... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 51 (113) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax: Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 51 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee yhdistelmäsikalan tuotantotoimintaa ja sen laajentamista. HAKIJAT Pasi ja Sinikka Laukkonen Paloperäntie Soini TOIMINTA JA SIJAINNIT Nykytilanteessa kotisikalassa tilalla Hakola RN:o 17:28 on 40 emakon porsitustoiminta satelliitiosastossa (kierto 6,5 vuodessa) ja 400 porsaan vieroitusosasto. Tilalla Possula RN:o 17:25 on 300 joutilasemakon keskusyksikkö, lisäksi tilalla on kuusi karjupaikkaa. Kotisikalaa laajennetaan ja peruskorjataan rakentamalla kotisikalan viereen 750 paikkainen lihasikala ja 130 paikkainen uudistusosasto siitossioille. Lihasikalassa kasvatetaan satelliitista tulevat porsaat teuraspainoon saakka eli noin lihasikaa vuodessa ja uudistusosastossa (lihasikalan yhteydessä) kasvatetaan 220 emakkoa vuodessa. Laajennuksen jälkeen tilalla Hakola on yhteensä 880 liha ja siitossikapaikkaa, 40 porsituspaikan satelliittiosastossa 400 vieroitettua porsaspaikkaa Lisäksi tiineille emakoille tulee vastaanottotilat. Tilalla Possula on 300 joutilasemakkopaikan ja 6 karjupaikan keskusyksikkö, jossa ei tule muutoksia.

2 2 Kotisikala sijaitsee Soinin kunnassa Kuninkaanjoen kylässä tilalla Hakola yrittäjien osoitteessa. Joutilasemakkojen keskusyksikkö sekä karjut sijaitsevat kotisikalasta noin 400 metriä kaakkoon tilalla Possula. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle tai 60 emakolle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Eläinsuojat käsitellään toimintakokonaisuutena, koska eläinsuojilla on toiminnallinen yhteys. ASIAN VIREILLETULO JA LUPATILANNE Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. Hakemusta on täydennetty lietesäiliötiedoilla ja piirustuksilla. Nykyiselle sikalatoiminnalle on aikaisemmin myönnetty ympäristölupa Soinin kunnalta. TULEVAN TOIMINTA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on kaavoittamatonta metsä ja maatalousaluetta. (Yleiskaava alue sijaitsee noin 300 metrin päässä sikalasta.) ELÄINSUOJIEN SIJAINTIPAIKAT JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Sikalat sijaitsevat noin 4,8 km Soinin keskustasta luoteeseen. Tilan ympärillä on peltoa ja metsää. Kotisikalasta alle 500 metrin etäisyydellä on viisi naapurien asuinkiinteistöä. Etäisyydet sikalasta tai sen laajennuksesta asuinrakennuksiin ovat noin 110, 170, 290, 300 ja 400 metriä. Lähin asuinrakennus on vapaa ajankäytössä. Possulan tilan sikalasta on lähimmät vakituiset asuinnaapurit ovat yli 500 metrin etäisyydellä. Ainoastaan vapaa ajanasunto on 420 metrin etäisyydellä. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina muutaman kilometrin säteellä sikaloista. Sikalat sijoittuvat noin 120 metrin päähän Puntalan II luokan pohjavesialueesta ja 2,7 kilometrin päähän Laasalan I luokan pohjavesialueesta. Pintavedet valuvat sikaloiden lähialueelta pohjavesialueesta poispäin.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Toiminnan laajennuksen jälkeen tilalla Hakola olisi yhteensä 880 liha ja siitossikaa, 40 porsituspaikkaa (kierto 6,5 porsitusta vuodessa) ja 400 vieroitettua porsaspaikkaa sekä tilalla Possula 300 joutilasemakkopaikkaa ja 6 karjupaikkaa. Hakolan tilalla nykyisen kotisikalan vinosti pohjoispäätyyn rakennettavaan liha /siitossikalaan tulee yhteensä 750 paikkaa kahteen osastoon sekä 130 paikkaa siitossioille. Lihasikojen loppukasvatuskarsinoita on yhteensä 68 kpl, kussakin 11 lihasikaa. Sairaskarsinoita on neljä. Lihasikalassa kasvatetaan satelliitista tulevat porsaat siitossioiksi ja lihasioiksi (lihasiat teuraspainoon saakka eli noin lihasikaa vuodessa). Uudistusosastoon tulee siitossioille 72 paikkainen osasto, joka on jaettu 12 karsinaan, kussakin 6 siitossikaa. Lisäksi on tiineytettäville ensikoille 30 paikkaa, tiineille ensikoille 27 paikkaa ja karjulle yksi paikka eli yhteensä 130 paikkaa. Lisäksi Hakolan tilalle vanhaan sikalaan sijoittuvat 40 porsituspaikkaa (kierto 6,5 vuodessa) ja vieroitetuille porsaille 400 paikkaa. Emakot ovat porsituskarsinassa ennen porsitusta n. 2 viikkoa ja porsituksen jälkeen noin 4 5 viikkoa. Porsaat viedään porsituskarsinasta vieroitusosastolle 31 päivän ikäisinä ja ne ovat siellä 8 viikkoa. Sairaskarsinoita on kaksi. Porsimisen jälkeen emakot siirretään takaisin keskusyksikköön. Osa nykyisestä sikalarakennuksesta peruskorjataan tiineiden emakoiden vastaanottotilaksi, johon tulee vanhoille emakoille yhteensä 34 paikkaa ja ensikoille 11 paikkaa. Vuodessa sikoja pidetään vastaanottotiloissa yhteensä seitsemän viikkoa. Ruokinta tapahtuu vapaaruokinta automaateista. Possulan tilan keskusyksikössä on 300 paikkaa tiineille joutilasemakoille olkikuivitetussa pihatossa kolmessa osastossa ja 6 karjua seitsemässä karsinassa. Eläinsuojan kaikki osastot pestään kerran vuodessa painepesurilla. Vesi tilan toimintaan otetaan tilan kahdesta porakaivosta. Lannan varastointi ja käsittely Hakolan tilan lannankäsittelymenetelmä on lietelanta ja Possulan tilan kuivikelanta. Lietelannalla tulee olemaan Hakolan tilalla yhteensä 1320 sikaa porsitus, vieroitus ja välivaihekasvatuskarsinoissa sekä siitossikojen kasvatustiloissa (880 liha /siitossikaa, 40 porsivaa emakkoa, 400 porsasta). Pienten porsaiden karsinoissa ja vieroitettujen porsaiden karsinoissa käytetään hieman kuiviketurvetta. Vastaanottotiloissa käytetään virtsan imeyttämiseksi kuiviketta. Kuivikelanta viedään Possulan tilan kuivikelantalaan (lantaa tulee noin m 3 vuodessa). Kuivikelantamenetelmällä Possulan tilalla on yhteensä 306 sikaa, joutilasemakoita 300 ja 6 karjua. Tällä hetkellä tilalla Hakola on avonainen 1000 m 3 lietesäiliö ja 75 m 3 katettu pumppusäiliö. Tilalla Possula on katettua kuivalantalatilavuutta 800 m 3 ja umpinaista pesusäiliötilavuutta 50 m 3. Tilalle Hakola rakennetaan 1220 m 3 lisää avonaista lietesäiliötilavuutta. Eläinsuojien pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan säiliöihin. Yhteensä nestemäisten lantojen, pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuutta tulee olemaan m 3. Lietesäiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietekuilujen toiminta on imulannanpoistona. Kuivitusjärjestelmänä tilalla Possula on erillinen makuualue ja ruokintapaikka lämpöeristetyssä eläinsuojassa. Kuivikelantamenetelmässä virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikemateriaalina ovat olki ja turve. Kuivitetun alueen pinta ala on noin 310 m 2 ja kuivikkeen paksuus on 20 cm. Kuivikepohjan reunojen korkeus on etuosassa 25 cm, takaosassa on betoniseinä. Reunat ja lattia ovat betonia. Kuiviketta ei käännetä ja se tyhjennetään 2 3 kertaa vuodessa kuivalantalaan. Lan

4 4 talan pinta ala on noin 470 m 2 ja siinä on 2,5 metrin reunat kolmella sivulla ja 0,5 metrin ajoluiska. Lantalassa on katto. Lantalan pohja ja seinät ovat betonia. Kuormauslaatan pohjamateriaali on mursketta. Sikaloissa on koneellinen yläpoistoinen ilmanvaihto. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 141 ha, josta omaa peltoa on 38,99 ha, vuokrapeltoa 57,77 ja sopimuspeltoa 45 ha. Lanta levitetään pelloille viikoilla Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueilla. Muut varastot Tilalla on viisi polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä litraa. Ne on varustettu suoja altaalla ja ylitäytönestimellä. Kaksi säiliöistä sijaitsee sikaloissa sisätiloissa, yksi asuinrakennuksessa, yksi ulkona kuivaajalla ja yksi farmarisäiliö ulkona. Pesu ja desinfiointiaineita säilytetään sikalan varastossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tilalle hankitaan varavoimaksi aggregaatti varmistamaan ilmastoinnin ja ruokinnan toimivuus häiriötilanteissa. Toiminta tilalla on ympäristötukiehtojen ja nitraattiasetuksen mukaista. Laajennuksen suunnittelussa on otettu huomioon ilmastoinnista ja lannankäsittelystä tulevat hajuhaitat nykyteknologiaa käyttäen. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Possulan tilalla olevan keskusyksikön toiminnasta syntyy jätevesiä noin 50 m 3 vuodessa ja ne johdetaan tilan umpisäiliöön. Toiminnasta syntyy kuolleita eläimiä kg vuodessa ja ne toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoelle. Jäteöljyt ja suodattimet (noin 100 kg vuodessa), akut ja loisteputket toimitetaan hyötyjäteasemalle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Sekajäte toimitetaan järjestettyyn jätekeräykseen tai poltetaan lämpökattilassa. Paperi ja muovi käytetään sikalassa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Rehutoimituksia on joka toinen viikko 1 2 kertaa, liemirehua toimitetaan viikoittain. Eläinkuljetuksia keskusyksikköön on kahden viikon välein. Teuraskuljetuksia on 2 3 kertaa 8 viikon välein ja raatokuljetuksia 2 kertaa kuukaudessa. Keväällä on lannan levitykseen ja kylvöön, syksyllä sadonkorjuuseen ja kuivikkeiden ajoon liittyviä kuljetuksia. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Rakentamisessa käytetään viimeisintä käytössä olevaa tietoa ja tekniikkaa. Erityisesti kiinnitetään huomio sikaloiden ilmastointiin ja lannan käsittelyyn. Liete levitetään pintalevityksenä keväällä ja mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Lietettä ei levitetä asutuksen vieressä oleville maille. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Tilalla on öljyvahinkojen varalta turvetta käytettävissä. Sähkönjakelussa tapahtuviin katkoksiin varaudutaan hankkimalla aggregaatti.

5 5 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipisteen ja Soinin kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Soinin kunnan rakennuslautakunnalta ja kunnanhallitukselta. Rakennuslautakunta toteaa, että mikäli ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, niin lupaehdoissa tulee kiinnittää huomio seuraaviin asioihin: Vesistöjen ja valtaojien varsille on jätettävä pellon maalajeista ja kaltevuusolosuhteista riippuen vähintään metrin levyinen vyöhyke käsittelemättä lietelannalla, jotta estetään ravinteiden pääsy vesistöön. Lietelannan levitystä ei tule sallia I ja II pohjavesialueilla. Talousvesikaivojen veden laadun varmistamiseksi tulee jättää kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suoja alue käsittelemättä lannalla. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan levitys tapahtuu ympäristöluvan määräysten mukaisesti myös levitykseen käytettävillä sopimuspelloilla sekä niissä tapauksissa, joissa lannan vastaanottaja hoitaa itse lannan kuljetuksen ja levityksen. Lannan levittämisessä tulee huomioida, etteivät hajuhaitat aiheuta naapurustolle kohtuuttoman pitkäaikaisia haittoja vuosittain. Levitys tulee suorittaa mahdollisimman lyhyenä ajanjaksona ja levitystä arkipyhinä ja juhlapäivinä sekä niiden aattoina tulisi rajoittaa. Lannan kuljetuskaluston tulee olla sellaisessa kunnossa, että kuljetusreitille ei pääse tapahtumaan valumia teille. Mikäli valumia kuitenkin pääsee tapahtumaan, tulee tiet välittömästi puhdistaa. Raatojen välivarastointi tilalla on järjestettävä määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on kiinnitettävä erityistä huomiota toimintatapoihin ja työskentelymenetelmiin, jotta vältetään ylimääräisten haju ja viihtyvyyshaittojen ym. aiheuttamista naapurustolle. Lietesäiliö tulee kattaa hajuhaittojen estämiseksi. Rakennuslautakunta puoltaa luvan myöntämistä päätösehdotuksessa olevat seikat huomioiden. Soinin kunnanhallitus puoltaa luvan myöntämistä ja toteaa lausunnossaan, että kunnanhallitus näkee kyseisen maatalouteen liittyvän yritystoiminnan kehittämisen tärkeänä ajatellen erityisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Ympäristöasioiden osalta lausunnon antaa rakennuslautakunta ja lausunnossa tulee huomioida vaikutukset ympäristöön erityisesti naapurien osalta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Mielipiteitä ei ole jätetty. A ja B esittävät muistutuksessaan kotisikalan laajennusta koskien, että laajennusrakennus sijoitettaisiin kauemmaksi rajasta lyhentämällä katettua käytävää ja muuttamalla uudisrakennuksen kulmaa vanhaan sikalaan nähden. Meidän puolellamme rakennuksen kohdalla on hyvässä kasvussa oleva noin puolimetrinen havupuutaimikko (mäntyä ja kuusta), joka kärsisi rakentamisesta, sillä ko. laajennusrakennus on niin mittava, että sitä on vaikea rakentaa asemapiirroksen osoittamaan kohtaan pysymällä omalla rakennustontilla, rajalle viisi metriä. Käytännössä tämä

6 6 on tullut vastaan aikaisemmin tilalla Possula. Ellei rakennuksen paikan muutos ole mahdollinen, niin vaadimme, että luvan hakija ennen rakentamista teettää rajalle avo ojan (ehdotus merkitty liitteenä olevaan karttaan punaisella) ja laskuojan omalle rakennustontille, koska kallio tulee rajalla pintaan ja vaikeuttaa ojan tekoa koko rajalle. Hakijoiden kuuleminen ja vastine Hakijat ovat antaneet asiasta vastineensa, jossa rakennuslautakunnan päätökseen he toteavat, että lannan ajo ja levitys tullaan tekemään nykyaikaisella tekniikalla ja kalustolla mahdollisimman siististi sekä tehokkaasti noudattaen annettuja levitysehtoja. Lietesäiliön kattamiseksi ehdotetaan turvetta tai muita kevyttä kattamistapaa. A:n ja B:n muistutukseen ehdotetaan, että vanhan ja uuden rakennettavan sikalan välinen käytävä on määrätty kahdeksan metriä paloturvallisuuden takia. Rakennuksen rajan suuntaisuudelle haetaan tilaa sikalan etupuolelle, jonne tullaan lisäksi rakentamaan lämpökeskus ja hake / turvevarasto. Myös noilla rakennuksilla tulee olla riittävä etäisyys asuin ja eläinrakennuksiin. Myös sikalan eläin ja rehukuljetukset vaativat suuren piha alueen sikalan etupuolelle. Ratkaisuksi rajaojan kaivamiseen ehdotetaan, että rajaoja kaivetaan koko rajan matkalle pohjoispään pyykistä lähtien ja päättyvän ns. Jussinpellon tiehen. Rajan paikassa tarvittavaa paikannusapua löytyy mm. metsänhoitoyhdistykseltä. Koska rajaojasta on molemminpuolinen hyöty, niin syntyvät kustannukset laitetaan puoliksi rajanaapureiden kanssa. Tarkastus Tilalle on tehty tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi hakemusta ja tarkasteltiin sikaloiden sijoittumista rajanaapureihin sekä maisemaan nähden. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet sekä annetut lausunnot ja muistutuksen. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut laajennuksen soveltuvuutta esitetylle paikalle ottaen huomioon ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset lupamääräyksin. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Pasi ja Sinikka Laukkoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan sikaloiden toiminnalle Soinin kunnan Kuninkaanjoen kylään tiloille Hakola RN:o 17:28 ja Possula RN:o 17:25 tähän päätökseen liitetyn asemapiirrosten osoittamille paikoille seuraavien lupamääräysten mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä ja sikalatuotantoon liittyvä muu toiminta Hakolan tilan sikalassa voidaan porsituspaikoilla pitää kerralla enintään 40 emakkoa porsaineen. Porsituskertojen lukumäärä saa olla enintään kuusi ja puoli kertaa vuodessa, välikasvatuspaikoilla saa pitää enintään 400 vieroitettua porsasta, uudisrakennuksessa enintään 880 liha tai siitossikaa ja vastaanottotilassa saa olla enintään 45 emakkoa kerralla ja enintään 7 viikkoa vuodesta. Possulan tilan sikalassa voidaan pitää enintään 300 joutilasemakkoa ja kuusi karjua. Lupaan sisältyy myös sikala alueille sikojen pitämiseen liittyvät muut toiminnot. Sikalan laajennusosa ja uusi lietesäiliö tulee rakentaa asemapiirroksen osoittamille paikoille, jossa sikalan laajennusosa sijoittuu vähintään viiden metrin etäisyydelle naapurin rajasta.

7 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely 7 Hakolan tilan sikalatoimintaa varten tulee olla aina riittävästi lannan säilytystiloja siten, että kaikki toiminnassa muodostuva lanta ja jätevedet voidaan varastoida asianmukaisesti. Lannan ja jäteveden varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaisesti. Ennen laajennuksen käyttöönottoa tulee tilalla olla lietelannan, virtsan ja jätevesien varastointitilavuutta säiliöt ja kuilut mukaan luettuna yhteensä vähintään 2490 m 3. Mikäli vanhaan säiliöön rakennetaan sadevettä pitävä katto, säiliötilavuus voi olla 100 m 3 pienempi. Mikäli vieroitettujen porsaiden ja pienten porsaiden tiloissa lannankäsittelyssä muodostuu kuivalantaa, lanta tulee varastoida kuivalantalassa. Porsivien emakkojen vastaanottotiloista tuleva kuivikelanta tulee viedä kuivalantalaan. Uusi lietesäiliö tulee kattaa sadevettä pitävällä kiinteällä katolla, esimerkiksi peltikatolla, kupolikatolla tai kiinteällä kannella. Vanhan lietesäiliön lietteen pinnalla tulee käyttää vähintään 8 cm paksuinen kerros kelluvaa katetta, kuten esimerkiksi leca tai styroxrouhetta tai turvetta. Mikäli säiliöön rakennetaan sadevettä pitävä katto, niin lietteen pinnalla ei tarvitse käyttää kelluvaa katetta. Lietesäiliöiden lastausalueella tulee olla tiivis kuormauslaatta tiiveydeltään vähintään tavanomaista asfalttia. Possulan tilan sikalan toimintaa varten tulee olla katettua kuivalannan lantalavarastointitilavuutta vähintään 780 m 3 ja Hakolan tilan vastaanottotilojen lantaa varten 15 m 3. Sikalan pesu ja saniteettivesiä varten tulee olla käytettävissä tiivis vähintään 50 m 3 säiliö. Lannan ja pesuvesien varastointitilojen sekä sikaloiden lattiat tulee rakentaa MMM:n rakentamisohjeiden (rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) mukaisesti. Lannan varastointitilojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen lannan varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Hakolan tilan sikalan ilmastoinnin tulee olla koneellinen ja hormien tulee ylettyä vähintään metrin harjan yläpuolelle. Lannan levitys on kielletty lähempänä kuin 150 metriä Hakolan tilan sikalasta. Asemakaava alueella olevien asuinrakennusten lähialueelle (50 metriä) ei saa levittää lantaa. Lantaa ei saa levittää juhlapyhinä ja lietelannan levittäminen kasvustolle (oraille ja nurmelle) pintalannoituksena on kielletty juhlapyhien aattona. Muulloinkin lietelantaa oraille letkulevittimellä levitettäessä tulee ottaa huomioon, ettei asumisviihtyisyys alene kohtuuttomasti esimerkiksi ilmoittamalla asianosaisille lannanlevitysajankohdasta ja ottamalla tuulensuunnat huomioon lannan levitys aikana. Hakolan tilan sikalan lähialueella ( metriä) lanta tulee mullata välittömästi tai viimeistään neljän tunnin sisällä levityksestä. Muualle levitetty lanta, ellei levitys tapahdu kasvustolle, tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Hakolan tilan päärakennuksesta luoteeseen 200 metrin matkalla (lounaanpuoleisesta rajasta 40 metrin leveydeltä koilliseen) ei saa suorittaa avohakkuuta, mutta kevyt metsänhoidollinen harvennus on mahdollista. Sikaloista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten hyvällä terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Sisäilman ja lietesäiliöiden lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Sikalat ja niiden ympäristö, rehuja lietevarastot tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

8 8 Sikaloissa eläinten kulkuväylät tulee puhdistaa riittävän usein ja tyhjentää karsinat välittömästi eläinten siirtämisen jälkeen. Sikalan rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, että lannasta aiheutuva ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtuminen olisi mahdollisimman vähäistä. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojaan tai tielle. Jos sikaloiden yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä pesualustalla (esimerkiksi kuormauslaatta) ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön tai imeyttää kuivikkeisiin ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa /siitossikapaikkaa kohden vuodessa, 2,15 emakkopaikkaa kohden vuodessa (porsaat viiteen viikkoon saakka), 22 vieroitettua porsaspaikkaa kohden vuodessa ja 11 joutilasemakkopaikkaa kohden vuodessa. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan tulee olla käytettävissä ennen laajennuksen käyttöönottoa lannanlevityspeltoalaa vähintään 143 hehtaaria. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus ja kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lisäksi talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Lantaa tai pesuvesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueen muodostumisalueelle eikä lietelantaa myöskään pohjavesialueen välivyöhykkeelle (muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle alueelle). Lietelannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain mikäli ympäristökeskus yrittäjän esittämien maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Sopimuspeltojen osalta lannan vastaanottosopimuksissa tulee olla uusien sopimusten osalta selkeästi tieto siitä, kuka on vastuussa lannan kuljetuksista ja levityksistä.

9 9 Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa lähiasukkaille tai ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Kuolleita eläimiä varten tulee olla kylmäkontti vuoden 2007 loppuun mennessä. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Sekajätteen, paperin ja muovin polttaminen on kielletty. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet lääkeaineet sekä käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Keittiöjäte ja ns. sekajäte tulee kerätä asianmukaisiin astioihin, joista jäteaseman kerääjä ne noutaa. Muutenkin on noudatettava Soinin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä estää sadeveden pääsy suojaaltaisiin. Säiliöt tulee lisäksi varustaa lukolla, ylitäytön ja lapon estimellä. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden tai muiden öljytuotteiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa Soinin kunnan palo ja pelastustoimelle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikaloiden toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tiloilla pidettävien sikojen määrä, satelliittisikalassa kiertojen lukumäärä vuodessa, sikalan vastaanottotiloissa pidettävien sikojen määrä ja pitoaika vuodessa, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot sikalan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Sikaloiden edellisen kalenterivuoden toiminnasta pidettävä kirjanpidon tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta analyysitulosten tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi.

10 8. Muut määräykset 10 Suurten kotieläinlaitosten toiminnanharjoittajien tulee erityisesti seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Sikaloiden toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Hakolan tilan (kotisikalan ja lietesäiliöiden kohdalle) ja muistuttajien tilan rajalle tulee kaivaa vähintään 250 metrin matkalle riittävän syvä oja, jolla estetään/vähennetään pintavesien valuminen sikalan ja lietesäiliöiden perustuksiin. 9. Sikalan laajennuksen käyttöönotto Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan laajennuksen käyttöönottoajankohta noin yksi kuukausi ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen, siinä asetettujen lupamääräysten ja hakemuksessa olevan suunnitelman mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sikaloiden toiminta ei toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajilla on myös riittävä asiantuntemus eläinsuojien toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Vastaus asiassa annettuun lausuntoon Kunnan rakennuslautakunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Vastaus asiassa annettuun muistutukseen Koska sikala ja lietesäiliöt tulisivat sijoittumaan ainoastaan 5 10 metrin etäisyydelle naapurin rajasta rajasta, ympäristökeskus antoi määräyksen rakentaa rajalle ojan. Ojasta aiheutuvien kustannusten jakaminen ei kuulu ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä tutkittaviin asioihin. Eläinsuojien toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee, hakemuksessa esitetyt suunnitelmat.

11 11 Lupamääräysten perustelut 1. Sikaloiden eläinpaikkamäärät ja sikalatuotantoon liittyvä muu toiminta Sikaloiden eläinmäärät, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja tuotantorakennusten sijainti sekä toimintojen laajuus tulee järjestää siten, että toiminnan sijoituspaikoilla otetaan riittävästi huomioon toiminnan sijainnit lähimpiin naapureihin nähden sekä riittävät toimet haittojen ehkäisemiseksi. Sikaloiden haju ja muita haittoja voidaan jossain määrin vähentää pitämällä eläinsuojat, siihen liittyvät varastot ja muut laitteet siistinä. Haittoja ei voida näillä toimilla kuitenkaan kokonaan poistaa, vaan lisäksi tarvitaan vähimmäisetäisyys lähimmistä asuinrakennuksista. Riittävien vähimmäisetäisyyksien on arvioitu täyttyvän, kun rakennettava laajennus sijoitetaan hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Sikaloiden enimmäiseläinpaikkamääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä (MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Mikäli porsitus ja vieroitusosastoilta tai vastaanottotiloista tulee kuiva ainepitoisuudeltaan niin kuivaa lataa ettei sitä voida johtaa lietesäiliöön, tulee sen viedä kuivalantalaan, ettei siitä ympäristö pilaannu. Sikaloiden pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien varastointitilojen rakennusmateriaalien vesitiiveys on tarpeen pinta ja pohjavesien suojaamisen varmistamiseksi. Lietesäiliöiden kattamisella vähennetään naapurien hajuhaittoja. Myös haittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä liete mahdollisimman viileänä. Säiliöiden alakautta täytöllä vähennetään hajuhaittoja lähinaapureille. Säiliöiden vieressä olevilla kuormauslaatalla varmistetaan, että mahdollisessa vahinkotilanteessa lanta saadaan laatalta helpommin poistetuksi. Rakenteita tarkkaillaan, että huomataan mahdolliset vahingot. Sulamisvesien pääsyn estämisellä lantavarastoihin varmistetaan, etteivät lannan varastointitilat täyty sulamisvesillä. Rakenteiden vaurioiden nopealla korjaamisella estetään lisävaurioiden syntymistä. Lantavarastojen valmiiksi rakentamisella ennen toiminnan aloittamista varmistetaan toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalan katolle tulevilla ja yli harjan ylettyvillä ilmastointihormeilla vähennetään sikalan lähiasukkaiden hajuhaittoja. Määräyksillä lannan levityskielloista, lietelannan pintalevityskielloista, lannan nopealla multaamisella, ja määräyksellä lietelannan levittämisestä ilmoittamisesta lähinaapureille turvataan asumisviihtyvyyttä. Avohakkuukiellolla varmistetaan ettei lähinaapureilla kohtuuton hajuhaitta ylity. Sikaloiden haju ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen suojaetäisyydestä huolimatta, koska toiminta on mittavaa ja voi muutoin aiheuttaa terveys ja / tai hajuhaittoja lähialueella. Lisäksi ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästen ja tuholaisten torjunnalla sekä lietelannan pitämisellä mahdollisimman alhai

12 12 sena vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Sikaloiden sisätilojen yleisellä siisteydellä tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista, etteivät lähiasukkaiden hajuhaitat tule liian suureksi. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä mahdollisimman vähän lantaa haihtumiselle alttiina, eläinsuojan lietekuilujen rakenteellisilla seikoilla ja poistamalla eläinsuojasta huolellisesti kaikki ylimääräinen hajuhaittaa lisäävä lanta avoimilta pinnoilta sekä pitämällä eläinsuoja sekä siihen liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Sikaloiden aiheuttamiin hajuhaittoihin olennaisesti vaikuttavat ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja olisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden pesupaikan tiiviydellä varmistetaan, ettei kaluston vuotamisella ja pesuvesihuuhtoutumisella ympäristö pilaannu. Lanta tulee voida hyödyntää niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lanta tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi, joten lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Kesantopellon lannanlevittämiskiellolla muulloin kuin nurmea uusittaessa varmistetaan, etteivät vesistöt rehevöityisi. Samalla perusteella on annettu lannan nopea multausmääräys kuten perustelujen kolmannessa kohdassa on perusteltu. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä kasvuston pintaan, ettei hajuhaitat lisääntyisi. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Lannanlevittämisellä pääosin keväällä vähennetään vesistökuormitusta. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lietelannan tai muiden nestemäisten runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella, samasta syystä on muodostumisalueelle kuivikelannan levittäminen on kielletty. Toimenharjoittajien ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus nro 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. Toiminnanharjoittaja on myös jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen lyhytaikaistakin varastointia varten. Raatojen toimittaminen ympäristönluvalliseen laitokseen on tarpeen, että raadot käsitellään asetuksen ja lain mukaan. Lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä, mikä on vältettävissä järjestämällä varastointi terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla.

13 13 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Jätteiden polttaminen on lupamääräyksessä kielletty, koska jätteenpolttamiseen ei ole mahdollista myöntää lupaa polttaa pienkattilassa. Toiminnanharjoittajien on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä käsittelystä. Toiminnanharjoittajien tulee huolehtia myös muun jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten noudattamisella päästään hyvään ympäristön suojelutasoon. Polttoöljysäiliöiden varustaminen suoja altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön, lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla, lukolla ja katoksella tai esimerkiksi pressulla estää maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa, ettei öljyvuotoja pääsisi tapahtumaan. Imeytysturpeella pienennetään lisävahinkojen muodostumista öljyvahinkojen sattuessa. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa paikalliselle palo ja pelastustoimelle, että saadaan mahdolliset vahingot rajatuksi suppealle alalle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Sikojen määrästä, satelliittisikalan kiertokerroista vuodessa, vastaanottotiloissa olevien eläinten pitoajoista, levitettävästä lannasta ja sen määrästä, peltolohkojen paikoista sekä levityspeltopintaaloista ja kuolleiden eläinten määristä sekä toimituspaikasta on edellytetty pidettäväksi tarkkailukirjanpitoa valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi ja ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Eläinraadot eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa. Vuosittaisella yhteenvetoraportin lähettämisellä ympäristökeskukseen varmistetaan valvonnan toimivuus. Määräys perustuu ympäristöministeriön kirjeeseen YM4/401/2003 Kirjanpitoa edellytetään pidettäväksi lanta analyyseistä, että valvonnassa voidaan tarvittaessa todeta levitettävän lannan ravinnepitoisuudet. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön. Olennaiset muutokset sikalan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteissa yrittäjän tulee ilmoittaa välittömästi Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaarasta valvonnan järjestämiseksi. Rajalle tulevalla ojalla vähennetään pintavesien valumista sikalan ja lietesäiliöiden perustuksiin, jolla pienennetään mahdollisia ympäristövahinkoja, kuten lietesäiliön ja sikalan lattian sekä kourujen rikkoutumista.

14 14 9. Laajennettavan sikalan käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO, LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN JA VANHAN YMPÄRISTÖLUVAN RAUKEAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toimenharjoittajan on viimeistään jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, satelliittisikalan kiertokerroista, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista, muodostuvista lantamääristä sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista pelloista. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai siltä osin lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Soinin kunnan myöntämä ympäristölupa raukeaa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Terveydensuojelulaki 763/94 22 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002).

15 15 Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) mukaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijoille Jäljennös päätöksestä Soinin kunnanhallitus Soinin kunnan rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Päätöksestä tiedottaminen Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Soinin kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Järviseutu lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Mauri Yli Koski

16 16 LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirrokset Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.