... Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 1132 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee porsituksen sekä porsaiden ja lihasikojen kasvatustoimintaa ja niiden laajentamista ja lisäksi hevosen pitoa. HAKIJAT Sami ja Heidi Marttila Kohluntie Kauhajoen as TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla tullaan harjoittamaan porsitusta sekä porsaiden ja lihasikojen kasvatustoimintaa sekä niiden laajentamista ja lisäksi hevosen pitoa. Toiminnan laajetessa sikalaan tulee tilat 255 emakolle, emakkojen tuottamille porsaille, 1050 lihasialle, kahdelle karjulle ja yhdelle hevoselle. Tällä hetkellä sikalassa on emakkopaikkoja 70, lisäksi on emakkojen tuottamat porsaspaikat, lihasikapaikkoja 400, kaksi karjupaikkaa ja yksi hevospaikka. Tuotantorakennus sijaitsee Kauhajoen kaupungin Harjunkylässä kylässä tilalla Jukola 4:370, yrittäjien osoitteessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle tai 60 emakolle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a).

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka vastaa 250 emakon eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO JA LUPATILANNE Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. Olemassa olevalle sikalatoiminnalle on Kauhajoen kaupungin myöntämä ympäristölupa ja vuonna 1998 myöntämä rakennuslupa. TULEVAN TOIMINTA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on kaavoittamatonta maatalousaluetta ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijoittuu vajaat 6 km Aronkylästä pohjoiskoilliseen. Sikala sijaitsee peltoaukealla. Sikalasta alle 500 metriä etäisyydellä on kuusi asuinkiinteistöä. Etäisyydet sikalasta asuinrakennuksiin ovat noin 160, 300, 470, ja 495 metriä. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina muutaman kilometrin säteellä sikalasta. Sikala sijoittuu Kyrönjoen osavaluma alueella nro Kyrönjokeen on sikalasta matkaa n. kilometri. Kyrönjoen valuma alue on vedenhankintavesistö ja maa ja metsätalousvaltaista aluetta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Toiminnan laajetessa sikalaan tulee tilat 255 emakolle porsaineen, 1052 lihasika tai siitossikapaikkaa ja yksi hevospaikkaa. Sikalassa on 50 emakolle porsituspaikat, jossa lannankäsittely on kuivalantana (virtsa lannasta erotettuna). Tallissa lannankäsittely on samanlainen kuin emakoilla. Emakon tuottamien porsaiden lannankäsittely on lietelantana. Samoin on lietelantana 1050 lihasikapaikkaa ja kaksi karjupaikkaa. Joutilaat emakot 205 paikkaa ovat kuivikepohjalla, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kestokuivikepohjalla varastoidaan lantaa n. 90 m 3. Kuivikepohja tyhjätään kuivalantalaan kuusi kertaa vuodessa. Toiminnan ollessa täydessä käynnissä sikala tuottaa n porsasta vuodessa. Vajaat puolet porsaista myydään n. 25 kiloisena tilan ulkopuolelle. Loput n kasvatetaan lihasioiksi ja myydään n. 90 kiloisena teurastamolle. Lietelannan varastointitilavuutta rakennetaan lisää 1800 m 3. Tällä hetkellä sikojen lietelannalle ja virtsalle sekä pesuvesille on katettua varastointitilavuutta 1240 m 3. Lietekuilutilavuutta tulee yhteensä olemaan 340 m 3. Yhteensä nestemäisten lantojen, pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuutta tulee 3380 m 3.

3 3 Lietekuilujen toiminta on imulannanpoistona. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietesäiliössä käytetään kelluvana katteena turvetta tai vastaavaa materiaalia. Säiliöt ovat betonirakenteisia. Katettua kuivalantatilavuutta rakennetaan lisää 450 m 3 ja kestokuivikkeella varastoidaan 90 m 3 kuivikelantaa. Tällä hetkellä katettua kuivalantatilavuutta on 190 m 3. Ilmastointi on koneellinen ja yläpoistoinen. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 181 ha, josta omaa peltoa on 60 ha ja vuokrapeltoa 90 ha ja sopimuspeltoalaa 31 ha. Lanta levitetään pellolle viikoilla ja 37 39, josta 70 % levitetään keväällä ja 30 % syksyllä. Tilalla on 5000 litran ja kaksi 1000 litran öljysäiliötä, joka on varustettu ylitäytön että laponestimellä. Lisäksi on 200 litraa muita öljytuotteita. Tila hankkii vetensä kaupungin vesijohtoverkosta. Kasvinsuojeluaineita ei varastoida tilalla. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖNKUORMITUS SEKÄ SEN RAJOITTAMINEN Yrittäjä kertoo, että toiminta on normaalia maataloustoimintaa. Lietesäiliöt peitettäisiin turpeella tai muulla vastaavalla kelluvalla katteella hajujen ja ravinnehävikin estämiseksi. Sikalarakennuksesta tulevat wc vedet johdetaan lietesäiliöön. Omaa peltoa ja vuokrapeltoa sekä lannanlevityssopimuksia tilalle hankitaan riittävästi. Lanta levitetään pellolle ympäristösuojeluohjeiden mukaisesti. Sikalan lattiat ja kuilut ovat myös vesitiiviitä. Peltoalaa on riittävästi lannan levitykselle. Lantavarastojen kattamisella ja lannan mahdollisimman nopealla multaamisella rajoitetaan ympäristökuormitusta. Yrittäjä on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Sähkökatkojen varalta on aggrekaatti. Toiminta on ollut ja tulee olemaan ympäristötukiehtojen ym. sääntöjen mukaista. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräykseen. Tilalle tulee kylmäkontti. Loisteputket ym. ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräilypisteeseen. Metalliromu toimitetaan keräilypisteeseen. Muut jätteet noudetaan hyötykäyttöasemalle. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksessa kerrotaan, että kaikki lantalat katetaan. Lanta levitetään kevätpainoisesti ja asetuksen mukaisesti. Kuolleille eläimille rakennetaan kylmätila. Tuotantotilan pihaalueet asfaltoidaan.

4 4 TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Lannanajo tapahtuu sikalan länsipäädyn kautta ja konesuojan vierestä taloon menevää kujaa pitkin. Siat ja rehut kuljetetaan hakevaraston ja sikalan välistä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle on tehty tarkastuskäynti , jossa tarkasteltiin sikalan sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Lisäksi käytiin läpi ympäristölupahakemusta. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Kauhajoen kaupungin ympäristölautakunnalta ja kaupunginhallitukselta, kaupunginhallitus ei antanut lausuntoa. Ympäristö ja rakennusvalvontajaoston lausunnossa ei nähty estettä ympäristöluvan myöntämiselle ja todettiin pääpiirteissään seuraavaa: Sikalan yhteyteen rakennetaan 1800 m 3 lietesäiliö sekä kaksi kuivalantalaa, joiden tilavuus on 450 m 3. Tällä hetkellä sikalan yhteydessä on kaksi katettua lietesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 1240 m 3. Kuivalantalatilavuutta tilalla on tällä hetkellä 150 m 3. Eläinsuojan pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalan ilmastointi on koneellinen. Vanha lietesäiliö on varustettu betonikannella ja uusi lietesäiliö varustetaan betonikannella tai vesikatteella ja kelluvalla katteella. Lähin asuinrakennus on sikalasta noin 150 metriä etelään, seuraava noin 300 metriä länteen ja lounaaseen. Muistutuksia hakemuksesta ei ole jätetty YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet ja annetun lausunnon. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut laajennuksen soveltuvuutta esitetylle paikalle ottaen huomioon ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset lupamääräyksin. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Sami ja Heidi Marttilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan sikalatoiminnalle ja hevosenpidolle Kauhajoen kaupungin Harjunkylään tilalle Jukola 4:370 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle, seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

5 5 Lupamääräykset 1. Sikalan ja tallin eläinpaikkamäärä ja kotieläintuotantoon liittyvä muu toiminta Sikalassa voidaan pitää kerralla enintään 255 emakkoa porsaineen, 1052 liha /siitossikaa ja yksi hevonen. Lupaan sisältyy myös sikala alueelle sikojen ja hevosen pitämiseen liittyvät muut toiminnot. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Sikalatoimintaa ja hevosenpitoa varten tulee olla aina riittävästi lannan säilytystiloja siten, että kaikki toiminnassa muodostuva lanta ja jätevedet voidaan varastoida asianmukaisesti. Lannan ja jäteveden varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaisesti. Ennen laajennuksen käyttöönottoa tulee olla lietelannan, virtsan ja jätevesien varastointitilavuutta säiliöt ja kuilut mukaan luettuna yhteensä vähintään 3280 m 3. Uusi lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katolla esimerkiksi ontelolaatoilla tai kupolikatolla. Vaihtoehtoisesti voidaan myös rakentaa uuden säiliön päälle peltikatto jos lietteen pinnalla käyttää vähintään 8 cm paksuinen kerros kelluvaa katetta, kuten esimerkiksi leca rouhetta, styrox rouhetta tai turvetta. Lietesäiliöiden lastausalueella tulee olla tiivis laatta. Lisäksi ennen laajennuksen käyttöönottoa tulee olla kuivalannan lantalavarastointitilavuutta yhteensä vähintään 640 m 3 ja joutilasemakkojen kuivikepohjalla tulee voida varastoida lantaa vähintään 82 m 3. Mikäli kuivikepohjassa ei voida varastoida 82 m 3 kuivalantaa tulee vastaavasti puuttuva tilavuus rakentaa kuivalantalaan. Uusiin kuivalantaloihin tulee rakentaa piirustusten mukaiset vesikatot ja seinät sekä ajoluiskat. Kuivalantaloissa tulee olla vähintään puolenmetrin ajoluiska. Sikalan ja tallin yhteydessä olevien lietesäiliöiden, lietekuilujen, kuivalantaloiden, lattioiden pohjarakenteiden tulee olla rakennettuna rakentamisohjeiden mukaisesti vesitiiviitä. Sikala, talli ja lietesäiliöt tulee rakentaa asemapiirroksen osoittamalle paikalle. Olemassa olevissa 1090 m 3 ja 150 m 3 säiliöissä tulee olla tiivis betonikansi. Lannan varastointitilojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen lannan varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalan ilmastoinnin tulee olla koneellinen ja hormien tulee ylettyä vähintään metrin harjan yläpuolelle. Lietelannan levittäminen kasvustolle (oraille ja nurmelle) pintalannoituksena on kielletty tilalla Jukola 4:370 ja 100 metriä lähempänä lähimmästä asianosaisen asuinkiinteistöstä. Lisäksi sikalan lähialueella (200 metriä) lietelanta tulee mullata, ellei lietettä levitetä kasvustolle, neljän tunnin sisällä levityksestä. Muualle levitetty lanta, ellei levitys tapahdu kasvustolle, tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lantaa ei saa levittää juhlapyhinä. Pintalevityskiellon ulkopuolisilla alueilla (lähempänä kuin 500 metriä sikalasta), asuinkiinteistöjen läheisyydessä (50 metriä), lietelantaa oraille letkulevittimellä levitettäessä tulee ottaa huomioon, ettei asumisviihtyisyys alene kohtuuttomaksi esimerkiksi ilmoittamalla asianosaisille lannanlevitysajankohdasta. Sikalasta ja tallista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Sisäilman ja lietesäiliöiden lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Sikala, talli ja niiden ympäristö, rehu ja lietevarastot tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

6 6 Sikalassa eläinten kulkuväylät tulee puhdistaa riittävän usein ja tyhjätä karsinat välittömästi eläinten siirtämisen jälkeen. Sikalan ja tallin rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, että lannasta aiheutuva ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtuminen olisi mahdollisimman vähäistä. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Jos sikalan yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa/siitossikaa kohden ja kolmea emakkoa porsaineen kohden. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan tulee olla käytettävissä ennen laajennuksen käyttöönottoa lannanlevityspeltoalaa vähintään 181 hehtaaria. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus ja kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Lantaa tai pesuvesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueen muodostumisalueelle eikä lietelantaa myöskään pohjavesialueen välivyöhykkeelle (muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle alueelle). Lietelannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain mikäli ympäristökeskus, yrittäjän esittämän, maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa lähiasukkaille tai ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle.

7 7 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan lyhytaikaisestikin varastointi tulee järjestää esimerkiksi kylmäkontissa tai vastaavalla tavalla siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet lääkeaineet sekä käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Keittiöjäte ja ns. sekajäte tulee kerätä asianmukaisiin astioihin, joista jäteaseman kerääjä ne noutaa. Muutenkin on noudatettava kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä estää sadeveden pääsy suoja altaisiin. Säiliöt tulee lisäksi varustaa lukolla, ylitäytön ja lapon estimellä. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden tai muiden öljytuotteiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa Kauhajoen kaupungin palo ja pelastustoimelle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien sikojen ja hevosten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot sikalan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Sikalan edellisen kalenterivuoden toiminnasta pidettävä kirjanpidon tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta analyysitulosten tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 8. Muut määräykset Suurten kotieläinlaitosten toiminnanharjoittajien tulee erityisesti seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon.

8 8 Sikalan ja tallin toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Sikalan laajennuksen käyttöönotto Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen, siinä asetettujen lupamääräysten ja hakemuksessa olevan suunnitelman mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sikalan toiminta ei toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajilla on myös riittävä asiantuntemus eläinsuojien toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Lupamääräysten perustelut 1. Sikalan ja tallin eläinpaikkamäärä ja sikalatuotantoon liittyvä muu toiminta Sikalan eläinmäärät, sika ja hevostuotantoon liittyvä toiminta ja tuotantorakennusten sijainti sekä toimintojen laajuus tulee järjestää siten, että toiminnan sijoituspaikalla otetaan riittävästi huomioon toiminnan sijainti lähimpiin naapureihin nähden sekä riittävät toimet haittojen ehkäisemiseksi. Sikalan ja tallin haju ja muita haittoja voidaan jossain määrin vähentää pitämällä eläinsuoja, siihen liittyvät varastot ja muut laitteet siistinä. Haittoja ei voida näillä toimilla kuitenkaan kokonaan poistaa, vaan lisäksi tarvitaan vähimmäisetäisyys lähimmistä asuinrakennuksista. Riittävien vähimmäisetäisyyksien on arvioitu täyttyvän, kun rakennettava laajennus sijoitetaan hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Sikalan ja tallin enimmäiseläinpaikkamääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Sikalan ja tallin pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien varastointitilojen rakennusmateriaalien vesitiiveys on tarpeen pinta ja pohjavesien suojaamisen varmistamiseksi. Lietesäiliöiden kattamisella vähennetään naapurien hajuhaittoja. Myös haittoja ai

9 9 heuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä liete mahdollisimman viileänä. Säiliöiden alakautta täytöllä vähennetään hajuhaittoja lähinaapureille. Säiliöiden vieressä olevilla kuormauslaatalla varmistetaan, että mahdollisessa vahinkotilanteessa lanta saadaan laatalta helpommin poistetuksi. Rakenteita tarkkaillaan, että huomataan mahdolliset vahingot. Sulamisvesien pääsyn estämisellä lantavarastoihin varmistetaan, etteivät lannan varastointitilat täyty sulamisvesillä. Rakenteiden vaurioiden nopealla korjaamisella estetään lisävaurioiden syntymistä. Lantavarastojen valmiiksi rakentamisella ennen toiminnan aloittamista varmistetaan toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalan katolle tulevilla ja yli harjan ylettyvillä ilmastointihormeilla vähennetään sikalan lähiasukkaiden hajuhaittoja. Määräyksillä lietelannan levityskielloista, lannan nopealla multaamisella, juhlapyhiä koskevalla lannanlevityskiellolla ja määräyksellä lietelannan levittämisestä ilmoittamisesta lähinaapureille turvataan asumisviihtyvyyttä. Sikalan ja tallin haju ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen suojaetäisyydestä huolimatta, koska suunniteltu sikalatoiminta on mittavaa ja voi muutoin aiheuttaa terveys ja/tai hajuhaittoja lähialueella. Lisäksi ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästen ja tuholaisten torjunnalla sekä lietelannan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Sikalan sisätilojen yleisellä siisteydellä tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista, etteivät lähiasukkaiden hajuhaitat tule liian suureksi Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä mahdollisimman vähän lantaa haihtumiselle alttiina, eläinsuojan lietekuilujen rakenteellisilla seikoilla ja poistamalla eläinsuojasta huolellisesti kaikki ylimääräinen hajuhaittaa lisäävä lanta avoimilta pinnoilta sekä pitämällä eläinsuoja sekä siihen liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Sikalan aiheuttamiin hajuhaittoihin olennaisesti vaikuttavat ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja olisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisella ja pesuvesihuuhtoutumisella ympäristö pilaannu. Lanta tulee voida hyödyntää niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lanta tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi, joten lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Kesantopellon lannanlevittämiskiellolla muulloin kuin nurmea uusittaessa varmistetaan etteivät vesistöt rehevöityisi. Samalla perusteella on annettu lannan nopea multausmääräys kuten perustelujen kolmannessa kohdassa on perusteltu. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on

10 10 kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä kasvuston pintaan, ettei hajuhaitat lisääntyisi. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Lannanlevittämisellä pääosin keväällä vähennetään vesistökuormitusta. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lietelannan tai muiden nestemäisten runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella, samasta syystä on myös välivyöhykkeelle kuivikelannan levittäminen on kielletty. Toimenharjoittajien ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus nro 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. Toiminnanharjoittaja on myös jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen lyhytaikaistakin varastointia varten. Raatojen toimittaminen ympäristönluvalliseen laitokseen on tarpeen, että raadot käsitellään asetuksen ja lain mukaan. Lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä, mikä on vältettävissä järjestämällä varastointi terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajien on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä käsittelystä. Toiminnanharjoittajien tulee huolehtia myös muun jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kaupungin ympäristönsuojelumääräysten noudattamisella päästään hyvään ympäristön suojelutasoon. Polttoöljysäiliöiden varustaminen suoja altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön, lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla, lukolla ja katoksella tai esimerkiksi pressulla estää maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa, ettei öljyvuotoja pääsisi tapahtumaan. Imeytysturpeella pienennetään lisävahinkojen muodostumista öljyvahinkojen sattuessa. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa paikalliselle palo ja pelastustoimelle, että saadaan mahdolliset vahingot rajatuksi suppealle alalle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Levitettävästä lannasta ja sen määrästä, peltolohkojen paikoista sekä levityspeltopintaaloista ja kuolleiden eläinten määristä sekä toimituspaikasta on edellytetty pidettäväksi tarkkailukirjanpitoa valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi ja ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Eläinraadot eivät saa aiheuta terveyshaittaa.

11 11 Vuosittaisella yhteenvetoraportin lähettämisellä ympäristökeskukseen varmistetaan valvonnan toimivuus. Määräys perustuu Ympäristöministeriön kirjeeseen YM4/401/2003 Kirjanpitoa edellytetään pidettäväksi lanta analyyseistä, että valvonnassa voidaan tarvittaessa todeta levitettävän lannan ravinnepitoisuudet. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sikala ja tallitoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön. Olennaiset muutokset sikalan ja tallin toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteissa yrittäjän tulee ilmoittaa välittömästi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaarasta, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 9. Sikalan käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO, LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN VANHAN YMPÄRISTÖLUVAN RAUKEAMINEN JA Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista pelloista. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai siltä osin lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Kauhajoen kaupungin myöntämä ympäristölupa raukeaa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.

12 12 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Terveydensuojelulaki 763/94 22 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. Tässä päätöksessä noudatetaan 1237/2003 maksutaulukkoa, jossa sikalan ympäristöluvan perusmaksu on 1200 euroa, koska hakemus on tullut vireille ennen LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Sami ja Heidi Marttila os. Kohluntie 85, Kauhajoki Jäljennös päätöksestä Kauhajoen kaupunginhallitus Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ketola Bertta, Santaharjuntie 81, Kauhajoki as Aho Antti ja Raila, Palontie 30, Kauhajoki as Äijö Raimo ja Raili, Kohluntie 84, Kauhajoki as Seppi Erkki ja Elli, Sepintie 40, Harja Ranto Jaakko, Santavuorentie 181 A, Koskenkorva Marttila Juha ja Anna Maija, Kohluntie 115, Kauhajoki as Seppilä Tarja ja Sinikka, Kohluntie 134, Kauhajoki as Kriikkula Vesa, Sepintie 134, Harja

13 13 Kuusio Erkki ja Helena, Keskilaturintie 12, Harja Kriikkula Petri ja Pauliina, Palontie 57, Kauhajoki as Sandberg Kaisu, Kurikantie 600, Harja Hautaviita Teuvo ja Ulla, Kurikantie 74 D, Harja Seppi Martti ja Päivi, Paulaharjuntie 301, Kurikka Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros