3. Pulssimodulaatiojärjestelmät
|
|
- Riikka Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3.1. Yleistä 3. Pulssimodulaatiojärjestelmät kappaleessa käsitellään pääasiassa analogisesta digitaaliseen tietoliikenteeseen siirtymiseen liittyviä asioita: näytteenotto, joka on kaikkien pulssimodulaatiomenetelmien perusta PAM, joka on yksinkertaisin pulssimodulaatiotapa kvantisointi PCM, joka on perustapa siirtää analoginen signaali digitaalisessa muodossa aikajakoinen kanavointi, jonka avulla saadaan siirrtetyksi useita pulssimoduloituja signaaleja yhdessä siirtokanavassa digitaaliset kanavointilaitteet, jotka yhdistävät useita hitaampia bittivirtoja yhdeksi nopeammaksi muut pulssimodulaatiomenetelmät (deltamodulaatio ja DPCM) lineaarinen ennustus, jonka avulla pystytään saavuttamaan pienempi tarvittava bittinopeus siirrossa (esim. DPCM:ssa) adaptiivinen DPCM ja DM 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 145 pulssimodulaatiomenetelmät jaetaan kahtia: analogisissa pulssimodulaatiomenetelmissä informaatio siirretään periaatteessa analogisessa muodossa, mutta ajallisesti diskreetteinä hetkinä pulssijono toimii kantoaaltona => näytejono digitaalisissa pulssimodulaatiomenetelmissä informaatio on sekä ajan että amplitudin suhteen diskreettiä siirto tapahtuu koodattuna digitaalisena pulssijonona 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 146
2 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 148
3 pulssimodulaatioissa jatkuva-aikaisia signaaleja siirretään näytteistykseen perustuen pulssijonoina jatkuva-aikainen signaali g(t) näytteistetään ja näytearvoilla moduloidaan jaksollisen pulssijonon amplitudia (PAM), pulssin leveyttä (PWM tai PDM) tai pulssin paikkaa (PPM) tärkein pulssimodulaatiomenetelmä on (PCM), jossa pulssijonoa moduloidaan signaalin hetkellisarvojen lukuarvoilla (koodisanoilla) jonon jokainen pulssi edustaa yhtä numeroa koodisanassa esimerkiksi binääriluvuilla saadaan kaksitasoinen pulssijono, joista toinen taso edustaa numeroarvoa 0 ja toinen vastaavasti numeroarvoa 1 PCM-pulssit ovat aaltomuodoltaan PAM-pulsseja, jotka voivat saada vain muutamia erillisiä amplitudiarvoja (diskreetti PAM) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Näytteistys ja jatkuvan aallon rekonstruointi Ideaalinen näytteistys alipäästösignaalista: näytelause: jos aaltomuoto m(t) on kaistarajoitettu yläraja-taajuuteen f M, niin tasavälinen näytejono m(nt s ), missä t s = näyteväli ja - < n <, kuvaa aaltomuodon yksi-käsitteisesti ja aaltomuoto voidaan rekonstruoida siitä ilman säröä, jos ja vain jos t s <1/f M eli f s =1/t s >f M aaltomuoto voidaan kuvata yksikäsitteisesti siitä poimituilla näytepisteillä siis vain siinä tapauksessa, että näytetaajuus on yli kaksinkertainen verrattuna signaalin ylärajataajuuteen rajataajuutta f M sanotaan Nyquistin taajuudeksi 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 150
4 Esimerkiksi puhelinverkon digitaalisen puhesignaalin näytetaajuus f s = 8 khz. Analogisen puhesignaalin kaista rajoitetaan 3.4 khz:iin suotimella, jonka vaimennus 4 khz taajuudella on yli 14 db ja yli 4.6 khz taajuuksilla vähintään 3 db 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 151 jos näytteistys on tehty näytelauseen ehtojen mukaisesti, niin alkuperäinen signaali m(t) voidaan palauttaa näytearvoista m(nt s ) kaavalla m( t) = sin [ ω ( t nt )] M m( nts ) n= ωm ( t nt s ) s kaava pätee siis kaistarajoitetuille signaaleille, kun näytetaajuus f s > f M, missä f M on signaalin suurin taajuus jos näytteenottotaajuus on liian pieni, menevät jatkuva-aikaiset spektrit osittain päällekkäin ja informaatiota katoaa => laskostuminen laskostumisvirhe = särö, joka syntyy Nyquistin säännön rikkomisesta laskostumisen estosuotimen (anti-aliassuodin) tehtävä on rajata signaali pienemmäksi kuin f s / 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 15
5 The sampling process. (a) Analog signal. (b) Instantaneously sampled version of the analog signal. Source: John Wiley & Sons, Inc. Haykin/Communication Systems, 4th Ed 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 153 (a) Anti-alias filtered spectrum of an information-bearing signal. (b) Spectrum of instantaneously sampled version of the signal, assuming the use of a sampling rate greater than the Nyquist rate. (c) Magnitude response of reconstruction filter. Source: John Wiley & Sons, Inc. Haykin/Communication Systems, 4th Ed 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 154
6 luonnollinen näytteenotto: ideaalisessa näytteistyksessä näytearvot poimitaan signaalista äärettömän lyhyenä ajanhetkenä impulssifunktion avulla käytännössä näytteenottopulsseilla on äärellinen kesto, mikä vaikuttaa näytteistykseen kun pulssiamplitudi seuraa signaalin hetkellisarvoa, näytteenottoa sanotaan luonnolliseksi kun f s > f M, saadaan alkuperäinen signaali rekonstruoitua alipäästösuodattimella 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 155 kantataajuinen signaali m(t) näytteenottopulssit S(t) luonnollisesti näytteistetty signaali 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 156
7 suorakaidenäytteenotto: käytännössä pidetään näytearvoa ajan τ verran näytteistetty signaali voidaan esittää ideaalisten näytearvojensa m(nt s ) ja suorakaidepulssin p(t) avulla muodossa τ 1, kun t < xs ( t) = m( nts ) p( t nts ) = ms (t)*p(t), missä p( t) = n= 0, muulloin x s (t) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 157 Jatkuvan signaalin palautus näytejonosta: signaali saadaan palautetuksi ideaalisesta näytejonosta alipäästösuotimella, jonka ylärajataajuus f C on f f < M C f S / pulssijono muutetaan yleensä ensin porrasmaiseksi signaaliksi pitopiirillä 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 158
8 1/ H(jω) ilmaisussa tarvitaan ideaalisen alipäästösuotimen lisäksi sin(x)/x-korjain, jolla palautetaan näytteenoton aiheuttamat amplitudivääristymät ennalleen 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Analoginen pulssimodulaatio PAM (pulssiamplitudimodulaatio): käytännön näytteenotossa tuloksena saadaan PAM-signaali (lisätty tasakomponentti, jotta arvot positiivisia) kiinteävälisen pulssijonon pulssien amplitudit ovat suoraan verrannolliset viestisignaalin amplitudiin näytteenottohetkillä 1. näytteenotto (f S =1/T S ). näytepulssin levittäminen T:n levyiseksi ilmaisussa käytetään aiemmin käsiteltyä ekvalisointisuodinta (käänteinen siirtofunktio pitopiiriin verrattuna), jolla korjataan amplitudivääristymät PAM:n kohinaominaisuudet eivät koskaan ole paremmat kuin kantataajuisessa siirrossa PAM:a ei käytetä pitkillä siirtoyhteyksillä sellaisenaan, vaan osana signaalinkäsittelyä aikajakoisen kanavoinnin toteuttamisessa 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 160
9 Muita pulssimodulaatiomenetelmiä: Illustrating two different forms of pulse-time modulation for the case of a sinusoidal modulating wave. (a) Modulating wave. (b) Pulse carrier. (c) PDM wave. (d) PPM wave. Source: John Wiley & Sons, Inc. Haykin/Communication Systems, 4th Ed analogisia pulssimodulaatiomenetelmiä ei juuri käytetä tietoliikennejärjestelmissä muuten kuin välivaiheena signaalinkäsittelyssä eri järjestelmissä 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Pulssikoodimodulaatio (PCM) Yleistä analogisen signaalin näytteet muutetaan lukuarvoiksi PCM-siirrossa etuina hyvä kohinan ja interferenssin sieto, regenerointimahdollisuus sekä soveltuvuus erilaisten signaalien siirtoon haittapuolena suuri kaistanleveystarve paljon eri sovelluskohteita Source: John Wiley & Sons, Inc. Haykin/Communication Systems, 4th Ed 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 16
10 3.4. Näytteenotto käsitelty edellä käytettyjä näytetaajuuksia: kiinteä puhelinverkko 8 khz GSM 8 khz CD-audio 44.1 khz NICAM-audio 3 khz 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Kvantisointi ja binäärikoodaus kvantisoinnissa signaalin m(t) jatkuva amplitudi muunnetaan diskreeteiksi arvoiksi jokaisen näytteen amplitudiarvo pyöristetään lähimpään kvantisointitasoon jos muunnin on b-bittinen, kvantisointitasojen lukumäärä on N q = b ja kvantisointiväli L = m p /( b -1) m p / b, missä m p on kvantisoitava amplitudialue (esim V) tasavälinen tai ei-tasavälinen tasavälinen, kun kvantisointitasojen väli on vakio koko dynamiikkaalueella kiinteä tai muuttuva ajan mukana muuttuvassa kvantisoijassa askelkoko seuraa signaalin muuttuvia ominaisuuksia ja muuttaa sen perusteella kvantisoijan askelkokoa => adaptiivinen kvantisoija lineaarinen kvantisoija on tasavälinen ja kiinteä 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 164
11 tyhjän kanavan kohina kvantisoijan peruskohinataso askelkoko nollatason ympärillä sekä lähimpien päätöskynnysten sijainti nollatason ympärillä vaikuttavat tyhjän kanavan kohinaan ylikuormitussärö aiheutuu dynamiikka-alueen ylittävien signaalihuippujen leikkautumisesta nollataso/nollakynnys nollataso koodaa nollaa lähellä olevat tasot nollaksi nollakynnys koodaa kaikki tasot nollasta poikkeavaksi nollataso nollakynnys 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 165 kvantisointivirhe/kvantisointikohina kvantisointiin liittyy kvantisointivirhe, jonka suuruus on suurimmillaan ±1/ x kvantisointivälin suuruus kvantisointivirheen vaikutus näkyy signaalissa yleensä additiivisena satunnaiskohinana, jota kutsutaan kvantisointikohinaksi kvantisointikohina on tyypillisesti 0-keskiarvoista ja tasaisesti jakautunutta välillä ±1/LSB kohinan tehollisarvo on 1/ 1 LSB ( 0.9LSB) [ks. s. 169] esim. 8 bitin AD-muuntimessa signaaliin generoituu 0.9/56 suuruinen rms-kohina ( 1/900 amplitudialueesta) vastaavasti 1 bittinen muunnin generoi samaan signaaliin 0.9/4096 suuruisen kohinan, joka on n. 1/14000 amplitudialueesta seuraavan sivun kuvassa on esitetty tyypillinen kvantisointikohinan kuvaaja ajan funktiona 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 166
12 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 167 Lineaarinen kvantisointi kvantisoinnissa signaalin m(t) jatkuva amplitudi muunnetaan diskreeteiksi arvoiksi s( t) = sq ( t) + e( t) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 168
13 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 169 kun oletetaan kvantisointiväli pieneksi verrattuna signaalin vaihteluväliin, voidaan virhettä approksimoida suoralla q/τ t tällöin kvantisointivirheen teho on ) ( / / / / / / / q q t q dt t q dt t e P q = + = = = = τ τ τ τ τ τ τ τ τ τ τ τ τ τ näytteenotto laskostaa virhespektrin valkoiseksi kohinaksi hyötysignaalin kaistalle 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 170 lineaarisen kvantisoijan dynamiikka kvantisoitua signaalia käsitellään yleensä binäärilukuna => tasojen lukumäärä on N (vastaa N-bittistä näytettä) bipolaariselle aaltomuodolle amplitudiväliltä ±A m pätee q q A N N m 1 = = muunnoksen dynaaminen alue tarkoittaa suurimman leikkautumattoman siniaallon tehon suhdetta kvantisointisärön tehoon 3 1 q q A U P N N m rms m = = = = joten dynaaminen alue on 1 3 max 3 /1 = = = N N q m q q P P SQR SQR = signaalikvantisointisärösuhde
14 edellinen db-yksiköinä N 1 SQRmax = 10 lg(3 ) = 6.0N [ db] => PCM-signaalin dynamiikka kasvaa 6 db jokaista näytteen lisäbittiä kohti 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 171 Epälineaarinen kvantisointi kvantisointivälien sijoittelussa voidaan hyödyntää signaalin tilastollisia ominaisuuksia esimerkiksi puhesignaalissa on suhteessa pieniä amplitudiarvoja huomattavasti enemmän kuin suuria tämän vuoksi edellä esitetty tasavälinen kvantisointi ei ole yleensä edullinen puhesignaalien kvantisoinnissa parempi lopputulos saavutetaan, jos pienille amplitudiarvoille sijoitetaan kvantisointitasoja tiheämpään kuin suurille tällöin kvantisoinnissa tehdään suunnilleen saman suuruinen virhe koko dynamiikka-alueella eli äänenlaatu pysyy samana eri puheluissa koska epätasavälisen kvantisoijan toteuttaminen on vaikeaa, sama lopputulos saavutetaan kompressoimalla puhesignaali logaritmisella vahvistimella ja tämän jälkeen kvantisoidaan tasavälisellä kvantisoijalla Euroopassa käytetään kvantisoinnissa A-lakia sekä USA:ssa ja Japanissa µ-lakia vastaanottopäässä kompressoijan vaikutus puretaan vastakkaisella operaatiolla, jota kutsutaan ekspandoinniksi kompressointia ja expandointia kutsutaan yhteisnimityksellä kompandointi 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 17
15 A-kvantisointi: ominaiskäyrä jyrkin nollan ympärillä paloittain lineaarinen A-lain käyrässä 13 segmenttiä näytteet koodataan 8-bittisiksi koodisanoiksi (1 etumerkkibitti, 3 segmenttibittiä ja 4 kvantisointivälibittiä) kompressiokäyrä toteutettu seuraavan kaavan mukaisesti, kun A= Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 173 pienillä signaalitasoilla A-kvantisoija vastaa 1-bittisen lineaarisen kvantisoijan tarkkuutta eli antaa 4 db parannuksen dynamiikkaa johtuu leikkautumisesta 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 174
16 µ-kvantisointi: USA:ssa noudattaa kaavaa (kun µ=55) log(1 + µ x ) y = sign( x), 1< x < 1 log(1 + µ ) paloittain lineaarisessa käyrässä 15 segmenttiä keskisegmentin jyrkkyys kaksinkertainen A-käyrään verrattuna vastaa 13-bittistä lineaarista muunnosta mannertenvälisillä yhteyksillä tehtävä A/ µ-muunnos aiheuttaa n. 0.5 db huononnuksen SQR-arvoon 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Johtokoodaus johtokoodauksessa lähteen symbolijono muunnetaan mahdollisen lähteenkoodauksen, salauksen ja kanavakoodauksen jälkeen edulliseen muotoon kaistanleveys lähetysteho vääristyminen tahdistuminen PCM:ssa kvantisoinnin jälkeen signaali koodataan yleensä ensin binääriseksi (esim. 8-bittisiksi koodisanoiksi) ja sen jälkeen tehdään vielä tarpeen mukaan johtokoodaus 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 176
17 PCM-johtokoodit perustuvat tyypillisesti vain muutamaan symboliin tärkein johtokoodi on binaarikoodi, jossa on käytössä kaksi symbolia vastaavasti ternaarikoodissa käytetään kolmea symbolia. laajemmat koodit ovat harvinaisia, mutta esimerkiksi ISDN-verkon tilaajajohdoissa käytetään quaternaarista koodia NRZ-pulssein tarvittava kaistanleveys vähenee kertoimella 1/K, mutta lähetystehon tarve kasvaa tasojen määrän kasvaessa tietyllä bittivirhesuhteen tasolla lähtötehon tarve on pienin binaarisella johtokoodilla, koska kohinasta on pystyttävä erottamaan vain kaksi eri symbolia kaistanleveys on tällöin kuitenkin suurin mahdollinen koodin valinnassa tärkeitä yksikäsitteisyys (myös ilmaisussa) läpinäkyvyys tehokkuus spektrin muoto koodin tasapainoisuus ajastuksen välittyminen 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 177 Binääriset johtokoodit unipolaarinen NRZ-johtokoodi symbolin 1 kohdalla lähetetään vakioamplitudinen bittivälin pituinen pulssi ja symbolia 0 vastaa amplitudiarvo nolla bipolaarinen NRZ-johtokoodi symbolia 1 ja 0 vastaavat itseisarvoltaan yhtäsuuret positiivisen ja negatiivisen amplitudin omaavat pulssit, jotka kestävät koko bittivälin unipolaarinen RZ-johtokoodi symbolia 1 vastaa positiivinen pulssi, jonka pituus on lyhyempi kuin bittiväli symbolia nolla vastaa amplitudiarvo nolla bipolaarinen RZ-johtokoodi symbolia 1 ja 0 vastaavat itseisarvoltaan yhtäsuuret positiivisen ja negatiivisen amplitudin omaavat pulssit, jotka ovat lyhyempiä kuin bittiväli Manchester-koodi symbolia 1 vastaa positiivinen pulssi, jota seuraa negatiivinen pulssi vastaavasti symbolin 0 määrittää negatiivinen pulssi, jota seuraa positiivinen pulssi dipolaariset symbolit ei DC-komponenttia, paljon bittitaajuista energiaa 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 178
18 Line codes for the electrical representations of binary data. (a) Unipolar NRZ signaling. (b) Polar NRZ signaling. (c) Unipolar RZ signaling. (d) Bipolar RZ signaling. (e) Split-phase or Manchester code. Source: John Wiley & Sons, Inc. Haykin/Communication Systems, 4th Ed 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 180
19 tässä esiteltyjen koodien lisäksi on olemassa suuri joukko muita binaarijohtokoodeja koodin valinta riippuu sovelluksen asettamista reunaehdoista tärkeitä valintaan vaikuttavia parametrejä ovat mm. taajuusspektrin ominaisuudet kohinasietoisuus synkronoinnin helppous kustannus monimutkaisuus 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 181 Ternääriset johtokoodit 3-tasoisia pseudoternäärinen koodi välittää binäärimerkin huolimatta kolmesta tasosta AMI ykkönen koodataan vuorotellen positiiviseksi ja negatiiviseksi pulssiksi sekä nolla koodataan aina nollatasoksi ei DC-komponenttia huono ajastuksen välittyminen HDB3 AMI:sta kehitetty (ajastuksen välityksen parantaminen) rikepulsseilla rikotaan pitkät 0-pulssisarjat 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 18
20 Twinned binary pseudoternäärinen spektri lähes sama kuin AMI:lla herkkä siirtovirheille helppo koodaus ja purku s(n) = b(n)-b(n-1) Duobinary pseudoternäärinen voimakas DC-komponentti spektri keskittynyt f bit /:n alapuolelle Pseudoternäärikoodeja 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 183 Johtokoodipulssien kaistarajoitus kanavassa Käytännössä esimerkiksi PAM-siirtotie välittää useita samanaikaisia signaaleja, joiden näytteet vaiheistetaan toistensa lomiin. Tällöin puhutaan aikajakoisesta kanavoinnista (TDM) PCM-järjestelmien kanavointihierarkiat esitetään materiaalissa myöhemmin 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 184
21 TDM:ssä kaistarajoitetut (alipäästö) signaalit näytteistetään näytelauseen ehtojen mukaisesti elektronisella kytkinpiirillä lomitetut näytteet siirretään vastaanottopäähän, jossa lomitus demultipleksoidaan ja saadut pulssijonot alipäästösuodatetaan lomituksen purku edellyttää lähetys- ja vastaanottopään synkronointia 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 185 jos kaikkien hyötysignaalien kaistanlevys on sama (esim. puhelin), näytearvot voidaan lomittaa tasaisesti jos kaistanleveydet poikkeavat toisistaan, täytyy laajakaistaisista signaaleista siirtää enemmän näytteitä aikayksikössä kuin kapeakaistaisista signaaleista olkoon T peräkkäisten pulssien välinen aika TDM-järjestelmässä ja tarkastellaan hyötysignaaleja, joiden kaistanleveys on f m ja jotka on näytteistetty samalla näytevälillä t s tällöin T = t s /n, missä n on lomitettavien hyötysignaalien lukumäärä, toisaalta t s = 1/f s 1/(f m ) Jos TDM-signaali on kaistarajoitettu alipäästösignaali, jonka kaistanleveys on f TDM, niin näytelauseen ehtojen mukainen pienin näytteenottotaajuus on f TDM f TDM 1 = = T n t s fs = n nf eli, TDM-siirrossa vaadittava kaistanleveys on verrannollinen hyötysignaalien lukumäärään ja kaistanleveyteen m 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 186
22 käytännössä siirtotiet ovat epäideaalisia, mikä aiheuttaa pulssien dispersiota siirtotiellä vastaanotettujen näytteiden jännite koostuu peräkkäisten pulssien yhteisvaikutuksista ja esimerkiksi rekonstruoidut aaltomuodot ovat painotettuja summia vierekkäisistä kanavista ilmiötä kutsutaan ylikuulumiseksi (cross-talk) johtokoodien tapauksessa ylikuuluminen on symbolien välistä (ISI; intersymbol interference) ja se aiheuttaa virheitä koodin vastaanotossa 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 187 Johtokoodipulssien muotoilu ylikuulumisen välttämiseen tarvittava kaistanleveys riippuu käytetystä pulssimuodosta ylikuuluminen voidaan teoriassa välttää, kun pulssin muoto on 1 sin( π t / ts ) h( t) = t π t / t s s tämä on sinc-muotoinen pulssi, jonka spektrin muoto on suorakaide (opiskeltu aiemmissa opinnoissa) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 188
23 peräkkäiset sinc-pulssit voidaan erottaa vastaanottopäässä, kun ne ajoitetaan sinc-muodon peräkkäisiin nollanylityksiin käytännössä ideaalisen sinc-muodon toteuttaminen on vaikeaa ja sen hyödyntäminen vaatii tarkan ajoituksen lisäksi todellisten siirtokanavien spektri poikkeaa ideaalisen alipäästösuotimen spektristä, jolloin pulssimuoto siirtokanavassa vääristyy 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 189 käytännössä siirtotien spektri ei ole niin jyrkkäreunainen kuin ideaalisen alipäästösuotimen spektri usein käytetty siirtokanavan muoto on ns. kohokosinikanava (raised cosine), jossa ideaalisen alipäästön jyrkkä kaistaraja korvataan kosinimuotoisella siirtymällä kohokosinikanavan impulssivasteen nollakohdat ovat tasavälein ja peräkkäiset pulssit voidaan erottaa ajoittamalla ne peräkkäisiin nollanylityksiin 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 190
24 kohokosinikanavan taajuusvaste P(f) on muotoa (kiinnostava taajuusalue on W...W, ks. kuva seraavalla sivulla) taajuusparametri f 1 :n ja kaistanleveyden riippuvuus f α = 1 1 W α määrittää taajuusvasteen jyrkkyyden (rolloff factor), minkä avulla voidaan päätellä, kuinka paljon isompi kaistanleveys on verrattuna ideaaliseen suotimeen 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 191 siirron kaistanleveys B T määtitellään B T = W f1 = W (1 + α) kun α = 0, vaste noudattaa ideaalisen alipäästösuotimen taajuusvasteen muotoa ja kun α =1, taajuusvaste on puhdas kosinivaste kohokosinikanavan kaistanleveys vaihtelee välillä W (α = 0)... W (α = 1) kohokosinikanavassa tehdään kompromissi kaistanleveyden ja siirtonopeuden välillä (mutta samalla helpotetaan synkronointia vastaanotossa) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 19
25 Regenerointi toistimet regeneroivat eli muodostavat bittijonon uudestaan ekvalisointi (amplitudi- ja kulkuaikavääristymän korjaus) ajastus (symbolitahtisen kellosignaalin muodostus tulevien pulssien avulla) päätöksenteko vaihelukoilla voidaan poistaa jitteriä (vaihevärinää) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Dekoodaus ja PCMsignaalin rekonstruointi vastaanottimessa muodostetaan PAM-pulssijono uudelleen viimeisenä tehdään suodatus rekonstruktiosuotimella, jolloin saadaan palautetuksi alkuperäinen analoginen signaali 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 194
26 Toiminta kohinaisessa ympäristössä PCM-järjestelmässä suorituskykyyn vaikuttaa kaksi kohinamekanismia kanavakohina (aina läsnä) kvantisointikohina (signaalista riippuva) digitaalisessa siirrossa kohinan vaikutusta arvioidaan vastaanotossa tapahtuvan virheen todennäköisyydellä seuraavassa tarkastelussa oletetaan, että tiedonsiirtokanava on vääristämätön ja kohina on summautuvaa normaalijakautunutta valkoista nollakeskiarvoista kohinaa päätöskynnys yleensä A/ eli puolet 1 -tasosta päätöskynnys valitaan yleensä siten, että tiedonsiirron virheen todennäköisyys minimoituu 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 195 P = ½erfc e P e = ½erfc A N / T 0 b E b N0 ja E b = A T b yo. kaavassa on esitetty virheen todennäköisyys A on signaalin amplitudi, E b lähetetyn signaalin energia/bitti ja N 0 kohinan tehotiheys erfc(u) on ns. komplementaarinen virhefunktio virhetodennäköisyys riippuu vain suhteesta E b /N 0 kynnys noin 11 db kohdalla 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 196
27 ao. kuvasta havaitaan, että virhetodennäköisyys paranee aluksi hitaasti, mutta tason 1 db jälkeen kasvaa nopeasti tehon kasvaessa käytetään toistinvälin mitoituksessa hyväksi BER (bittivirhesuhde) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Muita menetelmiä (kuin PCM) yksinkertaiset audio/puheenkoodausmenetelmät luokitellaan yleensä: aaltomuotokoodaus (deltamodulaatio, DPCM, ADPCM) laskee takaisinkytketyn rekonstruoidun ja otetun näytteen eron, joka kvantisoidaan adaptiivisesti ihmisen äänielimien mallintaminen (vokooderit; LPC) ideana sovittaa signaali äänentuoton malliin ja lähettää mallin parametrit muunnoskoodaus (DCT, fraktaalimuunnos, Fourier-muunnos) käytetään usein puheentunnistussovelluksissa 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 198
28 3.4.1 Deltamodulaatio yksinkertaistettu versio DPCM:sta käytetään ylinäytteistystä (ts. paljon Nyquistin taajuutta suurempaa näytteenottoa) 1-bittinen muunnos näytteen muutos ylöspäin edelliseen verrattuna koodataan ykkösellä näytteen muutos alaspäin koodataan nollaksi adaptiivisessa deltamodulaatiossa (ADM) muutetaan askelkokoa signaalin muutosnopeuden mukaan esim. CVSD (Continuously Variable Slope DM), käytetään esim. Bluetoothissa 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 199 deltamodulaation kaksi erilaista kvantisointivirhemekanismia 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 00
29 deltamodulaattori DM-vastaanotin 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Differentiaalinen PCM (DPCM) koodataan edellisen ja uuden näytteen erosignaali, jolloin tarvitaan vähemmän bittejä kehittyneemmässä järjestelmässä voidaan käyttää useampia edellisiä näytteitä (esim. 3 edellistä näytettä tuottaa hyvän arvion) ennustamaan seuraavan näytteen arvon ensimmäisen asteen arvion käyttö vapauttaa koodisanasta 1 bitin verrattuna normaaliin PCM-koodaukseen kolmannen asteen arvio vapauttaa koodisanasta 1½... bittiä päästään siirtonopeuteen kbit/s db parannusta signaali-kvantisointikohinasuhteessa, mikä vastaa suunnilleen edellistä tulosta (6 db vastaa 1 bittiä) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 0
30 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Adaptiivinen DPCM ADPCM ennustaa näytteen arvon tietyn algoritmin avulla ja koodaa eron ennusteen ja reaalisen näytteen välillä sekä voi muuttaa kvantisointitasojen kokoa, jos ennustusvirhe kasvaa (adaptiivinen eli mukautuva) voidaan käyttää koodaamaan kaksi PCM-kanavaa yhdelle aikavälille tuplakapasiteetti (yksi kanava vaatii 3 kbit/s) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 04
31 3.4.4 LPC lineaarisessa ennustavassa koodauksessa (LPC) analoginen signaali korvataan joukolla kertoimia, joiden avulla syntetisoidaan aaltomuotoa saadut kertoimet välitetään vastaanottimelle (puheensiirrossa parametreja päivitetään yleensä ms välein) järjestelmä voidaan opettaa tiettyyn toimintaan, kuten äänen välittämiseen, jolloin järjestelmässä käytettävät generoitavat aaltomuodot sopivat paremmin ko. sovellukseen käytetään esimerkiksi puheen syntetisoinnissa (vocoders) 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 05 1-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 06
Alla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki 1 Kirjan lukuun 3 liittyvää lisäselitystä ja esimerkkejä Kirjan luvussa 3 (Signals Carried over the Network) luodaan katsaus siihen, minkälaisia
Lisätiedot1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:
TL61, Näytejonosysteemit (K00) Harjoitus 1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille: a) 1 (t) = cos(000πt) + sin(6000πt) + cos(00πt) ja ) (t) = cos(00πt)cos(000πt).
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena
LisätiedotKanavointi ja PCM järjestelmä
Kanavointi ja PCM järjestelmä Kanavointi PCM ~ Pulse Code Modulation ƒ Näytteenotto ƒ Kvantisointi y Lineaarinen y Epälineaarinen ƒ Kvantisointisärö TDM-kanavointi ƒ PCM 0, PCM 0, PCM 80, PCM 90 Rka/ML
LisätiedotPuheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM
Puheenkoodaus Olivatpa kerran iloiset serkukset PCM, DPCM ja ADPCM PCM eli pulssikoodimodulaatio Koodaa jokaisen signaalinäytteen binääriseksi (eli vain ykkösiä ja nollia sisältäväksi) luvuksi kvantisointitasolle,
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.11 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications ( ov) Syksy 1997. Luento: Pulssinmuokkaussuodatus
Lisätiedotpuheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.
Luku 1 Puheen koodaus Puheen koodauksella tarkoitetaan puhesignaalin esittämiseen tarvittavan bittimäärän pienentämistä sillä tavalla, että puhesignaalin laatu ja ymmärrettävyys kärsivät mahdollisimman
LisätiedotLaskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 4 (2.10.2013): Tehtävien vastauksia 1. Tutkitaan signaalista näytteenotolla muodostettua PAM (Pulse Amplitude Modulation) -signaalia.
LisätiedotVirheen kasautumislaki
Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain
LisätiedotPuhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi
Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM~PulseCodeModulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8, PCM
LisätiedotSIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2
1 SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2 Miten spektri lasketaan moduloiduille ja näytteistetyille tietoliikennesignaaleille? KONVOLUUTIO JA KERTOLASKU 2 Kantataajuussignaali (baseband) = sanomasignaali ilman
LisätiedotKanavointi ja PCM järjestelmä. Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle
Kanavointi ja PCM järjestelmä Kanavointi PCM ~ Pulse Code Modulation Näytteenotto Kvantisointi Lineaarinen Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC4 -ylikehys PCM 3, PCM, PCM
Lisätiedot1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen
AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (008). Digital audio signal processing (nd ed). Reiss. (008), Understanding sigma-delta modulation: The solved and
LisätiedotAD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (1997). Digital audio signal processing
AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (1997). Digital audio signal processing Sisältö: Näytteistys, laskostuminen Kvantisointi, kvantisointivirhe, kvantisointisärö,
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 2 (19) Johdanto Tässä luvussa esitellään tiedon lajeja ja tiedolle tehtävää käsittelyä käsitellään tiedon
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
LisätiedotT-61.246 DSP: GSM codec
T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää
LisätiedotPuhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi
Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM ~ Pulse Code Modulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8,
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 21.3.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
Lisätiedotnykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 24.4.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotSIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä
LisätiedotHelsinki University of Technology
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1997 8. Luento: Kaiunpoisto
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotKapeakaistainen signaali
Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi
LisätiedotDigitaalinen audio & video I
Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota
LisätiedotELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus
L1: Audio Prof. Vesa Välimäki ELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely Luennon sisältö Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus Lyhyt FIR-suodin
LisätiedotSignaalien generointi
Signaalinkäsittelyssä joudutaan usein generoimaan erilaisia signaaleja keinotekoisesti. Tyypillisimpiä generoitavia aaltomuotoja ovat eritaajuiset sinimuotoiset signaalit (modulointi) sekä normaalijakautunut
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Laskuharjoitus 8 - ratkaisut 1. Tehtävässä on taustalla ajatus kantoaaltomodulaatiosta, jossa on I- ja Q-haarat, ja joka voidaan kuvata kompleksiarvoisena kantataajuussignaalina.
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 18.3.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
LisätiedotSISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA
SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA Digitaalitekniikan perusteita...2 Bitti (bit)...2 Tavu (bytes)...2 Sana (word)...2 Yksiköt...2 Binääri järjestelmän laskutapa...2 Esimerkki: Digikuvan siirron kestoaika...2
LisätiedotOngelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?
Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse
Lisätiedot4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla
4.1 Näytteenottolause 4. Fourier-analyysin sovelletuksia Näyttenottosignaali (t) = k= δ(t kt). T on näytteenottoväli, ja ω T = 1 T on näyttenottotaajuus. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja
LisätiedotDigitaalinen audio & video, osa I
Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,
Lisätiedot1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen
Vastaa seuraaviin a) Miten määritetään digitaalisen suodattimen taajuusvaste sekä amplitudi- ja vaihespektri? Tässä riittää sanallinen kuvaus. b) Miten viivästys vaikuttaa signaalin amplitudi- ja vaihespektriin?
LisätiedotSuodatus ja näytteistys, kertaus
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Luento 6: Kantataajuusvastaanotin AWGN-kanavassa II: Signaaliavaruuden vastaanotin a Olav Tirkkonen Aalto, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos a [10.6.3-10.6.6;
LisätiedotJATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI
1 JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI Miten tiedonsiirrossa tarvittavat perusresurssit (teho & kaista) riippuvat toisistaan? SHANNONIN 2. TEOREEMA = KANAVAKOODAUS 2 Shannonin 2. teoreema
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 6.3.006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja
LisätiedotPuheenkoodaus. koodekki toimii hyvin myös kohinaiselle puheelle (ja mielellään vielä musiikille ja muille yleisille signaaleille)
Puheenkoodaus Puheenkoodauksella tarkoitetaan puhesignaalin esittämiseen tarvittavan bittimäärän pienentämistä sillä tavalla, että puhesignaalin laatu ja ymmärrettävyys kärsivät mahdollisimman vähän. Puheenkoodauksella
LisätiedotDigitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio
Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,
LisätiedotDynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.
Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!
LisätiedotTuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin
1 1 Vastaa lyhyesti seuraaviin a) Miksi signaaleja ylinäytteistetään AD- ja DA-muunnosten yhteydessä? b) Esittele lohkokaaviona adaptiiviseen suodatukseen perustuva tuntemattoman järjestelmän mallinnus.
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti..005 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja sen
Lisätiedot11. kierros. 1. Lähipäivä
11. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe AD/DA-muuntimet Signaalin digitalisointi Kvantisointivirhe Kvantisointikohina Kytkinkapasitanssipiirit Mitoitus Kontaktiopetusta: 6 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet:
LisätiedotLaskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti
Lisätiedot1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:
Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Päästökaistan maksimipoikkeama δ p =.5. Estokaistan maksimipoikkeama δ s =.. Päästökaistan rajataajuus pb = 5 Hz. Estokaistan rajataajuudet sb = 95 Hz Näytetaajuus
LisätiedotA! Modulaatioiden luokittelu. Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet. ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet Olav Tirkkonen, Jari Lietzen Aalto, Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos A! Modulaatioiden
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu
Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM
1 ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla ignaalinäyteet voidaan eittää & koodata? PULSSIMODULAATIOMENETELMIEN LUOKITTELU Modulaatioenetelät Analogiet Digitaaliet Kantoaaltoodulaatiot
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-100 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 6.4.010 Sivuilla 1- on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
LisätiedotIIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen)..5 Välikoe, ratkaisut Millaisia ongelmia kvantisointi aiheuttaa signaalinkäsittelyssä? Miksi ongelmat korostuvat IIR-suodatinten tapauksessa? Tarkastellaan Hz taajuista
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotSignaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotA B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)
ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät Syksy 5 Tehtävä 3. a) Suoran tapauksessa ratkaistaan kaksi tuntematonta termiä, A ja B, joten tarvitaan kaksi pistettä, jotka ovat pisteet t = ja t =.. Saadaan yhtälöpari
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 5.5.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus
LisätiedotBINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 536A Tietoliienneteniia II Osa Kari Käräinen Sysy 5 Kantataajuusjärjestelmä lähettää ±A -tasoisia symboleita T:n välein. Optimaalinen vastaanotin
LisätiedotSIGNAALITEORIAN JATKOKURSSI 2003
SIGNAALITEORIAN JATKOKURSSI 2003 Harri Saarnisaari University of Oulu Telecommunication laboratory & Centre for Wireless Communications (CWC) Yhteystiedot Luennot Harri Saarnisaari puh. 553 2842 vastaanotto
LisätiedotA/D-muuntimia. Flash ADC
A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 30.1.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
LisätiedotOhjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen
Ohjelmistoradio tehtävät 4 P: Ekvalisointi ja demodulaatio Tässä tehtävässä dekoodata OFDM data joka on sijotetty synknonontisignaalin lälkeen. Synkronointisignaali on sama kuin edellisessä laskutehtävässä.
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Analogisesta digitaaliseksi signaaliksi Signaalin siirtoa helpottavat / siirron
LisätiedotLUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 51357A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 015 Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /(N 0 W) käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotDigitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät, Luento 1 Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet Olav Tirkkonen [Luku 1: Introduction, kokonaisuudessaan] A! OSI-kerrokset Tiedonsiirtojärjestelmiä
LisätiedotLUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 1 (8) Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /N 0 W käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita keskenään. Analyysissä oletettiin AWGN-kanava,
LisätiedotKohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)
Kohina Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N) N on suoraan verrannollinen integraatioaikaan t ja havaittuun taajuusväliin
LisätiedotTiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93
Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon
LisätiedotMitä on signaalien digitaalinen käsittely
Mitä on signaalien digitaalinen käsittely Signaalien digitaalinen analyysi: mitä sisältää, esim. mittaustulosten taajuusanalyysi synteesi: signaalien luominen, esim. PC:n äänikortti käsittely: oleellisen
LisätiedotLuento 8. Suodattimien käyttötarkoitus
Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden
LisätiedotKompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa
Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos
LisätiedotS Signaalit ja järjestelmät
dsfsdfs S-72.1110 Työ 2 Ryhmä 123: Tiina Teekkari EST 12345A Teemu Teekkari TLT 56789B Selostus laadittu 1.1.2007 Laboratoriotyön suoritusaika 31.12.2007 klo 08:15 11:00 Esiselostuksen laadintaohje Täytä
Lisätiedot12. Laskostumisen teoria ja käytäntö
12.1. Aliakset eli laskostuminen ja näytteistys 12. Laskostumisen teoria ja käytäntö Monet seikat vaikuttavat kuvien laatuun tietokonegrafiikassa. Mallintamisesta ja muista tekijöistä syntyy myös artefakteja,
LisätiedotA / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )
A / D - MUUNTIMET A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter ) H. Honkanen Muuntaa analogisen tiedon ( yleensä jännite ) digitaalimuotoon. Lähtevä data voi olla sarja- tai rinnakkaismuotoista.
Lisätiedotspektri taajuus f c f c W f c f c + W
Kaistanpäästösignaalit Monet digitaaliset tiedonsiirtosignaalit ovat keskittyneet jonkin tietyn kantoaaltotaajuuden f c ympäristöön siten, että signaali omaa merkittäviä taajuuskomponetteja vain kaistalla
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen
Lisätiedot521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I
1 521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I KURSSI ANALOGISEN TIEDONSIIRRON PERUSTEISTA KARI KÄRKKÄINEN Tietoliikennetekniikan osasto, huone TS439 kk@ee.oulu.fi, puh: 029 448 2848, http://www.ee.oulu.fi/~kk/ https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/521357a/etusivu
Lisätiedot8. Kuvaustekniikat. Tämän kuvauksen esittäminen ei ole kuitenkaan suoraviivaista. Niinpä se käydään läpi kaksivaiheisena
8. Kuvaustekniikat Tietokonegrafiikassa hyödynnetty termi tekstuuri on oikeastaan hieman kehno, sillä se on jossakin määrin sekoittava eikä tarkoita pinnan pienimittakaavaisen geometrian käsittelyä sanan
LisätiedotDIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM 521357A Tietoliikennetekniikka I Oa 21 Kari Kärkkäinen DELTAMODULAATIO M 2 M koodaa näytteen ± polariteetin omaavaki binääripuliki. Idea perutuu ignaalin m(t muutoken
LisätiedotMULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM Tietoliikennetekniikka I 521357A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää eri lähteistä tulevia toisistaan riippumattomia
LisätiedotDigitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet. OSI-kerrokset
A! Aalto University Comnet ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät, Luento 1 Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet Olav Tirkkonen [Luku 1: Introduction, kokonaisuudessaan] A! OSI-kerrokset Tiedonsiirtojärjestelmiä
LisätiedotTL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Audiosignaalit (ver 1.0) Jyrki Laitinen
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Audiosignaalit (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab- ja SPDemo-ohjelmistoja käyttäen. Kokoa
LisätiedotSuodinpankit ja muunnokset*
Suodinpankit ja muunnokset* Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Spanias et al. Audio signal processing and coding. Wiley & Sons Smith, Spectral audio signal processing, online
LisätiedotDigitaalinen Audio & Video I
Digitaalinen Audio & Video I Johdanto Digitaalinen audio Psykoakustiikka Äänen digitaalinen esitys Monikanavaääni ja äänen digitaalinen siirto Digitaalinen kuva Diskreetti kosiinimuunnos JPEG 1 Johdanto
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia
LisätiedotSGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset Välikoe Heikki Huttunen
SGN-5 Signaalinkäsittelyn sovellukset Välikoe.. Heikki Huttunen Tentissä ja välikokeessa saa käyttää vain tiedekunnan laskinta. Tenttikysymyksiä ei tarvitse palauttaa. Sivuilla - on. Sivuilla 4-6 on. Vastaa
Lisätiedot