Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee broilerien kasvatustoimintaa.

Transkriptio

1 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2003-Y-1039 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee broilerien kasvatustoimintaa. HAKIJA Säntin Broiler Ky Erkkilänmäentie KOSKUE TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan broilerilihantuotantoa. Toiminnassa on kaksi broilerikasvattamoa, joihin sopii yhteensä broileria. Kasvattamot sijaitsevat Jalasjärven kunnan, Koskuen kylän Ronganmäen tilalla RN:o 5:181. Etälantala sijaitsee noin 200 m kasvattamoista etelään tilalla Palomäki RN:o 5:161. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n 2. momentin mukaan eläinsuojan, johon on tarkoitettu enemmän kuin siipikarjapaikkaa, on tullut hakea toiminnalle ympäristölupaa viimeistään mennessä, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat siipikarjan kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin siipikarjapaikkaa. Hakemuksen mukaan eläinmäärä ei lisäänny. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään broilerille, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella.

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Broilerin kasvatustoiminnalle on voimassa oleva ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa ja naapuruussuhdelain mukainen sijoitusratkaisu sekä sijoituspaikkalupa Rakennuslupa on myönnetty Alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta ja sillä ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu osittain metsän ympäröimälle, harvaan asutulle alueelle Jalasjärven kirkonkylästä noin 12 km etelään. Koskuen kyläkeskustaan on 4 km. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat luoteeseen noin 80 metrin etäisyydellä, länteen noin 133 metrin etäisyydellä ja itään noin 205 ja 260 metrin etäisyydellä. Lisäksi kuusi kiinteistöä sijaitsee noin metrin etäisyydellä kasvattamoista. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina Koskuen, Luopajärven ja Ilvesjoen kylissä. Kasvattamoista on matkaa Ilvesjokeen noin 270 metriä. Alue kuuluu Kyrönjoen osavalumaalueeseen nro Kasvattamoihin tulee kunnallinen vesi. Lannan levityspelloista sijaitsee pohjavesialueella 3,22 hehtaaria. KASVATTAMOTOIMINTA Eläintilat Kasvattamoiden lattialla käytetään kuivikkeena turvetta. Kasvatuserän jälkeen kasvattamot tyhjätään lannasta, jonka jälkeen ne pestään. Kasvattamoiden yhteydessä on valvonta- ja sosiaalitiloja. Kasvattamorakennukset ovat betonirakenteisia. Tuotanto Säntin Broiler Ky:n broilerikasvattamot tuottavat lihaa noin kg vuodessa. Kasvatuseriä on vuodessa 6-7. Kasvatuserän koko on broileria ja kasvatusaika vrk. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lannan varastointi ja käsittely tapahtuu kuivikelantana, joka varastoidaan varastointilaatalla noin 250 metrin etäisyydellä kasvattamoista. Hakemuksen mukaan kaikki rakennelmat, joissa varastoidaan tai siirretään lantaa tai jätevettä, on rakennettu vesitiiviistä betonista tai asfaltista tai muusta vesitiiviistä materiaalista. Kasvattamoiden ja valvontatilojen pesuvedet sekä wc-vedet johdetaan kasvattamoiden läheisyydessä sijaitseviin jätevesisäiliöihin sekä entisen sikalan käyttämättömiksi jääneisiin yhteistilavuudeltaan 420 m³:n lietesäiliöihin, josta ne levitetään pellolle. Lannan ja jätevesien levitys pellolle Lanta levitetään lannoitteeksi pellolle 50 % huhti- toukokuussa ja 50 % syys- lokakuussa. Levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 155,41 ha, josta omaa 54,46 ha, vuokrapeltoa 58,29 ha ja sopimuspeltoa 42,66 ha. Omien peltojen ja vuokrapeltojen sijainnista on liitetty lupahakemukseen sijaintikartat. Sopimuspelloista on liitetty hakemukseen lannan luovutussopimukset.

3 3 Kasvattamoiden ilmastointi Kasvattamoissa on koneellinen ilmastointi, jossa ilmanpoisto tapahtuu vanhemmassa kasvattamossa sivuseinistä ja uudemmassa katonharjalta. Muut varastot Tilalla on kuivurissa 5000 litran farmaritankki ja koneita varten on 2000 ja 3000 litran farmaritankit, jotka on varustettu ylitäytönestimellä. Tilalla on yhteensä öljytuotteita enintään litraa. Polttoainesäiliöt on viimeksi tarkastettu Portek Oy:n toimesta Tiedot syntyvistä jätteistä, määristä ja käsittelystä Tila kuuluu Lakeuden Jätekeskuksen toiminta-alueeseen. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät jätteet viedään asianmukaisiin paikkoihin. Kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastimessa ja liitytään kunnalliseen raatojäte keräykseen heti kun toiminta saadaan käynnistettyä. Ongelmajätteet toimitetaan keräyspisteeseen. Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Untuvikkojen tuontikuljetuksia 7 kertaa vuodessa, rehuauton käyntejä 5 kertaa / kasvatuserä, oman viljan siirto kuivaajalta rehusiiloihin 14 kertaa / vuosi, broilereitten kuljetus 14 päivää / vuosi, hallien tyhjäys lannasta 14 päivää / vuosi, lannanajo pellolle n. 2 viikkoa/ kevät ja syksy, kuiviketurve ajo 7 kertaa / vuosi, lämmitysturve ajo 10 kertaa / vuosi ja omaa liikennettä: peltotyöt keväällä 30 päivää, kasvinsuojelutyö 5 päivää, puinti ja syystyöt 60 päivää sekä muu toimintaan liittyvä liikenne. YMPÄRISTÖKUORMITUSEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan lanta varastoidaan kooltaan riittävässä ja tiiviistä materiaalista rakennetussa varastointilaatalla. Laatan pinta-ala on 600 m² ja siinä on kahdella sivulla 100 cm:n korkuinen reuna. Yrittäjän käsityksen mukaan toiminta ei aiheuta hajuhaittoja eikä melua. Rakennusten lattiat ovat vesitiiviitä. Lanta levitetään pääosin keväisin ja pienempi osa syksyisin. Pääosa lannasta hyödynnetään peltoviljelyssä. Lannan kuiva-ainepitoisuus pidetään korkealla käyttämällä kuivikkeena turvetta. Lisäksi juottonipat ovat vettä säästäviä. Kasvattamoiden pesussa käytetään höyrypesua. Kasvattamoista tyhjennetään lanta aina jokaisen kasvatuserän jälkeen. Pihat on asfaltoitu ja sadevedet johdetaan pois alueelta. Tilalle on tehty laatukäsikirja vuonna Yrittäjä on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle tehtiin tarkastuskäynti , jossa tarkasteltiin hankkeen sijoittumista lähiasutukseen ja maisemaan nähden. MUISTUTUKSET JA VASTINEET Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia määräaikaan mennessä.

4 LAUSUNNOT 4 Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Jalasjärven kunnanhallitukselta ja Jalasjärven ympäristönsuojelulautakunta. Jalasjärven kunnanhallitus ilmoittaa päivätyssä lausunnossaan puoltavansa ympäristöluvan myöntämistä Säntin Broiler Ky:lle hakemuksen mukaisesti. Jalasjärven ympäristönsuojelulautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan, että asianmukaisesti hoidettuna eläinsuojasta ei aiheudu sellaista ympäristö- tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Säntin Broiler Ky:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan nykyisten broilerikasvattamoiden toiminnalle, jotka sijoittuvat Jalasjärven kunnan, Koskuen kylän Ronganmäen tilalle RN:o 5:181, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Lupaan sisältyy myös lannan kompostointilaatta tilalla Palomäki RN:o 5:161. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Broilerikasvattamoiden ympäristölupa myönnetään enintään yhteensä broileripaikalle. 2. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Kasvattamoiden pohjarakenteiden, viemäreiden, jätevesisäiliöiden ja muiden jätevesien tai lannan käsittelyyn tai varastointiin tarkoitettujen rakenteiden tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Eläinsuojan toiminnassa muodostuvalle lannalle tulee olla säilytystiloja siten, että toiminnassa muodostuva lanta ja kompostointilaatalle kertyvät sadevedet voidaan varastoida kompostointilaatalla. Yrityksellä tulee olla käytettävissä kompostointilaatta, jonka kahdella sivulla on vähintään yhden metrin korkuinen reuna. Lantalan pohjamateriaalin tulee olla tiiveydeltään vähintään routimatonta asfalttibetonia tai vastaavaa materiaalia. Laatalle vietävän lannan tulee olla kuivaainepitoisuudeltaan vähintään 40 %. Mahdolliset valumat laatan ulkopuolelle tulee estää esimerkiksi turpeella. Kompostoitumisvaiheen aikana, milloin ei sada, lantala voi olla ilman peittoa. Jätevesille tulee olla hakemuksen mukainen 126 m³:n katettu varastointitilavuus. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastointitilavuuksien mukaisesti. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen jätevesien varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Vanhemman kasvattamon ilmanvaihto tulee muuttaa siten, että poistoputket ovat vähintään 1,5 metrin katon harjan yläpuolella. Muutostyö tulee olla tehtynä viimeistään

5 5 Kasvattamoista tulevia hajuja on vähennettävä yleisellä siisteydellä, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Kasvattamossa tulee lannan kuivikemateriaalina käyttää turvetta. Eläinsuoja, sen ympäristö, kompostointilaatta, jätevesisäiliöt ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojassa tulee ilmastoinnin sekä lämpötilan tarkalla säätämisellä ja muilla hajuhaittoja vähentävillä toimilla pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista mahdollisimman tehokkaasti. Lantaa ja jätevesiä ei saa levittää 150 metriä lähemmäs lähimmän naapurin asuinrakennuksesta. Yrittäjän omistuksessa tiloilla RN:ot 5:161 ja 5:181 olevissa metsäsaarekkeissa, jotka sijaitsevat kasvattamoiden ja kahden lähimmän naapurin asuinrakennusten välissä, pidättäydytään avohakkuusta. Normaali harvennushakkuu sallitaan. 4. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Kuljetuskalusto tulee olla tiivis ja tarkoitukseen hyväksytty ja se tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Jos kasvattamon yhteydessä pestään lannan kuljetus- ja levityskalustoa, tulee pesu tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Yhtiön tulee käyttää jätevesien kuljetuksiin kalustoa, joka on tiivisti sulkeutuva ja tarkoitukseen suunniteltu. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden broilerin lannalle tulee olla peltolevitysalaa vähintään 113 ha. Peltolevitysalasta tulee olla sopimukset ja lohkokohtaiset kartat tai lannan luovutussopimukset joko muitten maatalousyrittäjien kanssa tai ympäristöluvallisen laitoksen kanssa. Yrittäjän on toimitettava jatkettavat sopimukset ympäristökeskukseen ennen kuin sopimuskausi päättyy. Se osa lannasta, jota ei viedä käsittelylaitokseen ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin

6 lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. 6 Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Kuivalantaa ei saa levittää luokitellulle pohjavesialueen muodostumisalueelle. Lannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperä-tutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjän tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. 5. Kuolleet eläimet Kuolleina syntyneet, kuolleet ja lopetetut broilerit joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla pakastin. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden, polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen Jalasjärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kaatopaikalle tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttoneste- ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä kuten esimerkiksi öljynerotuskaivolla, joka estää sadevesien pääsyn tai kertymisen suoja-altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysturvetta tai vastaavaa vuotojen varalta. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella tai muulla vastaavalla laiteella. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten välillä. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 7. Kasvattamotoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa kasvattamoiden toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien broilerien määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden broilerien määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta-alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot kasvattamoiden toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä.

7 7 Yhteenvetoraportti (vuosiraportti) edellisen kalenterivuoden kirjanpidon tiedoista tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää ammoniakkipäästöilmoitus. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää kasvattamoiden toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta-analyysitulokset tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Ympäristöluvallisen laitoksen kanssa tulee olla kirjallinen lannan vastaanottosopimus. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 8. Muut määräykset IPPC-laitoksen toiminnanharjoittajan tulee erityisesti seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Kasvattamoiden toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla kasvattamotoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon kasvattamon eläinmäärä ja kasvattamon sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen kasvattamon hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa.

8 Kasvattamon toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi mitä tästä päätöksestä ilmenee, kasvattamon ympäristöluvan hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Eläinmäärä 8 Länsi-Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakijan lupahakemuksessa esitetylle nykyiselle eläinmäärälle niin, ettei tapahdu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Nykyiselle eläinmäärälle näitä haittoja voidaan lupamääräyksin riittävästi ehkäistä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, kun ottaa huomioon etäisyyden asianosaiskiinteistöön. Kasvattamoiden enimmäiseläinpaikkamääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät sekä kasvatuserien määräksi enintään seitsemän vuodessa. 2. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Kasvattamoiden pohjarakenteiden, viemäreiden, jätevesisäiliöiden ja muiden jätevesien tai lannan käsittelyyn tai varastointiin tarkoitettujen rakenteiden tulee olla rakenteeltaan vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti, ettei ympäristö pilaannu. Broilerikasvattamoista tulevalle lannalle tulee olla säilytystiloja siten, että toiminnassa muodostuva lanta ja kaikki sadevedet voidaan varastoida kompostointilaatalla. Yrityksellä tulee olla vähintään käytettävissä hakemuksen mukainen, kahdelta sivultaan 100 cm:n korkuisella reunuksella varustettu kompostointilaatta, jossa on varastointitilavuutta vähintään 900 m³, ettei maaperä pilaannu. Näin varmistetaan lantatilojen riittävyys hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle kaikissa olosuhteissa. Laatan pohjamateriaalin tulee olla vähintään routimatonta asfalttibetonia tai tiiveydeltään vastaavaa materiaalia, ettei laatalta pääse valumia maaperään. Laatalle vietävän lannan tulee olla kuivaainepitoisuudeltaan vähintään 40 % ettei valumia laatalta tapahdu. Mahdolliset valumat laatan ulkopuolelle tulee estää esimerkiksi turpeella, ettei ympäristö pilaannu. Jätevesille tulee olla hakemuksen mukainen 126 m³:n katettu varastointitilavuus tai vuoden varastointitilavuutta vastaava tilavuus, säiliötilavuuden riittävyyden varmistamiseksi. Lannan sekä jätevesien varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan sekä jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen jätevesien varastointitiloihin tulee estää, ettei säiliö täyty sulamisvesistä. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti, että lantalan varastointitilavuutta olisi aina riittävästi käytössä. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Vanhan kasvattamohallin ilmastoinnin muuttamisella katonkautta poistuvaksi varmistetaan lähinaapureiden asumisviihtyisyyden turvaaminen. Toimenpiteellä laimennetaan ilmanpoistosta tulevia pahanhajuisia yhdisteitä. Yli kaksi vuotta katsotaan kohtuulliseksi ajaksi toimenpiteen muuttamiseksi.

9 9 Oikealla ilmastoinnin mitoituksella hajuhaitat vähenevät, koska mm. kasvattamon lanta-alusta on kuivempi eikä näin ollen ammoniakkia vapaudu niin paljon kuin ilmanvaihdon ollessa pienempi. Kasvattamoiden aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttavat olennaisesti ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä kasvattamot sekä niihin liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Eläinten oikealla terveydenhoidolla ja kärpästen ja tuholaisten torjunnalla vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Lantaa ja jätevesiä ei saa levittää 150 metriä lähemmäs lähimmän naapurin asuinrakennusta. Kasvattamoiden haju- ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen broileritoiminnan mittavuuden vuoksi. Määräys on myös annettu, ettei lisättäisi lähimmälle naapurille kasvattamon ilmanvaihdosta mahdollisesti aiheutuva haitta vielä lannanlevityshaitalla. Yrittäjän omistuksessa tiloilla RN:ot 5:161 ja 5:181 olevissa metsäsaarekkeissa, jotka sijaitsevat kasvattamoiden ja kahden lähimmän naapurin asuinrakennusten välissä, pidättäydytään avohakkuusta, koska metsä pidättää ilmastoinnista tulevia hajuyhdisteitä, ettei lähinaapureissa pahanhajuisten yhdisteiden hajukynnys ylity. 4. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetusja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala 113 ha on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Yrityksen tulee toimittaa kirjalliset pellon vuokraus- ja ostosopimukset sekä lannanluovutus ja vastaanottosopimukset ympäristöluvallisen laitoksen tai muiden maatalousyrittäjien kanssa ympäristökeskukseen. Sopimuksia uusittaessa on ympäristökeskukseen toimitettava uudet sopimukset, että voidaan suorittaa valvontaa. Se osa lannasta, jota ei viedä käsittelylaitokseen ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin syyskesällä. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, koska ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Levitetty lanta ja jätevesi tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä, että hajuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä, etteivät hajuhaitat lisäänny. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen

10 ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. 10 Lannan tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Toimenharjoittajan ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Lannanlevityspeltolohkojen sijaintikarttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja tapahdu ylilannoitusta. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Myös kuolleiden eläinten määrästä tulee pitää kirjanpitoa ja esittää valvonta-viranomaiselle. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla pakastin, että kuolleiden eläinten välivarastointia voidaan valvoa. Lyhytaikainen varastointi tulee järjestää niin, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Tilalla on lupahakemuksen mukaan litran varastotilavuus öljytuotteille, joten niiden varastointiin sovelletaan KTM:n päätöstä 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Polttoneste- ja öljysäiliöiden pitämistä lukittuina ja imeytysaineen varaamista vuotojen varalle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. Säiliöiden varustaminen suoja-altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla ja sijoittaminen katettuun tilaan voi estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. 7. Kasvattamotoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa kasvattamoiden toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien broilerien määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden broilerien määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lan-

11 11 nan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta-alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot kasvattamoiden toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä, että ympäristökeskus voi suorittaa valvontaa. Levitettävästä lannasta suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi vähintään viiden vuoden välein tehtävän lanta-analyysin tulokset on liitettävä kasvattamoiden toiminnasta pidettävään kirjanpitoon ja esitettävä tarvittaessa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle, että valvonnassa voidaan todeta levitettävän lannan ravinnemäärät. IPPC-laitoksen tulee lähettää vuosittain vuosiraportin liitteenä ympäristökeskukseen ammoniakkipäästöilmoitus tammikuun loppuun mennessä, (Euroopan Unionin päätös 2000/479/EY ja Ympäristöministeriön kirje YM4/401/2003 Euroopan epäpuhtausrekisteri), että ympäristökeskus voi suorittaa valvontaa. Ammoniakkipäästö saadaan, kun broileripaikkamäärä kerrotaan kertoimella 0,055. Ympäristöluvallisen laitoksen kanssa tulee olla kirjallinen lannan vastaanottosopimus, että lannan sijoittamista voidaan valvoa. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 8. Muut määräykset IPPC-laitoksen toiminnanharjoittajan on oltava erityisen tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista, että yrittäjä pystytään seuraamaan alan kehitystä. Broileritoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön, ettei ympäristö pilaannu. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Kuitenkin viimeistään tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen, lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levityksineen. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki

12 12 2-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8-10, 16-19, 21-23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1415/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). Euroopan epäpuhtausrekisteri Komission, neuvoston direktiivi EY Euroopan Unionin päätös 2000/479/EY Ympäristöministeriön kirje YM4/401/2003 Euroopan epäpuhtausrekisteri (Eber) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 840 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Kyseisen asetuksen mukaan ennen asetuksen voimaantuloa vireille tulleen lupahakemuksen maksu määräytyy kuitenkin aikaisemman asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 840 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös; Hakija; Säntin Broiler Ky/ co Olavi Säntti, Jäljennös päätöksestä; Jalasjärven kunnan kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä; Marja-Liisa ja Kauko Korpi, Erkkilänmäentie 31 as 2, Koskue Kerttu ja Tarmo Koskimäki, Erkkilänmäentie 30, Koskue Petri Kurikka-Oja, Erkkilänmäentie, Koskue

13 13 Jukka Lehtomäki, Erkkilänmäentie 123, Koskue Riitta ja Esko Murto, Kemiankatu 12, Tampere Irma ja Pentti Mänty, Mäntykuja 40, Koskue Terttu Latvala, Pitkäkoskentie 3, Koskue Annikki ja Taisto Saarinen, Pitkäkoskentie 14, Koskue Satu ja Ismo Hautaluoma, Pitkäkoskentie 32, Koskue Katja Huhta, Erkkilänmäentie 95, Koskue Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Tarkastaja Varpu Kujanpää Mauri Yli-Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros