... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 937 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 937 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee porsastuotantoa ja lihasikojen kasvatustoimintaa ja niiden laajentamista. Penttilä Seppo Peräläntie Kesti TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan porsas ja sianlihan tuotantoa. Tilalla on nykyisin 140 emakkoa porsaineen ja 680 lihasikaa. Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla laajennus nykyisen pääsikalan yhteyteen. Pääsikalan vieressä on 90 lihasian sikala. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 190 emakkopaikkaa porsaineen ja 970 lihasikapaikkaa. Tuotantorakennukset sijaitsevat Jurvan kunnan Järvenpään kylässä tilalla Perälä 6:34. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle tai 60 emakolle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan muu eläin

2 2 suojan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on Jurvan kunnan ympäristölautakunnan antama ympäristölupa 100 emakolle porsaineen ja 580 lihasialle. Alueella ei ole osayleiskaava, jossa alue olisi osoitettu muuksi kuin maatalousalueeksi. ELÄINSUOJIEN SIJAINTIPAIKKA JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Sikalat sijaitsevat noin 1 km Kestin kylästä pohjoiskoilliseen ja Jurvan keskustasta noin 6 km lounaaseen. Sikalat sijaitsevat peltoaukean reunassa. Alueella ei ole myöskään asemakaavaa. Asuinkiinteistöt, jotka sijaitsevat sikaloista alle 300 metriä etäisyydellä ja joka eivät ole hakijan omassa omistuksessa, sijaitsevat noin 220 ja 240 metrin etäisyydellä, vapaa ajan kiinteistöt ovat 150 ja 210 metrin etäisyydellä. Lisäksi metrin etäisyydellä on 15 asuinkiinteistöä. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina muutaman kilometrin säteellä sikaloista, kaukaisimpien peltojen ollessa n. 10 kilometrin päässä. Sikalat sijaitsevat Närpiönjoen valuma alueella, sen osavaluma alueella nro Närpiönjokeen on sikaloista matkaa n. 700 metriä. Närpiönjoen valuma alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta. Luokitelluilla pohjavesialueilla on peltoa 7,96 ha. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Lupaa haetaan tuotannon nykyiselle ja laajennetulle toiminnalle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 190 emakkopaikkaa porsaineen ja 970 lihasikapaikkaa. Laajennuksen jälkeen sikala tuottaa vuodessa kiloa sianlihaa. Tulevassa sikalatoiminnassa lihasika, porsitus, vieroitettujen porsas ja astutusosastossa olevien emakkopaikkojen lannankäsittely ( 970 lihasikaa, 40 emakkopaikkaa, 480 vieroitettujen porsaspaikkaa ja 90 astutusosastolla olevien emakoidenpaikkaa ) on lietteenä. Joutilaiden 98 emakon lannankäsittely on kuivikepohjalla. Sikalan yhteydessä on nykyisin kelluvalla katteella lietesäiliötilavuutta yhteensä 1980 m 3, lisäksi kuilujen osuus on 215 m 3. Sikalan laajennuksen yhteyteen, sikalan viereen, rakennetaan kelluvalla katteella katettu 942 m 3 lietesäiliö, lisäksi tulee sikalan laajennuksen yhteyteen 83 m 3 lietekuilutilavuutta. Sikojen lietelannan yhteisvarastointitilavuutta tulisi olemaan yhteensä 3220 m 3, josta sadevesien osuus vähentää lietelannan varastointitilavuutta 265 m 3 eli lietelannan varastointitilavuutta on yhteensä 2995 m 3. Lietesäiliöt täytetään yläkautta. Lietelanta poistetaan kouruista imulannanpoistona. Joutilaiden emakoiden kuivalannan varastointitiloja on 400 m 3. Joutilasemakkojen kuivitettua lattia pinta alaa on 200 m 2. Kuivitetun alan kuivikepaksuus on n.25

3 3 cm. Kuivitetun alan reunojen korkeus on 20 cm. Kuivikemateriaali on turve ja sahanpuru. Kuivitettu alue tyhjätään kuivalantalaan n. 6 kertaa vuodessa. Kaikki säiliöt ovat betonirakenteisia. Ilmastointi on koneellinen ja yläpoistoinen. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 212 ha, josta omaa 61 ha ja sopimuspeltoa 151 ha. Lanta levitetään keväällä ja syksyllä. Tilalla on 8000 litran maanpäällinen öljysäiliö, joka on myös varustettu ylitäytön että laponestimellä. Tilalla on muita öljytuotteita konehallissa enintään 1000 litraa. Tila hankkii vetensä kunnan vesijohtoverkosta. Lisäksi konehallissa on AIV happoa n litraa ja kasvinsuojeluaineita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Sikalan poistoilman johtaminen ulkoilmaan, lannan varastointi, käsittely ja levitys voivat aiheuttaa mm. ammoniakin ja muiden hajuhaittoja aiheuttavien aineiden päästöjä ilmaan. Sikaloiden toiminnan edellyttämänä liikenne voi aiheuttaa melua etenkin lannan levitysaikana. Hakemuksen mukaan lietteet ja jätevedet varastoidaan kooltaan riittävissä ja vesitiiviistä materiaalista tehdyissä säiliöissä, jolloin ns. suoria valumia ympäristöön ei muodostu. Sikalan lattiat ja kuilut ovat myös vesitiiviitä. Peltoalaa on riittävästi lannan levitykselle. Lantavarastojen kattamisella ja lannan mahdollisimman nopealla multaamisella rajoitetaan ympäristökuormitusta. Yrittäjä on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Toimintaan liittyvistä riskeistä ei ole mainintaa. Ajoittain on hajuhaittoja. Toiminta on ollut ja tulee olemaan ympäristötukiehtojen ym. sääntöjen mukaista. Laajennuksessa tullaan panostamaan ilmastoinnin ulostuloihin, lietesäiliöiden täyttöön ym. vastaaviin asioihin, joten haitat ympäristöön saadaan minimoitua ja pidetyksi ennallaan laajennuksesta huolimatta. Ajettava liete mullataan välittömästi. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Kuolleet eläimet (n kg/vuosi) toimitetaan raatokeräykseen. Muut jätteet 300 kg toimitetaan Jurvan hyötyjäteasemalle. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksessa kerrotaan, että kaikki lietesäiliöt katetaan styrox katteella. Levitettävä liete kynnetään tai äestetään heti. Lanta levitetään letkulevittimellä kasvustoon. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Teuraseläinten haku joka toinen viikko. Rehujen tuonti kolme kerran viikossa. Lannan ajo keväällä ja syksyllä.

4 4 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jurvan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle on tehty tarkastuskäynti , jossa tarkasteltiin sikalan laajennuksen sijoittumista ympäristöön ja lähiasutuksen sijoittumista sekä käytiin läpi ympäristölupahakemusta. LAUSUNNOT Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Jurvan kunnan ympäristölautakunnalta ja kunnanhallitukselta. Kunnanhallituksen lausunto : Kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista Seppo Penttilän ympäristölupahakemuksesta ja näin ollen myös puoltaa luvan myöntämistä. Jurvan kunnan terveystarkastajan lausunto : "Ympäristölupaa haetaan sikalan toiminnan laajennukselle. Toiminnassa on noudatettava Maa ja metsätalousministeriön päätöstä 14/EEO/2002 sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista, sekä maa ja metsätalousministeriön asetusta 5161/01/2006 tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista. Lannan levitysajankohta on valittava sään mukaan ottaen huomioon tuuli ja lämpötila niin, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni. Lisäksi lietteen levitystä tulisi välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikaan. Lannan varastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava Valtioneuvoston asetusta N:o 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen levityksen tulee tapahtua sulan maan aikaan, pääosin keväällä ja mahdollisimman lyhyenä ajanjaksona. Levitetty liete on viimeistään neljän tunnin kuluttua mullattava tai pelto kynnettävä (VNA 931/ ). Lietteen ja muiden jätteiden kuljetuksen on tapahduttava siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittoja (TSL 763/94 22 ). Sikalaa on hoidettava niin, että sikalan hajusta, jyrsijöistä ja muista haittaeläimistä, kuolleista sioista ja leviävistä tartuntataudeista ei aiheudu ympäristölle terveyshaittaa, ympäristön viihtyisyyden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa haittaa tai vahinkoa." Ympäristölautakunnan lausunto Ymp.tk. 20: "Ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksen mukaista toimintaa voidaan harjoittaa kyseisellä paikalla ympäristön ja terveydensuojelu sekä naapurit huomioiden niin, että merkittäviä haittoja ei aiheudu. Toiminnassa tulee kuitenkin huomioida ympäristö ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi seuraavaa:

5 5 Hajuhaittojen ehkäisemiseksi lietesäiliöt tulee olla katettuja vähintään hakemuksessa kuvatulla tavalla (kelluva kate) ja uudet rakennettavat lietesäiliöt tulee olla altapäin täytettäviä. Hakemuksesta ei ilmene eläinsuojan pesu ja wc vesien johtaminen. Mikäli jätevesiä ei johdeta lietesäiliöihin, tulee jätevedet käsitellä ennen maastoon johtamista valtioneuvoston asetuksen /542 4 :n 1. momentissa mainitut puhdistusvaatimukset täyttävässä järjestelmässä, joka täyttää myös kyseisen asetuksen edellyttämät suunnittelu, rakennus, käyttö ja huoltovaatimukset. Jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Lannan levityksessä ja eläinsuojan hoidossa tulee huomioida terveystarkastajan lausunnossa esitetyt asiat. Pohjavesialueille ei tule levittää lietelantaa tai pesuvesiä." Yrittäjän vastineet Ympäristölautakunnan päätöksestä; "Lausunto annettu myöhässä ja sellaisena jätettävä ensisijaisesti huomioon ottamatta." "Toissijaisesti: Sikäli kun päätös viittaa terveystarkastajan lausuntoon lietteen levittämisestä on multaus sallittava vuorokauden kuluessa ja levittäminen letkulevittimellä kasvustoon sallittava. Eläinsuojien pesu ja wc vedet ohjautuvat lietesäiliöön." Terveyslautakunnan lausunnosta; "Lausunto on päätöstä tehtäessä jätettävä ensisijaisesti huomioon ottamatta. Toissijaisesti lausun, että esitetty vaatimus siitä, että levitetty liete on mullattava, tai kynnettävä neljän tunnin kuluessa, on kohtuuton. Yleinen käytäntö on, että multaus on suoritettava vuorokauden kuluessa. Voimassa oleva ympäristölupa ei estä levittämästä lietettä myös kasvustoon letkulevittimellä. Ympäristön kannalta paras vaihtoehto on nimenomaan kasvustoon levittäminen." YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetut lausunnot ja vastineet. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut nykyisen sikaloiden sijainti huomioon ottaen sikalan laajennusosan soveltuvuutta esitetylle paikalle ottaen huomioon ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Penttilä Sepolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan nykyiselle ja laajennettavalle yhdistelmä sikalatoiminnalle Jurvan kunnan Järvenpään kylään tilalle Perälä 6:34 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset 1. Sikaloiden eläinmäärä, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja muiden rakennusten sijoittuminen Yhdistelmäsikaloissa voidaan pitää kerralla yhteensä enintään 970 lihasikaa ja 190 emakkoa porsaineen sekä niiden kasvattamiseen liittyville muille toiminnoille. Muut toiminnot liittyvät sikaloiden yhteyteen.

6 6 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Sikalatoimintaa varten tulee olla riittävästi lannan säilytystiloja siten, että kaikki toiminnassa muodostuva liete, kuivikelanta ja jätevedet voidaan varastoida asianmukaisesti. Lannan ja jäteveden myös saniteettivesien varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaisesti. Nykyisten sikaloiden yhteydessä olevien lietesäiliöiden, lietekuilujen, lattioiden pohjarakenteet (säiliöt ja kuilut yhteensä 2195 m 3 ) tulee olla rakentamisohjeiden mukaisesti vesitiiviit. Samoin vesitiivistä kuivalantalatilavuutta tulee olla vähintään 230 m 3. Laajennuksen lähelle, asemapiirroksen osoittamalle paikalle, tulee rakentaa rakentamisohjeen mukainen vesitiivis alapuolelta täytettävä, vähintään 942 m 3 lietesäiliö. Lietteiden ja jätevesien varastointitilavuutta, lietekuilut mukaan luettuna, tulee olla käytettävissä yhteensä vähintään 3137 m 3. Sikalan laajennusosan pohjarakenteet, kuilut ja muut jätevesien tai lannan käsittelyyn, tai varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaan. Uusi lietesäiliö tulee kattaa ontelo tai betonikannella tai vaihtoehtoisesti vettä pitävällä katolla sekä vähintään 10 cm paksuisella kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi styrox rouheella tai turpeella. Nykyinen 1700 m 3 lietesäiliö tulee olla ennen laajennuksen käyttöönottoa alakauttatäyttöinen ja katteena tulee käyttää vähintään 10 cm styrox rouhetta tai hajunpidätyskyvyltään vastaavaa kelluvaa katetta. Kuivalantalassa tulee lannan päällä käyttää 10 cm turvetta tai rakentaa lantalaan katto. Lannan varastointitilojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen lannan varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. Lantavarastot tulee olla käyttövalmiina ennen sikalan laajennusosan käyttöönottoa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikaloiden ilmastointi tulee rakentaa yläpoistoisena. Lietelannan levittäminen kasvustolle (oraille ja nurmelle) pintalannoituksena on kielletty 350 metriä lähempänä sikaloista. Lähempänä kuin 500 metriä sikalasta levitettäessä lantaa, tulee lannanlevitysajankohdasta ilmoittaa hyvissä ajoin naapureille. Lietelanta tulee mullata neljän tunnin sisällä lähempänä kuin 500 metrin säteellä sikaloista. Muualle levitetty lanta, ellei levitys tapahdu kasvustolle, tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Pintalevityskiellon ulkopuolisella alueella, asuinkiinteistöjen läheisyydessä, lietelantaa oraille letkulevittimellä levitettäessä tulee ottaa huomioon, ettei asumisviihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Avohakkuuta ei suoriteta, yrittäjän metsässä, olemassa olevien sikaloiden pohjoisen kaakonpuoleisella alueella lähempänä kuin 120 metrin etäisyydellä. Sikaloista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Sikala toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Sisäilman ja lietesäiliöiden lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Sikalat ja niiden ympäristö, rehu ja lietevarastot tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinten kulkuväylät tulee puhdistaa riittävän usein ja tyhjät karsinat välittömästi eläinten siirtämisen jälkeen. Sikaloiden rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, että lannasta aiheutuva ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtuminen olisi mahdollisimman vähäistä.

7 7 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Lannankuljetuskaluston tulee olla tiivis, tarkoitukseen hyväksytty ja se tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Jos sikaloiden yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa ja kolmea emakkoa kohden. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan tulee olla käytettävissä peltoalaa vähintään 153 hehtaaria. Lannasta pääosa tulee levittää keväällä. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus ja kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Lantaa tai pesuvesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueen muodostumisalueelle eikä lietelantaa myöskään pohjavesialueen välivyöhykkeelle (muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle alueelle). Lietelannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain mikäli ympäristökeskus, yrittäjän esittämän, maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa lähiasukkaille tai ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Jurvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan lyhytaikaisestikin varastointi tulee järjestää esimerkiksi kylmäkontissa tai vastaavalla tavalla siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, haju

8 8 haittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tarkoitettu paikka tulee olla kunnan terveysviranomaisen tähän käyttöön hyväksymä tila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet lääkeaineet sekä käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Keittiöjäte ja ns. sekajäte tulee kerätä asianmukaisiin astioihin, josta jäteaseman kerääjä ne noutaa. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä estää sadeveden pääsy suojaaltaisiin. Säiliöt tulee lisäksi varustaa lukolla, ylitäytön ja lapon estimellä. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden tai muiden öljytuotteiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa Jurvan kunnan palo ja pelastustoimelle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikaloiden toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien sikojen määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden sikojen määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot sikaloiden toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti (vuosiraportti) edellisen kalenterivuoden kirjanpidon tiedoista tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää sikalan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta analyysitulokset tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 8. Muut määräykset Tämän kokoisen laitoksen toiminnanharjoittajan tulee erityisesti seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Sikaloiden toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle.

9 9 9. Sikalan käyttöönotto Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen, siinä asetettujen lupamääräysten ja hakemuksessa olevan suunnitelman mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sikaloiden toiminta ei toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajalla on myös riittävä asiantuntemus eläinsuojien toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Lupamääräysten perustelut 1. Sikaloiden eläinmäärä, toiminta ja muiden rakennusten sijoittuminen Sikaloiden eläinmäärä, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja tuotantorakennusten sijainti sekä toimintojen laajuus tulee järjestää siten, että toiminnan sijoituspaikoilla otetaan riittävästi huomioon toiminnan sijainti lähimpiin naapureihin nähden sekä riittävät toimet haittojen ehkäisemiseksi. Sikaloiden haju ja muita haittoja voidaan jossain määrin vähentää pitämällä eläinsuoja, siihen liittyvät varastot ja muut laitteet siistinä. Haittoja ei voida näillä toimilla kuitenkaan kokonaan poistaa, vaan lisäksi tarvitaan vähimmäisetäisyys lähimmistä asuinrakennuksista. Riittävien vähimmäisetäisyyksien on arvioitu täyttyvän, kun rakennettava laajennus sijoitetaan hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Nykyinen sikalatoiminta on otettu huomioon nykyisillä paikoilla. Sikaloiden enimmäiseläinpaikkamääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietelannan ja kuivikelannan sekä jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Mikäli ajanjaksolla ennen kuin uusi lietesäiliö rakennetaan ( ennen laajennuksen käyttöönottoa) lietelantalatilavuus ei riitä, tulee tämänhetkinen lietelantamäärälle siltä osin imeyttää turpeeseen ja lantaseos varastoida kuivalantalassa. Sikaloiden pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien varastointitilojen rakennusmateriaalien vesitiiveys on tarpeen pinta ja pohjavesien suojaamisen varmistamiseksi. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan kattamisella vähennetään hajuhaittoja ja maan tiivistymistä sekä meluhaittaa (lannan ajo vähenee). Myös haittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä liete mahdollisimman viileänä. Säiliöiden alakautta täytöllä vähennetään hajuhaittoja lä

10 10 hinaapureille. Rakenteita tarkkaillaan, että huomataan mahdolliset vahingot. Sulamisvesien pääsyn estämisellä lantavarastoihin varmistetaan, etteivät lannan varastointitilat täyty sulamisvesillä. Rakenteiden vaurioiden nopealla korjaamisella estetään lisävaurioiden syntymistä. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantavarastojen rakentaminen valmiiksi ennen laajennettuna toiminnan aloittamista varmistetaan toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikaloiden katolle tulevilla ilmastointihormeilla vähennetään sikaloiden lähiasukkaiden hajuhaittoja. Vaatimus kasvustolle sikalan lähialueella pintaan levitetyn lietelannan levityskiellolla, lannanlevityksestä ilmoittamisella asuinrakennusten lähettyvillä, lannan nopealla multaamisella ja letkulevittimellä lietelantaa levitettäessä oraille asuinkiinteistöjen lähialueella on annettu asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. Avohakkuukiellolla varmistetaan lähimpien asuin ja vapaa ajan asukkaiden asumisviihtyvyys. Sikaloiden haju ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen suojaetäisyydestä huolimatta, koska suunniteltu sikalatoiminta on mittavaa ja voi muutoin aiheuttaa terveys ja/tai hajuhaittoja lähialueella. Lisäksi ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästen ja tuholaisten torjunnalla sekä lietelannan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä mahdollisimman vähän lantaa haihtumiselle alttiina, eläinsuojan lietekuilujen rakenteellisilla seikoilla ja poistamalla eläinsuojasta huolellisesti kaikki ylimääräistä hajuhaittoja lisäävä lanta avoimilta pinnoilta sekä pitämällä eläinsuoja sekä siihen liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Sikaloiden sisätilojen yleisellä siisteydellä tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista, etteivät lähiasukkaiden hajuhaitat tule liian suureksi. Sikaloiden aiheuttamiin hajuhaittoihin olennaisesti vaikuttavan ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja olisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisella ja pesuvesihuuhtoutumisella ympäristö pilaannu. Lanta tulee voida hyödyntää niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lanta tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi, joten lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Kesantopellon lannanlevittämiskiellolla muulloin kuin nurmea uusittaessa varmistetaan ettei vesistöt rehevöityisi. Samalla perusteella on annettu lannan nopea multausmääräys kuten perustelujen kolmannessa kohdassa on perusteltu. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/200 0). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä kasvuston pintaan, ettei hajuhaitat lisään

11 11 tyisi. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Lannanlevittämisellä pääosin keväällä vähennetään vesistökuormitusta. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lietelannan tai muiden nestemäisten runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella, samasta syystä on myös välivyöhykkeelle kuivikelannan levittäminen on kielletty. Toimenharjoittajan ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus nro 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. Toiminnanharjoittaja on myös jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen lyhytaikaistakin varastointia varten. Raatojen toimittaminen ympäristönluvalliseen laitokseen on tarpeen, että raadot käsitellään asetuksen ja lain mukaan. Lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä, mikä on vältettävissä järjestämällä varastointi terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä käsittelystä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia myös muun jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoöljysäiliöiden varustaminen suoja altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön, lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla, lukolla ja katoksella tai esimerkiksi pressulla estää maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa, ettei öljyvuotoja pääsisi tapahtumaan. Imeytysturpeella pienennetään lisävahinkojen muodostumista öljyvahinkojen sattuessa. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa paikalliselle palo ja pelastustoimelle, että saadaan mahdolliset vahingot rajatuksi suppealle alalle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Levitettävästä lannasta ja sen määrästä, peltolohkojen paikoista sekä levityspeltopinta aloista ja kuolleiden eläinten määristä sekä toimituspaikasta on edellytetty pidettäväksi tarkkailukirjanpitoa valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi ja ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Eläinraadot eivät saa aiheuta terveyshaittaa. Vuosittaisella yhteenvetoraportin lähettämisellä ympäristökeskukseen varmistetaan valvonnan toimivuus. Määräys perustuu Ympäristöministeriön kirjeeseen YM4/401/2003 Kirjanpitoa edellytetään pidettäväksi lanta analyyseistä, että valvonnassa voidaan tarvittaessa todeta levitettävän lannan ravinnepitoisuudet. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden

12 12 tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön. Olennaiset muutokset sikaloiden toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteissa yrittäjä ilmoittaa välittömästi Jurvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaarasta, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 9. Sikalan käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista pelloista. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Tällä päätöksellä kumotaan Jurvan kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupamenettelylain 2 ympäristölupa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42

13 Terveydensuojelulaki 763/94 22 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 13 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Seppo Penttilä os. Peräläntie 29, Kesti Jäljennös päätöksestä Jurvan kunnan kunnanhallitus Jurvan kunnan ympäristölautakunta Jurvan kunnan terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Anttila Harri, Tupenmäentie 4, Kesti Jouppila Helena ja Antti, Kuivaskatu 6, Seinäjoki Penttilä Allan, Teuvantie 732, Kesti Penttilä Reijo, Kalparontie 2, Kesti Penttilä Markku, Hankankuja 33, Kesti Tuppi Matti, Tupenmäentie 19, Kesti Martta Pauli, Kelokuja 3, Jokioinen Alakoski Markku, Alakoskenkuja 12, Kesti Penttilä Olavi, Teuvantie 602, Kesti Koskela Tuula, Kantoviita 7 E, Seinäjoki Tuppi Jaakko, Tupenmäentie 49, Kesti Tuppi Jorma, Tupenmäentie 45, Kesti

14 14 Tuppi Asko, Tupenmäentie 46, Kesti Niemi Leo, Teuvantie 597, Kesti Mahlamäki Mauno, Teuvantie 611, Kesti Korpela Seppo, Ojanteentie 3, Kesti Santtila Siiri, Ojanteentie 10, Kesti Hanka Kari, Teuvantie 620, Kesti Santtila Jorma, Teuvantie 632, Kesti Santtila Kari, Teuvantie 636, Kesti Mahlamäki Tapani, Peräläntie 1, Kesti Noppa Urmas, Peräläntie 2, Kesti Alakoski Armas, Alakoskenkuja 55, Kesti Hannula Heimo Teuvantie 667, Kesti Vuoluterä Jaakko, Teuvantie 644, Kesti Marttila Jukka, Alakoskenkuja 32, Kesti Nieminen Hellä Orvokki kuolinpesä, Harri Nieminen, Alvar Aallonkatu 275 L 2, Preitilä Nieminen Henry kuolinpesä, Mirja ja Mikko Nieminen, Paraistentie 16 as. 14, Kaarina Hakala Mattila Helinä kuolinpesä, c/o Ajo ankkuri Oy, Kirsi Hakala, Pihlajatie 31 A, Helsinki Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Jurvan kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros