Sikaloihin tulee tilat yhteensä 440 emakolle porsaineen ja 80 siitossialle.

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax: Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 625 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee sikalatoiminnan laajennusta ja muutosta. HAKIJAT Reijo ja Sirpa Korpela Vaasantie Teuva TOIMINTA JA SIJAINNIT Sikaloihin tulee tilat yhteensä 440 emakolle porsaineen ja 80 siitossialle. Nykyisessä sikalassa tiloilla Korpela RN:o 2:148 ja Peltoniemi RN:o 2:135 on 300 joutilasemakon keskusyksikkö. Nykyisen sikalan pohjoispuolelle tilalle Peltoniemi RN:o 2:135 ja Pajumäki 8:1 rakennetaan uusi porsitussikala, johon tulee tilat 120 emakolle porsituspaikat, 1760 vieroitetulle porsaalle 147 astutettavalle ja tiineelle emakolle, ja 80 siitossialle. Joutilasemakkosikalan nykyinen toiminta keskusyksikkönä lakkaa ja siihen tulee tilat yhteensä 293 joutilas ja tiineystarkkailuemakolle. Joutilas tiineytystarkkailuemakot tuodaan rakennettavasta porsitussikalasta. Sikaloissa, jotka

2 2 ovat yhdistetty käytävällä, eläinten siirtelystä ja karsinoiden pesusta johtuen ei toiminnassa voida emakoita pitää enempää kuin yhteensä 440 emakkoa porsaineen ja 80 siitossikaa. Sikalat sijaitsevat Teuvan kunnassa Riipin kylässä yrittäjien osoitteessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 60 emakolle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 250 täysikasvuisen emakon eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Eläinsuojat käsitellään toimintakokonaisuutena, koska eläinsuojilla on toiminnallinen yhteys. ASIAN VIREILLETULO JA LUPATILANNE Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa hakijoiden jättämällä ympäristölupahakemuksella. Hakemusta on täydennetty asiaosaislistalla. Nykyiselle sikalatoiminnalle on aikaisemmin myönnetty ympäristölupa Teuvan kunnalta. TULEVAN TOIMINTA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on kaavoittamatonta metsä ja maatalousaluetta. ELÄINSUOJIEN SIJAINTIPAIKAT JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Sikalat sijaitsevat noin 13 km Teuvan keskustasta Jurvan suuntaan. Tilan ympärillä on hieman peltoa ja metsää. Sikaloista lähimpään vakituiseen asuinrakennukseen, jotka eivät ole yrittäjien omistuksessa, on matkaa n. 800 metriä. Vapaa ajanasunto sijaitsee n. 200 metrin etäisyydellä. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina muutaman kilometrin säteellä sikaloista. Sikalat eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueella. Pintavedet valuvat n.500 metrin etäisyydellä olevaan Teuvanjokeen. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Uuteen porsitussikalaan tulee tilat 120 emakolle porsituspaikat, 1760 vieroitetulle porsaalle, 147 astutettavalle ja tiineelle emakolle ja 80 siitossialle. Lisäksi on sairaskarsinoita. Joutilasemakkosikalan nykyinen toiminta keskusyksikkönä lakkaa ja siihen tulee tilat yhteensä 293 joutilas ja tiineystarkkailuemakolle. Joutilas ja tiineytystarkkailuemakot tuodaan rakennettavasta porsitussikalasta.

3 3 Viikkokiertojärjestelmässä porsii kerralla 20 emakkoa. Imetysajan, 4 5 viikkoa, emakot siirretään tiineytysosastolle. Porsaat siirretään imetysajan päätyttyä välikasvatusosastolle. Sikaloissa tuotetaan välityspainoon saakka yhteensä porsasta vuodessa sekä oman sikalatoiminnan uudistamisessa tarvittavat siat. Eläinsuojan kaikki osastot pestään vähintään kerran vuodessa painepesurilla. Vesi tilan toimintaan otetaan kunnalta. Lannan käsittely ja varastointi Joutilas ja tiineytysemakkojen (yhteensä 293 kappaletta) lanta käsitellään kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikepohjan pinta ala on n. 700 m 2. Lanta tyhjätään sikalasta katolliseen kuivalantalaan kerran viikossa. Sikalan vieressä on katettua kuivalantalatilavuutta 1080 m 3. Kuivikemateriaali on olki ja turve. Kuivikepihatosta lanta ajetaan lantalaan kerran viikossa. Kuivalantalassa on asfalttipohjainen kuormauslaatta. Uuden porsitussikalan lannankäsittely on lietelantasysteemillä. Lietelanta johdetaan imulannanpoistona lietesäiliöön. Lietesäiliö täytetään alakautta. Lietesäiliössä käytetään lietteen pinnalla EPS rouhetta tai turvetta. Uuden sikalan viereen rakennetaan kaksi 1500 m 3 lietesäiliötä. Lisäksi lietekuilujen tilavuutta tulee olemaan 630 m 3. Eläinsuojien pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet n. 50 m 3 johdetaan lietesäiliöön. Yhteensä nestemäisten lantojen, pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuutta tulee olemaan 3630 m 3. Lietesäiliön pohjat ja seinät ovat betonia. Sikaloissa on koneellinen yläpoistoinen ilmanvaihto. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 192 ha, josta omaa peltoa on 56 ha, vuokrapeltoa 14,8 ha ja sopimuspeltoa 122 ha. Lanta levitetään pelloille viikoilla ja Kevätjaksolla lannasta levitetään 70 % ja syyskaudella 30 %. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueilla. Muut varastot Tilalla on 1500 litran polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu lukituksella ja ylitäytönestimellä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta ympäristövaikutukset ovat vähäiset, koska rakennuspaikka on sijainniltaan syrjäinen ja soveltuu hyvin kotieläintuotantoon. Lisäksi nykytekniikalla toteutettava lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Onnettomuus ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisista laitehäiriöistä, murrosta sekä tulipalosta. Em. riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta ja ilmastointilaitteet kaukohälytystekniikalla. Lisäksi ulko ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä tilan omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittoja. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyy kuolleita eläimiä noin kg vuodessa ja ne toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoelle. Tilalla on raatojen välivarastointiin kylmäkontti. Jäteöljyt ja suodattimet, akut ja loisteputket (noin 100 kiloa vuodessa) toimitetaan hyötyjäteasemalle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen.

4 4 Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle asennettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin kerroksiin. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon ja säiliön alatäyttöön. Näin toimien mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat levitysviikkoihin, jolloin alueen muutkin kotieläinyritykset levittävät lannan pellolle. Levitettävän lietteen ravinnepitoisuutta kontrolloidaan ruokinnan optimoinnilla ja lanta levitetään kasvien ravinteeksi kunkin pellon viljavuus ja kasvien ravinnetarpeen huomioiden. Kaiken kaikkiaan toiminnassa päälinjana on hoitaa yritystä asianmukaisesti huomioiden sekä tuottavuus ja eläinten hyvinvointi sekä ympäristön hoito. Toiminnasta aiheutuva liikenne Teuras, välitys, tai rehuauto liikennöi viikoittain. Työntekijät käyvät päivittäin ja lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lietteen levitys tehdään keväällä ja syksyllä levitysviikkoina arviolta n. 300 kuormaa/vuosi. Syrjäisen sijainnin ansiosta sikalan läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun liikennöintiä ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipisteen ja Teuvan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Teuvan kunnan ympäristölautakunnalta ja kunnanhallitukselta. Kunnanhallitus toteaa, että nykyinen sikala ja uudet sikalarakennukset sijaitsevat hajaasutusalueella. Sikalan läheisyydessä, sen tonttialueen ohi johtavan tien vastakkaisella puolella on 2 5 asuttua kiinteistöä. Teuvan kunnanhallitus toteaa lausuntonaan ympäristökeskukselle, ettei heillä ole hyomauttamista mikäli sikalatoiminnasta aiheutuvat melu ja hajupäästöt sekä lannankäsittelyn ympäristöpäästöt eivät aiheuta merkittävää haittaa sikalan läheisyydessä olevissa kiinteistöissä asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Myöskään lähialueen luontoon ei saa kohdistua liian suuria ympäristörasituksia. Teuvan ympäristölautakunta ei antanut lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

5 5 Tarkastus Tilalle tehtiin tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi hakemusta ja tarkasteltiin sikalan sijoittumista naapureihin sekä maisemaan nähden. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet sekä annetun lausunnon. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut laajennuksen soveltuvuutta esitetylle paikalle ottaen huomioon ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset lupamääräyksin. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Reijo ja Sirpa Korpelalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan sikaloiden (sikalat yhdistetään käytävällä) toiminnalle Teuvan kunnan Riipin kylään tiloille Korpela RN:o 2:148, Peltoniemi RN:o 2:135 ja Pajumäki 8:1 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamille paikoille seuraavien lupamääräysten mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä ja sikalatuotantoon liittyvä muu toiminta Sikaloihin tulee tilat yhteensä enintään 440 emakolle porsaineen ja 80 siitossialle. Nykyisessä sikalassa tiloilla Korpela RN:o 2:148 ja Peltoniemi RN:o 2:135 saa olla enintään 293 joutilasemakkoa ja tiloille Peltoniemi RN:o 2:135 ja Pajumäki 8:1 sijoittuvassa uudisrakennuksessa saa olla enintään 147 emakkoa porsaineen sekä 1760 välikasvatusporsasta ja 80 siitossikaa. Sikojen siirtelystä ja karsinoiden pesun johdosta voidaan lyhytaikaisesti poiketa sikojen määristä uudisrakennuksessa/ joutilasemakkosikalassa, kunhan sikojen yhteismäärä ei ylity. Joutilasemakkosikalan nykyinen toiminta perinteisenä emakoiden keskusyksikkönä tulee lopettaa, kun uusi laajennusosa otetaan käyttöön. Tiineytystarkkailuosastolle ja tiineiden joutilasosastolle emakot tuodaan rakennettavasta porsitussikalasta. Lupaan sisältyy myös sikala alueille sikojen pitämiseen liittyvät muut toiminnot. Sikalan laajennusosa ja uudet lietesäiliöt tulee rakentaa asemapiirroksen osoittamille paikoille. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Koko sikalatoimintaa varten tulee olla aina riittävästi lannan säilytystiloja siten, että kaikki toiminnassa muodostuva lanta ja jätevedet voidaan varastoida asianmukaisesti. Lannan ja jäteveden varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaisesti. Ennen laajennuksen käyttöönottoa tulee tilalla olla lietelannan, jäte ja sadevesien varastointitilavuutta säiliöt ja kuilut mukaan luettuna yhteensä vähintään 3600 m 3. Uuden sikalan viereen tulee rakentaa kaksi 1500 m 3 :n lietesäiliötä. Uudet lietesäiliöt tulee kattaa lietteen pinnalla käytettävällä vähintään 8 cm paksuisella kelluvalla katteella kuten esimerkiksi ESP rakeella tai turpeella. Mikäli säiliöön rakennetaan sadevettä pitävä katto, niin lietteen pinnalla ei tarvitse käyttää kelluvaa katetta. Lietesäiliöiden lastausalueella tulee olla tiivis kuormauslaatta tiiveydeltään vähintään tavanomainen asfaltti. Joutilasemakkosikalan toimintaa varten tulee olla katettua kuivalannan lantalavarastointitilavuutta vähintään 850 m 3. Mikäli eristyskarsina tai lastaustiloissa muodostuu kuivalantaa, lanta tulee varastoida kuivalantalassa. Joutilasemakkosikalassa tulee käyttää riittävästi kuivikeolkea tai kuiviketurvetta virtsan imeyttämiseksi. Joutilasemakkosikalasta lanta tulee poistaa vähintään kerran

6 6 viikossa. Sikalan pesu ja saniteettivedet tulee johtaa säiliöön. Lannan ja pesuvesien varastointitilojen sekä sikaloiden lattiat tulee rakentaa MMM:n rakentamisohjeiden (rakentamismääräykset ja ohjeet RMO.C. 4) mukaisesti. Lannan varastointitilojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen lannan varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikaloissa ilmastoinnin tulee olla koneellinen ja hormien tulee yltää vähintään harjan yläpuolelle. Lietelannan levittäminen kasvustolle (oraille) pintalannoituksena on kielletty juhlapyhinä ja niiden aattoina lähempänä kuin 150 metriä asuinkiinteistöistä, jotka eivät ole yrittäjän omistuksessa. Muulloinkin lietelanta levitettäessä tulee ottaa huomioon, ettei asumisviihtyisyys alene kohtuuttomasti ottamalla tuulensuunnat huomioon lannan levitys aikana. Lanta, ellei levitys tapahdu kasvustolle, tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Pajumäen tilan sikalan ja lähihuvilan välisellä alueella, tilalla RN:o 8:1 ei saa suorittaa avohakkuuta, mutta kevyt metsänhoidollinen harvennus on mahdollista. Sikaloista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten hyvällä terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Sisäilman ja lietesäiliöiden lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Sikalat ja niiden ympäristö sekä rehu ja lietevarastot tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Sikaloissa eläinten kulkuväylät tulee puhdistaa riittävän usein ja karsinat tyhjentää välittömästi eläinten siirtämisen jälkeen. Sikalan rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, että lannasta aiheutuva ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtuminen olisi mahdollisimman vähäistä. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojaan tai tielle. Jos sikaloiden yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä pesualustalla (esimerkiksi kuormauslaatta) ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltokasvien lannoitteena tai toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 siitossikapaikkaa kohden vuodessa ja 3 emakkoa porsaineen kohden vuodessa. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan tulee olla käytettävissä ennen laajennuksen käyttöönottoa lannanlevityspeltoalaa vähintään 155 hehtaaria. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus ja kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen.

7 7 Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lisäksi talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Lantaa tai pesuvesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueen muodostumisalueelle eikä lietelantaa myöskään pohjavesialueen välivyöhykkeelle (muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle alueelle). Lietelannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain mikäli ympäristökeskus yrittäjän esittämien maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Sopimuspeltojen osalta lannan vastaanottosopimuksissa tulee olla uusien sopimusten osalta selkeästi tieto siitä, kuka on vastuussa lannan kuljetuksista ja levityksistä. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa lähiasukkaille tai ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Kuolleita eläimiä varten tulee olla kylmäkontti, jonka lämpötila tulee pitää alle +5 asteessa kuolleita eläimiä varastoitaessa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Sekajätteen, paperin ja muovin polttaminen on kielletty. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet lääkeaineet sekä käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Keittiöjäte ja ns. sekajäte tulee kerätä asianmukaisiin astioihin, joista jäteaseman kerääjä ne noutaa. Muutenkin on noudatettava Teuvan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla ellei ne ole kaksoisvaippaisia siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä estää sadeveden pääsy suoja altaisiin. Säiliöt tulee lisäksi varustaa lukolla, ylitäytön ja lapon estimellä. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polt

8 8 tonesteiden tai muiden öljytuotteiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa Teuvan kunnan paloja pelastustoimelle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikaloiden toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tiloilla pidettävien sikojen määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot sikaloiden toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Sikaloiden edellisen kalenterivuoden toiminnasta pidettävä kirjanpidon tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta analyysitulosten tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 8. Muut määräykset Suurten kotieläinlaitosten toiminnanharjoittajien tulee erityisesti seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Sikaloiden toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Sikalan laajennuksen käyttöönotto Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan laajennuksen käyttöönottoajankohta noin yksi kuukausi ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen, siinä asetettujen lupamääräysten ja hakemuksessa olevan suunnitelmien mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sikaloiden toiminta ei toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajilla on myös riittävä asi

9 9 antuntemus eläinsuojien toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Vastaus asiassa annettuun lausuntoon Kunnanhallituksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Eläinsuojien toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee, hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Sikaloiden eläinpaikkamäärät ja sikalatuotantoon liittyvä muu toiminta Sikaloissa karsinoiden pesun ja eläinten siirtelystä johtuvista seikoista ei toiminnassa voida emakoita pitää enempää, kuin yhteensä 440 emakkoa porsaineen ja 80 siitossikaa, koska luvassa on enimmäiseläinmäärä. Sikaloiden eläinmäärät, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja tuotantorakennusten sijainti sekä toimintojen laajuus tulee järjestää siten, että toiminnan sijoituspaikoilla otetaan riittävästi huomioon toiminnan sijainnit lähimpiin naapureihin nähden sekä riittävät toimet haittojen ehkäisemiseksi. Sikaloiden enimmäiseläinpaikkamääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä (MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan ja jätevesien varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Mikäli eristyskarsinoista tai vastaanottotiloista tulee kuiva ainepitoisuudeltaan niin kuivaa lantaa ettei sitä voida johtaa lietesäiliöön, tulee sen viedä kuivalantalaan, ettei siitä ympäristö pilaannu. Sikaloiden pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien varastointitilojen rakennusmateriaalien vesitiiveys on tarpeen pinta ja pohjavesien suojaamisen varmistamiseksi. Lietesäiliöiden kattamisella vähennetään naapurien hajuhaittoja. Myös haittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä liete mahdollisimman viileänä. Säiliöiden alakautta täytöllä vähennetään hajuhaittoja lähinaapureille. Säiliöiden vieressä olevilla kuormauslaatalla varmistetaan, että mahdollisessa vahinkotilanteessa lanta saadaan laatalta helpommin poistetuksi. Rakenteita tarkkaillaan, että huomataan mahdolliset vahingot. Sulamisvesien pääsyn estämisellä lantavarastoihin varmistetaan, etteivät lannan varastointitilat täyty sulamisvesillä. Rakenteiden vaurioiden nopealla korjaamisella estetään lisävaurioiden syntymistä. Lantavarastojen valmiiksi rakentamisella ennen toiminnan aloittamista varmistetaan toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

10 10 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalan katolle tulevilla ja harjan ylittyvillä ilmastointihormeilla vähennetään sikalan lähiasukkaiden hajuhaittoja. Määräyksillä lietelannan pintalevityskiellosta, lannan nopealla multaamisella, ja määräyksellä lietelannan multaamisajankohdalla turvataan asumisviihtyvyyttä. Avohakkuukiellolla varmistetaan ettei lähinaapureilla kohtuuton hajuhaitta ylity. Sikaloiden haju ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen suojaetäisyydestä huolimatta, koska toiminta on mittavaa ja voi muutoin aiheuttaa terveys ja / tai hajuhaittoja lähialueella. Lisäksi ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästen ja tuholaisten torjunnalla sekä lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Sikaloiden sisätilojen yleisellä siisteydellä tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista, etteivät lähiasukkaiden hajuhaitat tule liian suureksi. Sikaloiden haju ja muita haittoja voidaan jossain määrin vähentää pitämällä eläinsuojat, siihen liittyvät varastot ja muut laitteet siistinä. Haittoja ei voida näillä toimilla kuitenkaan kokonaan poistaa, vaan lisäksi tarvitaan vähimmäisetäisyys lähimmistä asuinrakennuksista. Riittävien vähimmäisetäisyyksien on arvioitu täyttyvän, kun rakennettava laajennus sijoitetaan hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä mahdollisimman vähän lantaa haihtumiselle alttiina, eläinsuojan lietekuilujen rakenteellisilla seikoilla ja varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Sikaloiden aiheuttamiin hajuhaittoihin olennaisesti vaikuttavat ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja olisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden pesupaikan tiiveydellä varmistetaan, ettei kaluston vuotamisella ja pesuvesihuuhtoutumisella ympäristö pilaannu. Lanta tulee voida hyödyntää niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lanta tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi, joten lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Kesantopellon lannanlevittämiskiellolla muulloin kuin nurmea uusittaessa varmistetaan, etteivät vesistöt rehevöityisi. Samalla perusteella on annettu lannan nopea multausmääräys kuten perustelujen kolmannessa kohdassa on perusteltu. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä kasvuston pintaan, ettei hajuhaitat lisääntyisi. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Lannanlevittämisellä pääosin keväällä vähennetään vesistökuormitusta. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja ( vähintään kolme metriä) vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia laajemmallekin alueelle kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lietelannan tai muiden nestemäisten runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella, samasta syystä on muodostumisalueelle kuivikelannan levittäminen on kielletty. Toimenharjoittajien ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu.

11 Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet 11 Maa ja metsätalousministeriön asetus nro 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. Toiminnanharjoittaja on myös jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen lyhytaikaistakin varastointia varten. Raatojen toimittaminen ympäristönluvalliseen laitokseen on tarpeen, että raadot käsitellään asetuksen ja lain mukaan. Lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä, mikä on vältettävissä järjestämällä varastointi terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Jätteiden polttaminen on lupamääräyksessä kielletty, koska jätteenpolttamiseen ei ole mahdollista myöntää lupaa polttaa pienkattilassa. Toiminnanharjoittajien on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä käsittelystä. Toiminnanharjoittajien tulee huolehtia myös muun jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten noudattamisella päästään hyvään ympäristönsuojelutasoon. Polttoöljysäiliöiden varustaminen suoja altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön, lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla, lukolla ja katoksella tai esimerkiksi pressulla estää maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa, ettei öljyvuotoja pääsisi tapahtumaan. Imeytysturpeella pienennetään lisävahinkojen muodostumista öljyvahinkojen sattuessa. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa paikalliselle palo ja pelastustoimelle, että saadaan mahdolliset vahingot rajatuksi suppealle alalle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Sikojen määrästä, levitettävästä lannasta ja sen määrästä, peltolohkojen paikoista sekä levityspeltopinta aloista ja kuolleiden eläinten määristä sekä toimituspaikasta on edellytetty pidettäväksi tarkkailukirjanpitoa valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi ja ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Eläinraadot eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa. Vuosittaisella yhteenvetoraportin lähettämisellä ympäristökeskukseen varmistetaan valvonnan toimivuus. Määräys perustuu ympäristöministeriön kirjeeseen YM4/401/2003 Kirjanpitoa edellytetään pidettäväksi lanta analyyseistä, että valvonnassa voidaan tarvittaessa todeta levitettävän lannan ravinnepitoisuudet. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön.

12 12 Olennaiset muutokset sikalan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteissa yrittäjän tulee ilmoittaa välittömästi Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaarasta valvonnan järjestämiseksi. 9. Laajennettavan sikalan käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO, LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN JA VANHAN YMPÄRISTÖLUVAN RAUKEAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toimenharjoittajan on viimeistään jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista, muodostuvista lantamääristä sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista pelloista. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai siltä osin lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Teuvan kunnan myöntämä ympäristölupa raukeaa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Terveydensuojelulaki 763/94 22 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003)

13 13 Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijoille Jäljennös päätöksestä Teuvan kunnanhallitus Teuvan kunnan ympäristölautakunta Teuvan kunnan rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Päätöksestä tiedottaminen Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Teuvan kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

14 14 Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirrokset Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.