Kanavointi ja PCM järjestelmä. Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle
|
|
- Hannes Petri Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kanavointi ja PCM järjestelmä Kanavointi PCM ~ Pulse Code Modulation Näytteenotto Kvantisointi Lineaarinen Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC4 -ylikehys PCM 3, PCM, PCM 48, PCM 9 PCM-johtokoodit Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle Kanavoinnille on periaatteessa kolme vaihtoehtoista tapaa Taajuusjakoinen kanavointi FDM Aikajakoinen kanavointi TDM Koodijakoinen kanavointi CDM Kanavoinnissa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa siirtoyhteyttä tehokkaammin. kanava kanava siirtotie N 4 khz f / Hz FDM-periaate TDM-periaate Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page
2 Frequency Division Multiplexing Perustuu kantoaaltoon, jota moduloidaan lähetettävällä signaalilla Puheensiirrossa käytettävä kaistanleveys on 4kHz Yksittäisten yhteyksien erotteluun tarvitaan ainoastaan kaistanpäästösuodatin teho Soveltuu analogiselle signaalille aika taajuus Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 Time Division Multiplexing Aikajakoinen välitystekniikka, joka perustuu näytteistykseen ja näyteiden lomittamiseen yhdelle siirtoyhteydelle. Käytetään yleisimmin televerkossa Soveltuu digitaalisen teho informaation siirtoon aika taajuus Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-4 Page
3 Näytteenotto Nyquistin teoreema Jos taajuusrajoitettua analogista signaalia näytteistetään säännöllisesti vähintään kaksinkertaisella taajuudella signaalin korkeimpaan taajuuskomponenttiin nähden, sisältää se kaiken informaation alkuperäisestä signaalista. Alkuperäinen signaali voidaan muodostaa uudelleen alipäästösuodattimella. Puheensiirrossa on määritelty käytettäväksi taajuusalueeksi 3-34Hz, jolloin tarvittava näytteenotto taajuus on 6,8kHz. Käytännössä, koska analogisissa järjestelmissä siirtokanava on 4kHz, käytetään digitaalisissa järjestelmissä 8kHz näytteenottoa. Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-5 Digitaalinen puheensiirto Siirtoyhteys on periaatteessa yksinkertainen mikrofoni, A/D-muunnin, D/A-muunnin ja kaiutin Tosiasiassa joudutaan signaalia käsittelemään ennen varsinaista muunnosta mikrofo ni kytkin siirtotie a lipää stösuodatin A/D -koodaus D/A -dekoo daus kuuloke näytte enpitokon densaa ttori Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-6 Page 3
4 Pulse Code Modulation - PCM PCM:n idea on analogisen puhekanavan digitoiminen digitaalisiin kytkentä- ja siirtojärjestelmiin sopivaksi. PCM menetelmä on keksitty jo vuonna 937 mutta ensinmäiset todelliset sovellutukset tulivat transistoritekniikan myötä 96-luvulla. PCM-muunnoksella on neljä vaihetta: Suodatus Näytteistys Kvantisointi Koodaus Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-7 Analogisen signaalin näytteenotto Analogista signaalia näytteistetään 8kHz taajuudella, jolloin näyteväli on 5us. Näin muodostuu PAM-signaali 5us Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-8 Page 4
5 Pulse Amplitude Modulation PAM Analogisen signaalin näytteenotolla muodostuu amplitudiriippuva aikadiskreetti signaali PAM. PAM-signaalista muodostetaan PCM-koodia kvantisoinnilla. Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-9 Kvantisointi likiarvoistaa näytteet Kvantisoinnissa jatkuvat amplitudiarvot diskretisoidaan. Kvantisoinnissa tulisi pyrkiä eri arvojen yhtä suureen esiintymis todennäköisyyteen Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page 5
6 Kvantisointikohina Kvantisoinnissa syntyy kohinaa, jota kutsutaan kvantisointikohinaksi. Kvantisointikohina muodostuu jatkuvien arvojen diskretisoinnista ja on maksimissaan ½ kvantisointiaskelta. Lineaarisen kvantisoinnin signaali/kohina -suhde S/D=6n+,8 db 9 n=sananpituus Kvantisointivirhe Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Lineaarinen vs epälineaarinen Näytteiden kvantisoinnissa tulisi pyrkiä mahdollisimman tasaiseen arvojen käyttöön, eli jokaisen tason esiintymistodennäköisyyden tuli olla yhtä suuri. Tästä seuraa myös mahdollisimman pieni kohina, koska tasoja on tiheämmässä signaalin tyypillisellä arvoalueella. Puhesignaali sisältää pieniä signaaliarvoja suuremmalla todennäköisyydellä kuin suuria signaalin arvoja --> epälineaarinen kvantisointi Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page 6
7 Epälineaarisuus Epälineaarinen signaalin muunnos on mahdollista toteuttaa kahdella tavalla: Epälineaarisella kvantisoinnilla Kompressoinnilla ennen lineaarista kvantisointia Epälineaarinen kvantisointi voidaan toteuttaa esimerkiksi viritetyillä vastusverkoilla, kun taas kompressio vaatii epälineaarisen vahvistimen. Riippumatta toteutustavasta on epälineaariselle muunnokselle olemassa funktio, jonka mukaan muunos tasot määräytyvät. Euroopassa (ETSI) A-funktio USAssa (ANSI) µ-funktio Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 PCM-koodaus ja kvantisointi ETSI:n määrityksiä noudattelevissä maissa suoritetaan puheen koodaus ja kvantisointi kahdeksalla bitillä. -bitti kertoo signaalin polariteetin -4 -bitti kertoo epälineaarisen kvantisoinnin segmentin 5-8 -bitti antaa arvon kvantisointisegmentin sisällä Epälineaarisuus on määritelty ns. A-lailla Ax, x + ln( A) A + ln Ax, x + ln A A ( ) A:n arvoksi on valittu 87,6 Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-4 Page 7
8 A-lain mukainen kvantisointikuvio xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx ½Vmax /4Vmax /8Vmax /6Vmax /3Vmax /64Vmax ½Vmax Vmax Vmax X (Vin) Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-5 Segmentin sisäinen kvantisointi Yksittäisen segmentin sisällä kvantisointi on lineaarinen Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-6 Page 8
9 Lineaarinen vs epälineaarinen kvantisointi Lineaarista ja epälineaarista kvantisointia voidaan verrata niiden tuottaman signaalin resoluution paranemisella. Epälineaarinen kvantisointi on painotettu pienille signaalinarvoille, joilla resoluutio on jopa 4 db parempi. G db =log V in /V comp Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-7 PCM-hierarkia PCM-hierarkia muodostuu aikajakoisella kanavoinnilla suoritettavasta yhteyksien lomittelusta. Hierarkian perusnopeus on yhden puhekanavan vaatima bittinopeus S=8Hz* 8bit = 64kbit/s Näitä puhekanavia kanavoidaan yhteydelle ryhmiksi: 3-puhekanavaa -puhekanavaa 48-puhekanavaa 9-puhekanavaa Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-8 Page 9
10 PCM 3 (E) Televerkon yleisin informaation kytkentä- ja siirtomuoto on PCM 3. PCM 3 sisältää: synkronoitumis- ja hallintakanava merkinantokanava 3 puhekanavaa Kanava on PCM-kehyksen yksittäinen aikaväli (5us), joka muodostuu TDM-kanavoinnin yhteydessä. PCM 3 -järjestelmässä siirretään siis 3 aikaväliä, kukin 64kbit/s. Tästä seuraa kokonaisnopeus 48kbit/s Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-9 PCM 3 -kehys PCM 3 -kehys muodostuu 3 aikavälistä Aikaväli on varattu synkronointiin ja hallintaan Aikaväli 6 on varattu merkinannolle Aikavälit -5 ja 7-3 ovat yksittäisiä puhekanavia Parillisen ja parittoman siirtokehyksen rakenne on erilainen Parillinen kehys sisältää synkronoitumiseen tarvittavan kehyslukitusmerkin (C ) aikavälissä. C on CRC-bitti, jolla varmistetaan kehyslukitusinformaatio. Pariton kehys siirtää hälytystietoja. Jotta väärää kehyslukitusta ei sattuisi on parittoman kehyksen aikavälin toinen bitti asetettu kiinteästi arvoon. Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page
11 Puhekanavat - 3 Merkinantokanava PCM-hälytykset, kehyslukitus Eli t6 onkin nyt puhekäytössä! Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Parillinen PCM 3 -kehys ylikehys = 6 kehystä K K K K3 K4 K5 K6 K7 K8 K9 K K K K3 K4 K5 kehys = 3 aikaväliä (parillinen kehys) T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T3 T3 KL puhekanavat -5 MA puhekanavat 6-3 PCM- aikavälien käyttö Suomen YKMverkossa kehyslukitusaikaväli T merkinantoaikaväli T6 puhekanava 6 aikaväli T7 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 C A 7bitin lukitusmerkki joka toisessa kehyksessä ylikehyslukitusmerkki kehyksessä näytteen amplitudin suuruus CRC-bitti ylikehyslukitushälytys polariteetti Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3 - Page
12 Pariton PCM 3 -kehys ylikehys = 6 kehystä K K K K3 K4 K5 K6 K7 K8 K9 K K K K3 K4 K5 kehys = 3 aikaväliä (pariton kehys) T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T T T T3 T4 T5 T6 T7 T8 T9 T3 T3 KL puhekanavat -5 MA puhekanavat 6-3 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 B B B3 B4 B5 B6 B7 B8 C A D D D D D a b c d a b c d CRC-bitti kehyslukitusaikaväli T merkinantoaikaväli T6 databitit kanavan merkinantobitit kaukopään hälytys Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 CRC-4 laskenta varmistaa, että kehyslukitus ei voi lukkiutua käyttäjän lähettämään kehyslukitusmerkkiin (x) CRC-4 ylikehys I- puolikas kanavan 6 merkinantobitit IIpuolikas kehysnr t/ t/ C C C3 C4 C C C3 E C4 E A A A A A A A A C C4 - CRC4 -bitit E - CRC4-error bitit - CRC4 -kehysmerkki A - kaukopään hälytys( t- kehyslukitus menetetty) Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-4 Page
13 E Kehyslukitusalgoritmi/ G.76 Search for Frame alignment SF_CRC-MultiFrame alignment Eightbits=y Assume Frame n In t of Frame n+ Eightbits=yyyyyyy Frame n+/t Eightbits=y SF_CRC-MultiFrame alignment no Two correct CRC s within 8 ms paced by ms or n x ms Monitor CRC and Frame alignm. Three consequtive errors in y or in yyyyyyy Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-5 Ylemmät hierarkiat PCM-järjestelmän monikerrat PCM 3 (E),48Mbit/s PCM (E) 8,448 Mbit/s PCM 48 (E3) 34,368 Mbit/s PCM 9 (E4) 39,64 Mbit/s Monikerrat perustuvat neljän alemman tason kehyksen aikajakoiseen kanavointiin ylemmäksi kehykseksi. Tähän ylempään kehykseen liitetään myös hallinta- ja ohjaus Mbit/s aikavälejä. 3 I Loss of CRCmultiframe PCM-perusjärjestelmä 3 4 II 8 Mbit/s 3 4 III 34 Mbit/s 3 4 IV 39 Mbit/s 3 4 V 565 Mbit/s Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-6 Page 3
14 PCM-järjestelmän johtokoodi PCM-järjestelmässä hyödynnetään bipolaarista siirtoa. Binäärinen ykköstä siirretään ainoastaan 5% jakson aikaa. Ei tarvita erillistä tasajänniteen poistoa siirtoyhteydeltä Tehospektri keskittyy ½ bittinopeuden kohdalle PCM-järjestelmissä käytetään kahta vaihtoehtoista johtokoodia: AMI - Alternate Mark Inversion HDB3 - High Density Binary 3 Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-7 Alternate Mark Inversion - AMI AMI-koodissa Binäärinen ykkönen vaihtaa polaritettia jokaisella esiintymiskerralla Binäärinen nolla ei aiheuta muutosta johdolla Heikkous on tahdistuksen katoaminen, jos pitkiä nollasarjoja esiintyy. - Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-8 Page 4
15 High Density Binary 3 - HDB3 HDB3 -koodissa Binäärinen ykkönen vaihtelee, kuten AMI-koodissa Binäärinen nolla Ensinmäinen nolla siirretään ykkösenä mikäli edellisessä nollajaksossa oli muokkaus Toista ja kolmatta nollaa ei siirretä Neljäs perättäinen nolla aiheuttaa muokkauksen eli siirrettään samalla polariteetilla kuin edeltävä ykkönen tai ykkönen - Inversio Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-9 HDB3 korvaussäännöt B pulssien lkm edellisen rikkeen jälkeen Viimeisen B pulssin polariteetti Linja koodi Linja koodin esitys B - bipolaaripulssi Pariton Negat (-) - V Pariton Positiiv (+) + V Parillinen Negat (-) ++ BV Parillinen Posit (+) -- BV +V HDB3 -V V B V B V or inverse HBD3 - high density bipolar 3 V - violation B - balance Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 Page 5
16 HDBN -vastaanotin alustaa itsensä etsimällä rikkeen ja dekoodaa sen jälkeen N+ -bitin ryhmiä HDB3 -vastaanotin: Alustus Tulkitse =, +/- =, laske pulssit Kunnes löytyy AMI-koodin rike tulevasta signaalista = kaksi peräkkäistä + tai - pulssia, =>tulkinta pariton& edellinen V =, parillinen& ed. BV = =>seuraava bitti aloittaa 4 -bitin ryhmän laske pulssien lkm seuraavista biteistä --> tulkinta on + --> tulkita on (inkrementoi lkm ) - --> tulkinta on ( inkrementoi lkm) lkm = pariton & V tulkinta = lkm=parillinen & BV tulkinta = Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka I 3-3 Page 6
Kanavointi ja PCM järjestelmä
Kanavointi ja PCM järjestelmä Kanavointi PCM ~ Pulse Code Modulation ƒ Näytteenotto ƒ Kvantisointi y Lineaarinen y Epälineaarinen ƒ Kvantisointisärö TDM-kanavointi ƒ PCM 0, PCM 0, PCM 80, PCM 90 Rka/ML
LisätiedotPuhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi
Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM ~ Pulse Code Modulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8,
LisätiedotPuhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi
Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM~PulseCodeModulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8, PCM
LisätiedotPiirikytkentäiset kytkentäkentät. Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä
Piirikytkentäiset kytkentäkentät Mitä ja miksi Aikakytkentä Tilakytkentä Analogiat Tila-tila Aika-tila AA AT TA TT Rka/ML -k000 Tiedonvälitystekniikka I 4 - Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä PCM30
LisätiedotPiirikytkentäiset kytkentäkentät
Piirikytkentäiset kytkentäkentät Mitä ja miksi Tilakytkentä Aikakytkentä Analogiat Tila-tila Aika-tila Kaksiportaiset kytkentäkentät AA AT TA TT Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka I 4 - Kurssin kuva välitysjärjestelmästä
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Analogisesta digitaaliseksi signaaliksi Signaalin siirtoa helpottavat / siirron
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotS Merkinannot (1)
S38.110 Merkinannot (1) Merkinantojen mallinnus ƒ Signaalivuokaaviona ƒ Tilakoneena Päätelaitemerkinanto ƒ Pulssikoodi ƒ Äänitaajuuskoodi Verkkomerkinanto ƒ Rekisterimerkit ƒ Johtomerkit R2 Rka/ML -k98
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan
LisätiedotAlla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki 1 Kirjan lukuun 3 liittyvää lisäselitystä ja esimerkkejä Kirjan luvussa 3 (Signals Carried over the Network) luodaan katsaus siihen, minkälaisia
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
LisätiedotPuheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM
Puheenkoodaus Olivatpa kerran iloiset serkukset PCM, DPCM ja ADPCM PCM eli pulssikoodimodulaatio Koodaa jokaisen signaalinäytteen binääriseksi (eli vain ykkösiä ja nollia sisältäväksi) luvuksi kvantisointitasolle,
Lisätiedot1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen
AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (008). Digital audio signal processing (nd ed). Reiss. (008), Understanding sigma-delta modulation: The solved and
LisätiedotVirheen kasautumislaki
Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain
Lisätiedotnykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
LisätiedotDigitaalinen audio & video I
Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 2 (19) Johdanto Tässä luvussa esitellään tiedon lajeja ja tiedolle tehtävää käsittelyä käsitellään tiedon
LisätiedotAD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (1997). Digital audio signal processing
AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (1997). Digital audio signal processing Sisältö: Näytteistys, laskostuminen Kvantisointi, kvantisointivirhe, kvantisointisärö,
Lisätiedot11. kierros. 1. Lähipäivä
11. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe AD/DA-muuntimet Signaalin digitalisointi Kvantisointivirhe Kvantisointikohina Kytkinkapasitanssipiirit Mitoitus Kontaktiopetusta: 6 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet:
LisätiedotIntegrated Services Digital Network
Integrated Services Digital Network Kertaus ISDN-liittymä rakenne rajapinnat fyysinen taso ISDN merkinanto verkko- ja telepalvelut kerros 1 kerros 2 kerros 3 Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka I 4-1 Kertaus
Lisätiedotpuheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.
Luku 1 Puheen koodaus Puheen koodauksella tarkoitetaan puhesignaalin esittämiseen tarvittavan bittimäärän pienentämistä sillä tavalla, että puhesignaalin laatu ja ymmärrettävyys kärsivät mahdollisimman
LisätiedotDigitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio
Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,
LisätiedotLaskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 4 (2.10.2013): Tehtävien vastauksia 1. Tutkitaan signaalista näytteenotolla muodostettua PAM (Pulse Amplitude Modulation) -signaalia.
LisätiedotSISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA
SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA Digitaalitekniikan perusteita...2 Bitti (bit)...2 Tavu (bytes)...2 Sana (word)...2 Yksiköt...2 Binääri järjestelmän laskutapa...2 Esimerkki: Digikuvan siirron kestoaika...2
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
LisätiedotKurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat
Kurssin perustiedot ELEC-C7 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos siirto 5.. & 7..6» Kalevi Kilkki: Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi,
Lisätiedot4. PDH ja SDH. 4.1 PDH (Plesiokroninen digitaalinen hierarkia)
4. PDH ja SDH 4.1 PDH (Plesiokroninen digitaalinen hierarkia) Edellä on tarkasteltu lähinnä vain yhden puhekanavan analogisen signaalin muuttamista PCM-signaaliksi ja sen purkamista takaisin analogiseen
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotOhjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen
Ohjelmistoradio tehtävät 4 P: Ekvalisointi ja demodulaatio Tässä tehtävässä dekoodata OFDM data joka on sijotetty synknonontisignaalin lälkeen. Synkronointisignaali on sama kuin edellisessä laskutehtävässä.
LisätiedotS Merkinannot (1) Signaalivuokaavio havainnollistaa päätoiminnan
S38.110 Merkinannot (1) Merkinantojen mallinnus Signaalivuokaaviona Tilakoneena Päätelaitemerkinanto Pulssikoodi Äänitaajuuskoodi Verkkomerkinanto Rekisterimerkit Johtomerkit R2 Rka/ML -k2000 Tiedonvälitystekniikka
Lisätiedot1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:
TL61, Näytejonosysteemit (K00) Harjoitus 1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille: a) 1 (t) = cos(000πt) + sin(6000πt) + cos(00πt) ja ) (t) = cos(00πt)cos(000πt).
LisätiedotT-61.246 DSP: GSM codec
T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää
LisätiedotTRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT
3.0.07 0 π TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT π = π 3π π = π 5π 6π = 3π 7π TRIGONOMETRISET FUNKTIOT, MAA7 Tarkastellaan aluksi sini-funktiota ja lasketaan sin :n arvoja, kun saa arvoja 0:sta 0π :ään
LisätiedotKapeakaistainen signaali
Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi
LisätiedotDigitaalinen audio & video, osa I
Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,
Lisätiedot3. Pulssimodulaatiojärjestelmät
3.1. Yleistä 3. Pulssimodulaatiojärjestelmät kappaleessa käsitellään pääasiassa analogisesta digitaaliseen tietoliikenteeseen siirtymiseen liittyviä asioita: näytteenotto, joka on kaikkien pulssimodulaatiomenetelmien
Lisätiedot20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
LisätiedotT-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet
T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio
LisätiedotSIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2
1 SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2 Miten spektri lasketaan moduloiduille ja näytteistetyille tietoliikennesignaaleille? KONVOLUUTIO JA KERTOLASKU 2 Kantataajuussignaali (baseband) = sanomasignaali ilman
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotA! Modulaatioiden luokittelu. Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet. ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet Olav Tirkkonen, Jari Lietzen Aalto, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos A! Modulaatioiden
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotA/D-muuntimia. Flash ADC
A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (
LisätiedotDigitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät, Luento 1 Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet Olav Tirkkonen [Luku 1: Introduction, kokonaisuudessaan] A! OSI-kerrokset Tiedonsiirtojärjestelmiä
LisätiedotSignaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 14. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 14 () Numeeriset menetelmät / 55
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 14 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 14 () Numeeriset menetelmät 15.5.2013 1 / 55 Luennon 14 sisältö Nopeat Fourier-muunnokset (FFT) Yleinen algoritmi 2-kantainen
LisätiedotMULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM Tietoliikennetekniikka I 521357A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää eri lähteistä tulevia toisistaan riippumattomia
Lisätiedot2. kierros. 2. Lähipäivä
2. kierros 2. Lähipäivä Viikon aihe Vahvistimet, kohina, lineaarisuus Siirtofunktiot, tilaesitys Tavoitteet: tietää Yhden navan vasteen ekvivalentti kohinakaistaleveys Vastuksen terminen kohina Termit
LisätiedotELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet
ELEC-C711 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos Tiedonsiirto 23.1. & 25.1.217 Kurssin järjestelyt» Kalevi Kilkki Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi»
Lisätiedot1. ISDN FYYSINEN KERROS
. ISDN FYYSINEN KERROS OSI-mallin mukaisen fyysisen kerroksen tehtäviin ISDN:ssä kuuluu laitteiden aktivointi, digitaalisen tiedon linjakoodaus, full-duplex tiedonsiirto B- ja D-kanavilla sekä ko. kanavien
LisätiedotTuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin
1 1 Vastaa lyhyesti seuraaviin a) Miksi signaaleja ylinäytteistetään AD- ja DA-muunnosten yhteydessä? b) Esittele lohkokaaviona adaptiiviseen suodatukseen perustuva tuntemattoman järjestelmän mallinnus.
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.103 SÄHKÖTKNKK 21.12.2000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,8,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,10 Oletko jo ehtinyt vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.
LisätiedotS Merkinannot (1)
S38.110 Merkinannot (1) Merkinantojen mallinnus Signaalivuokaaviona Tilakoneena Päätelaitemerkinanto Pulssikoodi Äänitaajuuskoodi Verkkomerkinanto Rekisterimerkit Johtomerkit R2 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys
Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu
Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,
LisätiedotFlash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita
Flash AD-muunnin Flash AD-muunnin koostuu monesta peräkkäisestä komparaattorista, joista jokainen vertaa muunnettavaa signaalia omaan referenssijännitteeseensä. Referenssijännite aikaansaadaan jännitteenjaolla:
LisätiedotLangallinen puhelinverkko. Puhelinverkko. Päätelaite. Analoginen tilaajaverkko. Kanavointi. Puheen PCM-koodaus
Langallinen puhelinverkko Puhelinverkko Kirja sivut 97-144, 445-530 Puhelinverkko on yli sata vuotta vanha rakennelma Voidaan pitää maailman suurimpana koneena Erittäin standardoitu ja säännelty Yhteiskunnan
LisätiedotPuhelinverkko. Kirja sivut 97-144, 445-530
Puhelinverkko Kirja sivut 97-144, 445-530 Langallinen puhelinverkko Puhelinverkko on yli sata vuotta vanha rakennelma Voidaan pitää maailman suurimpana koneena Erittäin standardoitu ja säännelty Yhteiskunnan
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotTiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta
Tiedon koodaus signaaliin Sinifunktio bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi perusesimerkki jaksollisesta funktiosta A f φ
LisätiedotTiedon koodaus signaaliin
Tiedon koodaus signaaliin bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi Sinifunktio perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t)
LisätiedotIIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen)..5 Välikoe, ratkaisut Millaisia ongelmia kvantisointi aiheuttaa signaalinkäsittelyssä? Miksi ongelmat korostuvat IIR-suodatinten tapauksessa? Tarkastellaan Hz taajuista
LisätiedotS Laskuharjoitus 2: Ratkaisuhahmotelmia
S-38.118 Laskuharjoitus 2: Ratkaisuhahmotelmia Mika Ilvesmäki lynx@tct.hut.fi 1st December 2000 Abstract Tässä dokumentissä esitellään enemmän tai vähemmän taydellisesti ratkaisuja syksyn 2000 teletekniikan
LisätiedotMitä on signaalien digitaalinen käsittely
Mitä on signaalien digitaalinen käsittely Signaalien digitaalinen analyysi: mitä sisältää, esim. mittaustulosten taajuusanalyysi synteesi: signaalien luominen, esim. PC:n äänikortti käsittely: oleellisen
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys
LisätiedotTiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93
Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotPeruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)
Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee
LisätiedotK. Kilkki (2015) Informaatioteknologian perusteet 60
K. Kilkki (2015) Informaatioteknologian perusteet 60 3. Tiedonsiirto Telesanasto määrittelee tietoliikenneverkon siirtoteiden ja solmujen yhdistelmäksi, joka muodostaa teleyhteyksiä kahden tai useamman
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 18.3.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
LisätiedotKuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)
Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group) Arne Broman Mikko Toivonen Syksy 2003 Historia 1840 1895 1920-luku 1930-luku Fotografinen filmi Louis J. M. Daguerre, Ranska Ensimmäinen julkinen elokuva
LisätiedotTiedon koodaus signaaliin
Tiedon koodaus signaaliin bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi Sinifunktio perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t)
Lisätiedot1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus
1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),
LisätiedotDIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM 521357A Tietoliikennetekniikka I Oa 21 Kari Kärkkäinen DELTAMODULAATIO M 2 M koodaa näytteen ± polariteetin omaavaki binääripuliki. Idea perutuu ignaalin m(t muutoken
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.11 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications ( ov) Syksy 1997. Luento: Pulssinmuokkaussuodatus
LisätiedotTaajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4R) 30.12.2014
1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050
LisätiedotMULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM 1 (17) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää riippumattomista eri lähteistä tulevia signaaleja multipleksoinnin keinoin, jotta ne voidaan lähettää
LisätiedotA / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )
A / D - MUUNTIMET A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) H. Honkanen Muuntaa analogisen tiedon ( yleensä jännite ) digitaalimuotoon. Lähtevä data voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoista.
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotDigitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet. OSI-kerrokset
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät, Luento 1 Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet Olav Tirkkonen [Luku 1: Introduction, kokonaisuudessaan] A! OSI-kerrokset Tiedonsiirtojärjestelmiä
LisätiedotTaajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4S) 06.02.2015
1 (202) väli ja parikaista 8.3-9 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE 9-11.3 khz ILMATIETEEN RADIOLIIKENNE RADIONAVIGOINTI 11.3-14 khz RADIONAVIGOINTI 14.000-19.950 khz SIIRTYVÄ MERIRADIOLIIKENNE 19.950-20.050
LisätiedotLuento 9. tietoverkkotekniikan laitos
Luento 9 Luento 9 Jaksolliset signaalit epälineaarisissa muistittomissa järjestelmissä 9.1 Muistittomat epälineaariset komponentit Pruju Taylor-sarjakehitelmä ja konvoluutio taajuustasossa Särö Keskinäismodulaatio
LisätiedotTL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen
Lisätiedot