KOULUTUS, LAATU JA LAADUNHALLINTA ITSEARVIOINTI

Transkriptio

1 KOULUTUS, LAATU JA LAADUNHALLINTA ITSEARVIOINTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Laatupäällikkö

2 MITÄ KOULUTUKSEN LAATU ON? Vastaa tavoitteisiin Suunnitelmallista Johdonmukaista ja tasa-laatuista Suunniteltua, arvioitua ja kehittyvää Vastaa yhteiskunnan tarpeisiin Vaikuttavaa Kehittää tutkimusta Pirjo Halonen 2

3 MITEN KOULUTUKSEN LAATUA VOI HALLITA? Asetukset, lait, valvonta ja arviointi Ajantasainen, kriittinen arviointi myös laeille ym. Koulutuksen toteuttajat ja suunnittelijat päteviä Koulutuksen tarjoajien pätevyys Resurssit riittävät Vastuut ja toimijat Arviointijärjestelmät, esim. opiskelijapalaute Joustavat ja sovellettavat menettelyt Laatukäsikirjat ja muu dokumentaatio Opettajien koulutus pätevää STAK-kehä Pirjo Halonen 3

4 KEHITÄ JA KEHITY JATKUVASTI JA SUUNNITELMALLISESTI Kehitä Suunnittele Arvioi Toteuta

5 Laatu Kehitä Suunnittele Toteuta Arvioi Toteuta Aika Pirjo Halonen 5

6 Kuva 1. Jyväskylän yliopiston laadunhallintajärjestelmä Velvoitteet Jatkuva kehittäminen Organisaatio Vastuut Sidosryhmät ja toimijat Voimavarat Lait, asetukset, säädökset, määräykset Strategia Säännöt = johtosääntö, tutkintosääntö, sisäisen valvonnan ohjesääntö jne. Politiikat, ohjelmat, periaatteet Toteutusprosessit Suunnitteluprosessit Arviointiprosessit Kehittämisprosessit Rehtori Laatupäällikkö Yhteistyökumppanit Laadunkehittämisryhmä Neuvostot Suunnittelija Hallintojohtaja, dekaanit ja laitosjohtajat Laatuvastaavat Työntekijät Vastaa yliopiston laadunhallinnasta. Ohjaa laadunhallinnan kehittämistä. Ohjaa laadunhallintatyötä Toimii prosessijohtamisen ohjausryhmänä. Edistävät omien toimialueidensa laatua. Vastaa laadunhallintatyön käytännöstä. Johtavat yksikön toimintaa. Vastaavat laadukkaan toiminnan edellytyksistä ja laatutavoitteiden ymmärtämisestä. Kehittävät yksikkönsä laadunhallintajärjestelmää. Vastaavat oman toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä. Opiskelijat Yliopiston yksiköt Tieto Osaaminen Tilat ja laitteet Taloudelliset voimavarat Laadunhallinnan asiakirjat, tuki ja tulokset Laatukäsikirjat Ohjeet Palvelut LAADUKAS TOIMINTA ja sen osoitukset: Hyväksytyt auditoinnit, sertifikaatit, akkreditoinnit, Excellence-palkinnot, laatuyksikköstatukset

7 Kuva 2. Yliopistohierarkia Opiskelijat Oppiaine Laitos Tiedekunta Yliopisto OKM

8 KOULUTUKSEN JATKUVAN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Lait, asetukset, säädökset, määräykset Yliopistolaki Valtioneuvoston asetus yliopistoista Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Tulee voimaan Pirjo Halonen 8

9 KOULUTUKSEN JATKUVAN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA HALLITUSOHJELMASSA YLEISESTI Lait, asetukset, säädökset, määräykset Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma (Koulutus)palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan. Koulutuksen periytyvyyttä vähennetään. Koulutuksen ennakoinnilla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä sekä määrällistä tarjontaa. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Opettajankoulutuslaitoksia kehitetään. Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perus-asteelta aikuiskoulutukseen. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä. Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla Pirjo Halonen 9

10 KOULUTUKSEN JATKUVAN KEHITTÄMISEN Lait, asetukset, säädökset, määräykset TAUSTALLA HALLITUSOHJELMASSA KORKEAKOULUTUKSESSA Koulutuksen läpäisyä parannetaan. Nopeampaa siirtymistä työelämään edistetään. Opetuksen laatua parannetaan. Kansainvälistymistä edistetään. Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan. Opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta Pirjo Halonen 10

11 KOULUTUKSEN JATKUVAN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Hallitusohjelman tavoitteiden konkretisointi OKM:n hallinnonalalla. Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. 2/liitteet/okm01.pdf?lang=fi Esim. Korkeakoulujen koulutustarjonta vuonna 2016 mitoitetaan kansallisen ennakoinnin pohjalta: Yliopistojen koulutustarjonnan kokonaisvolyymi säilytetään nykyisellä tasolla. Alakohtaista lisäystarvetta on erityisesti opettajankoulutuksessa. Alakohtaiset lisäykset toteutetaan nykyistä koulutustarjontaa uudelleen suuntaamalla. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämän Opiskelijavalinnan sujuvuutta hakijan ja korkeakoulun näkökulmasta parannetaan ottamalla käyttöön korkeakoulujen yhteinen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä vuonna Pirjo Halonen 11

12 YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLI Pirjo Halonen 12

13 YLIOPISTON STRATEGIA Strategia LAATUA JA LIIKETTÄ. Jyväskylän yliopisto a.pdf Opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa, ja opintojen lopettamisja keskeyttämisprosentti putoaa yliopistokentän alhaisimmaksi. Yliopisto on tunnettu opiskelijoistaan kokonaisvaltaisesti hyvää huolta pitävänä yliopistona. Opiskelijoilla on monipuoliset työelämävalmiudet, ja he työllistyvät hyvin. Koulutus edistää integroitumista työmarkkinoille Pirjo Halonen 13

14 MITÄ OPISKELIJA EDELLYTTÄÄ YLIOPISTOLTA EDELLISEN DIAN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI? Muiden yliopistojen toiminnan sabotointi. Opintojen tulee olla relevantteja. Opintojen ohjauksen kehittäminen Opintojensuunnitteluapua tulisi kehittää. Opintojen joustavuus omien opintopolkujen rakentaminen Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet Palautteeseen reagoiminen Harjoittelun lisääminen Työllistymismahdollisuuksien esilletuonti Muunlainen työelämäyhteistyö opetussuunnitelmatyössä mukana alumnit Syy valmistua; tulevaisuudessa palaaminen opiskelemaan Hyvinvointiin eri toimijoiden välinen yhteistyö terveet tilat henkinen ja fyysinen hyvinvointi yliopisto voisi innostaa henkisen hyvinvoinnin tukeminen opintotuki Tunnettuuden mittaaminen Pirjo Halonen 14

15 Säännöt = johtosääntö, tutkintosääntö, sisäisen valvonnan ohjesääntö jne. Yliopistolaki 558/2009, 41 : YLIOPISTON SÄÄDÖKSIÄ 1 Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla. TUTKINTOSÄÄNTÖ 6 Opiskeluoikeudet Valittaessa uusia opiskelijoita suorittamaan perustutkintoa opiskeluoikeus myönnetään sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai pelkästään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Opiskelijat valitaan tutkintoon, pääaineeseen, koulutus tai maisteriohjelmaan. Dekaani voi myöntää opiskelijalle oikeuden opintojen aikana vaihtaa pääaineen tiedekunnan toiseen pääaineeseen. Opiskelija menettää tällöin oikeuden suorittaa tutkinto aiemmassa pääaineessa. 15 Yliopiston ja opetusta järjestävän yksikön velvollisuudet 16 Opettajan velvollisuudet 17 Opiskelijan velvollisuudet Pirjo Halonen 15

16 Säännöt = johtosääntö, tutkintosääntö, sisäisen valvonnan ohjesääntö jne. YLIOPISTON SÄÄDÖKSIÄ 2 Yliopistolaki 28 : Yliopiston toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään yliopiston johtosäännössä ja muissa vastaavissa yliopiston sisäisissä määräyksissä. JOHTOSÄÄNTÖ pdf Esim : Opiskelijaksi hyväksytyn on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi hallintokeskuksen määräämällä tavalla. Opiskelijan on haettava yliopistolain 39 :n mukaisesta opiskeluoikeuden jatkamisesta sekä 40 :n mukaista pääsyä uudelleen opiskelijaksi tiedekunnalta. Rehtori antaa täsmentävät ohjeet. Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan rehtorin päättäminä ajanjaksoina Pirjo Halonen 16

17 LAATUPOLITIIKKA Politiikat, ohjelmat, periaatteet Yliopisto kuuluu opiskelupaikkana maan tavoitelluimpiin. Yliopiston hallitus, rehtori ja yksikkötason johto ovat sitoutuneet laatukulttuuriin ja toimintaprosessien sekä tulosten jatkuvaan parantamiseen vuorovaikutuksessa opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien ja muun henkilöstön sekä yliopiston yhteistyökumppanien kanssa. Jokainen työntekijä ja opiskelija vastaa oman toimintansa laadusta ja sen kehittämisestä Pirjo Halonen 17

18 MITÄ OPISKELIJOITA JA OPINTOJA KOSKEVAA LAATUPOLITIIKKAAN TULISI SISÄLLYTTÄÄ? Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Osallisuus opiskelu- ja tiedeyhteisössä myös motivoituneisuus olemaan osallinen henkilöstön ja opiskelijoiden edistynyt yhteistyö (laitoskahvit ym.) Hyvät opiskelutaidot ja tiedot Opettajien pedagoginen pätevyys Pirjo Halonen 18

19 LAADUN ARVIOINTI Laadunhallintajärjestelmän arviointiprosesseja ovat palautteet oppiainetasolla palautteiden käsittely laitostasolla sisäiset auditoinnit tiedekuntatasolla johdon katselmus yliopistotasolla ulkoinen auditointi yliopistotasolla kaikilla tasoilla itsearvioinnit voidaan toteuttaa kaikilla tasoilla Itsearviointi oman toiminnan arviointi ohjatusti voi olla kokonaisvaltainen tai teemoitettu Pirjo Halonen 19

20 AUDITOINNIT, SISÄINEN Auditoinneissa tarkastellaan toiminnan strategianmukaisuutta, suunnittelun, prosessien, seurannan ja arvioinnin sekä parantamisen ja kehittämisen menettelytapoja laadunhallinnan mekanismien avulla. Tavoitteena on auditoitavan yksikön (tiedekunnan) ja koko yliopiston toiminnan kehittäminen. Sisäisissä auditoinneissa auditoijina toimivat auditointiin koulutetut yliopiston työntekijät, joissain tapauksissa lisäksi myös opiskelijat. Sisäinen auditointi kohdistuu tiettyyn teemaan Pirjo Halonen 20

21 AUDITOINNIT, ULKOINEN Ulkoinen auditointi on Jyväskylän yliopiston ulkopuolelta tulevan arviointiryhmän laadunhallintajärjestelmän kattavuuden, toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Tähän mennessä ollut yksi ulkoinen auditointi vuonna Seuraava auditointi on vuonna 2014 tai Auditointi ostetaan Korkeakoulujen arviointineuvostolta (KKA). Auditointi toteutetaan KKA:n laatiman auditointikäsikirjan mukaan ja (engl.) Pirjo Halonen 21

22 ULKOISEN AUDITOINNIN TAVOITE Yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja oman kehittämistoiminnan suuntaamisessa auttaminen (kehittävä arviointi) Tarkastellaan menettelytapoja ja niiden vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta tarkastellaan arvioimalla tuotosta verrattuna yliopiston itse määrittelemiin tavoitteisiin Pirjo Halonen 22

23 AUDITOINTIPROSESSI Laatuleima Aineiston valmistelu Auditointiryhmän vierailu Auditoinnin raportointi Päätös tuloksesta Itsearvioinnit Perusaineisto Arviointiryhmän pyytämä muu aineisto Arvioitavien opintoohjelmien valinta Vapaavalintaisen arviointikohteen valinta Sähköisten aineistojen järjestäminen auditointiryhmälle Auditointiryhmän arviot auditointikohteista esitys arviointineuvostolle läpäisystä Arviointineuvoston päätös auditoinnin läpäisystä. Pirjo Halonen 23

24 AUDITOINTI KESKITTYY Auditoinnin kohteena on yliopiston koko toiminta. Kuitenkin muita alueita enemmän keskitytään koulutuksen laadunhallintaan. Perusteluina laadun osoittamiseen ovat vaatimukset liikkuvuudesta, kilpailukyvystä, koulutusviennistä ja kansainvälistymisestä Pirjo Halonen 24

25 AUDITOINTIRYHMÄ Jäseniä 5 7 Jäsenet edustavat yliopistoja, ammattikorkeakouluja, opiskelijoita sekä korkeakoulujen ulkopuolista työelämää Asiantuntemusta tulee olla yliopiston eri henkilöstöryhmien toiminnasta, yliopiston perustehtävistä ja johtamisesta. Mukana aiemmin auditointiryhmässä toiminut henkilö Tarvittaessa valinnaisen auditointikohteen erityisasiantuntemusta omistava henkilö Pirjo Halonen 25

26 AUDITOINTIKRITEERIT Asteikko: puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt. Kriteerit noudattavat eurooppalaisen korkeakoulualueen laadunvarmistuksen standardeja ja suuntaviivoja (ESG). Auditointikohteet 1. Yliopiston laatupolitiikka 2. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus 3. Laatujärjestelmän kehittäminen 4. Perustehtävien laadunhallinta tutkintotavoitteinen koulutus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö valinnainen auditointikohde 5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt suunnittelu, toteutus ja vaikuttavuus 6. Laatujärjestelmän kokonaisuus Pirjo Halonen 26

27 SAAVUTETTAVA Laatujärjestelmän kokonaisuus tasolla kehittyvä tai edistynyt Yksikään auditointikohteista ei ole tasolla puuttuva Pirjo Halonen 27

28 TUTKINTOTAVOITTEISEN KOULUTUKSEN NÄYTÖT Yliopisto valitsee kaksi (2) koulutusohjelmaa. perustutkintoon johtava kokonaisuus tohtorintutkintoon johtava kokonaisuus Valinnat pitää perustella. Valittujen näytteiden edustavuutta pitää arvioida. Auditointiryhmä valitsee yhden koulutusohjelman. kuukausi ennen auditointivierailua Koulutusohjelmien arviointiin sovelletaan auditointikriteerejä puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt Pirjo Halonen 28

29 ITSEARVIOINNIT Opetusta antavat laitokset arvioivat toimintansa ohjatusti. Yliopiston muut tehtävät (johtaminen, hallinto, tuki- ja palvelutehtävät) itsearvioidaan erikseen sovittavalla tavalla. Arviointia, ei kuvausta! reflektoivaa kehittämiskohteita tunnistavaa laadunhallintatyön käytänteiden konkreettinen kuvausta Omien vahvuuksien löytäminen ja erityisesti kyky tunnistaa kehittämiskohteita on osoitus toimivasta laatujärjestelmästä ja vakiintuneesta laatukulttuurista. Itsearviointien tulokset on pystyttävä kysyttäessä todentamaan Pirjo Halonen 29

30 ITSEARVIOINTI TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Vahvuudet: näyttöä toiminnassa toimintatapojen järkevyydestä ja yhtenäisyydestä menettelyjen soveltamisen systemaattisuudesta toiminnan arvioinnista oppimistavoista ja niiden soveltamisesta toimintatavan parantamisesta arvioinnin tuloksena näyttöä tuloksissa positiivisista kehityssuunnista järkevistä tavoitteista ja suorituskyvystä tavoitteisiin peilattuina vertailusta muihin organisaatioihin tulosten syntymisestä toiminnan seurauksena tulosten kattavuudesta Parantamisalueet: edellisten puutteet Pirjo Halonen 30

31 Arviointiin osallistujat ja roolit Opettajat Johtajat Palvelutehtävissä toimivat Opiskelijat Ohjaaja. Arviointiryhmä muodostaa yhteisen näkemyksen toiminnan ja tulosten vahvuuksista ja parantamisalueista Alustaja perehtyy arviointimalliin ja laatii arviointi-istunnon alussa pidettävän lyhyen alustuksen sovitusta arviointialueesta, sen toimintatavoista tai mittareista ja tuloksista. Aikavastaava valvoo arviointiryhmän ajankäyttöä. Sihteeri kirjaa arviointiryhmän havainnot. Ohjaaja suunnittelee ja ohjaa itsearviointityöskentelyä Pirjo Halonen 31

32 ARVIOINTIMALLI EFQM 3 Henkilöstö 7 Henkilöstötulokset 1 Johtajuus 2 Strategia 5 Prosessit, tuotteet ja palvelut 6 Opiskelijatulokset 9 Keskeiset tulokset 4 Kumppanuudet ja resurssit 8 Yhteiskunnalliset tulokset Pirjo Halonen, laadunhallinta 32

33 3 Henkilöstö 7 Henkilöstötulokset 1 Johtajuus 2 Strategia 5 Prosessit ja palvelut 6 Opiskelijatulokset 9 Keskeiset tulokset 4 Kumppanuudet ja resurssit 8 Yhteiskunnalliset tulokset 2. STRA- TEGINEN JOHTA- MINEN JA TOIMIN- NAN- OHJAUS Henkilöstö 4. PERUS- TEHTÄVI- EN LAA- DUNHAL- LINTA 5. TUTKINTO- TAVOITTEI- SEN KOULU- TUKSEN NÄYTÖT SUUNNIT- TELU TOTEU- Kumppanuudet ja resurssit 5. TUTKINTOTAVOITTEISEN KOULUTUKSEN NÄYTÖT Laatutyön vaikuttavuus keskeisimmät arviointitavat ja seurantaindikaatt orit toiminnan kehittyminen arviointien pohjalta Pirjo TUS Halonen 33 vuoden aikana

34 ARVIOINTI-ISTUNNOT Yksi osa-alue käsitellään kerrallaan (½ t 1 tunti) Ohjaaja esittelee arviointikohdan. (2 min) Alustaja esittelee arviointikohtaan liittyvät toimintatavat. (4) Itsenäinen pohdinta (2) Parikeskustelu (7) Vahvuuksiksi todetut havainnot kirjataan (toteamus seuraus) Kehittämiskohteiksi todetut havainnot kirjataan (toteamus seuraus) Havainnot ryhmitellään asiasisällöittäin Asiasisällöt havaintoineen priorisoidaan. (Kehityshankkeet aloitetaan istunnon jälkeen) Pirjo Halonen 34

35 ITSEARVIOINTITAPAHTUMA 1 Kolme ryhmää, kukin noin 5 henkilöä Näkökulma koko ajan koulutuksessa. Ryhmä 1: 1. Johtajuus 2. Strategia 5. Prosessit ja palvelut 9. Keskeiset tulokset Ryhmä 2: 3. Henkilöstö 5. Prosessit ja palvelut 7. Henkilöstötulokset 8. Yhteiskunnalliset tulokset Ryhmä 3: 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit ja palvelut 6. Opiskelijatulokset Pirjo Halonen 35

36 ITSEARVIOINTITAPAHTUMA 2 Työskennellään pienryhmissä 3 tuntia. Ryhmät kommentoivat toistensa tuloksia ristiin 2 tuntia. Yhdessä priorisoidaan kehittämiskohteet ja pohditaan jatkotoimia 2 tuntia. Tarvittaessa on voitava tarkistaa strategiat strateginen vuosikello toiminta- ja taloussuunnitelma opiskelijatuloksia trendi näkyvissä imagotutkimuksia trendi sidosryhmätutkimuksia - trendi henkilöstötuloksia trendi henkilöstötietoja: ikäjakauma, vaihtuvuus (trendi), sairauspoissaolot (trendi) ym. strategisten tavoitteiden saavuttamista kuvaavia tuloksia laitoksen ydintoimintojen saavuttamista kuvaavia tuloksia Mahdollisimman iso osa tiedoista pyritään tuottamaan keskistetysti. Tiedoista keskeisimmät paperikopioina osallistujille, loput heijastettavissa tietokoneelta Pirjo Halonen 36

37 ITSEARVIOINTITAPAHTUMA 3 Etsitään kunkin osa-alueen vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kirjataan tyyliin Meillä opiskelijat osallistuvat opetussuunnitteluun, ja sen hyöty on, että opiskelijat opetussuunnitelmat ovat relevantteja kokonaisuuksia. tai Meillä opettajat laativat opetussuunnitelmat, ja siitä seuraa, että opiskelijoiden on vaikea saada omiin opiskelusuunnitelmiinsa järkeviä kokonaisuuksia. Tässä vaiheessa ei esitetä korjausehdotuksia. Kirjaukset tulostetaan ja leikellään lapuiksi. Laput ryhmitellään aihealueittain ja asiakokonaisuudet nimetään Pirjo Halonen 37

38 ARVIOINTIKOKOUKSEN VAIHEET Arviointiistunnot Havainnot Ryhmittely Vahvuudet, mahdolliset menestystekijät Keskeiset kehityskohteet Priorisointi strategiaan suhteutettuna kehitysprojektiehdok kaat Johdon päätös Kehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus Strategisesti oikein valitut kehityshankkeet ja -toimet Pirjo Halonen, 38 Lähde: Heikki Niemi, Laatukeskus

39 v v k k v v k k v v v k k v k v k v v k k k Erinomainen raportointikäytäntö ja - järjestelmä Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen

40 ITSEARVIOINTIKOONTI Itsearvioinnit on aikataulutettu syksyn 2012 ja kevään 2013 välille. Aikataulu on verkkosivulla Jokaisella laitoksella opiskelijajäsenen osallistuminen on välttämätön. Arviointien tulokset dokumentoidaan ja toimitetaan laatupäällikölle. Laatupäällikkö kokoaa yliopistotasoisen itsearvioinnin, jonka laadunkehittämisryhmä ( a/laadunkehittamisryhma) käsittelee ja esittää rehtorille. Rehtori (tai hallitus) päättää KKA:lle lähetettävästä itsearviointiraportista Pirjo Halonen 40

41 MITÄ AJATUKSIA ITSEARVIOINTI HERÄTTÄÄ? Pirjo Halonen 41