Vaikuttavat hankinnat ja hankinnoilla kehittäminen. Sari Rautio, vanhempi neuvonantaja Rovaniemi

Transkriptio

1 Vaikuttavat hankinnat ja hankinnoilla kehittäminen Sari Rautio, vanhempi neuvonantaja Rovaniemi

2 MISTÄ ON KYSE? Työn muutos ja julkisen talouden paineet ravistelevat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Haemme näihin ilmiöihin positiivisia ratkaisuja.

3 VÄITE: VAIKUTTAVUUDEN HANKINTA ON YKSI STRATEGINEN TYÖKALU HYVINVOINNIN JA ELINVOIMAISUUDEN VAHVISTAMISEEN.

4 Megatrendit Sitran tämän vuoden megatrendilistassa käsitellään tulevaisuutta kolmen trendin kautta: - Työn ja toimeentulon arvoitus - Edustuksellisen demokratian puhti hukassa - Talous tienhaarassa - Vuosittain julkaistavassa trendilistassamme haluamme satavuotiaan Suomen kunniaksi nostaa esiin pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä. Työ ja toimeentulo, demokratian murros ja talouden ahdinko ovat teemoja, jotka analyysimme mukaan ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä.

5 Mikä työn muutos. nykyisistä työtehtävistä katoaa vuoteen 2035 mennessä kokonaan 15 % ja noin kolmannes työtehtävistä muuttaa muotoaan.. Suomessa pitää kouluttaa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa miljoona ihmistä uudestaan. Parasta tietysti olisi oppia muuntuvia työtehtäviä työn ohessa. Tähän työnantajien kannustimet ovat heikentyneet työsuhteiden muuttuessa lyhyemmiksi. Rakennusala on hyvä esimerkki, mihin tämä voi johtaa. Alalla on akuutti työvoimapula samalla kun Uudellamaalla alan tekijöistä kahdeksan prosenttia nostaa työttömyyskorvausta. Työttömiä ei kuulemma kannata palkata, koska talo on valmis ennen kuin palkattu on oppinut työnsä.

6 Työn muutostrendejä VANHA TYÖ Kansallista Paikallaan pysyvää Materiaalista Kollektiivista Kasvotonta Rutiinimaista Toistavaa Tarkasti säädeltyä UUSI TYÖ Globaalia Liikkuvaa Immateriaalista Yksilöllistä Henkilöitynyttä Joustavaa Luovaa Vähemmän säädeltyä

7 Työurat = oppimisura = osaamisportfolio Ennen Opiskeluaika Työssäoloaika Eläköityminen Yhä useammin Oppimista läpi elämän Työntekoa eri rooleissa, eri muodoissa, eri paikoissa, eri tahoille Vapaata & työelämästä asteittain pois

8 Työnsaantipolut Miten hakeuduitte nykyiseen tai viimeisimpään työtehtäväänne? Hain oma-aloitteisesti avoinna olevaa työpaikkaa Minulle tarjottiin työtä tai työnantaja lähestyi Lähestyin itse työnantajaa Siirryin uusiin tehtäviin työnantajan sisällä Hain paikkaa työvoimatoimiston (TE-toimiston) Ryhdyin yrittäjäksi/osakkaaksi Hain töitä näkyvästi omissa verkostoissani ja Siirryin uusiin teht. aiempiin työtehtäviini liittyvien Välittäjätaho minun ja työnantajan välillä** Hain paikkaa kunnan, oppilait./työllistyjille tark. Olin itse yhteydessä henkilöstökonsulttiin tai nk. Muu kanava tai keino En osaa sanoa Osuus kasvanut vuodesta 2015 Työharjoittelu, lehtiilmoitukseen vastaaminen, suhteilla % Kaikki vastaajat 2017 (n=4709) * 2015 muodossa: Minulle tarjottiin työtä ** Ei mukana 2015 Palveluiden rooli merkittävän pieni

9 Selkeät, mitattavat tulostavoitteet (hankintojen) suunnittelun pohjaksi. Muutos, mitä haetaan. 9

10 MIHIN PYRITÄÄN MAAKUNTAMALLILLA? MIKSI JÄRJESTÄJÄ JA TUOTTAJA EROTETAAN? Myydäänkö talvirenkaita vai turvallisia ajokilometrejä? Pyritäänkö mahdollisimman moniin käynteihin vai luodaanko edellytyksiä ihmisen hyvinvoinnille ja onnelliselle elämälle?

11 Miten julkiset hankinnat liittyvät vaikuttavuuden saavuttamiseen? Vaikuttavuusinvestoiminen eli yksityisen pääoman suuntaaminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen on yksi tapa saada aikaan vaikuttavuutta. Ilman yksityistä pääomaakin meillä on suuri potentiaali vaikuttavuuden saavuttamiseen: julkisten hankintojen toimintamalleja kehittämällä voidaan yhteiskunnan palveluja muuttaa tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi.

12 SIIRRYTÄÄN VAIKUTTAVUUDEN HANKINTAAN: VALITAAN SUORITTEIDEN SIJASTA MAKSUPERUSTEEKSI TULOKSET.

13 Mitä vaikuttavuuden hankinta muuttaa? Verovarojen käyttö: tehokkaampaa kun suunnataan oikein Aikajänne: edistävän ja ehkäisevän toiminnan toteuttaminen, investointi tulevaisuuteen Asiakaslähtöisyys: tulos määräytyy tuotetun arvon kautta, ei prosessin Yhteistyö: uudenlaisia tapoja hyödyntää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä Poikkihallinnollisuus: vaikutukset jakautuvat eri sektoreille Tehokkaammat toimintamallit: markkinoille jää tilaa kokeilla Muutoksen teko: johdetaan resursseja

14 MITEN MUUTOS TEHDÄÄN? MITEN VAIKUTTAVUUTTA HANKINTAAN?

15 Mitä on vaikuttavuus? - Vaikuttavuutta kannattaa yrittää mitata, vaikka tiedämmekin, ettei lopputulos tule olemaan täydellinen. Ehkä lopulliseen tavoitteeseen ei koskaan päästä, epävarmuutta jää. Mutta mittaaminen siinä määrin kuin se on käytännössä ja taloudellisesti järkevää, syventää kuitenkin ymmärrystä tutkitusta aiheesta ja sen syy seuraussuhteista

16 Elinvoimaisuus ja vaikuttavuus lähtökohdaksi - Uusien maakuntien on rakennuttava vaikuttavuuden eetokselle, vahvasti tulostavoitelähtöisesti ja elämänkaaren mittaista hyvinvointia luoden. - Elinvoimaisuutta ja ihmisten hyvinvointia vahvistavan strategian lähtökohdaksi tarvitaan ymmärrys - maakunnan asukkaiden tilasta ja toiveista - pitkän aikavälin kassavirroista ja niihin vaikuttavista tekijöistä pääluokittain, yli kaikkien hallinnonalojen Vaikuttavat hankinnat on yksi strateginen työkalu hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen!

17 Tarvitaan muutos toimintatapaan Siirtymä vaikuttavuuden hankintaan tarkoittaa kahta radikaalia muutosta suomalaiseen hankintakenttään: 1. Järjestäjän tehtävä muuttuu määrittelijästä omistajaksi ja 2. Toimittajan rooli suorittajasta innovatiiviseksi vaikuttavuuden tuottajaksi Uudessa asetelmassa korostuu verkostojen johtaminen ja eri tahojen yhteistyö: maakunta, kunnat, yritykset, järjestöt, oppilaitokset jne.

18 Määritellään tavoite, ei tekemisen tapaa - Vaikuttavuuden hankinta edellyttää, että järjestäjä on määritellyt: väestöryhmän, jonka hyvinvoinnin edistämiseen toimet kohdennetaan mitattavissa olevan hyvinvoinnin tai sitä määrittävän tekijän tavoitetason tai niissä tapahtuvaksi halutun muutoksen edellä mainitun tuloksen taloudellisen arvon ja sen perusteella maksettavan tulospalkkion enimmäissuuruuden - Palveluntuottajat määrittelevät ja toteuttavat käytännön toimet parhaaksi katsomallaan tavalla, yhteistyössä järjestäjän kanssa

19 Perustana mallintaminen ja mittaaminen Malli on esitys kokonaisuudesta, jonka avulla pyritään ymmärtämään ja simuloimaan mallin kohdetta. Tulosperusteisen hankinnan onnistuminen varmistetaan 1. Toiminnallisella mallilla: mitä tehdään, kenelle ja miksi, jotta päästään lähtötilasta tavoitetilaan, kuvaa toiminnan syy-seuraussuhteet 2. Taloudellisella mallilla: kannattavuuslaskenta Mittaaminen ja indikaattorit - Tulosmittarit (määräävät, milloin raha liikkuu) - Toimintaa ohjaavat mittarit (resurssien käytön optimointi) - Prosessimittarit (suoritteiden ja prosessin laatu) - Muut mittarit (muut mahdolliset tulospalkkion maksajaa tai muita yhteistyötahoja kiinnostavat mittarit)

20 Vaikuttavuusketju Panos Tuotos Vaikutus Vaikuttavuus Resurssit: raha, henkilöstö, osaaminen, verkostot Mitattu tehty työ: tunnit, kontaktien lukumäärä, kirjoitetut raportit Konkreettinen muutos ihmisissä tai rakenteissa: oppiminen, uudet käytännöt, lakimuutokset Ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnallinn hyöty: työllistyminen, terveet elinvuodet

21 Tuotto Pääoma palautuu Perinteinen sijoittaminen Vaikuttavuussijoittaminen Hyväntekeväisyys Ei merkitystä Vaikuttavuus

22 Sitra ja vaikuttavuusinvestoiminen - Työ alkanut tukiyksikkö aina 2019 loppuun asti - Painopisteenä hyvinvoinnin edistäminen (laajasti ymmärrettynä) - Tavoitteena 1) rakentaa Suomeen vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemi yhdessä eri toimijoiden kanssa 2) kokeilla uutta sijoitus-, rahoitus- ja yhteistyömallia käytännössä toimintaympäristö- ja markkinaselvitykset käsitemäärittely mallintamisen ja mittaamisen kehittäminen vaikuttavuusinvestoimisrahasto Social Impact Bond (SIB) -pilotit yhteiskunnallinen markkinointi

23 Selkeät, mitattavat tulostavoitteet suunnittelun pohjaksi. Muutos, mitä haetaan. 23

24 Perustana taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus 1. Tarpeen ja väestöryhmän (alustava) määrittely edellisen vuoden ilmiö- ja kulukehityksen todentaminen ja sen perusteella seuraavien vuosien kehityssuunnan hahmottaminen vrt. tarpeen taustalla oleva muutos ko. väestöryhmän hyvinvoinnissa 3. Kulukehityksen syiden todentaminen 4. Kulukehityksen syiden taustalla olevien juurisyiden ja sitä ehkäisevien mahdollisuuksien määrittely 5. Haluttujen tulostavoitteiden määrittely (hyvinvointi- ja taloudelliset tavoitteet) 6. Juurisyihin vaikuttamiseksi tarvittavien toimien määrittely (palvelu- tai toimintakokonaisuus) 7. Palvelukokonaisuuden toteuttajan/toteuttajien valinta 8. Palvelukokonaisuuden nettototeuttamiskustannusten laskeminen 9. Saavutettavissa olevat hyödyt vs. tarvittava investointi -vertailu 10. (Lopullinen päätös SIB-hankkeen käynnistämisestä hankesuunnitelma jne.)

25 SIB-hankkeen taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus kustannusnäkökulma Esimerkki lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän SIB-hankkeen kustannuslaskelmasta (julkisen sektorin kustannukset)

26 Vaikuttavan hankinnan askeleet Ratkaistavan haasteen määrittely Toiminnallinen ja taloudellinen mallintaminen ja vaikuttavuusmittariston luominen Kilpailutuskonseptin valinta 4 Hankintamenettelyn valinta 5 Hankinnan toteutus, seuranta ja arviointi

27 Mitä tarvitaan? - Jaettu ymmärrys strategisista tavoitteista - Yhteinen tapa mallintaa haluttua vaikuttavuutta (tuloksia) ja niiden aikaan saamisen toimintakokonaisuutta - Uskallusta analysoida omaa toimintaa ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia - Kykyä tunnistaa ja tunnustaa muiden toimijoiden osaaminen/vahvuudet - Aito tahtotila yhteistyölle - Määritellä onnistuminen ja epäonnistuminen tarvittavassa määrin uudelleen

28 Sitran Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen tuottamia apuvälineitä - Vaikuttavuuden hankinta -käsikirja julkiselle sektorille (Sitran selvityksiä 115) - SIB-opas julkiselle sektorille (Sitran selvityksiä 106) - SIB-työkirja - Vaikuttavuuden mallintamisen opas (tekeillä) + siihen integroituna Vaikuttavuuskiihdyttämöön osallistuneiden toimijoiden case-kuvaukset - Vaikuttavuuskiihdyttämö- ja valmentamokoulutuskonseptit ->Yhteiskehittäminen!

29 TULOSPERUSTEINEN RAHOITUSSOPIMUS (SIB) TYÖVÄLINEENÄ

30

31 SIB tulosperusteinen rahoitussopimus - Voidaan hyödyntää kun halutaan ostaa tuloksia ei vain suoritteita tai toimintaa investoinnit ovat hyvin etupainotteisia suhteessa odotettavissa olevaan laadulliseen ja taloudelliseen hyötyyn = edistävä ja ehkäisevä toiminta toiminta liittyy hyvin laajaan tai suppeaan väestöryhmään toimintaan liittyy poliittisia näkökulmia tai käytännön riskejä - Voimakas tulevaisuusorientaatio - Tuloksellisuuden todentaminen mallintamalla ja mittaamalla

32 SIB-hankkeet: 7 teemaa SIB Työhyvinvoinnin edistäminen julkisella sektorilla (Tyhy-SIB) tulospalkkio: julkisen sektorin organisaatiot työnantajina; 4 asiakasorganisaatiota Tilanne Käynnissä hankehallinnoija: Epiqus rahasto noin 0,6 milj. euroa Maahanmuuttajien nopea työllistyminen ja kotoutuminen (Koto- SIB) tulospalkkio: TEM Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (Lapsi-SIB) tulospalkkio: (maa)kunnat Työllistymisen edistäminen tulospalkkio: TEM Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy tulospalkkio: STM? Ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn vahvistaminen tulospalkkio: maakunnat? Käynnissä hankehallinnoija: Epiqus rahasto noin 14 milj. euroa Käynnistymässä useita kuntia (esim. Hämeenlinna) mukana hankehallinnoija: FIM & LSKL & Epiqus Käynnistymässä useita kuntia ja kuntayhtymiä mukana Kilpailutus juuri päättynyt Mallinnus käynnissä Suunnittelussa useita (maa)kuntia mukana Ympäristörahasto (EIB) tulospalkkio: kunnat, MMM, YM Mallinnus käynnistymässä

33 Kasvupalveluallianssi? allianssimallilla, jossa kuntien, maakuntien ja yksityisten toimijoiden tavoitteet ja resurssit koottaisiin synergiseksi kokonaisuudeksi. Sopijaosapuolet muodostaisivat yhteistä toimintaa varten yhteisen organisaation. Allianssissa olisi mukana osapuolten omaa tuotantoa, mutta allianssi voi myös ostaa palveluja markkinoilta. Käytännössä allianssi voisi ottaa vastuun esimerkiksi työllistämispalveluista ja syrjäytymisen ehkäisemisestä, jolloin yhteisesti johdettuun allianssiin kuuluisi kuntien palveluita sekä maakunnan kasvu- ja sote-palveluita. Tuloksena voisi olla nykyistä kootumpi, asiakaslähtöisempi ja vaikuttavampi toimintatapa. Toiminta niveltyisi myös tiiviisti kuntien nuorisotoimeen ja mm. kotouttamiseen

34 SÄHKÖAUTOJA VAI TURVALLISIA KILOMETREJÄ? ELINVOIMAA VAI PUHTAAMPAA LIIKENNETTÄ? Kaikki lähtee tavoitteesta.

35 sitra.fi