... Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 579 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee uutta porsaidenkasvatustoimintaa. HAKIJA Ari Alho Klumpuntie JURVA TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla tullaan harjoittamaan normaalia porsitustuotantoa. Toimintaa varten sikalaan tulee ensimmäisessä vaiheessa emakkopaikkoja 264, lisäksi tulee porsaspaikkoja emakkojen tuottamille porsaille ja siitossikapaikkoja 40. Toisessa vaiheessa arviolta vuonna 2011 tulee lisää sama määrä sikapaikkoja kuin ensimmäisessäkin vaiheessa. Toisen vaiheen jälkeen tilalla on yhteensä 528 emakkopaikkaa porsaineen ja 80 siitossikapaikkaa. Tuotantorakennukset sijaisevat Jurvan kunnan Kirkonkylässä kylässä tilalla Klumpunmäki 16:20. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle tai 60 emakolle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a).

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuoja, joka vastaa 250 emakon eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TULEVAN TOIMINTA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on kaavoittamatonta maatalousaluetta ELÄINSUOJIEN SIJAINTIPAIKKA JA NIIDEN YMPÄRISTÖ Sikala tulee sijoittumaan vajaat 2 km Jurvan keskustaajamasta länteen metsäsaarekkeen keskelle. Sikalasta alle 650 metriä etäisyydellä on noin 530 ja 620 metrin etäisyydellä kaksi asuinkiinteistöä, joka eivät ole hakijan omassa omistuksessa. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina muutaman kilometrin säteellä sikalasta, kaukaisimpien peltojen ollessa n. 10 kilometrin etäisyydellä. Sikala tulee sijoittumaan Närpiönjoen osavaluma alueella nro Kyläjokeen on sikalasta matkaa n. 700 metriä ja Närpiönjokeen n metriä. Närpiönjoen valuma alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Lupaa haetaan uudelle toiminnalle. Toiminta aloitetaan kahdessa osassa arvioidut käyttöönottovuodet ovat 2007 ja Kumpanakin ajankohtana aloitetaan 264 emakon porsaineen ja 40 siitossian kasvatus eli yhteensä toisen vaiheen jälkeen käytössä on 528 emakkopaikkaa porsaineen ja 80 siitossikapaikkaa. Toiminnan ollessa täydessä käynnissä sikala tuottaa porsasta vuodessa. Porsaat myydään n. 25 kiloisena. Lihaa emakoista tulee vuodessa kiloa sianlihaa. Tulevassa sikalassa lannankäsittely on lietteenä. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietekuilujen toiminta on imulannanpoistona. Sikalan viereen rakennetaan, ennen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa 1934 m 3 lietesäiliö. Lietesäiliössä käytetään kelluvana katteena turvetta tai vastaavaa materiaalia. Lisäksi sikalan ensimmäisen osan lietekourujen tilavuus on 330 m 3. Sikalan toisen vaiheen yhteyteen tulevat samat lietetilavuudet kuten ensimmäisenkin vaiheen yhteyteen. Yhteensä kun molemmat vaiheet on otettu käyttöön tulee tilavuutta olemaan vähintään 4528 m 3, josta sadevesien osuus vähentää lietelannan varastointitilavuutta 400 m 3 eli lietelannan ja saniteettivesien varastointitilavuutta on yhteensä 4128 m 3. Molemmat säiliöt ovat betonirakenteisia. Sikalan jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Ilmastointi on koneellinen ja yläpoistoinen.

3 3 Tilalla on käytettävissä ensimmäisen vaiheen toimintaa varten lannanlevitykseen peltoa yhteensä 106 ha, josta omaa peltoa on 7 ha ja sopimuspeltoa 99 ha. Yrittäjä lähettää hyvissä ajoin, ennen toisen vaiheen käyttöönottoa, puuttuvista lannanlevityspeltoaloista (85 ha) sopimukset ja selvityksen karttoineen ympäristökeskukseen. Lanta levitetään pellolle viikoilla Tilalla tulee 3000 litran maanpäällinen öljysäiliö, joka varustetaan katoksella ja kaukalolla sekä ylitäytön että laponestimellä. Tila hankkii vetensä kunnan vesijohtoverkosta. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖNKUORMITUS SEKÄ SEN RAJOITTAMINEN Lähimmän naapurin asuinrakennus on hieman yli puolen kilometrin päässä suunnitteilla olevasta sikalasta, ja siinäkään ei asu tällä hetkellä kukaan. Sikalan ympärillä on kauttaaltaan metsää. Lähimmälle isolle tielle ( Luodontie) sikalasta on matkaa yli 300 m, ja välissä on metsää. Sikalassa tultaisiin käyttämään hajuhaittojen ehkäisemiseksi poistoilman puhaltamista korkealle ilmaan. Poistohormit sijoitetaan rakennuksen katolle. Poistohormien teho on keskimäärin 8900 m 3 /tunti/kappale. I vaiheessa poistoilmamäärät ovat puolet edellä mainituista määristä. Sikalan ympärillä oleva metsä estää tuulta levittämästä mahdollisia hajuja. Tällä hetkellä aivan sikalan ympärillä oleva metsä on vielä osaksi taimikkoa, mutta sitä kasvatetaan suojaavammaksi. Vallitsevat tuulet puhaltavat etelästä päin, ja siten mahdollinen haju ei kulkeudu sikalasta koillis kaakkoon suunnassa oleviin asuinrakennuksiin päin, vaan asumattomille metsä ja peltoalueille. Tilalle tullaan hankkimaan kylmäsäilytysvarasto kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Varasto sijoitetaan rakennuksen pohjoispuolelle metsänrantaan. Sikojen ruokinnassa käytetään tarkkaa ohjelmaa liikaruokinnan ja liian rehuvalkuaisen käytön estämiseksi. Sikala soveltuu suunnitellun paikkaan ympäristön kannalta hyvin. Lähialueen pellot ovat nimittäin ravinneanalyysien mukaan erittäin fosforiköyhiä, ja koska sianlanta sisältää sitä paljon, on paikka mitä erinomaisin sikalalle. Lannankäsittely on sikalassa lietelannalla. Lietesäiliöt peitettäisiin turpeella tai muulla vastaavalla kelluvalla katteella hajujen ja ravinnehävikin estämiseksi. Tilalle rakennettavat kaksi säiliötä sijoitetaan sikalan lähistölle metsään. Lantavaraston tilavuutta olisi sikalan kuilut mukaan lukien 4528 m 3. Sikalasta tulevat wc vedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on omaa peltoa 7,39 ha. Vuokrapeltoja ja lannanlevityssopimuksia tilalle hankitaan riittävä määrä. Lanta levitetään pellolle ympäristösuojeluohjeiden mukaisesti, ja käyttöön otetaan ilmeisesti sijoituslannoitin hajuhaittojen ja haihtumisen estämiseksi. Hakemuksen mukaan lietteet ja jätevedet varastoidaan kooltaan riittävissä ja vesitiiviistä materiaalista tehdyissä säiliöissä, jolloin ns. suoria valumia ympäristöön ei muodostu. Sikalan lattiat ja kuilut ovat myös vesitiiviitä. Peltoalaa on riittävästi lannan levitykselle. Lantavarastojen kattamisella ja lannan mahdollisimman nopealla multaamisella rajoitetaan ympäristökuormitusta. Yrittäjä on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Toiminnan riskejä ovat poikkeukselliset sääilmiöt, jolloin lietettä ei voida sijoittaa pellolle, tai rakenteiden rikkoutuminen Sikala ja pellot eivät sijaitse luokitetulla pohjavesialueella.

4 4 Toiminta on ollut ja tulee olemaan ympäristötukiehtojen ym. sääntöjen mukaista. Rakentamisessa tullaan panostamaan ilmastoinnin ulostuloihin, lietesäiliöiden täyttöön ym. vastaaviin asioihin, joten haitat ympäristöön saadaan minimoitua. ja pidetyksi ennallaan laajennuksesta huolimatta. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Kuolleet eläimet (n kg/vuosi) toimitetaan raatokeräykseen. Loisteputket 200 kg toimitetaan ongelmajätteen keräilypisteeseen. Metalliromu 200 kg toimitetaan keräilypisteeseen. Muut jätteet 200 kg noudetaan Botniarosk jäteasemalle. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksessa kerrotaan, että kaikki lietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Pääosa tuotantotoiminnan kuljetuksista tehdään Luodontien kautta. Rehuja tuodaan kerran viikossa. Teuraseläimiä haetaan joka toinen viikko. Jätteidenkuljetusauto kävisi tilalla noin kerran kuukaudessa. Sikalan ja asuinrakennuksen väliin rakennettaisiin tie. Pääosa sen tien liikenteestä olisi henkilöliikennettä.. Kauempana oleville pelloille lanta viedään Luodontien kautta. Klumpuntien varrella oleville pelloille lanta viedään tilan päärakennuksen vierestä. Lantaa kuljetettaisiin pääosin keväällä noin 15 m 3 :n vaunulla ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jurvan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle on tehty tarkastuskäynti , jossa tarkasteltiin sikalan sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Lisäksi käytiin läpi ympäristölupahakemusta. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Jurvan kunnan ympäristölautakunnalta ja kunnanhallitukselta. Kunnanhallitus puoltaa hakemusta. Ympäristölautakunnan lausunto Ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksen mukaista toimintaa voidaan harjoittaa kyseisellä paikalla niin, ettei ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittoja aiheudu. Myöskään naapureille aiheutuva rasitus ei aiheudu kohtuuttomaksi, mikäli sikalaa hoidetaan asianmukaisesti. Näin ollen lupa voidaan myöntää soveltuvin lupamääräyksin.

5 5 Lisäksi ympäristölautakunta pyytää lupaviranomaista huomioimaan luvassa mahdollisten hajujen leviäminen asutuksen suuntaan. Sikalan ympäristön metsäisyys estää hajujen leviämistä tuulten mukana, jolloin sikalan ympäristö jatkossakin tulisi säilyttää puustoisena. Lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi asutuksen läheisyydessä pellolle levitettävä liete tulee mullata mahdollisimman pian ja lietteen levitystä jo perustettuun kasvustoon (esim. oraille) tulee välttää. Pohjavesialueelle ei tule levittää lietelantaa tai pesuvesiä. Lisäksi jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa kunnallisia jätehuoltomääräyksiä." Muistutus AA vaatii muistutuksessa seuraavaa; 1. Mahdollisimman hyvin hajut sisällään pitävä kansi lietesäiliöihin ( esim. betonikansi). 2. Lietteen levityskielto oraille tai heinikolle. Liete peitettävä neljän tunnin kuluessa levityksestä. 3. Metsän harvennuskielto. Metsä estää hajujen leviämistä ympäristöön. 4. Erityistä huomiota kiinnitettävä sikalan/lietesäiliöiden ilmastointihormien korkeuteen ja puhaltimiin. 5. Vedenotto sikalaan muualta kuin vesiosuuskunnan liittymästä. 6. Onko tehty selvitystä sikalan vaikutuksesta pohjaveteen sekä läheiseen Luodon kanavaan. 7. Tavarankuljetukset ym. raskasliikenne sikalaan järjestettävä Luodontien kautta, Klumpuntien pohja ei kestä ko. liikennettä. 8. Onko Ari Alhon perheineen tarkoitus jäädä asumaan tilalle myös sikalan valmistumisen ja tuotannon aloituksen jälkeen. 9. Emme ymmärrä muutenkaan, onko tarvetta rakentaa näin suurta sikalaa lähelle kirkonkylää? Tullee vaikuttamaan asumisviihtyisyyteen ja osaltaan myös kiinteistöjen/tonttien arvoon. Yrittäjän vastine muistutukseen Lantala tullaan kattamaan kelluvalla katteella. Lisäksi lantalan täyttö tulee tapahtumaan alta päin, mikä osaltaan estää ravinteiden haihtumista ja samalla mahdollisia hajuja. Kelluva kate on parempi kuin esimerkiksi betonikansi, koska se estää myös kärpästen leviämistä. Ensi vuodeksi uudistuvat valtion ympäristötukiehdot saattavat suosia lannan levittämistä oraille. Ympäristöluvanhakija on kuitenkin perinteisen lannan peittämismenetelmän kannalla ja jatkaa sitä niin kauan kuin se on ympäristötukiehtojen mukaista. Hakijan kotitilalla tehtyjen kokeiden mukaan sato on suurempi kun lanta on mullattu, kuin kasvustoon levityksessä. Lanta tullaan multaamaan Ari Alhon omilla ja kotitilansa kanssa tehdyillä sopimusaloilla samaan tapaan kuin tähänkin asti, eli heti levityksen päätyttyä tai sen aikana ravinnehävikin minimoimiseksi. Varsinkin asuinkiinteistöjen läheisyydessä pyritään toimimaan ripeästi. Tilalla on tarkoitus hankkia lannan levitykseen letkulevitin ravinnehävikin minimoimiseksi ja hajujen ehkäisemiseksi. Lisäksi lantaa ei tulle levittämään juhlapyhinä. Rakennettavan eläinsuojan ympärillä olevaa metsää ei tulle hakkaamaan paljaaksi mahdollisten hajujen leviämisen estämiseksi. Eläinsuojan ilmastointihormit on suunniteltu sellaiseksi, että ne puhaltavat ilman suoraan ylös korkealle, että mahdollinen haju ei koskaan tulisikaan maanpinnalle. Menetelmää on käytetty luvanhakijan kotitilalla ja muissa paikoissa joissa asutus on lähellä. Lantalassa ei ole ilmastointihormeja ravinnehävikin estämiseksi. Eläinsuojassa käytettävä vesi tullaan hankkimaan Jurvan kunnan vesijohtoverkosta.

6 6 Pohjavesialue on noin kilometrin päässä rakennettavasta eläinsuojasta. Kanavaan matkaa on saman verran. Lantakuilut ja varastot tullaan tekemään vesitiiviistä ja säänkestävästä K30 2 luokan betonista, mikä estää ravinteiden pääsyn tontille. Eläinsuojan paikalla ei ole vaikutusta lannan levittämiseen tilan pelloilla. Varsinkin rakennettavan eläinsuojan läheisyydessä olevat pellot ovat erittäin fosforiköyhiä, ja niille oltaisiin joka tapauksessa tultu sijoittamaan sianlantaa hakijan kotitilalta. Lanta levitetään ainoastaan sallitulle alueelle ja säädösten mukaisesti. Eläinsuojalle tapahtuva raskasliikenne tapahtuu Luodontien kautta. Eläinsuojan ja asuinrakennuksen välille rakennettava tie on lähinnä henkilöliikennettä varten. Ari Alho tulee asumaan tilalla, koska paikka on viihtyisä ja tulee sellaisena pysymään rakentamisenkin jälkeen. Luvanhakijan ympäristön kunnioitusta osoittaa esimerkiksi se, että eläinsuojan julkisivujen suunnittelussa on mukana rakennusarkkitehti. Eläinsuojan laajentaminen hakijan kotitilan yhteyteen Järvenpään kylässä olisi huonompi vaihtoehto, koska naapurikiinteistöt ovat alle 200 metrin päässä. Lisäksi siinä tapauksessa olisi jouduttu rakentamaan Kirkonkylään etälantala ja täyttämään sitä talven aikana. Lanta haisee kun sitä siirretään ja tällöin siirtelyä olisi tapahtunut kaksin verroin. Valitussa eläinsuojan paikassa etäisyys lähimmän asuinkiinteistön rajaan on yli puoli kilometriä ja välissä on noin kaksisataa metriä suojaavaa metsää. Luvanhakija on valmis kuulemaan naapureilta parannusehdotuksia jatkossakin, ja niitä parhaansa mukaan toteuttamaan, koska hänelle on tärkeää säilyttää kotimaisen ruuan hyvä maine. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet ja annetut lausunnot, muistutuksen ja vastineen lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevillä tavalla. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut uuden sikalan soveltuvuutta esitetylle paikalle ottaen huomioon ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Ari Alholle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan uudelle sikalatoiminnalle Jurvan kunnan Kirkonkylään tilalle Klumpunmäki 16:20 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset 1. Sikalan eläinpaikkamäärä ja sikatuotantoon liittyvä muu toiminta Ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen sikalassa voidaan pitää kerralla enintään ja 264 emakkoa porsaineen ja 40 liha tai siitossikapaikkaa. Toisen vaiheen valmistumisen jälkeen sikalassa voidaan pitää kerralla yhteensä enintään ja 528 emakkoa porsaineen ja 80 liha tai siitossikapaikkaa. Lupaan sisältyy sikala alueelle sikojen kasvattamiseen liittyvät muut toiminnot. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Sikalatoimintaa varten tulee olla aina riittävästi lannan säilytystiloja siten, että kaikki toiminnassa muodostuva lietelanta ja jätevedet ( saniteettivedet ) voidaan varastoida asianmukaisesti. Lannan ja jäteveden varastointitilat tulee mitoittaa vähintään 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaisesti. Ennen toisen vaiheen käyttöönottoa tulee olla lannan ja jätevesien

7 7 varastointitilavuutta säiliöt ja kuilut mukaan luettuna yhteensä vähintään 4528 m 3. Ennen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa tulee olla lannan ja jätevesien varastointitilavuutta, edellä mainitusta tilavuudesta vähintään puolet. Lietesäiliöiden lastausalueella tulee olla tiivis laatta. Sikalan yhteydessä olevien lietesäiliöiden, lietekuilujen, lattioiden pohjarakenteiden (säiliöt ja kuilut yhteensä 4528 m 3 ) tulee olla rakennettuna rakentamisohjeiden mukaisesti vesitiiviitä. Sikala ja lietesäiliöt tulee rakentaa asemapiirroksen osoittamalle paikalle. Uudet lietesäiliöt tulee kattaa ontelo tai betonikannella tai vaihtoehtoisesti vähintään 10 cm paksuisella kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi styrox rouheella tai turpeella. Mikäli säiliöihin rakennetaan sadevettä pitävä katto säiliötilavuudesta voidaan vähentää 400 m 3. Lannan varastointitilojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen lannan varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalan ilmastointi tulee rakentaa yläpoistoisena. Lietelannan levittäminen kasvustolle (oraille ja nurmelle) pintalannoituksena on kielletty 100 metriä lähempänä kahta lähimmästä asuinkiinteistöstä (tilat R:no 16:44 ja 16:17). Samoin edellä mainituille kiinteistöjen lähialueella (200 metriä) lietelanta tulee mullata neljän tunnin sisällä levityksestä. Muualle levitetty lanta, ellei levitys tapahdu kasvustolle, tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lantaa ei saa levitetä juhlapyhinä. Pintalevityskiellon ulkopuolisella alueella, asuinkiinteistöjen läheisyydessä, lietelantaa oraille letkulevittimellä levitettäessä tulee ottaa huomioon, ettei asumisviihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Avohakkuuta ei saa suoriteta, yrittäjän metsässä, lähempänä kuin 400 metrin etäisyydellä sikalasta sen pohjoisen kaakonpuoleisella alueella. Sikalan ilmastoinnin tulee olla yläpoistoinen. Sikaloista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Sisäilman ja lietesäiliöiden lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Sikala ja niiden ympäristö, rehu ja lietevarastot tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Sikalassa eläinten kulkuväylät tulee puhdistaa riittävän usein ja tyhjät karsinat välittömästi eläinten siirtämisen jälkeen. Sikalan rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, että lannasta aiheutuva ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtuminen olisi mahdollisimman vähäistä. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Pääosa (yli 80%) lannasta tulee kuljettaa Luodontien kautta. Lannankuljetuskaluston tulee olla tiivis, tarkoitukseen hyväksytty ja se tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Jos sikalan yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa/siitossikaa kohden ja kolmea emakkoa kohden. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan tulee olla käytettävissä ennen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa lan

8 8 nanlevityspeltoalaa vähintään 92 hehtaaria. Ennen toisen vaiheen käyttöönottoa, lannanlevityspeltoalaa tulee olla vähintään 184 hehtaaria. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus ja kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Lantaa tai pesuvesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueen muodostumisalueelle eikä lietelantaa myöskään pohjavesialueen välivyöhykkeelle (muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle alueelle). Lietelannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain mikäli ympäristökeskus, yrittäjän esittämän, maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa lähiasukkaille tai ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Jurvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan lyhytaikaisestikin varastointi tulee järjestää esimerkiksi kylmäkontissa tai vastaavalla tavalla siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tarkoitetun paikan tulee olla kunnan terveysviranomaisen tähän käyttöön hyväksymä tila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet lääkeaineet sekä käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kysei

9 9 siä jätteitä. Keittiöjäte ja ns. sekajäte tulee kerätä asianmukaisiin astioihin, joista jäteaseman kerääjä ne noutaa. Muutenkin on noudatetava kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä estää sadeveden pääsy suoja altaisiin. Säiliöt tulee lisäksi varustaa lukolla, ylitäytön ja lapon estimellä. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden tai muiden öljytuotteiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa Jurvan kunnan palo ja pelastustoimelle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien sikojen määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden sikojen määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot sikalan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Sikalan edellisen kalenterivuoden toiminnasta pidettävä kirjanpidon tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta analyysitulosten tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 8. Muut määräykset Suurten kotieläinlaitosten toiminnanharjoittajien tulee erityisesti seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Sikalan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Sikalan käyttöönotto Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle (erikseen molempien vaiheiden käyttöönotosta). PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen, siinä asetettujen lupamääräysten ja hakemuksessa olevan suunnitelman mukaisesti.

10 10 Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sikalan toiminta ei toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajalla on myös riittävä asiantuntemus eläinsuojien toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Lupamääräysten perustelut 1. Sikalan eläinpaikkamäärä ja sikalatuotantoon liittyvä muu toiminta Sikalan eläinmäärä, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja tuotantorakennusten sijainti sekä toimintojen laajuus tulee järjestää siten, että toiminnan sijoituspaikalla otetaan riittävästi huomioon toiminnan sijainti lähimpiin naapureihin nähden sekä riittävät toimet haittojen ehkäisemiseksi. Sikalan haju ja muita haittoja voidaan jossain määrin vähentää pitämällä eläinsuoja, siihen liittyvät varastot ja muut laitteet siistinä. Haittoja ei voida näillä toimilla kuitenkaan kokonaan poistaa, vaan lisäksi tarvitaan vähimmäisetäisyys lähimmistä asuinrakennuksista. Riittävien vähimmäisetäisyyksien on arvioitu täyttyvän, kun rakennettava laajennus sijoitetaan hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Sikalan enimmäiseläinpaikkamääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietelannan ja jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Sikalan pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien varastointitilojen rakennusmateriaalien vesitiiveys on tarpeen pinta ja pohjavesien suojaamisen varmistamiseksi. Lietesäiliöiden kattamisella vähennetään hajuhaittoja. Myös haittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä liete mahdollisimman viileänä. Säiliöiden alakautta täytöllä vähennetään hajuhaittoja lähinaapureille. Rakenteita tarkkaillaan, että huomataan mahdolliset vahingot. Sulamisvesien pääsyn estämisellä lantavarastoihin varmistetaan, etteivät lannan varastointitilat täyty sulamisvesillä. Rakenteiden vaurioiden nopealla korjaamisella estetään lisävaurioiden syntymistä. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantavarastojen valmiiksi rakentamisella ennen toiminnan aloittamista varmistetaan toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalan katolle tulevilla ilmastointihormeilla vähennetään sikalan lähiasukkaiden hajuhaittoja. Vaatimuksella kasvustolle sikalan lähialueella pintaan levitetyn lietelannan levityskiellosta, lannan nopealla multaamisella, juhlapyhiä koskevalla lannanlevityskiellolla ja määräyk

11 11 sellä lietelannanlevittämisestä letkulevittimellä oraille asuinkiinteistöjen lähialueella turvataan asumisviihtyvyyttä. Avohakkuukiellolla varmistetaan lähimpien asukkaiden asumisviihtyvyys. Sikalan haju ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen suojaetäisyydestä huolimatta, koska suunniteltu sikalatoiminta on mittavaa ja voi muutoin aiheuttaa terveys ja/tai hajuhaittoja lähialueella. Lisäksi ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästen ja tuholaisten torjunnalla sekä lietelannan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä mahdollisimman vähän lantaa haihtumiselle alttiina, eläinsuojan lietekuilujen rakenteellisilla seikoilla ja poistamalla eläinsuojasta huolellisesti kaikki ylimääräistä hajuhaittoja lisäävä lanta avoimilta pinnoilta sekä pitämällä eläinsuoja sekä siihen liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Sikalan sisätilojen yleisellä siisteydellä tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista, etteivät lähiasukkaiden hajuhaitat tule liian suureksi. Sikalan aiheuttamiin hajuhaittoihin olennaisesti vaikuttavat ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja olisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisella ja pesuvesihuuhtoutumisella ympäristö pilaannu. Lanta tulee voida hyödyntää niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lanta tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi, joten lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukainen. Kesantopellon lannanlevittämiskiellolla muulloin kuin nurmea uusittaessa varmistetaan etteivät vesistöt rehevöityisi. Samalla perusteella on annettu lannan nopea multausmääräys kuten perustelujen kolmannessa kohdassa on perusteltu. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä kasvuston pintaan, ettei hajuhaitat lisääntyisi. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Lannanlevittämisellä pääosin keväällä vähennetään vesistökuormitusta. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lietelannan tai muiden nestemäisten runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella, samasta syystä on myös välivyöhykkeelle kuivikelannan levittäminen on kielletty. Toimenharjoittajan ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet

12 12 Maa ja metsätalousministeriön asetus nro 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. Toiminnanharjoittaja on myös jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen lyhytaikaistakin varastointia varten. Raatojen toimittaminen ympäristönluvalliseen laitokseen on tarpeen, että raadot käsitellään asetuksen ja lain mukaan. Lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä, mikä on vältettävissä järjestämällä varastointi terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä käsittelystä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia myös muun jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoöljysäiliöiden varustaminen suoja altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön, lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla, lukolla ja katoksella tai esimerkiksi pressulla estää maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa, ettei öljyvuotoja pääsisi tapahtumaan. Imeytysturpeella pienennetään lisävahinkojen muodostumista öljyvahinkojen sattuessa. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa paikalliselle palo ja pelastustoimelle, että saadaan mahdolliset vahingot rajatuksi suppealle alalle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Levitettävästä lannasta ja sen määrästä, peltolohkojen paikoista sekä levityspeltopinta aloista ja kuolleiden eläinten määristä sekä toimituspaikasta on edellytetty pidettäväksi tarkkailukirjanpitoa valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi ja ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Eläinraadot eivät saa aiheuta terveyshaittaa. Vuosittaisella yhteenvetoraportin lähettämisellä ympäristökeskukseen varmistetaan valvonnan toimivuus. Määräys perustuu Ympäristöministeriön kirjeeseen YM4/401/2003 Kirjanpitoa edellytetään pidettäväksi lanta analyyseistä, että valvonnassa voidaan tarvittaessa todeta levitettävän lannan ravinnepitoisuudet. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön. Olennaiset muutokset sikalan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteissa yrittäjän tulee ilmoittaa välittömästi Jurvan kunnan ympäristönsuo

13 13 jeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaarasta, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 9. Sikalan käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista pelloista. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai siltä osin lupa raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Terveydensuojelulaki 763/94 22 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4)

14 14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista ( , YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1800 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1800 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ari Alho os. Klumpuntie 102, Jurva Jäljennös päätöksestä Jurvan kunnan kunnanhallitus Jurvan kunnan ympäristölautakunta Jurvan kunnan terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Jurvan kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski

15 15 LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.