Ympäristölupayksikkö. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö PL 262, VAASA Koulukatu 19 PB 262, VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn Faksi/Fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 723 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikojen kasvatustoimintaa ja sen laajentamista. Pasi Anttila Norkoolintie Karijoki TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan sianlihan tuotantoa. Tilalla on nykyisin 490 lihasikapaikkaa, ja toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla uusi sikala. Rakennettava uudisrakennus sijoittuu aiemmin rakennetun sikalan viereen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 1854 lihasikapaikkaa. Tuotantorakennukset sijoittuvat Karijoen kuntaan Alakylään tilalle Myllykoski RN:o 2:52 (olemassa oleva sikala) ja laajennus sijoittuu tilalle Alatalo 3:23 M601. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 1000 lihasikaa taikka muun eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus.

2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle tuotannolle on Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntainliiton antama sijoituspaikkalupa ja Karijoen kunnan myöntämä rakennuslupa. Alue on kaavoitettu maatalousmaaksi, eikä sillä ole voimassaolevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikalat sijaitsisivat noin 4 km Karijoen keskustasta kaakkoon. Tila johon uudisrakennus rakennetaan sijaitsee peltoaukean reunassa. Rakennettavan sikalan lähimmät asuinrakennukset, jotka eivät ole hakijan omistuksessa, sijaitsevat noin 60, 245 ja 335 metrin etäisyydellä sikalasta itäkaakkoon ja länteen. Hakija on ilmoittanut kirjallisesti ostaneensa lähimmän asuinkiinteistön. Muita asuinkiinteistöjä ei sijaitse 500 metrin säteellä. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina muutaman kilometrin säteellä sikaloista. Sikalat sijaitsevat Lapväärtinjoen valuma alueella, sen osavaluma alueella nro Metsäjoen osavaluma alueella, joka laskee Karijokeen ja sieltä edelleen Lapväärtinjokeen. Sikaloista on matkaa n. 350 metriä Metsäjokeen. Lapväärtinjoen valuma alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueella ei asemakaavaa eikä luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yrittäjällä on nykyisin 490 lihasikapaikkaa. Tuotannon laajentamisen jälkeen lihasikapaikkoja on yhteensä 1854, joten paikkojen lisäys on 1364 lihasikaa. Laajennuksen jälkeen sikala tuottaa vuodessa kiloa sianlihaa. Lannanpoisto toimii nykyisessä ja tulevassa sikalassa alatäyttöisenä ja imulannanpoistoisella lietelantamenetelmällä. Sikalan yhteydessä on tällä hetkellä 482 m 3 :n katettu lietesäiliö ja 140 m 3 :n lietekuilut. Lisäksi yrittäjällä on 200 m 3 :n katettu lietesäiliö tilalla Kivirinta 3:27, yrittäjän kotiosoitteessa. Etälietesäiliö poistuu käytöstä, sitten kun uuden sikalan toiminta aloitetaan. Uuden sikalan viereen rakennetaan kaksi kelluvalla katteella varustettua 1600 m 3 :n lietesäiliötä, lisäksi uuteen sikalaan tulee 290 m 3 :n lietekourut. Yhteensä lietelannan ja pesuvesien varastoimiseen tulisi lietekourut mukaan lukien 4112 m 3 :n tilat. Kaikki säiliöt ovat betonirakenteisia. Toiminnassa muodostuvasta lietelannasta imeytetään n. 170 m 3 vuodessa turpeeseen, joka varastoidaan sikalan vieressä olevassa katetussa kuivalantalassa. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 206 ha, josta omaa 54 ha ja vuokrapeltoa 29 ha ja sopimuspeltoa 123 ha. Lanta levitetään välisenä aikana. Tilalla on 3000 litran öljysäiliö, joka on varustettu lukituksella ja laponestimellä. Tila hankkii vetensä kunnan vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnalla ei katsota olevan haittavaikutuksia ympäristölle.

3 Yrittäjä on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. Sikaloissa on koneellinen yläpoistoinen ilmanvaihto, poistoputken päiden korkeus on 6 8 metriä korkealla. Tietokoneella oikein ohjatulla ilmastoinnilla ja hajukaasujen päästökorkeudella vähennetään naapureille syntyviä hajuhaittoja. Lietesäiliöiden täyttö tapahtuu alakautta. Lietesäiliöt ovat kevytkatteisia. Sikalassa on käytössä ruokinnan optimointi. Liete levitetään pääsääntöisesti keväällä. Liete joko levitetään ja mullataan välittömästi tai liete sijoitetaan suoraan kasvustoon, jolloin mahdolliset hajuhaitat jäävät vähäisiksi. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Jätteiden käsittelystä on hakemuksessa kerrottu seuraavaa. Kuolleet eläimet (n kg/vuosi) toimitetaan poltettavaksi Honkajoki Oy:lle. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksessa kerrotaan, että lantalat katetaan kevytkatteella, lietteenlevitys tapahtuu letkulevittimellä. Lannanlevitys teetetään mahdollisesti urakoitsijalla. Lantavarastot tehdään hyväksyttyjen rakennevaatimusten mukaisesti. Valumia ei pääse pohjavesiin. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Hakemuksen mukaan porsaita tuodaan joka toinen viikko. Teurasauto käy joka viikko ja rehuauto tuo rehua kerran kuukaudessa. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Karijoen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle on tehty tarkastuskäynti , jossa tarkasteltiin uuden sikalan sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden sekä käytiin läpi lupahakemusta ja lisäksi keskusteltiin yrittäjän ehdotusta, siitä mitä vaikutuksia olisi ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiin, jos hän ostaisi lähinaapurin asuinkiinteistön. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Karijoenkunnan hallitukselta ja Kristiinankaupungin Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöosastolta. Kunnanhallitus ei antanut lausuntoa Ympäristöosaston lausunto Ympäristöosasto toteaa lausuntonaan seuraavaa; Vanhan sikalarakennuksen taakse rakennetaan laajennusosa ja kaksi avointa lietesäiliötä. Sijoituspaikkaa lähimpänä olevan naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 50 metrin päässä vanhasta sikalarakennuksesta ja sikalarakennuksen toisella puolen lähin asuinrakennus on n. 250 metrin päässä. Korkeimman hallinto oikeuden (KHO:2005:88) päätöksen mukaan kyseinen toiminta on uuteen hankkeeseen rinnastettavaa toimintaa. Ympäristöministeriön (YM4/401/2002) kotieläin

4 suojia koskevien ympäristölupaohjeiden mukaan kyseisen eläinsuojan etäisyys häiriintyvään kohteeseen tulisi olla metriä riippuen olosuhteista. Suurempaa etäisyyttä häiriintyvään kohteeseen edellytetään, jos kyseessä on sikala. Ruokinnassa käytetään normaalia runsaammin rehuvalkuaista sekä lietesäiliö on avonainen. Katson asiakirjojen perusteella, että suunniteltu lihasikojen määrä kyseiselle paikalle voi aiheuttaa naapuruussuhteesta annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Muistutus Ympäristölupahakemukseen annettiin yksi muistutus. AA toteaa, että lupahakemukseen sisältyy myös nykyisestä talouskeskuksesta noin 2 km päässä sijaitsevan entisen sikalarakennuksen yhteydessä oleva 200 m 3 :n käyttö välivarastona. Sikala ja lietesäiliö on rakennettu lukujen vaihteessa eikä näiden rakentamiselle ole aikoinaan haettu muistuttajan suostumusta. Kyseinen lietesäiliö sijaitsee 4 5 metriä muistuttajan rajasta, vain metrin päässä kaivosta ja noin 50 metrin päässä talosta. Vanhan lietesäiliön käyttö näin lähellä kaivoa on suuri riski veden laadun kannalta. Lisäksi lietesäiliön käyttö aiheuttaisi hajuhaittoja. Suhteessa koko lupahakemuksen lietevarastoihin (3882 m 3 ) on kyseinen vanha lietesäiliö varsin pieni, vain noin 5 prosenttia. Koska tämä vanha lietesäiliö sijaitsee vain noin 2 km:n päässä talouskeskuksesta, merkittävää etua lietelannan välivarastona ei saavuteta. Olettaen lietevaunun tilavuudeksi 10 m 3 ja traktorin ajonopeudeksi 20 km/h kyseinen välivarastointi vastaa noin 4 tunnin ajoajan vähentymistä. Kun otetaan huomioon välineistön siirtoon kuluva aika, työajan säästö työhuipun aikana jää hyvin pieneksi kokonaistyöajan lisääntyessä verrattaessa vastaavaan lisäkapasiteetin rakentamiseen talouskeskukseen. Vanhan lietesäiliön käyttöä ei siten voida perustella ajan säästöllä tai taloudellisilla syillä. Yhteenvetona hakijan hyöty vanhan lietesäiliön käytöstä välivarastona on korkeintaan marginaalinen suhteessa riskiin naapurin kaivoveden pilaantumisesta ja aiheutuvista hajuhaitoista, joten lupaa tähän ei tulisi myöntää. Yrittäjän vastine muistutukseen ja Kristiinankaupungin Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöosaston lausuntoon. Koska mielestämme pelot lisääntyvistä haju ja ympäristöhaitoista ovat aiheettomia, niin haluamme antaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle lisäselvityksen. Muistutuksessa tarkoitetulle 200 m 3 lietelantavarastolle on haettu ennen varaston rakentamista rakennuslupa. Kyseinen lantavarasto on rakennettu silloista lihasikalaa varten. Lihasikalan laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusia lantavarastoja sikalan viereen ( Myllykoski 2:52). Todennäköisesti 2 km päässä sijaitseva 200 m 3 etäsäiliö jää pois käytöstä. Ympäristöosaston lausuntoon yrittäjä sanoo vastineessaan seuraavaa; Sikalan hajuhaitoista, kun sikalamme laajennusta lähdettiin suunnittelemaan n. vuosi sitten, niin keskeisimpiä asioita oli valita laajennusosastolle oikea sijaintipaikka, jossa toiminnan liittäminen nykyiseen sikalaamme olisi järkevää ja valita tekniset rakenneratkaisut, joissa naapurustolle mahdollisesti aiheutuvat haitat pystyttäisiin minimoimaan. Sikalan aiheuttamista hajuhaitoista on tehty useita tutkimuksia; Vaasan lääninhallituksen Sosiaali ja Terveysosaston Saparo tutkimus (1996) ja Ympäristöministeriön Pikasika raportti (2001). Näissä tutkimuksissa keskityttiin erityisesti suurten, lietesikaloiden hajuhaittoihin sekä näiden sikaloiden ja asuntojen välillä tarvittaviin suojaetäisyyksiin. Saparo tutkimuksessa voitiin havaita hajuhaittojen vaikuttavina tekijöinä lähinnä

5 Sisäiset tekijät Ulkoiset tekijät 1) säiliöiden täyttöaste 1) lämpötila 2) ruokinta 2) kaasujen diffuusio ja ilmavirtaukset 3) ilmastointijärjestelmät ja hajukaasujen päästökorkeus 3) maasto 4) lietekanavien rakenneratkaisut Olemme pyrkineet ottamaan uuden lihasikalamme suunnittelussa huomioon edellä esitetyt hajuhaittoihin vaikuttavat tekijät. Uusi sikalamme on varustettu ympäristönsuojelulain vaatimalla, riittävällä lietesäiliökapasiteetilla. Vain kevättalvella lietesäiliön täyttöaste on korkea. Lietesäiliön täyttö tapahtuu alakautta ja lietevarasto on kevytkatettu. Näillä on merkittävä vaikutus ammoniakkipäästöjä vähentävästi. Ruokinnan osalta voidaan todeta, että ruokinnassa käytetään teollista rehua ja ruokinnan suunnittelu on tarkkaa. Sikalassamme on käytössä ruokinnan optimointiohjelma, joka perustuu eläinten ruokintanormeihin. Lietteen ammoniakkipitoisuuden kannalta keskeisin asia on oikeatasoinen valkuaisruokinta. Näin pystytään varmistamaan, että lietteeseen ei joudu ylimääräistä valkuaista eikä näin ympäristölle aiheudu ammoniakkipäästöjä. Itse sikalarakennuksen ilmastointi järjestetään koneellisesti. Tietokone ohjattu ilmanvaihto huolehtii ilmanvaihdosta nykymenetelmin parhaalla mahdollisella tavalla, jolloin päästöjen osuus on minimoitu. Koneellisessa ilmastoinnissa poistohormit sijaitsevat n. 6 8 m korkeudessa, jolloin ilmanvaihdon kautta poistuvat päästöt ohjataan mahdollisimman korkealle. Lannan varastointi ja levitys Sikalamme lantavarastot täyttävät kaikki MMM rakennevaatimukset ja niistä ei tule pääsemään valumia pohjavesiin. Liete levitetään pääsääntöisesti keväällä. Liete joko levitetään ja mullataan välittömästi tai liete sijoitetaan suoraan kasvustoon, jolloin mahdolliset hajuhaitat jäävät vähäisiksi. Kun aikoinaan suunnittelimme sikalamme laajennusosaa, niin silloin pyrimme minimoimaan sikalastamme ympäristölle mahdollisesti aiheutuvat haitat. Edellä esittämämme asiat puoltavat tätä. Kun vielä muistamme, että sikalastamme ei ole tullut naapureilta valituksia haitoista eikä muistutuksia laajennuksesta, niin toivomme, että Länsi Suomen ympäristökeskus suhtautuu hankkeemme ympäristölupaan myönteisesti. Yrittäjä antoi vastineeseensa lisäyksen, koskien kuntayhtymän ympäristöosaston lausuntoa Yrittäjä ilmoitti kirjallisesti, että hän on ostanut lähimmän asuinkiinteistön, joka sijaitsi n. 60 metrin etäisyydellä sikalasta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetut lausunnon, muistutuksen ja vastineet. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut uuden sikalan soveltuvuutta esitetylle paikalle ottaen huomioon nykyisen sikalan sijainti sekä ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Pasi Anttilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikojen kasvattamiselle alla olevien lupamääräysten mukaisesti. Eläinsuoja käsittää nykyisen ja uuden sikalarakennuksen Karijoen kunnan Alakylän tilalla Mylly

6 koski RN:o 2:52 ja tilalla Alatalo RN:o 3:23 M601 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamille paikoilla. Lupamääräykset 1. Sikaloiden eläinmäärä, tuotantoon liittyvä toiminta ja muiden rakennusten sijoittuminen Lihasikaloissa voidaan pitää kerralla yhteensä enintään 1854 lihasikaa sekä tuotantoon liittyvät muut toiminnot, jotka sijoittuvat sikaloiden lähialueelle. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Toimintaa varten tulee olla riittävästi lannan säilytystiloja siten, että kaikki toiminnassa muodostuva liete ja kuivalanta sekä jätevedet voidaan varastoida asianmukaisesti. Lannan ja jäteveden varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaisesti. Nykyisen lihasikalan yhteydessä ja tilalla Kivirinta RN:o 3:27 olevien lietesäiliöiden ja lietekuilujen (yhteensä 882 m 3 ) sekä 170 m 3 kuivalantalan tulee olla vesitiiviitä ja katettuja. Lannan varastointitilojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Laajennuksen lähelle, asemapiirroksen osoittamalle paikalle, tulee rakentaa rakentamisohjeen mukaista vesitiivistä materiaalista yhteensä vähintään 3200 m 3 lietesäiliöt (sadevedet mukaan lukien). Säiliöt tulee olla katettuna vähintään 10 cm paksuisella kelluvalla katteella (esim. turvekatteella tai vastaavalla ammoniakin pidätyskyvyn omaavalla aineella). Lietteiden ja jätevesien varastointitilaa, lietekuilut mukaan luettuna, tulee olla käytettävissä yhteensä vähintään 3812 m 3. Lietesäiliöiden kuormauspaikkojen tulee olla tiivispohjaisia esimerkiksi asfalttipohjaisia. Säiliöt tulee täyttää alakautta. Lantavarastojen tulee olla käyttövalmiina ennen uuden sikalan käyttöönottoa. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen lannan varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. Sikaloiden pohjarakenteet, kuilut, lietesäiliöt ja muut jätevesien tai lannan käsittelyyn tai varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaan. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Lihasikalan laajennusosan katolle tulevat ilmastointihormit tulee rakentaa vähintään metrin harjan yläpuolelle. Sikaloista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Sikalat ja niiden ympäristö sekä rehu ja lietevarastot tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinten kulkuväylät tulee puhdistaa riittävän usein ja tyhjät karsinat välittömästi eläinten siirtämisen jälkeen. Sikalan rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, että lannasta aiheutuva ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtuminen olisi mahdollisimman vähäistä. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Lannankuljetuskaluston tulee olla tiivis, tarkoitukseen hyväksytty ja se tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Jos sikalan yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen.

7 Lannan levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa kohden. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan tulee olla käytettävissä peltoalaa vähintään 170 hehtaaria. Lannasta pääosa tulee levittää keväällä. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus ja kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Jos lietelantaa levitetään pintaan kasvavalle nurmelle tai oraille (jota ei ole tarkoitus kyntää) lähemmäs kuin 50 m etäisyydelle asuinkiinteistöistä, jotka sijaitsevat lähempänä kuin 400 m sikaloista, tulee käyttää välittömästi multaavaa levitysmenetelmää, kuten maahan sijoittavaa multausvaunua tai pidättäydyttävä lietelannan pintalannoituksesta. Edellä mainituilla etäisyyksillä, lanta tulee myös normaalisti lannan kevät tai syyslevityksessä aina mullata vähintään neljän tunnin sisällä. Muualle levitetty lanta tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Lietelantaa tai pesuvesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lietelannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa lähiasukkaille tai ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan lyhytaikaisestikin varastointi tulee järjestää esimerkiksi kylmäkontissa tai vastaavalla tavalla siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tarkoitettu paikka tulee olla terveysviranomaisen tähän käyttöön hyväksymä tila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet lääkeaineet sekä käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten,

8 ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Keittiöjäte ja ns. sekajäte tulee kerätä asianmukaisiin astioihin, josta jäteaseman kerääjä ne noutaa. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä estää sadeveden pääsy suojaaltaisiin. Säiliöt tulee lisäksi varustaa lukolla, ylitäytön ja lapon estimellä. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden tai muiden öljytuotteiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa kunnan palo ja pelastustoimelle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa toiminnasta vuosiraporttia varten. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien sikojen määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden sikojen määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot sikalan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti (vuosiraportti) edellisen kalenterivuoden kirjanpidon tiedoista tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta analyysitulosten tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan tulee erityisesti seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Sikalan käyttöönotto Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

9 Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty lihasikojen kasvattamista koskeva eläinsuojan toiminta myös laajennettuna täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten sekä hakemuksessa olevan suunnitelman mukaisesti. Lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon tilalla Kivirinta 3:27 olevan 200 m 3 :n etälietesäiliön käyttöä ja lupa asia on jätetty tutkimatta. Lietesäiliö ei muodosta toimintakokokonaisuutta varsinaisen tuotantorakennusten toiminnan kanssa ja sikäli kuin lietesäiliö on ympäristöluvanvarainen, kuuluu toimivalta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristökeskus kuitenkin toteaa hakijan ilmoittaneen, että kyseisen lietesäiliön käyttö todennäköisesti lopetetaan, kun uuden tuotantorakennuksen laajennusosa otetaan käyttöön. Nyt annetun luvan mukaiset lietelannan varastointitilat riittävät kaiken tuotannossa syntyvän lannan varastoimiseen, joten etälietesäiliö käy siinä mielessä tarpeettomaksi. Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen, lupamääräysten ja vastineiden mukaan toimittaessa sikaloiden toiminta ei toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajalla on myös riittävä asiantuntemus eläinsuojan toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Hakija on ostanut lähimmän häiriintyvän kohteen, joka on n. 60 metrin etäisyydellä. Lupamääräysten perustelut 1. Sikaloiden eläinmäärä, toiminta ja muiden rakennusten sijoittuminen Sikaloiden eläinmäärä, tuotantoon liittyvä toiminta ja tuotantorakennusten sijainti sekä toimintojen laajuus tulee järjestää siten, että toiminnan sijoituspaikoilla otetaan riittävästi huomioon toiminnan sijainti lähimpiin naapureihin nähden sekä riittävät toimet haittojen ehkäisemiseksi. Sikaloiden haju ja muita haittoja voidaan jossain määrin vähentää pitämällä eläinsuoja, siihen liittyvät varastot ja muut laitteet siistinä. Haittoja ei voida näillä toimilla kuitenkaan kokonaan poistaa, vaan lisäksi tarvitaan vähimmäisetäisyys lähimmistä asuinrakennuksista. Riittävien vähimmäisetäisyyksien on arvioitu täyttyvän, kun rakennettava laajennus sijoitetaan hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Nykyinen sikalatoiminta on otettu huomioon nykyisillä paikoilla. Sikaloiden enimmäiseläinmääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietelannan sekä jätevesien varastointitilojen tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Lietesäiliöiden kattamisella vähennetään hajuhaittoja, maan tiivistymistä ja meluhaittaa. Lietesäiliöiden kuormauslaatalla varmistetaan, ettei lietelantaa pääse valumaan ympäristöön. Mikäli lietelantaa valuu kuormauksen yhteydessä kuormauslaatalle, että siitä on valumat helppo poistaa. Haittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä liete mahdollisimman viileänä. Säiliöiden alakautta täytöllä vähennetään hajuhaittoja lähinaapureille. Rakenteita tarkkailemalla voidaan huomata mahdolliset vahingot. Estämällä sulamisvesien pääsy lan

10 tavarastoihin varmistetaan, etteivät lannan varastointitilat täyty sulamisvesien vuoksi. Rakenteiden vaurioiden nopealla korjaamisella estetään lisävaurioiden syntymistä. Sikalan pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien varastointitilojen rakennusmateriaalien vesitiiveys on tarpeen pinta ja pohjavesien suojaamisen varmistamiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Rakentamalla lantavarastot valmiiksi ennen toiminnan aloittamista varmistetaan toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalan katolle tulevilla tavallista korkeammilla ilmastointihormeilla vähennetään sikalan lähiasutukselle syntyvää hajukuormaa. Poistoilman päästökorkeuden lisäämisellä voidaan hieman laimentaa hajuhaittoja. Sikaloiden aiheuttamiin hajuhaittoihin olennaisesti vaikuttavat ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä mahdollisimman vähän lantaa haihtumiselle alttiina, eläinsuojan lietekuilujen rakenteellisilla seikoilla ja poistamalla eläinsuojasta huolellisesti kaikki ylimääräistä hajuhaittoja lisäävä lanta avoimilta pinnoilta sekä pitämällä eläinsuoja sekä siihen liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Lisäksi ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla ja kärpästen ja tuholaisten torjunnalla vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Sikaloiden haju ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen suojaetäisyydestä huolimatta, koska suunniteltu sikalatoiminta on mittavaa ja voi muutoin aiheuttaa hajuhaittoja lähialueella. Sikaloiden sisätilojen ja muiden varastojen yleisellä siisteydellä tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista, etteivät lähiasukkaiden hajuhaitat tule liian suureksi. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, jotta ympäristö ei pilaannu ja hajuhaittoja olisi mahdollisimman vähän. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisella ja pesuvesihuuhtoutumisella ympäristö pilaannu. Lanta tulee voida hyödyntää niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lanta tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi, joten lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Kesantopellon lannanlevittämiskiellolla muulloin kuin nurmea uusittaessa varmistetaan etteivät vesistöt rehevöityisi. Vaatimus kasvavalle nurmelle ja oraille levitetyn lannan samanaikaisesta multaamisesta esimerkiksi multurilla tai lannanlevityksestä pidättäytymisellä asuinrakennusten lähettyvillä on annettu asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. Samalla perusteella on annettu lannan nopea multausmääräys. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä nurmikasvuston pintaan, ettei hajuhaitat lisäänny. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Lannanlevittämisellä pääosin keväällä vähennetään vesistökuormitusta.

11 Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lietelannan tai muiden nestemäisten runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Toimenharjoittajan ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus nro 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. Toiminnanharjoittaja on myös jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen lyhytaikaistakin varastointia varten. Raatojen toimittaminen ympäristönluvalliseen laitokseen on tarpeen, että raadot käsitellään asetuksen ja lain mukaan. Lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä, mikä on vältettävissä järjestämällä varastointi terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. Eläinraadot eivät saa aiheuta terveyshaittaa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä käsittelystä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia myös muun jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoöljysäiliöiden varustaminen suoja altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön, lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla, lukolla ja katoksella tai esimerkiksi pressulla estää maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa, ettei öljyvuotoja pääsisi tapahtumaan. Imeytysturpeella pienennetään lisävahinkojen muodostumista öljyvahinkojen sattuessa. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa paikalliselle palo ja pelastustoimelle, että saadaan mahdolliset vahingot rajatuksi suppealle alalle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Levitettävästä lannasta ja sen määrästä, peltolohkojen paikoista sekä levityspeltopinta aloista ja kuolleiden eläinten määristä sekä toimituspaikasta on edellytetty pidettäväksi tarkkailukirjanpitoa valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi ja ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Yhteenvetoraportin lähettämisellä ympäristökeskukseen vuosittain varmistetaan valvonnan toimivuus. Kirjanpitoa edellytetään pidettäväksi myös lanta analyyseistä, että valvonnassa voidaan tarvittaessa todeta levitettävän lannan ravinnepitoisuudet. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen.

12 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön. Olennaiset muutokset sikaloiden toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteissa yrittäjä ilmoittaa välittömästi terveysyhtymän ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaarasta, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 9. Sikalan käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista pelloista. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntainliiton myöntämä sijoituspaikkalupa raukeaa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1387/2006)

13 Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. Tässä päätöksessä noudatetaan 1237/2003 maksutaulukkoa, jossa sikalan ympäristöluvan perusmaksu on 1200 euroa, koska hakemus on tullut vireille ennen LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Anttila Pasi os. Norkoolintie 11, Karijoki Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Karijoen kunnanhallitus Kristiinankaupungin Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymä, ympäristöosasto Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan TE keskus Huhtanen Esko, Norkoolintie 17, Karijoki Koskela Jukka, Norkoolintie 83, Karijoki Itäluoma Vesa, Uudentalonkuja 30, Karijoki Muurimäki Jari, Salomäentie 48, Karijoki Teikari Eino, Riitaluhdantie 272, Karijoki Viertola Veikko kp, Riitaluhdantie 271, Karijoki Ojanperä Olavi, Norkoolintie 127, Karijoki Koskela Jukka, Norkoolintie 83, Karijoki Järvimäki Ossi, Dagsmarkintie 88, Karijoki Norrgård Erkki, Norkoolintie 62, Karijoki Myllyharju Matti, Alakyläntie 233, Karijoki Mäkikanto Matti, Alakyläntie 243, Karijoki Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Karijoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

14 Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.

15