4. PDH ja SDH. 4.1 PDH (Plesiokroninen digitaalinen hierarkia)
|
|
- Aapo Pesonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4. PDH ja SDH 4.1 PDH (Plesiokroninen digitaalinen hierarkia) Edellä on tarkasteltu lähinnä vain yhden puhekanavan analogisen signaalin muuttamista PCM-signaaliksi ja sen purkamista takaisin analogiseen muotoon PCM-tekniikan perusjärjestelmä (Euroopassa) on suunniteltu siirtämään 30 puhekanavaa aikajakoisesti samalla siirtotiellä kutakin puhekanavan signaalia käsitellään edellisen luvun periaatteiden mukaisesti PCM-verkossa suuremmat siirtonopeudet muodostetaan aikajakokanavoimalla tietty määrä alemman hierarkiatason (eli pienempinopeuksisia) signaaleja PDH:ssa on standardoitu siirtojärjestelmien kanavahierarkia PDH tarkoittaa perus PCM-hierarkiaa, jossa suurin siirtonopeus on 565 Mbit/s Ongelmat: jos halutaan liittyä siirtotielle matkan varrella, joudutaan purkamaan koko hierarkia liitettävälle tasolle saakka lähes kaikki kapasiteetti käytetään puhekanavien siirtoon, jolloin verkon hallintaa varten täytyy rakentaa erillinen järjestelmä 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 208
2 Perusjärjestelmä (1. taso) yhteen näytteenottokierrokseen (125 µs) sisältyvät aikavälit muodostavat kehyksen (frame), johon sisältyvät aikavälit numeroidaan kehysrakenne sisältää 32 kpl 8-bittistä aikaväliä 30 aikaväliä puhekanaville (TS ja TS ) 1 synkronointiaikavälin (TS 0, kehyslukitus ja kaukopään hälytykset, ks. taulukko) 1 merkinantoaikavälin (TS 16) kanavakohtainen merkinanto (ks. taulukko 3.28.) nykyään merkinanto siirretään yhteiskanavamerkinannon (YKM) sanomaliikenteenä yleensä aikavälissä 16 kanavakohtaisesta merkinannosta johtuen perintönä ylikehysrakenne siirtonopeus 2048 kbit/s USA:ssa alimman tason järjestelmässä on 24 kanavaa ja siirtonopeus 1,544 Mbit/s 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 210
3 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Mbit/s johtosignaalin kehyslukituksen varmistamista ja siirtovirheiden tarkkailua varten käytetään CRC-tarkistusta yhteyden lähetys- ja vastaanottopäissä samanlaiset siirtorekisteriketjut lähetyspuolen rekisterissä lasketaan bittivirran sisällön perusteella jokaista 2048 bittiä kohti 4-bittinen CRC-tarkistussana, jotka lähetetään jokaisen kehyksen aikavälin TS0 ensimmäisessä bitissä vastaanotin saa tarkistussanan, mutta laskee myös itse vastaavan tiedon uudelleen ja jos sanat täsmäävät, on siirto erittäin todennäköisesti virheetön matemaattisesti CRC-tarkistus tarkoittaa menetelmää, jolla bittijono muokataan sellaiseen muotoon, että se on jaollinen tietyllä polynomilla vastaanottopäässä bittijono jaetaan samalla polynomilla ja jos jakojäännös on nolla, on vastaanotto virheetön 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 212
4 siirtovirheiden tarkkailuun käytetään lisäksi koodivirheiden (esim. HDB3) seurantaa koodivirheiden määrästä päätellään todennäköinen BER BER 10-5 aiheuttaa ns. B-hälytyksen (käytännössä huomautus huonontuneesta signaalista) BER 10-3 aiheuttaa A-hälytyksen, jolloin liikenne voidaan katkaista mikäli signaali on liian huono (katkaisurajan kriteerien alapuolella) tai esimerkiksi puuttuu kokonaan, lähetetään linjalle AIS-signaali (jatkuva 1- pulssijono) AIS:n vastaanottaminen kertoo, että vika on paikallistettu jo muualle kuin tulevaan johto-osuuteen 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 214
5 PDH:n kanavahierarkia ylemmän tason siirtonopeus 4 * alemman tason siirtonopeus johtuu synkronointitiedon lisäämisestä ja nopeuserojen tasauksesta 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR SDH (Synkroninen digitaalinen hierarkia) Käytössä nykyisin kaikilla televerkon runkoyhteyksillä Pohjana SDH:lle on perus-pcm-tekniikka SDH:lle on määritelty nopeuksia jopa lähes 10 Gbit/s asti Perustuu SONET-standardiin (Synchronous Optical Network) SDH-verkko ei tarjoa mitään palveluita, vaan muodostaa perustan palveluiden toteuttamiselle. Se soveltuu nopeiden siirtoverkkojen toteuttamiseen ja on ylempien tasojen kannalta läpinäkyvä (transparent) ITU standardoi SDH:n (G.707) suositusten tarkoitus optiset tiedonsiirtoyhteydet piti saada yhteensopiviksi verkon valvonta, huolto ja hallinta piti hoitaa SDH:n avulla tarvittavien erilaisten laitteiden lukumäärän minimointi soveltuminen erilaisiin tarkoituksiin (pienet alueverkot, suurikapasiteettinen runkoverkko, ATM, IP, PCM, ) 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 216
6 Esimerkki siirtoverkosta 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 217 PDH:n ja SDH:n erot PDH siirtoyhteyksien lisääminen tai poistaminen matkan varrella on vaikeaa ja vaatii paljon laitteita siirtolaitteiden hallinta ja valvonta vaatii erillisen järjestelmän, manuaaliset ristikytkennät suurin nopeus 565 Mbit/s jäykkä kanavakapasiteetti SDH voidaan joustavasti lisätä ja vähentää alinopeuksia jopa kanavatasolla siirtolaitteiden hallinta on integroitu osaksi järjestelmää, tietokoneohjatut kytkennät suurin nopeus 9,9 Gbit/s joustava siirtokapasiteetti, voidaan siirtää monenlaisia signaaleja 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 218
7 SDH:n kanavointirakenne SDH perustuu synkronisiin siirtokehyksiin STM-N Määritellyt nopeudet: 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 219 Ylemmän tason nopeus on aina suoraan alemman tason monikerta, koska alisignaalien nopeuserojen kompensoimiseen tarvittavat tasausbitit on jo valmiiksi sisällytetty SDH-siirtokehyksiin Korkeamman tason siirtokehys muodostuu tavulomittamalla neljä alemman tason siirtokehystä. Tällöin lähetetään aina vuorotellen yksi tavu kunkin alemman tason kehysrakenteesta STM-kehyksen jokainen tavu vastaa yhtä 64 kbit/s kanavaa 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 220
8 SDH:n kehysrakenne STM-1 -kehyksen rakenne siirto-otsikko SOH, 9 tavua x 9 riviä STM-1 -hyötykuorma 261 saraketta x 9 riviä Hyötykuorma vastaa 2349 kpl 64 kbit/s kanavaa SONET ja SDH sovitettu yhteen: kolme STS-1 -signaalia (SONET) muodostaa yhden STM-1 -kehyksen. Kehyksen toistoväli 125 µs siirtokehykseen voidaan suoraan kanavoida sekä eurooppalaisen että amerikkalaisen standardin mukaiset PDH-nopeudet (ns. mapitus) kehyksistä voidaan suoraan purkaa jopa yksittäinen kanava, koska jokaisen kanavan paikka on tarkasti tiedossa SDH-tekniikka on yhteensopiva laajakaistaverkoissa käytetyn asynkronisen toimintamuodon (ATM) ja Internet-protokollan (IP) kanssa. ATM ja IP ovat pakettikytkentäisiä. 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 221 Esimerkki STM-4 kehysrakenteen muodostamisesta 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 222
9 Otsikkoalue siirto-otsikko SOH sijaitsee STM-1 -kehyksen 9 ensimmäisessä sarakkeessa (3 ensimmäistä ja 5 viimeistä) RSOH (jännevälin siirto-otsikko) käsittää STM-1 kehyksen yhdeksän ensimmäisen kolumnin kolme ensimmäistä riviä MSOH (johtovälin siirto-otsikko) puolestaan käsittää STM-1 kehyksen yhdeksän ensimmäisen kolumnin rivit 5-9 SOH sisältää tavut esimerkiksi bittivirheiden monitorointiin, verkonhallintaan, suojattuihin kanaviin ja tulevaisuuden laajennuksiin 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 223 NNI-NNI -väli kuvaa päätekanavointilaitteen ja ristikytkentälaitteen välistä johtoväliä. tällaisen välin päätepisteissä puretaan, tarkastetaan ja kootaan uudelleen koko siirtootsikko (MSOH ja RSOH) johtovälillä voi sijaita myös toistimia kehyksen saapuessa toistimeen tarkastus tehdään vain jännevälin siirto-otsikolle (RSOH) reittiväli muodostuu kahden verkon läpi yhteyden muodostavan päätekanavointilaitteen (kuvassa SM) välille päätekanavointilaitteessa muodostetaan tai puretaan siirto-otsikon lisäksi STM-1 kehysten VC-4 POH. 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 224
10 Jokaisella hyötykuormalla on lisäksi oma reittiotsikkonsa (POH), jota käytetään hyötykuorman päästä-päähän -monitorointiin STM-1 -kehyksen otsikkoalueen 4. rivi on varattu AU-osoittimille ja hyötykuormien nopeuserojen tasaukseen. Osoittimien avulla annetaan tieto, mistä hyötykuorma alkaa. Erilaisten signaalien sovittamista SDH-järjestelmään kutsutaan mapitukseksi 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 225 Reittiotsikko, POH(Path Overhead) POH:ta (VC-4:n reittiotsikko) käytetään laadun tarkkailemiseen sekä siitä saadaan selville käytetyn kontin tyyppi 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 226
11 MSOH (Multiplexer Section Overhead) MSOH:n kautta menee tietoa pariteetin tarkastamisesta, varareitityksestä, siinä on sekä data- että äänikanava ja siihen kuuluvat irtonaisesti AU-pointterit 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 227 RSOH (Regenerator Section Overhead) RSOH:n tärkein tehtävä on kehyksen kohdistaminen siinä on myös erilaisia kanavia datalle ja puheelle sekä pariteettitarkistus 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 228
12 Mapitus 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 230
13 Eurooppalainen ja Yhdysvaltalainen kanavointirakenne poikkeavat hieman toisistaan. Edellisen sivun kuvassa näkyvät molemmat kanavointirakenteet. AUG:stä lähtevä alempi haara on SONET:in mukainen kanavointirakenne ja ylempi haara ETSI:n mukainen kanavointirakenne. SONET- ja SDH-järjestelmien yhteensovitus tapahtuu nopeudella 155,52Mbit/s Kontti (container, C): Plesiokroninen signaali, jonka taajuutta on kasvatettu bittipohjaisella positiivisella tasauksella, jolloin siitä voidaan tehdä synkroninen. Tasausbittejä ei käytetä enää tämän vaiheen jälkeen. Virtuaalikontti (Virtual container, VC): Kontti + apukanava POH. Tämä paketti muodostaa SDH-verkossa läpinäkyvän kanava eli hyötykuoren VC-4:llä lähetetään signaalikapasiteetin perustaso eri solmujen välillä SDH-verkossa. Yksittäiset alijärjestelmäsignaalit muodostetaan VC-4:n "sisälle". VC-4:ä koostuu hyötykuormasta (C-4) ja reittiotsikosta (POH). POH sijaitsee VC-4:n ensimmäisessä sarakkeessa. POH sisältää hälytystietoja, huoltotietoja ja vaadittavaa reititystietoa päästä-päähän yhteyksille. VC-4:än hyötykuorma-alue tukee alijärjestelmäsignaalien siirtoa. VC-4:n hyötykuorma koostuu 260 sarakkeesta ja yhdeksästä rivistä, jolloin yhteiskapasiteetiksi tulee 2340 tavua. Näin muodostuu 149,76 Mbit/s kapasiteetti, mikä on suunniteltu tukemaan erityisesti 140 Mbit/s järjestelmän siirtoa. 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 231 TU (Tributary unit): Virtuaalikontti + hyötykuorman osoitin. Hyötykuorman osoittimella osoitetaan VC:n sijainti TU:n sisällä TUG (Tributary unit group): TU-ryhmä. Useampia TU-yksiköitä paketoitu yhteen. AUG (Administrative unit group): AU-4 ja sen osoitin muodostavat yhdessä AUG:n. STM-1 kehyksen hyötykuorma sijaitsee AU-4:ssä. AU-4 sisältää yhden VC-4:n. AU (Administrative unit): VC + hyötykuorman osoitin. AU:n ja TU:n erona on se, että AU voidaan suoraan ristikytkeä sitä kuljettavien STM-1:n välillä. 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 232
14 Alemman tason hyötykuori kytketään ylemmän tason hyötykuoreen osoittimilla. Osoitintasaus: Hyötykuoret eivät ole sidottuja STM-1 -kehyksen nopeuteen, vaan ne voivat liukua kehyksen sisällä. Osoitinlaskennalla huolehditaan hyötykuoren alkukohdan kulloisestakin sijainnista. Kun siirrettävällä hyötykuorella on pienempi taajuus kuin STM-1:llä, synkronisuuden säilyttämiseksi on lisättävä tavuja (merkityksettömiä). Kyseessä on positiivinen tasaus esimerkkinä TU12-kanavointi (ks. mapitussivu) VC-4:ään kanavoidaan kolme TUG-3:a. TUG-3:een puolestaan kanavoidaan seitsemän TUG-2:a, johon puolestaan kanavoidaan kolme TU-12:a => yhteen STM-1 kehykseen mahtuu siis 63 TU-12:a jotta kaikki PDH-järjestelmän mukaiset signaalit voitaisiin siirtää STM-1 kehyksessä, niin aliyksikköryhmille on annettu "ylimääräisiä" sarakkeita seuraavan sivun kuvassa näkyy esimerkkinä TU-12 rakenne ja siihen sovitettu plesiokronisen hierarkian mukainen 2 Mbit/s signaali 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 234
15 SDH-laitteet SDH-laitteet voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat toistimet eivät muuta vastaanottamansa kehyksen sisältöä. Ne toimivat vahvistimina regeneroiden STM-N -signaaleja. Toisessa ryhmässä ovat laitteet, jotka suorittavat varsinaiset SDH-verkon toiminnot. Esimerkki STM-1 -päätekanavointilaitteesta päätekanavointilaitteet kanavoivat STM-1-tasolla 63 plesiokronista 2 Mbit/s signaalia STM-1-kehykseen ja vastaavasti purkavat STM-1-kehysrakenteen 2 Mbit/s signaaleiksi 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 235 Haaroitinlaitteilla voidaan päästä käsiksi jokaiseen 2 Mbit/s -signaaliin ilman, että koko kanavointia tarvitsee purkaa. STM-1 haaroitinlaitteella voidaan solmusta lähtevään STM-1-signaaliin lisätä 2 Mbit/s -signaaleja tai vastaavasti solmuun tulevasta STM-1-signaalista voidaan pudottaa pois maksimissaan 63 kappaletta 2 Mbit/s -signaaleja. Esimerkki STM-1 -haaroitinlaitteesta 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 236
16 Ristikytkentälaitteilla voidaan 2 Mbit/s -signaalit kytkeä vapaasti haluttuihin suuntiin ja solmuun voi liittyä erilaisia kombinaatioita STM-4, STM-1, STM-1E ja 2M -signaaleista Esimerkki ristikytkentälaitteesta 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 237 ATM ATM (Asynchronous Transfer Mode) on nopeaa pakettimuotoista tiedonsiirtoa. Asynkroninen tarkoittaa tässä sitä, että eri pakettien kulkuaika verkossa voi vaihdella riippuen verkon kuormitustilanteesta. ATM-paketti eli solu koostuu 53 tavun mittaisesta vakio-kokoisesta yksiköstä. 5 tavua on varattu otsikolle ja 48 tavua siirrettävälle informaatiolle. ATM hyödyntää SDH-siirtotekniikkaa. Se voi käyttää pohjana muitakin tekniikoita, mutta parhaiten sen edut tulevat esiin SDH:n kanssa. ATM:aa voidaan käyttää sekä televerkkojen runkoyhteyksillä että lähiverkoissa ja niiden yhdistämisessä. 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 238
17 Lähde: Voipio-Uusitupa, Tietoliikenneaapinen Solun pituus 53 tavua, joista 5 varattu otsikolle 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 239 Tunnisteet paikallisia ja korvataan aina uusilla paikallisilla tunnisteilla ATMverkon solmuissa GFC (osassa soluista); käytetään ohjaukseen alussa ja lopussa verkon ja päätelaitteen rajapinnassa, muuten tila polkutunnisteen käytössä Polkutunniste (VPI); käytetään kytkemään ryhmä yhteyksiä yhtenäisesti ATMkeskusken läpi Yhteystunniste (VCI); sen perusteella tiedetään, mihin yhteyteen solu kuuluu HEC; otsikkokentän virheentarkistus Lisäksi otsikkokentässä yksittäisiä bittejä (esim. CLP eli hävikkiprioriteettikenttä) 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 240
18 Valokuidulla ATM:n perusnopeudet ovat 155 ja 622 Mbit/s. ATM on yhteydellinen tiedonsiirtotapa, koska siirron alkaessa yhteyden molempien osapuolten välille luodaan kiinteä yhteys. Yhteydelle ei kuitenkaan varata jatkuvasti samaa kapasiteettia, minkä vuoksi sitä sanotaan virtuaaliseksi. ATM-järjestelmä koostuu nopeista kytkentäsolmuista, joihin verkon asemilla on yleensä valokuituyhteys. AAL (ATM Adaptation Layer) sovittaa erilaiset informaatiomuodot ATMsiirrolle sopiviksi eli muuttaa signaalin ATM-soluiksi tai päinvastoin. 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 241 Yhteyden muodostuminen Ennen varsinaista tiedonsiirtoa lähettäjä lähettää verkkoon yhteydenmuodostussolun, joka etsii tiensä verkon läpi sol-multa toiselle. Vastaanottajan lähettämä kuittaussolu palaa samaa reittiä takaisin ja aktivoi yhteyden varrella olevat ATM-solmut. Jokaiseen soluun ei tarvitse liittää täyttä osoitetta, vaan solu lähetetään ensimmäiselle reitin varrella olevalle solmulle. Solmu tunnistaa solut ja lähettää ne edelleen. synkronisen signaalin yhteydessä ATM voi aiheuttaa viiveongelmia lisäpaketoinnin takia 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 242
19 ATM solujen sovitus STM-1 kehykseen ATM solujen sovitus tehdään suoraan virtuaalikonttiin (VC-n). Esimerkkinä VC-4 ja VC-3 virtuaalikontteihin toteutettu sovitus AU- ja TU -osoittimissa on bitit ilmaisemaan niin sanottu ketjutettu rakenne (concatenated structure), jolloin perättäisten kehysten virtuaalikonttien hyötykuorman katsotaan kuuluvan yhteen suurempaan kokonaisuuteen. Näin saadaan poistettua kehysrakenteen aiheuttamat rajat ATM solujen siirrolle, koska ATM-solut eivät mene tasan virtuaalikonttien hyötykuorman tavujen määrän suhteen. 25-Feb-04 Siirtotekniikka / JPR 243
SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD
SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.
LisätiedotLUETTELO KUVISTA... IV LUETTELO TAULUKOISTA...V LYHENNE- JA KÄSITELUETTELO... VI
LUETTELO KUVISTA... IV LUETTELO TAULUKOISTA...V LYHENNE- JA KÄSITELUETTELO... VI 1. JOHDANTO... 1 1.1 PDH - PLESIOKRONINEN DIGITAALINEN HIERARKIA... 1 1.2 SDH:N KEHITTÄMINEN... 2 1.3 SDH:N PERUSSTANDARDIT...
LisätiedotPCM (Pulse Code Modulation)
PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)
LisätiedotPCM (Pulse Code Modulation)
PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)
LisätiedotT1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet
Yleensä tasoja on 256 kappaletta => 8 bittiä PCM (Pulse Code Modulation) 7 111 Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä
LisätiedotTiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite
Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...
LisätiedotPiirikytkentäiset kytkentäkentät. Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä
Piirikytkentäiset kytkentäkentät Mitä ja miksi Aikakytkentä Tilakytkentä Analogiat Tila-tila Aika-tila AA AT TA TT Rka/ML -k000 Tiedonvälitystekniikka I 4 - Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä PCM30
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotTVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
LisätiedotPuhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi
Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM ~ Pulse Code Modulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8,
LisätiedotKanavointi ja PCM järjestelmä. Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle
Kanavointi ja PCM järjestelmä Kanavointi PCM ~ Pulse Code Modulation Näytteenotto Kvantisointi Lineaarinen Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC4 -ylikehys PCM 3, PCM, PCM
LisätiedotPuhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi
Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM~PulseCodeModulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8, PCM
LisätiedotLangallinen puhelinverkko. Puhelinverkko. Päätelaite. Analoginen tilaajaverkko. Kanavointi. Puheen PCM-koodaus
Langallinen puhelinverkko Puhelinverkko Kirja sivut 97-144, 445-530 Puhelinverkko on yli sata vuotta vanha rakennelma Voidaan pitää maailman suurimpana koneena Erittäin standardoitu ja säännelty Yhteiskunnan
LisätiedotPuhelinverkko. Kirja sivut 97-144, 445-530
Puhelinverkko Kirja sivut 97-144, 445-530 Langallinen puhelinverkko Puhelinverkko on yli sata vuotta vanha rakennelma Voidaan pitää maailman suurimpana koneena Erittäin standardoitu ja säännelty Yhteiskunnan
LisätiedotKanavointi ja PCM järjestelmä
Kanavointi ja PCM järjestelmä Kanavointi PCM ~ Pulse Code Modulation ƒ Näytteenotto ƒ Kvantisointi y Lineaarinen y Epälineaarinen ƒ Kvantisointisärö TDM-kanavointi ƒ PCM 0, PCM 0, PCM 80, PCM 90 Rka/ML
LisätiedotPiirikytkentäiset kytkentäkentät
Piirikytkentäiset kytkentäkentät Mitä ja miksi Tilakytkentä Aikakytkentä Analogiat Tila-tila Aika-tila Kaksiportaiset kytkentäkentät AA AT TA TT Rka/ML -k00 Tiedonvälitystekniikka I 4 - Kurssin kuva välitysjärjestelmästä
LisätiedotKiinteät televerkot. Sisältö: 1. Yleistä televerkosta 2. PDH- ja SDH-tekniikat 3. ISDN 4. xdsl. Sisältö:
Kiinteät televerkot Sisältö: 1. Yleistä televerkosta 2. PDH- ja SDH-tekniikat 3. ISDN 4. xdsl 30.8.2005 Tietoliikennejärjestelmät / JPR 1 Sisältö: 1. Yleistä televerkoista standardointi tietoliikenneverkot
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
Lisätiedotnykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotProtokollien yleiset toiminnot
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden
Lisätiedotxdsl Operaattorihinnasto
1. Alajärven Puhelinosuuskunnan xdsl -operaattorilaajakaistayhteydet... 2 1.1 xdsl -yhteyksien tuotekuvaus... 2 1.2 Tuotteiden toimitusaika... 3 1.3 Tuotteiden hinnoittelu... 3 1.3.1 ATM/ETHERNET-alueverkon
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia
Lisätiedot1. B-ISDN: PROTOKOLLAT
1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1980- luvun alkupuolella käynnistettiin kehitystyö, jonka päämääränä oli siirtyä erillisverkoista monipalveluverkkoihin. Perinteisesti eri käyttötarkoitusta varten oli suunniteltu
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotLaajaverkot (WAN) Puhelinverkko. runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi
Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi Kanavointi (multiplexing) Kanavointi (tai limitys) runkolinja yhteiskäytössä 24.1.2001
LisätiedotKanavointi (multiplexing)
Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi Kanavointi (multiplexing) Kanavointi (tai limitys) runkolinja yhteiskäytössä 24.1.2001
LisätiedotKanavointi (multiplexing) Laajaverkot (WAN) T1 Carrier CCITT PCM. E1 (2.048 Mbps)
Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi Kanavointi (multiplexing) Kanavointi (tai limitys) runkolinja yhteiskäytössä 24.1.2001
LisätiedotReititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP
Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen
LisätiedotTiedonvälitystekniikka 1
Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SE 323 ke 10-12 Assistentti: Erikoistutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...
LisätiedotNopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko
TTKK, MuIticast Oy Terveydenhuollon ATK-päivät Oulu, hotelli Vaakuna 16-17.5.1994 Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko Mika Uusitalo Mika.Uusitalo@cc.tut.fi 931 / 3162429 Esityksen sisältö
LisätiedotTietoliikennetekniikka
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ ALUEVERKON UUDISTAMINEN Työn tekijä: Sammy Loitto Työn valvoja: Jouko Kurki Työn ohjaaja: Mika Nysten Työ hyväksytty:..
Lisätiedot1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu
LisätiedotALUEVERKON LAAJENTAMINEN TELIASONERA FINLAND OYJ:LLE
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka ALUEVERKON LAAJENTAMINEN TELIASONERA FINLAND OYJ:LLE Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi insinöörin
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
LisätiedotNimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin
1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,
Lisätiedot1. ISDN FYYSINEN KERROS
. ISDN FYYSINEN KERROS OSI-mallin mukaisen fyysisen kerroksen tehtäviin ISDN:ssä kuuluu laitteiden aktivointi, digitaalisen tiedon linjakoodaus, full-duplex tiedonsiirto B- ja D-kanavilla sekä ko. kanavien
LisätiedotDNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS
TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön
LisätiedotLiikenneteoriaa (vasta-alkajille)
Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Analogisesta digitaaliseksi signaaliksi Signaalin siirtoa helpottavat / siirron
LisätiedotAnvia Telecom Oy. Operaattori DSL Kuitu Palvelukuvaus
eleoperaattoripalvelut Anvia elecom Oy Operaattori DSL uitu Voimassa alkaen toistaiseksi Anvia Operaattori DSL uitu 2(5) leistä Operaattori DSL uitu -liittymä sisältää ADSL/-liittymän, liitännän Anvian
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
LisätiedotSM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje
SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Tiedonsiirtoosoite... 4 Tiedonsiirtonopeus... 4 Tiedonsiirron pariteetti...
LisätiedotPaikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto
Paikallistason kiinteät yhteydet Palvelukuvaus ja hinnasto Voimassa 1.7.2013 alkaen toistaiseksi Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT) tarjoaa voimassa olevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti toisille
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotViestinnän tulevaisuus
Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotTiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta
Tiedon koodaus signaaliin Sinifunktio bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi perusesimerkki jaksollisesta funktiosta A f φ
LisätiedotTiedon koodaus signaaliin
Tiedon koodaus signaaliin bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi Sinifunktio perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t)
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotSM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje
SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...
LisätiedotMääräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA.
1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on
LisätiedotTiedon koodaus signaaliin
Tiedon koodaus signaaliin bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi Sinifunktio perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t)
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotSisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET...
KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden
LisätiedotOtto Alhava LM Ericsson
8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Otto Alhava LM Ericsson otto.alhava@ericsson.fi 20.8.2003 2003, Otto Alhava Sisältö Luento 4 a) ATM ja Frame Relay b) ISDN,POTS,PSTN ja SDH 20.8.2003 2003, Otto
LisätiedotPALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU
24.06.2009 1(6) PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU 24.06.2009 1 24.06.2009 2(6) 1. YLEISTÄ... 3 2. ADSL -LIITTYMÄ... 3 3. VERKKOJEN YHTEEN LIITTÄMINEN... 3 4. PÄÄTELAITTEET...
LisätiedotVuonohjaus: ikkunamekanismi
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotKiinteät televerkot. Sisältö: 0. Johdanto tietoliikenteeseen 1. Yleistä televerkosta 2. PDH- ja SDH-tekniikat 3. ISDN 4. xdsl.
Kiinteät televerkot Sisältö: 0. Johdanto tietoliikenteeseen 1. Yleistä televerkosta 2. PDH- ja SDH-tekniikat 3. ISDN 4. xdsl 18.8.2008 Tietoliikenteen perusteet / Rontu 1 Sisältö: 0. Johdanto tietoliikenteeseen
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotAnvia Oyj. Operaattori DSL Kuitu Palvelukuvaus. Voimassa 1.10.2012 alkaen toistaiseksi
Anvia Oyj Operaattori DSL uitu Palvelukuvaus Voimassa alkaen toistaiseksi Anvia Operaattori DSL uitu palvelukuvaus 2(6) SSÄLLSLUEELO 1 LESÄ...3 2 DSL OPERAAORUOE UU...3 2.1 LMÄRHMÄOHAE VLA...4 2.2 LMÄOHAE
LisätiedotÄänekoski Laajakaista Kaikille 2014
Äänekoski Laajakaista Kaikille 2014 Teliasonera/Seppo Kuusisto /Relation/Identifier 0.1 Draft Äänekoski 2013 rakennetut ja 2014 rakennettavat rungot 50 % Vuonna 2014 rakennettava osuus liittymiä tarjotaan
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 Vasteaika... 4 2.4 IP- osoitteet...
LisätiedotTeleverkon synkronointi
Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä
LisätiedotLPOnet Oy Ab Operaattori DSL -tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.6.2015 alkaen toistaiseksi
VIITE: Alv 0 % 1/ 11 LPOnet Oy Ab Operaattori DSL -tuotekuvaus ja hinnasto voimassa 1.6.2015 alkaen toistaiseksi VIITE: Alv 0 % 2/ 11 SISÄLLYSLUETTELO: 1. LPOnet Oy:n Operaattori DSL laajakaistayhteydet
LisätiedotCLICKTRONIC VÄLIJOHDOT
CR70399 CR70401 CR70402 CR70403 CR70404 CR70405 CR70407 CR70408 7, 1 CR70465 CR70467 CR70468 CR70469 CR70470 CR70471 CR70473 CR70474 7, 1 Antennikaapeli (IEC-uros/IEC-naaras) antenni- tai kaapelivastaanottimien
LisätiedotCreated by Neevia docuprinter LT trial version http://www.neevia.com Created by Neevia docuprinter LT trial version
KUVAUS 1 (7) VAKKA-SUOMEN PUHELIN OY:N ETHERNET DSL OPERAATTORITUOTE PALVELUKUVAUS 1.6.2008 Created by Neevia docuprinter LT trial version KUVAUS 2 (7) 1 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n Operaattori Ethernet
Lisätiedot1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...
Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS
LisätiedotTekstinkäsittely 1. Peruskäyttö. Tietotekniikan perusteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Vesa Ollikainen
Tekstinkäsittely 1 Peruskäyttö Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman esittely Tekstinkäsittelyprosessi Tekstin
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 6 To Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 6 To 28.3.2019 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 6 To 28.3.2019 2/30 B-puu 40 60 80 130 90 100
LisätiedotDatatähti 2019 loppu
Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio
LisätiedotInternet Protocol version 6. IPv6
Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista
LisätiedotNOVAPOINT Soundings Editor 3.3
NOVAPOINT Soundings Editor 3.3 CivilPoint Oy 06/2017 2(17) MATERIAALIN TEKIJÄNOIKEUDET, CIVILPOINT OY Civilpoint tarjoaa koulutuksia käyttämällä omia koulutusaineistojaan ja menetelmiään. Kaikki oikeudet
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit
Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja
LisätiedotSisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET...
KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden
LisätiedotTUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013
Sivu 1/5 TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Blue Lake Communication Oy (myöhemmin BLC) tarjoaa toiselle teleyritykselle (myöhemmin Operaattoriasiakas) tuotteita ja palveluja HMV
LisätiedotAnvia Oyj. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus. Voimassa 1.3.2013 alkaen toistaiseksi
Anvia Oyj Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus Voimassa alkaen toistaiseksi 2(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 PALVELUN TOTEUTUS... 3 2.1 RUNKOVERKON ETHERNET LIITÄNTÄ... 4 2.2 ALUEVERKON ETHERNET -LIITTYMÄ...
LisätiedotIntegrated Services Digital Network
Integrated Services Digital Network Kertaus ISDN-liittymä rakenne rajapinnat fyysinen taso ISDN merkinanto verkko- ja telepalvelut kerros 1 kerros 2 kerros 3 Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka I 4-1 Kertaus
LisätiedotSISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9
SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotBL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut
BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut Sekvenssilogiikka Kombinatooristen logiikkapiirien lähtömuuttujien nykyiset tilat y i (n) ovat pelkästään riippuvaisia
LisätiedotHarjoituksen sisältö ja tavoitteet
Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit Harjoitus 3/01: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoitelu Klaus Nieminen Harjoituksen sisältö ja tavoitteet Aiheena: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoittelu Rajaus: Tilaajan
LisätiedotLangattomat lähiverkot. Matti Puska
Langattomat lähiverkot 1 FWL 2 FWL Salaus Radioaaltojen etenemistä ei voida rajoittaa vain halutulle alueelle. Liikenteen salauksen tavoitteena on turvata radiotiellä siirrettävien sanomien ja datan yksityisyys
LisätiedotKYMP OY. Tukkutason siirtoyhteyspalvelut
KYMP OY Tukkutason siirtoyhteyspalvelut 2 (12) Sisältö 1. SIIRTOYHTEYSTUOTTEET... 3 1.1. TOIMITETTAVAT SIIRTOYHTEYSTUOTTEET:... 3 2. TUOTTEIDEN YLEISET OMINAISUUDET... 4 2.1 ASENNUKSEN TOIMITUSAIKA...
LisätiedotAnvia Telecom Oy. Alueverkon Ethernet Palvelukuvaus
Teleoperaattoripalvelut Anvia Telecom Oy Alueverkon Ethernet Voimassa 20.2.2017 alkaen toistaiseksi Anvia Telecom Oy Anvia Telecom Ab Silmukkatie 6, 65100 Vaasa Cirkelvägen 6, 65100 Vasa Puhelin/Telefon
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotHitaiden sarjaliikenneyhteyksien toteutus pakettiverkoissa
Jani Sirpoma Hitaiden sarjaliikenneyhteyksien toteutus pakettiverkoissa Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin
LisätiedotMÄÄRÄYKSEN 26 PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN DIGITAALISEN PUHELINVERKON SYNKRONOINNISTA
26.6.2008 MÄÄRÄYKSEN 26 PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN DIGITAALISEN PUHELINVERKON SYNKRONOINNISTA MPS 26 Viestintävirasto MPS 26 1 (5) SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 1.1 MÄÄRÄYKSEN LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA...
Lisätiedot