Miten minä ymmärrän ergonomian ja miten se näkyy toiminnassamme

Transkriptio

1 Miten minä ymmärrän ergonomian ja miten se näkyy toiminnassamme TkT Arto Reiman, Suomen ergonomiayhdistyksen kevätseminaari

2 Työtieteen tutkimusta ja kehittämistä vuosikymmenten aikana 2

3 (Organisaatio)ergonomialle keskeinen työjärjestelmäteoria taustalla Ergonomia on työjärjestelmien optimointia 3 Katso, esim: Väyrynen, S Työjärjestelmään ja työvälineisiin liittyvät näkökohdat kuormittavuuden hallinnassa. Teoksessa: Kantolahti, T. & Tikander, T. (toim.). Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 17. Saatavilla: EN ISO 6385 (2004) Ergonomic principles in the design of work systems. European Committee for Standardization. Carayon P (2009) The Balance Theory and the Work System Model Twenty Years later. International Journal of Human-Computer Interaction 25(5): Smith M & Carayon P (2000) Balance theory of Job Design. In: Karwowski W (ed) International Encyclopedia of Ergonomics and Human factors. London, Taylor & Francis: Smith M & Carayon-Sainfort P (1989) A balance theory of job design for stress reduction. International Journal of Industrial Ergonomics 4(1): Waterson P (2015) Sociotechnical Design of Work Systems. In: Wilson JR & Sharples S (eds) Evaluation of Human Work. 4th ed. Boca Raton, FL, CRC Press:

4 Ergonomia = johtamisoppia myös Human-centered design and management is the scientific discipline concerned with the understanding of the fit between humans and other elements of an organization, and the profession that applies theoretical principles, data and methods to design work and workplaces in order to optimize human well-being and performance. 4 NES-keynote, August 2016, Kuopio Professor Jan Dul, Rotterdam School of Management Erasmus University

5 Minun näkökulmasta katsottuna Ergonomia on siis laaja johtamisoppi, joka voidaan yhdistää aina kestävän kehityksen kokonaisuuteen saakka. Mutta haasteena on Mikro- ja makroergonomia-teorioiden ymmärtäminen tarvitaan työpisteessä tehtäviä konkreettisia ergonomia parannuksia (mikro) sekä tätä tukevaaa laajempaa organisatorista ymmärrystä kokonaisuudesta ja eri osien vuorovaikutuksesta (makro) Laajojen, kestävän kehityksen mukaisten kokonaisuuksien hallinta, rakentamalla makroergonomista, sidosryhmiä ymmärtävää näkemystä organisaatioverkostoissa (Zink & Fischer (2013)) Vaikuttavien ergonomiaratkaisujen implementointi ja uskallus ryhtyä toimenpiteisiin yrityksissä Hendrick iä (2008) mukaillen: in order for ergonomics to be effectively applied, it would be wise to integrate it with the hot management program or fad at the time. Työkykyjohtaminen, turvallisuusjohtaminen, HSEQ, Human factors & ergonomics mikä oppi saa laajimman hyväksynnän ja siten mahdollistaa tehokkaan toiminnan? Dul and Neumann (2009): currently ergonomics is too often considered separate from the main strategic goals and forced by legislation. Thus it is easily delegated to OHS departments which are not directly connected to strategic decision making processes. Tekniikka & talous, Hendrick HW (2008) Applying ergonomics to systems: Some documented lessons learned. Applied Ergonomics 29(4): Dul J & Neumann PW (2009) Ergonomics contributions to company strategies. Applied Ergonomics 40(8): Zink, K.J., Fischer, K Do we need sustainability as a new approach in human factors and ergonomics? ERGONOMICS. 56 (3),

6 Haasteita opetukselle ja tutkimukselle 6

7 Tulevaisuuden työn 6 trendiä* Merkityksellisyys Työn merkityksellisyydestä tulee tärkeämpi onnistuneen työsuorituksen edellytys sekä hyvinvoinnin lähde tieto- ja palveluvaltaistuvassa työssä. Kehityshaaste: Miten tehdä työstä tekijälleen merkityksellistä ja mielekästä? Jatkuva oppiminen Oppiminen muuttuu ubiikiksi. Työn ja muun elämän väliset ajalliset ja fyysiset rajat hälvenevät. Sama koskee oppimista. Tietovaltaistunut ajattelutyö on jatkuvaa oppimista. Kehityshaaste: Miten tehdä työstä ja työympäristöstä sellaista, että se tukee mahdollisimman hyvin tekijänsä oppimista? Itseohjautuvuus Työroolit ajatellaan uusiksi. Perinteinen ohjaava esimiestyö korvautuu valmennuksella sekä työntekijöiden, tiimien ja verkostojen jaetulla johtajuudella ja itseohjautuvuudella. Kehityshaaste: Miten jakaa johtajuutta ja tukea itseohjautuvuutta? Teknososiaalisuus Ihmisen ja teknologian ominaisuuksien toisiaan täydentävyydestä tulee tärkeämpi prosessien suunnittelun periaate ja seurustelusta älykkään koneen kanssa osa työtä. Kehityshaaste: Miten edistää työntekijöiden kykyä luovaan ja sosiaaliseen älykkyyteen sekä uudenlaiseen teknososialisuuteen? Yksilöllistyminen Työn subjektivoituminen johtaa yksilöllisempiin ratkaisuihin työnteon tavoissa ja ehdoissa, jotta ihminen voisi hallita elämäänsä ja työn kuormitusta sekä pitää yllä työn imua. Kehityshaaste: Miten yksilöllisillä työnteon tapoja ja ehtoja koskevilla ratkaisuilla voisi samanaikaisesti edistää toiminnan tuloksellisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia? Uustyöyhteisöt Työnteon tapojen lisääntyvä hajautuneisuus koskien paikkoja, aikoja ja yhteisöllisiä muotoja murentaa perinteisiä työyhteisöjä, mutta synnyttää kirjavan joukon uusyhteisöjä. Kehityshaaste: Miten tunnistaa uudenlaisia yhteisöllisyyden muotoja, edistää niiden kehittymistä ja hyödyntää niitä systemaattisesti? Käykö ERY keskustelua, miten ergonomia vastaa näihin haasteisiin? 7 *Johtaja Tuomo Alasoini, Tekes

8 8 Työhyvinvointikoulutustarpeita Suomessa Osakokonaisuus/teema Vastausten lkm %-osuus vastauksista Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys tuottavuudelle 70 73,7 sekä palvelujen laadulle Työn henkinen kuormitus, stressi, epäasiallinen kohtelu 65 68,4 työssä Työhyvinvoinnin sisältö laajana kokonaisuutena 61 64,2 Työhyvinvointi strategisena johtamistekijänä 61 64,2 Lainsäädännön velvoitteet ja vastuut sekä valvonta 56 58,9 Työhyvinvoinnin toimintapolitiikka ja hyvä 46 48,4 toimintakulttuuri työpaikalla Riskien arviointi 46 48,4 Työyhteisön toiminta ja pelisäännöt työssä 46 48,4 Terveysriskit työssä ja niiden torjunta 46 48,4 Työterveyshuolto ja kuntoutus 38 40,0 Työtapaturmien torjunta 38 40,0 Yhteistoiminta työpaikalla 36 37,9 Työn fyysinen kuormitus ja ergonomia 36 37,9 Asiantuntijatuki ja hyvät käytännön ratkaisut 25 26,3 Työaikakysymykset 22 23,2 Yrjänheikki, E. & Majava, J Työhyvinvoinnin yliopistotasoinen opetus. Raportti Pohjois- Suomen elinkeinoelämälle tehdystä kysely- ja haastattelututkimuksesta (n=112 yritystä). Saatavilla: les/isbn pdf

9 Opetustarjonta Työsuojelu ja työturvallisuusjohtaminen (5 op) Työhyvinvoinnin ja työelämän hallinta (5 op) Kandidaatintyö (Työhyvinvoinnin ja työelämän hallinta AvYO (5 op)) Työturvallisuuskortin suoritusmahdollisuus Työhyvinvointikortin suoritusmahdollisuus Lisäksi kursseja, kuten : Organisaation kestävä kehittäminen (Sustainable organisational development) (5 op) Risk Management (5 op) Human Resource Management (5 op) Strategic Management (5 op) Erikoistyö (5 op) Työhyvinvointi ja tuottavuus tutkimusseminaari (5 op) Diplomityö Huom. Myös muuta tarjontaa: Kasvatustieteiden tiedekunnassa: Työyhteisö ja johtajuus (5op), Organisaatiopsykologia (5 op) Kauppakorkeakoulussa: Organisaatiot ja johtaminen (5op), Työoikeus (5op) Lääketieteellisessä tiedekunnassa: Hyvinvointia ja terveyttä tukeva ympäristö (7op), Työterveyshuolto (1,5-2op), Elinympäristö, elintavat ja terveys (4op), Terveyden edistäminen (10op) n kauppakorkeakoulussa: Työoikeus (5 op); täydennyskoulutus- tarjonnassa Master of Safety 9

10 Kokonaisvaltainen näkemys* opiskelijoille Perhe, ystävät työturvallisuus psykososiaalinen hyvinvointi suorityskyky työkyky koneturvallisuus työhygienia TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS* laatu prosessiturvallisuus sitoutuminen Ergonomia/human factors jne jne käyttäytyminen 10 Koti- ja vapaa-aika *insinöörin näkökulmasta

11 Tulevia tilaisuuksia, joissa HFE esillä Master of Safety täydennyskoulutusohjelma, Oulu Doctoral Seminar on Sustainability Management and Engineering, Oulu 11

12 Tulevia tilaisuuksia, joissa HFE esillä Turvallisen tekniikan seminaari, Tampere, Seminaari Työpajat

13 Uusimpia väitöskirjoja & diplomitöitä Marjala Pauliina (2009) Työhyvinvoinnin kokemukset kertomuksellisina prosesseina narratiivinen arviointitutkimus Risikko Tanja (2009) Safety, health and productivity of cold work. A management model, implementation and effects Putkonen Ari (2010) Macroergonomic approach applied to work system modelling in product development contexts Rajala Hanna-Kaisa (2011) Enhancing innovative activities and tools for the manufacturing industry: illustrative and participative trials within work system cases Skoglind-Öhman Ingegerd(2011) Participatory methods and empowerment for health and safety work: case studies in Norrbotten, Sweden Sinisammal Janne (2011) Työhyvinvoinnin ja työympäristön kokonaisvaltainen kehittäminen - tuloksia osallistuvista tutkimusja kehittämisprojekteista sekä asiantuntijahaastatteluista Reiman Arto (2013) Holistic work system design and management - a participatory development approach to delivery truck drivers work outside the cab Sirpa Erkkilä-Häkkinen (2016) Rakentamisen työturvallisuuteen suhtautuminen toimijoiden kokemuksina Jackson Lisa (2016) Measurement and Internal Utilization of Environmental Performance Data in Companies Ilola Pasi (2016) Työturvallisuuskulttuuri kansainvälisellä ydinvoimalatyömaalla Kurppa Niko (2016) Urakoitsijoiden työturvallisuuden hallinnan menetelmät ja välineet terästeollisuusyrityksessä Palukka Heli (2016) Ilmaliikenteen johtamisen kulttuuriset merkitykset Lindholm Maria (2015) Työturvallisuuden kehittäminen turvallisuustuokioilla - Uusia eväitä VR Groupin turvallisuustuokioihin Kekkonen Päivi (2015) Terveydenhuollon tukipalveluiden ja hoitohenkilökunnan työnjaon kehittäminen - Tapaustutkimus keskussairaalaympäristössä Lappalainen Olli (2015) Monipaikkaisen keskisuuren yrityksen integroitu johtaminen vuorovaikutuksen, turvallisuuden ja tietojärjestelmien näkökulmasta Miihkinen Mona (2015) Rakennustuoteteollisuuden tuotantolaitoksen keskeisten riskien arviointi ja hallinta Liikanen Pasi (2015) Pk-yritysten riskienhallinta Case: Palkanlaskentayritys Henkilöstötieto Oy 13

14 Yhteistyömuotoja Harjoitustyö: opiskelijat voivat tarkastella kurssille liittyvä teemaa yrityksessä. Opiskelijat voivat esimerkiksi käydä haastattelemassa teemasta yrityksiä ja kirjoittaa lyhyen raportin. Yhden opiskelijan työpanos on n. 0,5-1,5 viikkoa Case- ja erikoistyö: Tyypillisesti työssä ratkaistaan jotain käytännönongelmaa. Yhden opiskelijan työpanos on n. 3 viikkoa. Kandintyö: Kandintyö voi olla esimerkiksi kirjallisuustutkimus tietystä aiheesta tai pienimuotoinen empiirinen tutkimus. Yhden opiskelijan työpanos on n. 1-1,5 kk. Työ voi olla myös osa kesätöitä. Diplomityö: Diplomityön teko kestää keskimäärin 6 kuukautta. Opiskelija saa tyypillisesti korvauksen työpanoksestaan. Luento: Yrityksen edustaja voi tulla pitämään luennon opiskelijoille. Kesätyö/harjoittelu: Harjoittelu kestää vähintään 2kk. Tutkimusyhteistyö: Tyypillisesti tutkimushankkeisiin osallistuu muutamia/useita yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita samasta tutkimusaiheesta. Tutkimusprojekteissa yrityksiltä vaaditaan osallistumista kustannuksiin 14

15 KIITOKSIA JA HYVÄÄ KESÄN ALKUA!