 3. Saarilampi
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotSULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI
SULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2018 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 5 MENETELMÄT 5 TÄYDENNYSKOHTEET.... 6 A. Pyhäjärvi, Majoonlampi, Rappunen, Meruunlampi Pieni-Otikainen,
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotSääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys
Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotPETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI
PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 KOHTEET... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 5 Kohde 5 ja 6,
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotSULKAVA. Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue. Luonto- ja maisemaselvitys. Jouko Sipari
SULKAVA Rantayleiskaava, pohjoinen suunnittelualue Luonto- ja maisemaselvitys Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 TUTKIMUSMENTELMÄT.. 5 YLEISKUVAUS 6 OSA-ALUEET 1. Salilampi. 7 2. Oravalampi.
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotSAVITAIPALE KUOLIMO OSAYLEISKAAVAN TAYDENNYS LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
SAVTAPALE KUOLMO OSAYLESKAAVAN TAYDENNYS LUONTONVENTONT Jouko Sipari OHDANTO Savitaipaleen Kuolimolla tehtiin rantaosayleiskaavan tiiydennyst avartenmaankiiytci- ja rakennuslain mukainen luontoinventointi
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotRiretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby
Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotSULKAVA. Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi. Jouko Sipari
SULKAVA Ala-Vekaraisen ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 4 3. YLEISKUVAUS... 5 4. OSA-ALUEET... 6 4.1. Lohnajärvi... 6 4.1.1.
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotKangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus
Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista,
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotUURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004
1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotRuostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta
Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
LisätiedotPARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotPUIJMALA HURIS SALON O SAYLEISKAAVA MUUTO SKOHTEIDEN I.UONTO SELVIT YS. Jouko Sipiri
PUIJMALA HURIS SALON O SAYLEISKAAVA MUUTO SKOHTEIDEN I.UONTO SELVIT YS Jouko Sipiri 2 SISALLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUSMENETEL]W{T MUTOSKOHTEET 1. Kortejiirvi 2. Srirkijiirven pohjoisranta 3, Srirkijrirven
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotVt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Liito-oravaselvitys Tiehallinto 2009 1 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo; liito-oravaselvitys 1. Yleistä Liito-oravaa (Pteromys volans) koskevat
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotUPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS
UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotRahjan saaristoluonto
Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotIkaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotKANGASNIEMI. Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari
KANGASNIEMI Mallos Sienijärvi ja pienten järvien rantayleiskaava ympäristöarviointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 5 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 5 3. SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS... 6 4.
Lisätiedot