PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Ympäristölupayksikkö/Miljötillståndsenheten Paikka/Plats Vaasa/Vasa PL 262, VAASA Koulukatu 19 PB 262, VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn Faksi/Fax Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2007 Y 247 (113) ASIA HAKIJAT Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee sianlihatuotantoa ja sen laajentamista. Vesa ja Ritva Pyylampi Sulkavankyläntie ALAVUS TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan sianlihatuotantoa. Lupahakemuksessa esitetään toimintaa laajennettavaksi n. 400 metrin etäisyydelle kotisikalasta luoteeseen vuonna 2003 rakennetun lihasikalan yhteyteen, sen pohjoispäätyyn, enintään 1172 lihasikapaikalla. Vuonna 2003 rakennetussa sikalassa on 880 lihasikapaikkaa ja kotisikalassa 600 lihasikapaikkaa. Laajennuksen jälkeen lihasikapaikkoja tulee yhteensä Sikalan laajennus sijoittuu Alavuden kaupungin Sapsalammen kylään tilalle Pyylampi RN:o 42:0. Kotisikala sijaitsee samalla tilalla hakijoiden osoitteessa. Laajennukseen liittyvät tuotantolaitteistot sijoittuvat sikaloiden yhteyteen. Lämmityskontti sijaitsee uuden sikalan lähistöllä. Yli puolet lannanlevityspelloista sijaitsevat noin neljän kilometrin säteellä laajennettavasta sikalasta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle on ympäristölupavelvollinen (YsA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristösuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupa tarvitaan, jos toiminnassa tapahtuu oleellinen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 1000 lihasialle, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Sikaloiden toiminnot muodostavat yhdessä ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n mukaisen toimintakokonaisuuden, joten yhteenlaskettuna lihasikamäärä ylittää 1000 lihasikaa.

2 2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille hakijoiden Länsi Suomen ympäristökeskukseen jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on voimassa olevat ympäristölupa ( ), rakennusluvat ( ja ) ja lietesäiliön rakentamiseen toimenpidelupa. Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Alue on maa ja metsätalousaluetta. ELÄINSUOJIEN JA LANTAVARASTOJEN SIJAINTIPAIKAT JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnassa olevan kotisikalan lähialueella (n metrin) on kolme asuintaloa. Kotisikalaa ei laajenneta. Vuonna 2003 rakennetun sikalan ja nyt haetun sikalan laajennusosan lähin asuinrakennus sijaitsee 490 metrin etäisyydellä sikalasta itä koilliseen. Lisäksi noin 500 metrin etäisyydellä on kaksi asuinkiinteistöä. Laajennettava sikala sijaitsee metsävaltaisella alueella. Sikalat tai niiden toimintaan liittyvät lietesäiliöt eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lietesäiliöiden sijainti on esitetty hakemuksen liitteenä olevissa asemapiirroksissa. Sikalat sijaitsevat Lapuanjoen valuma alueella, sen osavaluma alueella nro Pyylampeen kotisikalasta on matkaa n. 180 metriä ja rakennettavasta sikalasta 350 metriä. Pyylampi laskee Lapuanjokeen. Lapuanjoen valuma alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA ELÄINTILAT Laajennus käsittää 1172 lihasikapaikkaa ja nykyisissä sikaloissa on yhteensä 1480 lihasikapaikkaa (kotisikalassa 600 ja laajennettavassa sikalassa 880). Yhteensä lihasikapaikkoja tulee olemaa Myös laajennetun sikalan yhteydessä tai sen välittömässä läheisyydessä on tilat sikalatoimintaa varten tarvittaville varastoille. Sikalarakennus on betonirakenteinen ja hakemuksen mukaan kaikki rakennelmat, joissa varastoidaan tai siirretään lantaa, rakennetaan vesitiiviistä betonista tai muusta vesitiiviistä materiaalista. Jätevedet johdetaan myös lietesäiliöön. Sikalan käyttövesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. TUOTANTO Hakemuksen mukaan sikalassa tuotetaan kg sianlihaa vuodessa. LIETELANNAN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI Sikaloiden lannan varastointi ja käsittely tapahtuu lietelantana. Lietteet johdetaan lietekuiluista imulannanpoistomenetelmällä katettuihin lietesäiliöihin. Myös sosiaalitilojen jätevedet kuten wc vedet sekä muut jätevedet, johdetaan lietesäiliöihin. Kotisikalan vieressä on kaksi yhteensä 750 m 3 :n betonikannellista lietesäiliötä ja lisäksi laajennettavan sikalan vieressä (n.45 metriä lounaaseen) on avonainen 1000 m 3 :n lietesäiliö, jossa lietteen pinnalla käytetään 10 cm turvetta tai vaihtoehtoisesti rakennetaan sadevettä pitävä katto ja lisäksi vuonna 2003 rakennetun sikalan vieressä on hollantilaismallinen pressukatollinen 1000 m 3 :n lietesäiliö. Rakennettavan sikalan viereen n. 25

3 3 metrin etäisyydelle koilliseen rakennetaan aluksi avonainen 2000 m 3 :n lietesäiliö. Säiliöön rakennetaan vesikatto kahden vuoden kuluessa sikalan laajennuksen käyttöönotosta. Lietekuilujen tilavuus on yhteensä 710 m 3. Yhteensä lietelannan, jätevesien sekä sadevesien varastointia varten (yksi avonainen 1000 m 3 :n lietesäiliö) tulee olemaan säiliö ja kuilutilavuutta 5460 m 3. LIETELANNAN JA JÄTEVESIEN LEVITYS PELLOLLE Lietteet levitetään lannoitteeksi pellolle viikoilla ja Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä noin 245 ha, josta omaa n. 53 ha, vuokrapeltoa n. 17 ha ja sopimuspeltoa n. 175 ha. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina. Peltojen sijainnista on lupahakemukseen liitetty yhteenvetokartat ja lohkokohtaiset kartat sekä lohkokohtaiset sopimukset. Pohjavesialueella sijaitsee yhdeksän hehtaaria peltoa. SIKALAN ILMASTOINTI Sikaloissa on koneellinen yläpoistoinen ilmanvaihto. MUUT VARASTOT Tilalla varastoidaan yhteensä litraa polttonesteitä neljässä eri säiliössä. Säiliöt ovat varustettu katoksella, lukoilla ylitäytönestimillä ja laponestolla. Muita öljytuotteita tilalla on katoksessa 600 litraa. Lisäksi tilalla on kasvinsuojeluaineita 70 peltohehtaarin alaa varten. TIEDOT LIIKENTEESTÄ Rehu ja eläinkuljetuksia on n. 5 8 kertaa viikossa. Lietteen ajo tapahtuu viikoilla ja ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta muodostuvia päästöjä ovat mahdollinen ravinnekuormitus vesiin ja päästöt ilmaan. Ilmastoinnin kautta ja lannanlevityksen sekä lannan sekoittamisen yhteydessä voi muodostua ammoniakkipäästöjä ja myös hajuja. Sikaloiden toiminta aiheuttaa rekka ja traktoriliikennettä. Hakemuksen mukaan lietteet ja jätevedet varastoidaan kooltaan riittävissä ja vesitiiviistä materiaalista tehdyissä säiliöissä, jolloin ns. suoria valumia ympäristöön ei muodostu. Sikalan lattiat ja kuilut ovat myös vesitiiviitä. Kanavien ja säiliöiden ylitäyttöä ei sallita. Peltoalaa on riittävästi lannan levitykselle. Yrittäjä on sitoutunut tällä hetkellä ympäristötukijärjestelmään. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Riskienhallinta suoritetaan palo ja pelastusviranomaisten sekä työturvallisuusohjeiden mukaan. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Kuolleet eläimet (n. 8 tonnia vuodessa) toimitetaan kylmäsäilytyksen jälkeen raatojen käsittelylaitokseen. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten öljyt, suodattimet, akut, paristot, loisteputket ja vanhat torjunta aineet viedään ongelmajätteen keräysasemalle.

4 4 Metalliromu viedään keräyspisteisiin tai jäteasemalle. Sekajäte noudetaan Etappiin. Paperi ja muovijäte viedään keräykseen. Lanta levitetään pellolle keväisin ja syksyisin. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA ASIAN KÄSITTELY Sikaloiden ilmanvaihto mitoitetaan lihasioille määrättyjen ohjeiden mukaan (rakennuspiirustukset). Lietelanta ja jätevedet varastoidaan suunnitelman mukaisissa, vesitiiviistä materiaalista tehdyissä säiliöissä. Sikalan lattiat ja kuilut ovat vesitiiviitä. Laajennuksen yhteyteen rakennettava 2000 m 3 :n lietesäiliö katetaan. Lanta levitetään omille, vuokraja sopimuspelloille hakemuksen liitteen mukaan. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemuksesta on kuulutettu Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alavuden kaupungin ympäristöpalveluiden toimistossa. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty erikseen tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti yhteensä 16 asianosaiselle. MUISTUTUKSET Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. LAUSUNNOT Alavuden kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sikalan laajentamiselle, koska hanke edistää elinkeinojen kehittymistä haja asutusalueella ja laajennus on sijoitettu riittävälle etäisyydelle asutuksesta. Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että erikseen annettavan ympäristölautakunnan lausunnon lisäksi ei ole tarpeen pyytää asiasta muiden lautakuntien lausuntoja. Alavuden ympäristölautakunta katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huonontumista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lannan levityksessä ja muussa toiminnassa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain nojalla annettua asetusta. MAASTOTARKASTUS Ympäristölupahakemukseen liittyvä maastokäynti on tehty Tällöin tarkasteltiin mm. hankkeen sijoittumista lähiasutukseen ja maisemaan nähden. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetut lausunnot. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut nykyisten sikaloiden sijaintia huomioonottaen sikalan laajennuksen soveltuvuutta esitetylle paikalle ottaen huomioon ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset.

5 LUPAMÄÄRÄYKSET 5 Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Vesa ja Ritva Pyylammelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan nykyiselle ja laajenevalle lihasikatoiminnalle, joka sijoittuu Alavuden kaupungin Sapsalammen kylään tilalle Pyylampi RN:o 42:0, tähän päätökseen liitettyjen asemapiirrosten osoittamille paikoille, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. 1. Sikaloiden eläinmäärä, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja muiden rakennusten sijoittuminen Kotisikalassa voidaan pitää kerralla enintään 600 lihasikaa ja laajenevassa lihasikalassa kerralla yhteensä enintään 2052 lihasikaa. Kaikki yhteenlaskettuna tilalla Pyylampi RN:o 42:0 saa pitää kerralla enintään 2652 lihasikaa sekä enintään näille sikamäärille sikatuotantoon liittyvät muut toiminnot hakemuksen mukaisesti. Laajentuva lihasikala sijoitetaan asemapiirroksen (mittakaava 1:500) osoittamalle paikalle. 2. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely sekä hajuhaittojen torjunta Sikaloiden toimintaa varten tulee olla riittävästi lannan säilytystiloja siten, että kaikki toiminnassa muodostuva lietelanta ja jätevedet voidaan varastoida asianmukaisesti. Lannan ja jäteveden varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaisesti. Laajennuksen viereen asemapiirroksen osoittamalle paikalle tulee rakentaa vähintään 2000 m 3 :n lietesäiliö, joka tulee kattaa kahden vuoden kuluessa laajennuksen käyttöön otosta vähintään kiinteällä kevytkatolla (sadevettä pitävä katto). Siihen saakka lietesäiliössä lietteen pinnalla tulee käyttää 10 cm turvetta. Laajenevan sikalan lähistöllä jo oleva 1000 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa vähintään kiinteällä katteella tai vaihtoehtoisesti, silloin kun lietesäiliössä on lietettä, tulee lietteen pinnalla käyttää vähintään 10 cm turvetta. Turpeen asemasta voidaan käyttää muutakin ammoniakinpidätyskyvyltään vastaavaa katemateriaalia. Vuonna 2003 rakennetussa 1000 m 3 :n lietesäiliössä (laajenevan sikalan vieressä) tulee olla sadevettä pitävä katto. Lietteiden, jätevesien ja yhden 1000 m 3 :n lietesäiliön sadevesien varastointitilavuutta, lietekuilut mukaan luettuna, tulee olla käytettävissä yhteensä vähintään 5460 m 3. Lannan varastointitilojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen lannan varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. Sikaloiden pohjarakenteet, kuilut, lietesäiliöt ja muut jätevesien tai lannan käsittelyyn tai varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla rakenteeltaan tiiviistä betonimateriaalista (vähintään K 30 2) maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Kotisikalan lähialueella (200 metriä) lietelanta tulee mullata neljän tunnin sisällä ja lannan levittäminen on kielletty oraille pintalannoituksena. Muualle levitetty lanta tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Sikaloista tulevia hajuja on vähennettävä yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Sikalat ja nii

6 6 den ympäristö sekä rehu ja lietevarastot tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinten kulkuväylät tulee puhdistaa riittävän usein ja tyhjät karsinat välittömästi eläinten siirtämisen jälkeen. Sikalalaajennuksen rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, että lannasta aiheutuva ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtuminen on mahdollisimman vähäistä. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Lannankuljetuskalusto tulee olla tiivis, tarkoitukseen hyväksytty ja se tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Jos sikaloiden yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesu tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa kohden. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan tulee olla käytettävissä peltoalaa vähintään 242 hehtaaria. Lannasta pääosa tulee levittää keväällä. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus ja kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan käsittelyssä ja hyödyntämisessä tulee lisäksi noudattaa kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Lietelantaa tai pesuvesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Muunlainen lannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjän tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää, ellei kysymyksessä ole nurmen perustaminen. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa lähiasukkaille tai ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000).

7 7 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan lyhytaikaisestikin, tulee varastointi järjestää kylmäkontissa tai vastaavalla tavalla siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet lääkeaineet sekä käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Keittiöjäte ja ns. sekajäte tulee kerätä asianmukaisiin astioihin, josta jäteaseman kerääjä ne noutaa. Muutenkin tulee noudattaa kaupungin ympäristönsuojelu ja jätehuoltomääräyksiä. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Säiliö tulee lisäksi varustaa ylitäytön estimen anturilla tai muulla säiliöiden ylitäytön estävällä järjestelmällä. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden tai muiden öljytuotteiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa Alavuden kaupungin palo ja pelastustoimelle. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot lannan levitysaloista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista ja kartoista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Tiedot tulee lähettää ympäristökeskukseen vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein, ensimmäisen kerran ennen ensimmäistä levityskertaa. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Mikäli lietesäiliöiden tai kuilujen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi.

8 8 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Sikaloiden toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristölupamääräyksissä edellytetyt toimenpiteet tulee olla tehtynä ennen kuin laajennus otetaan käyttöön. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten sekä hakemussuunnitelman mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sikaloiden toiminta ei toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajalla on myös riittävä asiantuntemus eläinsuojan toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Lupamääräysten perustelut 1. Sikaloiden eläinmäärä, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja muiden rakennusten sijoittuminen Toiminta tulee järjestää siten, että sijoituspaikoilla otetaan riittävästi huomioon toiminnan sijainti lähimpiin naapureihin nähden sekä riittävät toimet haittojen ehkäisemiseksi. Haittoja ei voida näillä toimilla kuitenkaan kokonaan poistaa, vaan lisäksi tarvitaan vähimmäisetäisyys lähimmistä asuinrakennuksista. Riittävien vähimmäisetäisyyksien on arvioitu täyttyvän, kun rakennettava laajennus sijoitetaan hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Nykyiset sikaloiden toiminnot on otettu huomioon nykyisellä paikalla. Sikaloiden enimmäiseläinmääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät.

9 9 2. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely sekä hajuhaittojen torjunta Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietelannan sekä jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Lietesäiliöiden kattamisella vähennetään hajuhaittoja. Uuden sikalan lähistöllä oleva ja rakennettava lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, toimenpiteellä vähennetään hajuhaittoja, ettei kohtuutonta haittaa tai rasitusta aiheutuisi. Haittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä liete mahdollisimman viileänä. Rakenteiden tarkkailu on tarpeen mahdollisten vahinkojen havaitsemiseksi. Sulamisvesien pääsyn estämisellä lantavarastoihin varmistetaan, etteivät lannan varastointitilat täyty sulamisvesillä. Rakenteiden vaurioiden nopealla korjaamisella estetään lisävaurioiden syntymistä. Sikaloiden pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien varastointitilojen rakennusmateriaalien vesitiiveys on tarpeen pinta ja pohjavesien suojaamisen varmistamiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantavarastojen rakentaminen valmiiksi ennen toiminnan aloittamista varmistaa toiminnan riittävät ympäristönsuojeluedellytykset. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Kotisikalan lähialueella lannan pintalevityskiellolla ja lannan nopealla multaamisella varmistetaan, ettei lähinaapureiden kohtuuton hajukynnys ylity. Sikaloiden aiheuttamiin hajuhaittoihin liittyy olennaisesti ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä mahdollisimman vähän lantaa haihtumiselle alttiina, eläinsuojan lietekuilujen rakenteellisilla seikoilla ja poistamalla eläinsuojasta huolellisesti kaikki ylimääräistä hajuhaittoja lisäävä lanta avoimilta pinnoilta sekä pitämällä eläinsuoja sekä siihen liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Sikaloiden katolle tulevilla ilmastointihormeilla vähennetään sikalan lähiasutuksen hajukuormaa. Lisäksi ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla ja kärpästen ja tuholaisten torjunnalla vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Sikaloiden haju ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen suojaetäisyydestä huolimatta, koska suunniteltu sikalatoiminta on mittavaa ja voi muutoin aiheuttaa hajuhaittoja lähialueella. Sikaloiden sisätilojen yleisellä siisteydellä tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaantuisi ja hajuhaittoja esiintyisi mahdollisimman vähän. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lanta tulee voida hyödyntää niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lanta tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyk

10 10 si, joten lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä, etteivät hajuhaitat lisäänny. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lietelannan tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Toimenharjoittajan tietoisuudella pohjavesialueiden sijainnista varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Lannan levityspeltolohkojen näyttämisellä tarvittaessa ympäristöviranomaiselle varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus nro 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. Toiminnanharjoittaja on myös jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Raatojen toimittaminen ympäristönluvalliseen laitokseen on tarpeen, etteivät tautivaarat lisäänny. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen, etteivät hajut ja tautivaara lisääntyisi. Lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä käsittelystä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia myös muun jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn ettei ympäristö pilaannu. Tilalla on ilmoituksen mukaan yhteensä litraa polttoöljyn varastotilavuutta. Polttoöljysäiliöiden varustaminen suoja altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja laponeston estämiseen tarkoitetuilla laitteilla sekä lukolla, jolla estetään maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Öljytuotteiden varastoimisessa maatilalla noudatetaan palo ja pelastusviranomaisten määräyksiä, ettei ympäristö pilaannu. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa, ettei öljyvuotoja pääsisi tapahtumaan. Imeytysturpeella pienennetään lisävahinkojen muodostumista öljyvahinkojen sattuessa. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa paikalliselle palo ja pelastustoimelle, että saadaan mahdolliset vahingot rajatuksi suppealle alalle.

11 11 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Vuosittaisella kirjanpidon (raportoinnin) esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, että lupamääräykset toteutuvat. Kirjanpito ja raportointivelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. Tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja niitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoinen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset sikaloiden toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista yhtiö ilmoittaa välittömästi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaarasta, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 9. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO, LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN JA VANHAN YMPÄRISTÖLUVAN RAUKEAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Laajennuksen osalta toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös on saanut lainvoiman, Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa raukeaa.

12 12 TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Lisäksi otettu huomioon Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3 a, ja 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006). Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Maa ja metsätalousministeriön asetus eräistä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 3130 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman päätöksen (1387/2006) mukaan yli 2000 lihasian sikalan ympäristöluvan perusmaksu on 3130 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Vesa ja Ritva Pyylampi os. Sulkavankyläntie 143, 6330 Alavus

13 13 MUUTOKSENHAKU Jäljennös päätöksestä Alavuden kaupunginhallitus Alavuden kaupungin ympäristölautakunta Alavuden kaupungin terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Päätöksestä tiedottaminen Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirrokset Sijaintikartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.