Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta Muistio 1/ (5)

Transkriptio

1 1(5) Muistio 1/ (5) Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan kokous Aika klo Paikka Ammattiopisto Luovi, Alavus Osallistujat Erillinen lista LIITE 1 Heikki Suoyrjö Päivi Lehtimäki puheenjohtaja sihteeri 1 Kokouksen avaus ja Ammattiopisto Luovin esittely Puheenjohtaja toivotti osallistujat tervetulleiksi ja erityisesti kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän jäsenet ja kiitti Ammattiopisto Luovia mahdollisuudesta kokoontua opistolla. Ammattiopisto Luovi on ammatillinen erityisoppilaitos, joka toimii yli 20 paikkakunnalla, opiskelijoita on ammatillisessa peruskoulutuksessa, aikuiskoulutuksessa satoja. Alavudella opiskelupaikkoja on 88, vapaana olevien paikkojen täyttäminen tapahtuu tänä vuonna yhteishaun aikataulun mukaisesti. Valinta opiskelijaksi tehdään edelleen oppilaitoksella huomioiden hakijan opiskeluvalmiudet ja edellytykset sekä se kuinka opiskelija soveltuu hakemaansa koulutukseen. Alavudella on ammatilliseen peruskoulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Yksiköstä valmistutaan: artesaaniksi, kiinteistönhoitajaksi, kodinhuoltoon, kokiksi, koneistajaksi, puusepäksi ja toimitilahuoltajaksi. Yksikössä toimii asuntola. Opiskeluryhmät ovat pieniä: 9 opiskelijaa, ryhmällä on opettaja ja opiskelun ohjaaja. Käytännön työn oppimisympäristönä toimii hyvin oppilaitos ruokaloineen ja erilaisine huoltotöineen. Opiskelu on oppilaalle maksutonta (poikkeuksena koulupäivän ulkopuoliset ateriat), rahoittajina ovat Kela, TE- keskus, kunnat. Sijoittumista työmarkkinoille on tutkittu kyselyllä syksyllä 2013 (kysely oppilaitoksesta valmistuneille), josta on saatu alustavia tuloksia. Keskustelussa: Opiskelijat ovat sijoittuneet kohtalaisen hyvin: tuettuun työhön, avotyöhön, palkkatuettuun työhön, jatkamaan opintoja. Suoraan palkkatyöhön on kuitenkin sijoittuminen ollut vähäistä. Palkkatuen kautta työllistyminen voi onnistua palkkatyöhön, kiinteistöhuollon avustavia töitä löytyy jonkin verran. Suoraan työllistyminen on haastavaa TE toimiston näkökulmasta, etenkin lievä kehitysvamma tuo haastetta. Aikaisemmin suoritettu tutkinto on nykyisin esteenä uutta koulutuspaikkaa hakiessa. Luovin mahdollisuus nykyisin on haastatella ja miettiä yksilöllisesti tilannetta, kun opiskelijavalinnat eivät ainakaan vielä toteudu yhteisvalinnan kautta. Luovissa tutustutaan hakijaan ja hakija tutustuu oppimisympäristöön etukäteen mm. haastatteluissa ja koulutuskokeiluissa. Suojatyökeskukset olisivat tarpeen, työpaikoilla olisi oltava työn räätälöimisen mahdollisuuksia, esim. CNC koneistajiksi valmistuneet voisivat toimia sarjatyöluonteisissa tehtävissä. Opintonsa aloittavien määrä vaihtelee vuosittain, jos opintopaikkaa ei saa, ohjataan usein esim. Lehtimäen opistoon tai valmentavan koulutuksen yksiköihin. Tuetun työllistymisen palveluissa TE toimistoissa on myös räätälöityjä palveluita. STM:n osatyökykyiset työssä ohjelmaan linkki et.

2 2(5) Muistio 1/ (5) 2 Muistion hyväksyminen kokouksesta ja työjärjestyksen hyväksyminen Muistio edellisestä kokouksesta hyväksyttiin. Muut asiat kohdassa käsitellään kokemuskouluttajien käyttämisestä asiakasyhteistyössä, TE hallinnon uudesta palvelusta yhteydenotoissa. 3 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Sihteeri esitteli ryhmiltä saamiaan toimintatietoja, yhteenvedon tekeminen on vielä kesken, joten yhteenveto toimitetaan myöhemmin. Vastaukset on saatu kaikilta ryhmiltä, viimeisimmät ovat juuri tulleita. Alla olevassa yhteenvedossa on 8 ryhmän tiedot. Ryhmissä on edustettuina kaikki lakisääteiset tahot, poikkeuksena yksi ryhmä, johon jäsentä ei ole nimetty opetustoimesta. Ryhmiin kutsutaan tarpeen mukaisesti asiakkaiden tilanteessa tarpeellisia tahoja miettimään ratkaisuja. Ryhmät ovat kokoontuneet 1 8 kertaa vuoden aikana mediaanin ollessa 5. Ryhmät ovat tiedottaneet toiminnastaan esitteiden välityksellä sekä kuntien/yhteistoiminta-alueiden nettisivustoilla. Ryhmien toiminta painottuu asiakasasioiden käsittelyyn, yksi ryhmä toimii käsitellen vain yleisiä asioita. Asiakkaita ryhmissä (n = 8) oli ollut yhteensä 65, painottuen vuotiaisiin, miehiä oli 40 ja naisia 25. Vuoden 2013 aikana ryhmissä on suositeltu jatkotutkimuksia vähemmän kuin aiemmin, kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja on suositeltu kohtuullisen paljon kuten aiempinakin vuosina. Eläkesuosituksia oli 19/n=65 ja sairauslomaa 16/n=65. Asiakkaat olivat lähes aina läsnä asiansa käsittelyssä, joskus myös läheinen. Lähityöntekijä oli aina mukana ryhmässä, ja hän jatkoi myös yhdyshenkilönä. Ryhmän lähettämisen syissä painottuivat: terveydelliset syyt/työkyky, pitkäaikaistyöttömyys, lisätutkimuksien tarve asioiden eteenpäin viemiseksi, kokonaistilanteen arviointi. Asiakkaan tilanteen seurantaa tehdään, joko yhdessä kokouksessa edellisvuoden asiakkaiden tilanne läpikäyden tai tarvittaessa. Varsinaista kuntoutussuunnitelmaa asiakkaille ei tehdä, muistioon kirjataan sovitut asiat ja yhdyshenkilö tekee tarvittaessa asiakkaalle tarkemman suunnitelman. Ryhmät kertoivat toimintansa tulosta parhaiten kuvaavan asiakkaan tilanne selkiytyi sekä asiakkaan tilanteeseen löytyi toimiva ratkaisu. Ryhmät haluavat kehittää toimintaansa varhaisessa puuttumisessa, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten tilanteeseen tarttumisessa, monisairaiden eläkeselvittelyissä, asiakkaiden tilanteen seurannassa, toiminnasta tiedottaminen oli useilla ryhmillä kehitettävänä asiana. Yhteistyötä halutaan kehittää mm. Kelan/työkykyneuvojat, palvelukeskusten ja nuorten pajojen kanssa sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Ryhmien toimintaa vaikeuttivat eniten resurssipula ja aikataulujen yhteensovittamisen vaikeus. Lääkärin poissaolot olivat aina ongelmallisia. Asiakasyhteistyötoimikunnalta toivottiin lyhyitä koulutuksia useita kertoja vuodessa esim. lakimuutoksista ja moniongelmaisten asiakkaiden asioiden käsittelyyn työkaluja. Videoneuvottelulaitteiden käyttöä mm. koulutuksissa toivottiin. Eläkehylyn saaneiden asiakkaiden palvelupolkuun toivotaan selkiyttävää mallia. Keskustelua: Kuusiokuntien asiakasyhteistyöryhmä on alueella ainoa, jossa käsitellään pelkästään kuntoutuksen yleisiä asioita. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa

3 3(5) Muistio 1/ (5) vuodessa, käyden läpi kuntoutuksen yleisiä linjauksia. Kuusiokunnissa aikuisten työkykyasioita käsitellään Tykes tiimissä (esim. eläkehylkyjä ja kuntoutusasiakkaita), joka on terveyskeskus/lääkärivetoinen ryhmä. Lääkärit tuovat asiakkaiden asioita pohdittavaksi (asiakkaan luvalla), kokoukseen asian tuova esittelee asian ryhmälle ja asiakaslista lähetetään etukäteen osallistujille. Ryhmässä toimivat työttömien terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä terveyskeskuksesta (Ähtäri ja Alavus), TE -toimiston edustaja, Kelan edustaja on mukana x2/vuosi, lisäksi ryhmään kutsutaan tarvittaessa muita tahoja. Asiakas ei ole mukana ryhmässä asiansa käsittelyssä. Lasten ja nuorten osalta kuntoutuksen asioita käsitellään erilaisin kokoonpanoin pienemmissä ryhmissä viranomaistahoilla. Järvi-Pohjanmaalla ryhmän toiminta on vakiintunutta ja asiakas on aina mukana asian käsittelyssä, ykkösasiana on kuulla asiakasta. On asiakkaan etu olla mukana. Asiakas kertoo miksi ja yhdessä pohditaan mihin. Ryhmässä otetaan kantaa eri näkökulmista ratkaisuja mietittäessä, jolloin ei ole lainkaan haittaa vaikka ei tunnekaan asiakasta, näin saadaan erilaisia vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Ryhmä ei ole toimintakykyinen ilman lääkäriä, asiakkaan asian selvittäminen terveydenhuollon tiedostoista on tärkeää kokonaiskuvan saamiseksi asiakkaan terveydellisestä tilanteesta. Varhaisempaan puuttumiseen auttaa terveydenhuollon toimijoiden varpaillaan olo, esim. Kuusiokuntien Tyke tiimi ohjannee varhaisempiin moniammatillisiin kannanottoihin. Varhaisempaan puuttumiseen pystytään myös sosiaalitoimessa, kun toimeentulotukea haettaessa selvitetään asiakkaan kokonaistilannetta. Aktivointisuunnitelmia tehdäänkin usein sosiaalitoimen, TE toimiston ja työttömien terveydenhoitajien ryhmässä. Potku hankkeessa kehitetty terveys- ja hoitosuunnitelman laadinta tukee osaltaan varhaista puuttumista terveydenhuollossa, mukana ovat hoitaja ja lääkäri ja tarvittaessa muita toimijoita. Suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. 4 Asiakasyhteistyötoimikunnan toiminta 2013 Heikki Suoyrjö kertoi yhteenvetona vuoden 2013 toiminnasta. Vuoden 2013 aikana toimikunta kokoontui neljä kertaa, joista yksi kokous oli yhteinen Vaasan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien toimikuntien kanssa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa Seinäjoen keskussairaalassa tavattiin muutaman yhteistyöryhmän jäseniä ja kuultiin toiminnasta alueella. Toinen kokous oli Kelan tiloissa Seinäjoella. Kokouksessa kuultiin sähköisestä asioinnista Kelalla sekä Välittäjä hankkeesta. Vaasassa AVI:n koollekutsumassa kokouksessa tuli esille viranomaisyhteistyön tarpeellisuus ja haasteet, keskusteltiin videoneuvottelujen mahdollisuuksista kokouksissa sekä sovittiin yhteisen koulutuspäivän järjestämisestä v syksyllä aivovammojen kuntoutukseen liittyen. Koulutuspäivän järjestämisen kokoonkutsujana on Vaasan ryhmä. Vuoden viimeinen kokous oli Järjestöjen talolla, jossa kuultiin järjestöjen toiminnasta alueella sekä palveluohjauksesta, jota vapaaehtoisvoimin järjestetään. Kokouksessa kuultiin myös terveiset Kunkin seminaarista, Sote uudistuksen nykytilasta kertoi Heikki Suoyrjö. Toimikunta järjesti koulutusiltapäivän Terveydenhuoltolain ja sairausvakuutuslain muutoksien vaikutukset työkyvyn arvioinnin käytäntöihin.

4 4(5) Muistio 1/ (5) 5 Toiveet toimikunnalle Toimikunnan ensisijainen tehtävä on tukea asiakasyhteistyöryhmien toimintaa. Toimikunta haluaa jokaisen vuoden alussa kuulla ryhmien toiveita: millaista tukea ryhmät tarvitsevat. Tiedotus asiakasyhteistyön toiminnasta koetaan liian vähäiseksi ja mallia tiedotuksen järjestämisestä ei ole. Esitteitä ja nettitiedotusta on, mutta on vahva tunne siitä, etteivät asiakkaat eivätkä ammattilaisetkaan eri organisaatioissa tunne asiakasyhteistyötoimintaa. Päätettiin tehdä tiedotussuunnitelma asiakasyhteistyöryhmien käyttöön, jota seuraavaan kokoukseen alustavasti työstävät puheenjohtaja ja sihteeri. 6 Muut asiat Työvoiman palvelukeskuksiin liittyvä lainsäädäntöhanke TYP toimintaa esitetään laajennettavaksi valtakunnallisesti kattavaksi. Kuulemistilaisuudet aloitetaan Tampereelta TYP-toimintamallia esittelevä valmistelutyöryhmässä laadittu luonnos on julkaistu TEM:n verkkosivuilla. Samalle sivulle on sijoitettu myös taustamateriaalia työmarkkinatuen rahoitusuudistuksesta. Linkki aineistoon: antohankehaku?estimated_completion=- 1&freetextsearch=ty%C3%B6voiman+palvelukeskus&submitform=Hae&th eme=-1&xmid=4734 Etelä-Pohjanmaalla toimii vain yksi TYP Seinäjoella, Alavudella aluksi TYP toimintana aloitettu viranomaisyhteistyö ei aikanaan saanut legitimointia, mutta TYP -nimitystä käytetään edelleen jonkin verran. Asiakkaan asiantuntemuksen käyttöä esim. asiakasyhteistyön kehittämisessä voisi olla hyödyllistä. Järjestötalolta kokemuskouluttajia voi tarpeen mukaan kysyä mukaan. TE toimistoissa kehitetään sähköisiä palveluja. Ilmoittautuminen TE toimistoon hoidetaan tulevaisuudessa pääosin sähköisesti perustietojen osalta. Puhelinpalvelua saa edelleen, TE toimistosta soitetaan takaisin tai lähetetään kirje asioiden hoitamiseksi henkilökohtaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Seinäjoen keskussairaalan kuntoutusosastolla on huoli vaikeavammaisten kuntoutuspäätösten venymisestä ja asiakkaiden kuntoutuksen viivästymisestä. Asian tiimoilta on järjestetty neuvottelu Kelan edustajan kanssa, jossa sovittiin käytäntöjä Kelan ja erikoissairaanhoidon kanssa. Asia haluttiin tuoda myös asiakasyhteistyötoimikunnan tietoon. Toimikunnassa tuotiin esille terveydenhuollon vastuu kuntoutuksen järjestämisestä. Muistutettiin kuntien mahdollisuudesta hakea kuntoutuksesta aiheutuneita kustannuksia takasin Kelalta, kun myönteinen päätös kuntoutuksesta tulee. Terveydenhuollon toimijoiden on mietittävä yhdessä toimintatapa, joka turvaa kuntoutujille viiveettömän kuntoutuksen jatkumisen. Ote tästä kohdasta toimitetaan osastonylilääkäri Maire Rantalalle kuntoutusosasto/epshp. Sirpa Rintala lähetti Kelan diat vuoden vaihteen muutoksista ammatillisen kuntoutuksen osalta LIITE 2.

5 5(5) Muistio 1/ (5) Tulevia kuntoutuksen koulutuksia: Toimikunnan ja SeAMK:n täydennyskoulutuksen yhdessä rakentama koulutusiltapäivä on to klo Seinäjoella Mediwestin auditorio. LIITE 3. SeAMK:n täydennyskoulutus löytyy linkistä innovaatiot/palvelutoiminta/sosiaali--ja-terveysalan-taydennyskoulutus Kuntoutussäätiö järjestää vuosittaiset kuntoutuspäivät: 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät "Kuntoutusta arjen tukiverkoissa" Helsingin Messukeskus, kongressisiipi paivat_2014. Kuntoutusportin koulutuskalenteriin linkki ri/ 7 Seuraava kokous klo , Seinäjoella Mediwestin 1. krs kokoushuone 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja päätti kokouksen klo Seinäjoella Heikki Suoyrjö puheenjohtaja Päivi Lehtimäki sihteeri Jakelu Toimikunnan jäsenet Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien yhdyshenkilöt Kuntoutusasian neuvottelukunta/ Kuntoutusportti