NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

Transkriptio

1 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien väliselle alueelle laaditaan asemakaava (kuva 1). Karttaako Oy tilasi Niirasenlahden asemakaavaa varten tarvittavan luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Selvityksen on tehnyt biologi, FM Markku Nironen. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. Osa-alueet 1 3 on rajattu sinisellä viivalla ja luhta-alue punaisella viivalla. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 1 / 7

2 2 LÄHTÖTIEDOT JA MAASTOTYÖT Suunnittelualue sijaitsee kuntakeskuksen osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehtiin luontoselvitys vuonna 2005 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2005). Luontoselvityksessä todetaan että Niirasenlahden suojaisat lahdenpohjukat ovat linnuston suosimia pesäpaikkoja. Toinen karttaan rajatuista lahdista on Niirasenlahden asemakaava-alueen eteläosassa. Raportissa ei ole esitetty perusteluja tai lajistotietoja, joiden perusteella linnustollista merkittävyyttä voisi arvioida. Osayleiskaavan luontoselvitysraportissa ei ole muita mainintoja arvokkaista luontokohteista tai lajiesiintymistä asemakaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Niirasenlahden asemakaavan luontoselvityksen maastotyöt tehtiin Inventointi kohdennettiin asemakaava-alueelle (kuva 1) ja sen lähiympäristöön. Maastossa inventoitiin luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä kasvillisuus- ja luontotyypit. Samalla selvitettiin vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien kohteiden (suojellut pienvedet) ja luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden (mm. metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt ja Suomessa uhanalaiset luontotyypit) esiintyminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen lajien mahdollisiin elinympäristöihin. Inventointiajankohdasta johtuen kaikkia alueella esiintyviä eliölajeja ei voitu havaita, mutta pääosa kasvilajistosta oli tunnistettavissa ja kasvillisuus- sekä luontotyypit voitiin määrittää luotettavasti. 3 SELVITYSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET Kuvaan 1 on merkitty suunnittelualue, joka sijaitsee Niirasenlahden eteläosassa, sen itärannalla. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 6 hehtaaria ja se rajautuu idässä Salmelantiehen, pohjoisessa Tuukkasenkujaan, piha-alueisiin ja metsiin sekä etelässä luhtarantaiseen lahteen, jossa on pieni saari. Suunnittelualueen länsiosassa on kesämökki ja itäosassa piha-alue rakennuksineen. Alueen länsiosassa on pohjois eteläsuuntainen sähkölinja. Lahden pohjukkaan laskee leveä oja. Suunnittelualue on jaettu kolmeen osa-alueeseen (ks. kuva 1) luonnonolojen ja kiinteistörajojen mukaisesti. Niirasenlahden ranta, osa-alue 1 Osa-alueen pohjoisosassa on lehtomaisen kankaan varttuvaa kuusikkoa (kuva 2). Puustoa on harvennettu ja alikasvosta on raivattu. Sekapuuna kasvaa koivua ja etenkin osa-alueen itäosassa varttunutta haapaa ja mäntyä. Kasvillisuus on tavanomaista ja tiheän kuusikon alla niukkaa. Lajistoon kuuluvat mm. mustikka, metsäimarre, käenkaali, sananjalka, metsäkorte ja metsäalvejuuri. Kosteissa painanteissa kasvaa mm. metsäkortetta, ruususammalta, korpikastikkaa sekä korpi- ja haprarahkasammalta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 2 / 7

3 Kuva 2. Kuusikkoa osa-alueella 1. Valokuva Markku Nironen. Kuusikon eteläpuolella on osin tulvanalaista metsää ja hieskoivuluhtaa, jonka puustossa on hieskoivun lisäksi harmaaleppää, haapaa, raitaa ja mäntyä. Niirasenlahden rannalla on kesämökki (kuva 3), jonka ympärillä kasvaa varttuneita koivuja. Mökiltä etelään päin rannalla on hieskoivu- ja pajuvyöhyke sekä sara- ja ruoholuhtaa, saraikkoa, kapeaosmankäämikasvustoja ja järvikortteikkoa (kuva 4). Rannassa ja vedessä on runsaasti lohkareita. Ranta- ja luhta-alueilla kasvaa mm. kapeaosmankäämiä, keltakurjenmiekkaa, kurjenjalkaa, rantakukkaa ja rantakortetta sekä viilto-, piukka-, pullo-, jouhi- ja luhtasaraa, rentukkaa, järvikortetta, luhtavillaa, suoputkea, vesikuusta, terttu- ja ranta-alpia sekä okarahkasammalta. Lahdessa on pieni, lohkareikkoinen saari (kuva 5), jossa kasvaa mm. mäntyä, koivua ja muutama kuusi. Sähkölinja on rakennettu saaren kautta. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 3 / 7

4 Kuva 3. Niirasenlahden kesämökki. Valokuva Markku Nironen. Kuva 4. Niirasenlahden rantaa kesämökiltä etelään päin. Valokuva Markku Nironen. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 4 / 7 Puh

5 Kuva 5. Niirasenlahden luhtaa. Taustalla on metsäinen saari. Valokuva Markku Nironen. Salmelantien länsipuolinen alue, osa-alue 2 Salmelantiehen rajoittuvan piha-alueen ympärillä sekä piha-alueella kasvaa varttuneita koivuja ja tuomia. Piha-alueen eteläpuolella on entinen pelto, jossa kasvaa nuorta lehtipuustoa (kuva 6). Koivujen seassa kasvaa haapaa, harmaaleppää, mäntyä ja pihlajaa. Kasvillisuus on entisille pelloille tyypillistä; mm. nurmilauhaa ja muita tavanomaisia heiniä, maitohorsmaa, karhunputkea, vadelmaa, ojakellukkaa, pihlajavesaa, rantaminttua sekä rönsyleinikkiä. Piha-alueen pohjoispuolella on harvapuustoinen varttuva haavikko ja kasvillisuus on samanlaista kuin piha-alueen eteläpuolella. Piha-alueelta länteen päin on kuusivaltainen, puustoltaan varttuva lehtomaisen kankaan metsikkö. Sekapuina kasvaa muutamia varttuneita koivuja ja mäntyjä. Puusto on tiheää ja aluskasvillisuus on niukkaa. Lahteen laskevan ojan varrella kasvaa nuorta lehtipuustoa. Osa-alueen lounaaseen viettävä rinne (korkeuskäyrän 96 ja rannan välinen alue) on osin tulvanalaista metsää. Puustossa on koivua, harmaaleppää ja haapaa. Kasvillisuus on samanlaista kuin osa-alueen 1 rantametsässä. Rannassa on matala palle ja sen takana rannansuuntainen kostea painanne, jossa kasvaa mm. okarahkasammalta, kurjenjalkaa ja pullosaraa. Osa-alueen eteläosassa on lahteen laskeva leveä oja. Ojan varrella kasvaa nuorta harmaaleppää, koivua ja paatsamaa. Aluskasvillisuudessa on tavanomaista ojanvarsilajistoa, mm. rentukkaa ja ranta-alpia. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 5 / 7

6 Kuva 6. Piha-alueen eteläpuolista, puustoltaan nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Valokuva Markku Nironen. Tuukkasenkujan eteläpuolinen alue, osa-alue 3 Tuukkasenkujan eteläpuolella on Kirkonkylän asemakaavaan merkitty rakentamisalue. Rakentamisalueen keskellä on varttuva kuusikko, jossa kasvaa sekapuuna koivua ja etenkin metsikön itä- ja länsireunalla haapaa. Kuusikko on lehtomaista kangasta. Tiheän puuston alla on niukasti aluskasvillisuutta, mm. vadelmaa, nurmilauhaa ja käenkaalia. Alueen eteläosassa ja itäosassa on puoliavoin alue, jossa kasvaa haapaa ja koivua. Aluskasvillisuus on reheville maille tyypillistä; mm. vadelmaa, maitohorsmaa, mesiangervoa ja hiirenporrasta. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura verkoston kohteita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Suunnittelualueella on yksi paikallisesti arvokas muu luontokohde. Niirasenlahden luhta Osayleiskaavassa Niirasenlahden rantametsä ja luhta-alue sekä sen keskellä oleva pieni saari on rajattu luontokohteena (luo-2). Luhta on kasvistoltaan monipuolinen. Rannalla on hieskoivu- ja pajuluhtaa sekä sara- ja ruoholuhtaa. Luhdat ovat Etelä- Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 6 / 7

7 Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä suoluontotyyppejä (Raunio ym. 2008). Syksyllä 2012 laulujoutsenpoikue ruokaili lahdessa. Luhta-alueen pienialaisuudesta johtuen sillä voi olla vain paikallista merkitystä linnuston ruokailu- ja pesimäalueena. Suositus Luhta-alue rantametsineen tulee säilyttää luonnontilaisena. 5 LISÄSELVITYSTARVE Niirasenlahden suunnittelualue inventoitiin syksyllä Kaava-alueen luontoselvitystä tulisi täydentää toukokuussa tehtävällä inventoinnilla. Tällöin tehtäisiin liitoorava- ja viitasammakkoselvitys sekä arvioitaisiin luhta-alueen linnustollista merkitystä. Liito-orava ja viitasammakko ovat EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen luonnonsuojelulaki kieltää. Lähin tiedossamme oleva liito-oravan asuttama metsä on noin 1,3 kilometrin päässä kaava-alueelta pohjoiseen. Selvitysalueen metsissä on melko runsaasti haapaa ja muuta lehtipuustoa, joten liito-oravan esiintyminen on mahdollista. Luhta-alue soveltuu viitasammakon elinympäristöksi. Luhta-alueen linnustosta ei ole arviointiin tarvittavia tietoja. 6 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2005: Kangasniemen kunta, kuntakeskuksen osayleiskaava, luontoselvitys Kangasniemen kunta. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 7 / 7