Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17 Dnro TRE:8799/ /2016 LIJO TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN VUOSISUUNNITELMA Toiminta Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, joustavasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos toteuttaa toiminta-ajatustaan vuosille tehdyn tuotantosopimuksen mukaisesti. Tilaaja-tuottaja malliin perustuvan sopimuksen sopijapuolina ovat Tilaajana Tampereen kaupunki / kaupunkiympäristön kehittäminen / joukkoliikenne ja Tuottajana Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL). Tuotantosopimuksessa tilaajan tehtäviksi on määritelty ajettavien linjojen, aikataulujen sekä autokiertojen suunnittelu. Tuottajan tehtävänä on suunnitella näihin sopivat kuljettajien työvuorot ja ajaa liikennettä. Tilaaja järjestää lipunmyynti- ja neuvontapalvelut sekä joukkoliikenteen tiedotuksen ja markkinoinnin. Joukkoliikenneyksikkö maksaa TKL:lle korvauksen ajettujen linjakilometrien, linjatuntien ja autopäivien perusteella. Tuotantosopimus sisältää myös kriteerit palvelun ja kaluston laadulle sekä mahdollisille bonuksille ja sanktioille. Vuonna 2017 linjakilometrien määrän on arvioitu olevan noin 8,8 milj., mikä on noin 0,3 milj. vähemmän kuin vuoden 2016 toteumaennuste. Matkustajia TKL kuljetti viimeksi päättyneellä tilikaudella (2015) yhteensä 19,5 miljoona ja vuoden 2016 toteumaennuste on noin 20,0 miljoonaa matkustajaa. Tuotantosopimuksessa hinnat on määritelty vuoden 2012 alusta lukien. Tämän jälkeen hintoihin on sovellettu neljännesvuosittain tarkasteltavan joukkoliikenteen yleisen kustannusindeksin muutosta. Vuodesta 2013 lukien TKL on antanut joukkoliikenteen tilaajalle erillisen tuotantohinnan alennuksen. Vuodelle 2017 tätä TKL:ssä tehtyjen tehostamistoimien mahdollistamaa alennusta on edelleen kasvatettu ja sen taso on jo noussut selvästi yli 7%:n. Korjaus- ja huoltotoiminnoissa Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos käyttää pääasiallisesti Tampereen Infran Korjaamopalveluiden palveluita Nekalan varikolla. Näistä palveluista on edellisvuosien tapaan tehty erillinen palvelusopimus vuodeksi Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 Tavoitteiden kehittymistä seurataan erillisten mittareiden avulla. Tuloksista raportoidaan johtokunnan kokouksissa ja päätetään kulloinkin tarvittavista toimenpiteistä. Vertailtaessa liikevaihdon kehittymistä suhteessa henkilötyövuosiin tulee huomioida niin toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset, kuin viime vuosien aikana annetut ja vuosi vuodelta kohonneet tuotantohinnan alennukset. Kapasiteetin mukauttamisvalmiuteen ja kustannustehokkuuden parantamiseen tähdätään jatkuvalla henkilöstö-, työvuoro- ja kalustosuunnittelun kehittämisellä. Henkilöstön osallistumista oman työn ja työhyvinvoinnin sekä työssä jaksamisen kehittämiseen rohkaistaan erilaisin tapahtumin ja teemoin. Myös asiakaspalvelun laadun kehittämiseen monimuotoisen koulutuksen, ohjaavan seurannan kehittämisen sekä ennakoivien toimien kautta kiinnitetään huomiota.

18 Tampereen kaupungin talousarviossa TKL:lle asetetut toiminnan tavoitteet Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot laskevat vähintään 10% ja tapaturmien määrä laskee vähintään 20% Mittarit Liikelaitoksen tavoitteet vuodelle 2017 Poissaolojen ja tapaturmien määrä vrt. vuosi 2016 Liikelaitoksen vuositavoite, joka tarkentaa talousarvion tavoitetta Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan ja muuhun kokonaistilaukseen Tehdyt toimenpiteet Liikelaitoksen vuositavoite, joka tarkentaa talousarvion tavoitetta Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna Hintataso taloudellinen tulos huomioiden (konserniohjausyksikön arvio) Liikelaitoksen vuositavoite, joka tarkentaa talousarvion tavoitetta Tilatuista linjakilometreistä vähintään 99,90 % on TKL:n toimesta toteutunut suunnitellusti Toteutuneiden linjakilometrien määrä / tilatut linjakilometrit Liikelaitoksen vuositavoite, joka tarkentaa talousarvion tavoitetta Omat strategiset toiminnalliset tavoitteet Mittarit Liikelaitoksen tavoitteet vuodelle 2017 Taloudellinen toiminta Palvelun laadun kohentaminen Työssä jaksaminen ja työkunnon ylläpitäminen Kuljettajien koulutus Kaupunkitason kehityshankkeiden läpivienti Budjetin mukainen taloudellinen tulos Tilaajan laatumittaukset, tuotantosopimussanktiot Sairauspoissaolot CAP- ja muun koulutuksen eteneminen suunnitellusti Toimiminen mm. tilaajaorganisaation kehityshankkeissa Tavoitetuloksen saavuttaminen Parantaa tilaajan asiakastyytyväisyysmittausten mukaista tasoa ja vähentää sanktiomaksuja Sairauspoissaolojen kokonaismäärän laskun vuoteen 2016 verrattuna Hyvän ja toimintoja tukevan ammatillisen tietotaidon antaminen henkilöstölle. Sähköisen liikenteen toiminnan käynnistymisen tuomat haasteet ja saavutettujen tulosten arviointi. 3. Kehittämisprojektit Tampereen Kaupunkiliikenne on mukana mm. sähköisen liikenteen kehittämisprojektissa. Vuoden 2016 lopulla käynnistyy täyssähköautoin toimiva linja-autoliikenne Tampereella. Operointi tapahtuu Tampereen joukkoliikenteen linjalla 2. Ensi vaiheessa viisivuotista projektia lähdetään TKL:n osalta toteuttamaan tarkoitusta varten leasing-järjestelyin hankituilla neljällä sähköbusseilla. Projektin tarkoituksena on alkuvaiheessa saada kokemuksia sähköbussien soveltuvuudesta Tampereen olosuhteisiin sekä niiden käyttökustannuksista ja asiakastyytyväisyydestä. Tampereen Infran toimintojen supistamisen seurauksena on vuoden 2016 lopulla siirtynyt linja-autojen renkaiden hankinta ja rengastyöt TKL:lle. Kaluston hallinta ja siihen liittyvät tekniset tukitoiminnot sitovat entistä enemmän TKL:n henkilöstöresursseja. Liikenteen päivittäisen työnjohdon ja teknisten tukitoimintojen muutosten vuoksi on käynnistetty YT-neuvottelut, joiden tarkoituksena on nykyisen liikennetoimiston henkilöstön toimenkuvien täsmentäminen nykytilanne ja tulevat haasteet huomioivaksi.

19 . 4. Palveluverkko Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta tapahtuu yksittäisiä tapahtuma- tai tilausajoja lukuun ottamatta Tampereen joukkoliikenteen tilaajana määrittelemissä puitteissa ja edellyttämällä kalustolla. Maantieteellinen operointialue elää jatkuvasti seudullisen yhteistyön kehittymisen myötä. Vuoden 2016 aikana otettiin Tampereen seudullisessa joukkoliikenteessä käyttöön taksavyöhykepohjainen hinnoittelu. Samassa yhteydessä myös liikennöitävien linjojen maantieteellinen kattavuus kasvoi. Palveluverkon osalta Tampereen kaupungissa käynnistettävät raitiotien rakennustyöt tulevat aiheuttamaan merkittäviä joukkoliikenteellisiä haasteita keväästä 2017 alkaen. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen tuottamien palveluiden keskeiset resurssit muodostuvat kalusto- ja henkilöstöresursseista. Tärkeä haaste onkin näiden resurssien oikea mitoittaminen vastaamaan tilaajatahon tilaaman, ajoittain nopeastikin vaihtelevan, suoritemäärän tasoa. Vuoden 2016 lopulla käytössä olevien linja-autojen lukumäärä on noin 140 ja henkilöstön määrä runsaat 350 henkilöä. Kaupunginhallituksen hyväksymän investointisuunnitelman mukaisesti on vuonna 2017 tarkoitus hankkia 12 uutta linja-autoa, yhteisarvoltaan noin 3 milj. euroa. Vastaavasti käytöstä poistetaan suunnilleen investointeja vastaava määrä linja-autoja. 5. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Konsernihallinnon ohjeen mukainen henkilöstösuunnitelma vuodelle 2017 on hyväksytty johtokunnassa lokakuussa Suunnitelmaa päivitetään tarkasteluperiodien mukaisesti kolmannesvuosittain ja tuodaan johtokunnalle tiedoksi. Osana henkilöstösuunnitelmaa on laadittu myös henkilöstön koulutusta sekä työhyvinvointia koskeva suunnitelma. Lisäksi on laadittu erillinen TKL:n henkilöstön työterveyssuunnitelma yhteistyössä Tullinkulman työterveyden kanssa. Edellä olevien lisäksi toiminnan suunnitelmallisuutta ohjaavat myös aina tarpeen mukaan päivitettävät ja näin ajan tasalla pidettävät toiminnan eri osa-alueita koskevat suunnitelmat. Näitä ovat mm. Varautumissuunnitelma (2014), Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma (2015), Riskienhallinnan suunnitelma (2014), sekä vuoden 2016 aikana päivitetty Sisäisen valvonnan suunnitelma. Ympäristöohjelma (2014) ollaan korvaamassa Ekokompassiin siirtymisen myötä uusilla ympäristökäytössäännöillä.

20 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Henkilöstön määrä ja rakenne Palkalliset henkilötyövuodet (htv) TP 2015 VS 2016 TP 2016 Enn VS 2017 Ilman palkkatuettua henkilöstöä (htv) 319,5 325,0 331,0 332,0 Palkkatuettu henkilöstö (htv) 0,3 1,0 1,0 1,0 Yhteensä (htv) 319,8 326,0 332,0 333,0 Josta määräaikainen henkilöstö (htv) 30,0 Eläköityvän henkilöstön lukumäärä (henkilöä) 9 Osaamistarpeiden arvio ja ennakointi Linja-auton kuljettajien ammatillista osaamista ylläpidetään säännöllisellä direktiivin mukaisella koulutuksella, joka on myös ajoluvan edellytys. Koulutusten suorittamista tarkkaillaan säännönmukaisesti ja aina uusien kuljettajien työsuhdetta solmittaessa. Muun henkilöstö osalta osaamistarvetta arvioidaan yksilöllisesti kulloistenkin työtehtävien tai niissä tapahtuvien muutosten mukaisesti. Uusiutuva linja-autokalusto vaatii kuiljettajien ja muun liikennehenkilöstön tietojen ja taitojen jatkuvaa päivittämistä. Vuoden 2016 aikana annettava koulutus panoittuu uusien sähköbusien tekniikkaan. Tätä osaamista tulee syventää vuoden 2017 aikana. EU-direkitiivin mukainen koulutus on tarkoitus järjestää aiempien vuosien tapaan vuoden loppupuolella ja sen aiheeksi on suunniteltu ensiapuun liittyviä seikkoja. Tukitoimintojen uudelleenjärjestelyt edellyttävät liikenne-esimiesten tietotaitojen uudelleen arviointia ja tehtävänkuvien täsmennyttyä mahdollisen koulutustarpeen tarkempaa arviointia. Kehittämis- ja koulutussuunnitelma Kriittiset osaamistarpeet Henkilöstö- tai ammattiryhmä, johon osaamisen kehittäminen kohdistuu Osaamisen kehittämisen toimenpiteet 1. EU-direktiivin mukainen kuljettajakoulutus 1. Kuljettajat ja liikennehenkilökunta 1. CAP-koulutuksen järjestäminen 2. Esimies- ja asiantuntijakoulutus 2. Liikenne-esimiehet 2. Sisäinen perehdyttäminen ja ulkoinen koulutus erikoisosaamisalueiden osalta. Soveltuen myös konsernin järjestämä koulutus kuten esimiespassit. 3. Sähköbussikoulutuksen syventäminen 3. Pääasiassa kuljettajat ja liikennehenkilökunta 3. Oma sisäinen perehdyttäminen ja koulutus, soveltuvin osin myös valmistajan tarjoaman koulutus tai -koulutusmateriaali 4. Toimihenkilöiden ammatillinen kehittäminen 4. Toimihenkilöt 4. Yksilöity ammatillinen koulutus tarpeen mukaan. Työhyvinvointisuunnitelma Keskeisimmät henkilöstön työturvallisuuden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteet ohjaavat työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaa sekä muuta työhyvinvoinnin parantamiseksi tähtäävää toimintaa. Keskeinen haaste työhyvinvoinnin näkökulmasta (analyysi) Keskeinen tavoite Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi 1. Työkyvyn lasku henkisesti ja fyysisesti 1. Työntekijän työkyvyn säilyminen koko työuran 1. Varhainen puuttuminen, kuormittavassa tehtävässä lisää ajan kehityskeskustelut, yhteistyö sairauspoissaoloja ja heikentävät työhyvinvintia työterveyden kanssa 2. Työtapaturmien välttäminen 2. Työturvallisuuden ylläpito 2. Tarkastukset, mittaukset ja korjaavat toimenpiteet 3. Sairauspoissaolojen määrässä 2016 tapahtuneen kasvun katkaiseminen ja määrän kääntäminen laskuun. 3. Sairauspoissaolojen määrän lasku 3. Yhteistyössä henkilöstön ja työterveyden kanssa motivointi omasta terveydestä huolehtimiseen, terveyttä tukevien työolosuhteiden huomioiminen, kohdennetut terveystarkastukset ja työkyvyn muutoksen edellyttämien ratkaisujen etsiminen. Toimenpiteiden vastuuhenkilö/- Sovittujen toimenpiteiden henkilöt aikataulu 1. Työsuojelupäällikkö 1. Toistaiseksi pysyvä tavoite 2. Työsuojelupäällikkö 2. Toistaiseksi pysyvä tavoite 3. Työsuojelupäällikkö 3. Toistaiseksi pysyvä tavoite

21 6. Talous Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Investoinnit (1 000 euroa) TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Investointimenot Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot 30 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Toiminnan rahavirta yhteensä Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin

22 Tuottajayksikön tunnuslukujen seuranta perustuu suoritteen osalta laskutuksen perusteena oleviin linjakilometreihin, linjatunteihin ja autopäiviin. Näiden ohella tilaaja laskuttaa tuottajaa sanktioluontoisilla maksuilla palvelurikkeistä tai ajamattomista vuoroista. Tuotannon luvut tarkistetaan kuukausittain yhdessä tilaajan kanssa pidettävässä seurantapalaverissa. Tuloslaskelman osalta tunnuslukujen vertailua vaikeuttaa eläkkeistä koituvien menojen jakoperusteet kaupunkikonsernissa. Tämä aiheuttaa sekä huomattavan menojen lisäyksen, että näitä kompensoivan konserniavustuksen tarpeen tulopuolelle. Eläkemenoihin sisältyy myös Tampereen Infratuotanto Liikelaitokselle nykyisin kuuluvaan henkilöstöön kohdistuva noin 0,4 milj. euron suuruinen eläkemeno-osuus. Kuukausittaisessa käyttösuunnitelman toteutumista koskevassa raportissa seurataan liikevaihdon, kustannusten, liikeylijäämän ja yli/alijäämän kumulatiivista kehitystä sekä vertailua budjetoituun. Lisäksi raportissa seurataan investointisuunnitelman toteutumista. 7. Tunnusluvut Tunnusluvuista kuukausittain raportoidaan tuloskehityksen ohella mm. sairauspoissaoloja, matkustajamäärän kehitystä ja markkinaosuutta koskevat tiedot Ennuste 2016 VS2017 Ajokilometrit (milj.) 10,0 9,8 9,5 Linjakilometrit (milj.) 9,0 9,1 8,8 Matkustajat 19,5 20,0 19,5 Henkilötyövuodet Linja-autoja Liikevaihto (milj. euroa) 27,5 27,1 26,6 Konsernituki (milj. euroa) 3,5 3,2 2,7 Toiminnan tulos (milj. euro) 3,4 2,5 2,4

23 TAMPEREEN INFRA LIIKELAITOKSEN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMA 2017 Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta

24 1 Tampereen Infra Liikelaitos Tampereen Infra Liikelaitos tarjoaa kunnossapito- ja rakentamispalveluja, paikkatietopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Liikelaitoksessa on neljä tulosyksikköä: Kunnossapitopalvelut, Rakentamispalvelut, Kalustopalvelut ja Paikkatietopalvelut. Hallinto-, henkilöstö-, talous-, viestintä- ja kehittämisasioissa yksiköiden toiminnan tukena ovat Tukipalvelut ja Kehittäminen. Yhdyskuntatekniikan suunnittelusta, liikennesuunnittelusta ja vihersuunnittelusta vastannut Suunnittelupalvelut siirtyy vuoden 2017 alussa Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Tavoitteet vuodelle 2017 Talousarviossa asetetut toiminnan tavoitteet Mittarit Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Tuki- liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot laskevat vähintään 10 % ja tapaturmien määrä laskee vähintään 10 % Liikelaitoksen toiminta on organisoitu kaupungin uuden toimintamallin mukaiseksi Tuotettujen palvelujen hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa Liikevaihto/HTV Poissaolojen ja tapaturmien määrä vrt. vuosi 2016 Tehdyt toimenpiteet Toteutunut hinta- ja laatutaso, toteutustilanne (omistajaohjausyksikön arvio, huomioiden sisäinen kate ja eläkemenoperusteiset maksut) Strategian vuositavoitteet Mittarit Aikataulujen pitävyys on parantunut Kuiluarvo < 1,2 (2016 kuilu 1,5) Liikeylijäämä vähintään 3,7 milj. euroa Tuloslaskelma Esimiestyön ja johtamisen parantaminen Henkilöstön mahdollisuudet oman työn ja palvelujen kehittämiseen paranevat Lean -ajattelua hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Yksiköt valitsevat tammikuun loppuun mennessä kehittämiskohteet, joihin asetetaan Lean -tavoitteet Yksiköiden välisen yhteistyön parantaminen Kilpailukykyä parantavat digitalisaation kehittämiskohteet valittu ja toimenpiteet käynnistetty Henkilöstökysely Henkilöstökysely Lean -tavoitteiden toteutuminen, yksiköiden itsearvio Henkilöstökysely Johtoryhmän itsearvio

25 2 Toiminnan painopisteet Kaupunginvaltuuston hyväksymä Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Vuosina tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu, ja kehittämisohjelman loppuraportti käsiteltiin kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa Uusi strategia on laadittu vuosille , ja toiminnan tehostamisessa hyödynnetään edelleen kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä. Vuoden 2017 liikeylijäämätavoitteeksi on suunniteltu 3,7 milj. euroa ja toiminnan laajuudeksi 50,9 milj. euroa. Kaupungin talouden sopeuttamistarve näkyy Infran tilauskannan pienenemisenä, mutta myös tarpeena alentaa kustannuksia. Kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava vaikutus ja säästöt eläkemenoperusteisissa menoissa on lisätty Infran liikeylijäämätavoitteeseen. Kaupungin uudessa toimintamallissa Infra jatkaa liikelaitoksena. Liikelaitoksen toiminta organisoidaan kaupungin uuden toimintamallin mukaiseksi. Infran osallistuminen aktiivisesti valtuuston hyväksymän koko Tampereen toimintamallin uudistamiseen on tärkeää. Uudistamisen yksi keskeisistä periaatteista on säilyttää ja edelleen kehittää tilaaja-tuottajamallissa saavutettuja kustannushyötyjä, mutta poistaa malliin liittyviä heikkouksia. Tavoitteena on yhteistyön ja sujuvuuden parantaminen, millä tavoitellaan parempaa kuntalaisten palvelua ja laatua. Palvelujen hinta- ja laatutasotavoitteen osalta jatketaan toimenpiteitä kustannusten alentamiseksi, mutta samalla varmistetaan palvelujen laatua, mikä mahdollistaa paremman kilpailukyvyn yksityisiin yrityksiin verrattuna. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Infran korjaamotoiminnan kehittämistarpeet selvitetään vuoden 2017 aikana. Syksyllä 2016 tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaat arvostivat Infran henkilöstön ammattitaitoa, luotettavuutta yhteistyökumppanina sekä joustavuutta ja toimintanopeutta ennalta arvaamattomissa töissä. Asiakkaiden tyytyväisyys Infran palveluihin oli kuitenkin hieman heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitettävää on edelleen aikataulujen pitävyydessä ja toiminnan hinta-laatusuhteessa sekä palvelujen toimintavarmuudessa. Aikataulujen pitävyyden parantamiseksi suunnitellaan, toteutetaan ja seurataan yksikkötasoiset toimenpiteet. Tavoitteena on selkeä parannus aikataulujen pitävyydessä. Infran yksiköiden välistä yhteistyötä parannetaan. Rakentamisen ja kunnossapidon resurssiyhteystyö on keskeinen yhteistyöalue. Resurssien järkevällä yhteensovittamisella ja liikkuvuudella saavutetaan toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. Henkilöstöltä edellytetään valmiutta tehdä koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa työtä yli yksikkörajojen. Infra on aktiivisesti kehittämässä ja ottamassa käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Kaupunkilaisille tarjotaan tulevalla talvikaudella Aurat kartalla -palvelu. Tiedot palveluun kerätään talvikunnossapitokaluston gps-laitteista, joista saadaan eritelty tieto suoritetuista auraus- ja liukkaudentorjuntatoimenpiteistä. Auraus- ja liukkaudentorjuntatoimenpiteiden eteneminen näkyy kartalla reaaliaikaisesti. Ulkoilu- ja liikuntapaikkojen tiedotuspalveluun on avattu myös reaaliaikainen luistelukenttien hoitotilanteesta kertova palvelu. Kaikki Tampereen luistelukentät on merkitty kartalle ja kaupunkilaiset näkevät kartalta, mitkä kentät ovat luistelukuntoisia. Rakennusalalla on menossa suuri murros digitalisaatioon liittyen. Digitalisaatiolla ja siihen liittyvällä teknologialla haemme tuottavuusloikkaa. Vuoden 2017 aikana seulotaan sopivat kehittämiskohteet ja käynnistetään kehittämisprojektit.

26 3 Liikelaitoksen operatiivista suorituskykyä parannetaan käyttämällä avuksi Lean -ajattelua. Yksikkökohtaiset kehittämiskohteet suunnitellaan ja toteutetaan vuoden 2017 aikana. Myös hyvällä esimiestyöllä ja johtamisella on suuri merkitys organisaation menestymiselle. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Liikevaihdon kasvu suhteessa henkilötyövuosimäärään on vaativa tavoite liikevaihdon alenemisnäkymän vuoksi. Tavoitteeseen vastataan mitoittamalla rekrytoinnit suhteessa liikevaihdon kehittymiseen. Henkilöstösuunnitelmassa on varauduttu 11 henkilön rekrytointiin. Rekrytoinnit ovat tärkeitä keskeisten osaamisten varmistamisessa sekä vinoutuneen ikäjakautuman korjaamisen kannalta. Rekrytoinneilla varmistetaan laadukkaat palvelut, kilpailukyky ja jatkuva uudistuminen. Vuoden 2017 aikana jää eläkkeelle 8 henkilöä. Henkilöstön määrä oli vuoden 2015 tilinpäätöksessä 446 henkilötyövuotta. Vuoden 2016 suunniteltua henkilöstön määrää lisäsi 11 henkilötyövuodella rekrytoinnit, palkkatuettu työvoima sekä Logistiikka Liikelaitoksen konevuokraamotoiminnan henkilöstön siirtyminen Infraan. Vuonna 2017 henkilötyövuosien määräksi arvioidaan 427, koska Suunnittelupalvelujen henkilöstö siirtyy vuoden 2017 alusta Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Henkilöstön määrä ja rakenne Palkalliset henkilötyövuodet (htv) TP 2015 VS 2016 TP 2016 Enn VS 2017 Ilman palkkatuettua henkilöstöä (htv) 445,2 455,0 454,0 425,0 Palkkatuettu henkilöstö (htv) 0,8 2,0 1,0 1,5 Yhteensä (htv) 446,0 457,0 455,0 426,5 Määräaikaisen henkilöstön palkalliset henkilötyövuodet yhteensä (htv) 62,5 55,0 72,0 70,0 Eläköityvän henkilöstön lukumäärä (henkilöä)

27 4 Infran Henkilöstön ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla, mutta ammattitaitoa on ylläpidettävä jatkuvasti ja suunnitelmallisesti. Osaamisen on jatkossa oltava monipuolisempaa. Infra varmistaa henkilöstön monipuolisen osaamisen työssä oppimisen avulla sekä täydennyskoulutuksilla. Infran koulutussuunnitelmassa keskeiset toimenpiteet ovat ammattipätevyyksien ja ammatillisten erityispätevyyksien säännöllinen päivittäminen, osaamisen varmistaminen ammatillisella täydennyskoulutuksella, työhyvinvoinnin, esimiestyön ja johtamisen koulutus. Lisäksi varmistetaan, että teknologiaa pystytään hyödyntämään työtehtävissä aiempaa enemmän ja suunnataan koko henkilöstölle ICT- ja mobiilitekniikan lisäkoulutuksia. Osaamistarpeiden arvio ja ennakointi Arvio henkilöstön ammatillisen osaamisen nykytilasta: Perusammattiosaaminen on hyvällä tasolla, mutta jatkuva ja suunnitelmallinen ammattitaidon ylläpito ja monipuolistaminen on välttämätöntä. Osaaminen varmistetaan harkituilla rekrytoinneilla. Arvio ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja syistä: Taloudelliset syyt edellyttävät resurssien tehokasta kohdentamista. Osaamisen vaatimukset lisääntyvät ja osaamisen on oltava monipuolisempaa. Suunnitelmallisella perehdytyksellä varmistetaan, että teknologiaa pystytään hyödynnetään työtehtävissä aiempaa enemmän. Kehittämis- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- tai ammattiryhmä, Kriitiset osaamistarpeet/ Ammattiin liittyvien pätevyyksien ajantasalla pitäm inen johon osaamisen kehittäminen kohdistuu: Osaamisen kehittämisen toimenpiteet: 1. Ammattipätevyyskoulutukset päivitystarpeen mukaan 1. Koko henkilöstö 1. Ammatillisen pätevyyden säännöllinen päivittäminen 2. Ammatillisten erityistarpeiden mukainen osaaminen 2. Johto, työnjohto, panostaja, leikkivälinetarkastaja, nosturintarkastaja, arboristit, kouluttajat, rakennustyön valvojat, betonointityön valvojat, mittaustyöntekijät, sähköasiantuntija 2. Erityisammatillisen pätevyyden päivittäminen 3. Ammatillisen osaamisen varmistaminen ja kausivaihteluun liittyvä henkilöstön työtehtävien sisäinen kierto 3. Kunnossapito- ja rakentamistyöt 3. Ammatillinen täydennyskoulutus ja osaamisen varmistaminen 4. Työhyvinvoinnin, esimiestyön ja johtamisen parantaminen 4. Koko henkilöstö 4. Työhyvinvoinnin, esimiestyön ja johtamisen koulutus sekä turvallisuustasokoulutukset 5. ICT- ja mobiilitekniikan osaaminen 5. Koko henkilöstö 5. ICT- ja mobiilitekniikan osaamisen varmistaminen lisäkoulutuksella Työhyvinvointia edistetään parhaiten yhteistyössä esimiesten ja työntekijöiden kesken ja otetaan huomioon yksikkökohtaiset tarpeet ja henkilöstökyselyiden tulokset. Infran työhyvinvointisuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat tulos- ja kehityskeskustelujen säännöllinen käyminen ja niiden hyödyllisyyden parantaminen, esimiestyön parantaminen, työn kehitettävyys ja haasteellisuus, työilmapiiriin, työtyytyväisyyden ja motivaation parantaminen sekä turvallisuushavaintojen ilmoittaminen tapaturmien ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Työturvallisuuden parantamiseksi on toteutettu kahden vuoden ajan ohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä Infrasta tapaturmaton työpaikka. Työtapaturmien määrä on kuitenkin ollut korkea, eikä tavoitteita ole saavutettu.

28 5 Vuodelle 2017 kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että tapaturmien määrä laskee vähintään 10 %. Toimenpiteenä on edelleen sovitun työturvallisuusohjelman noudattaminen, jossa henkilöstölle on asetettu tavoitteeksi tehdä turvallisuushavaintoja. Esimiehet tekevät turvallisuushavaintokierroksia sekä pitävät työpaikallaan turvallisuustuokioita. Tapaturmat käsitellään yksikkökohtaisissa tapaturmaraadeissa. Lisäksi henkilöstöä ja lähiesimiehiä palkitaan tapaturmattomuudesta ja turvallisuustuokioiden pitämisestä. Sairauspoissaolojen määrä on laskenut viime vuosien aikana, vaikka riskitekijöinä ovat Infran henkilöstön korkea keski-ikä ja töiden fyysinen kuormittavuus. Kaupunginvaltuuston asettama tavoite on, että vuonna 2017 tuki- ja liikuntaelin sairauksista johtuvat poissaolot laskevat vähintään 10 % vuoteen 2016 verrattuna. Sairauspoissaoloihin vaikutetaan yksikön ja työterveyshuollon ennakoivilla toimenpiteillä sekä huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisesta raportoidaan yksiköittäin ja tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Työhyvinvointisuunnitelma Keskeisimmät henkilöstön työturvallisuuden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteet ohjaavat työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaa sekä muuta työhyvinvoinnin parantamiseksi tähtäävää toimintaa. Tavoite Toimenpiteet/mittari Kuinka tavoitteet saavutetaan? Vastuuhenkilö Aikataulu Tulos- ja kehityskeskustelut Tulos- ja kehityskeskusteluja käytynä 95% lokakuun loppuun mennessä Esimiehet Tammi-lokakuu Tulos- ja kehityskeskustelujen hyödyllisyys Kunta 10 tulokset. Tavoite 45 % vastaajista Esimiehet Alkuvuosi 2017 kokee keskustelut hyödyllisinä Täydennyskoulutus Koulutuspäivät suhteessa Esimiehet Koko vuosi henkilöstömäärään. Tavoite >1 päivä Esimiestyö Henkilöstökyselyyn vastanneista 70 % tai yli on sitä mieltä, että esimiestyön taso on Esimiehet Koko vuosi, tulokset joulukuussa parantunut Työn kehitettävyys ja haasteellisuus Henkilöstökyselyyn vastanneista 70 % tai yli on sitä mieltä, että pystyy vaikuttamaan Esimiehet Koko vuosi, tulokset joulukuussa oman työn kehittämiseen Työilmapiiri Henkilöstökyselyn vastauksista työilmapiirin taso on kuudella muuttujalla 65 % tai yli Esimiehet Koko vuosi, tulokset joulukuussa Työtyytyväisyys ja motivaatio Henkilöstökyselyn tulokset. Työtyytyväisyys ja Esimiehet Koko vuosi, tulokset motivaatio pitää olla yli 80 %. joulukuussa Henkilöstötilaisuudet/työpaikkakokoukset Vuoden aikana vähintään neljä yhteistä Esimiehet Koko vuosi tilaisuutta/kokousta järjestetään henkilöstölle Henkilöstökyselyyn vastaaminen Tavoite vähintään 80 % vastaa kyselyyn Yksiköiden päälliköt Marraskuu Turvallisuushavaintojen ilmoittaminen Jokainen työntekijä tekee vähintään 2 Koko henkilöstö Koko vuosi turvallituushavainnointi-ilmoitusta Tapaturmat Tapaturmia on vähemmän kuin edellisenä Koko henkilöstö Koko vuosi vuonna. Tavoitetaso on nolla tapaturmaa Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä on vähemmän Esimiehet Koko vuosi kuin edellisenä vuotena/htv Lyhyet sairauspoissaolokerrat Lyhyiden sairauspoissaolojen (1-3 kalenteripäivää/htv) määrä on vähemmän kuin edellisenä vuotena/htv Esimiehet Koko vuosi

29 6 Talous Suunnittelupalvelut siirtyy vuoden 2017 alusta Infrasta Kaupunkiympäristön palvelualueelle. Suunnittelupalvelujen siirtyminen muuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota kaikkien tiliryhmien osalta. Muutoksen vuoksi Infran liikevaihto laskee 50,9 milj. euroon ja liikeylijäämätavoite on 3,7 milj. euroa. Liikevaihto laskee myös vuoden 2015 tilinpäätökseen ja 2016 vuosisuunnitelmaan verrattuna, koska Liikuntapalvelut, Kaupunkiympäristön palvelualue sekä Kaupunkiliikenne Liikelaitos vähentävät tilausmääriä. Liikevaihdon lasku vaikuttaa myös materiaalien ja palvelujen ostoihin sekä liiketoiminnan muihin kuluihin. Liiketoiminnan muita kuluja pienentää myös vuokrakustannusten väheneminen erityisesti korjaamon osalta. Henkilöstökulujen vähentymiseen vaikuttavat Suunnittelupalvelujen siirtymisen ohella kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen 30 %:n leikkaus ja työnantajamaksujen pienentyminen sekä säästöt eläkemenoperusteisissa menoissa. Vaikutukset eivät jää Infran hyödyksi, vaan liikeylijäämätavoitetta on kiristetty säästöjen verran. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -156 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

30 7 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin Vuoden 2017 investointien tasoksi on suunniteltu 0,9 milj. euroa ja poistojen taso on 1,1 milj. euroa. Kalustoinvestointeihin sisältyvät Infran omassa toiminnassa ja muiden kaupungin yksiköiden toiminnassa tarpeelliset kuljetus- ja konekalustoinvestoinnit. Investoinnit ovat pääasiassa ikääntyvän kaluston korvausinvestointeihin. Ikääntyvän kaluston uudistamisella parannetaan palveluiden tuottamisen varmuutta ja vähennetään päästökuormitusta. Vuoden 2017 aikana laaditaan investointisuunnitelma vuosille vanhenevan kaluston korvaamiseksi uudet päästönormit huomioiden (kaupungin talousarvio 2017). VS euroa AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto -900 Linja- ja kuorma-autot -600 Muut liikkuvat työkoneet -200 Muut laitteet ja kalusteet -100 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -900 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 100

31 TAMPEREEN VOIMIA LIIKELAITOKSEN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMA 2017 Tampereen Voimia on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen järjestämisestä. Huolehdimme asiakkaiden hyvinvoinnista tarjoamalla täysipainoisia aterioita ja asiakasta tukevia ratkaisuja asiantuntevasti ja kumppanuuksia hyödyntäen. Palvelemme päivittäin asiakasta ja huolehdimme neliön puhtaudesta 600 ammattilaisen voimin. Toimintasuunnitelma Toiminnan tavoitteet vuodelle 2017 Talousarviossa asetetut toiminnan tavoitteet Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot laskevat vähintään 10 % ja tapaturmien määrä laskee vähintään 10 % Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna Asiakkaiden hyvinvointi on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna Liikelaitoksen yhtiöittämisestä on tehty selvitys yhdessä omistajaohjausyksikön kanssa Mittarit Liikevaihto/henkilötyövuodet Poissaolojen ja tapaturmien määrä vrt. vuosi 2016 Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset Asiakkaan hyvinvointi-indeksin tulos Yhtiöittämisselvitys, toteutustilanne Strategiset tavoitteet Kannattavuus ja kasvu Asiakasvaikuttavuuden parantuminen Toimintaprosessien tehostuminen ja toiminnan laadun jatkuva parantuminen Henkilöstön omistautumisen lisääntyminen ja työvireyden parantuminen Mittarit Liikeylijäämä-% Liikevaihdon muutos-% Asiakastyytyväisyys, % Asiakkaan hyvinvointiindeksi Työn tuottavuus, liikevaihto/htv Sisäisen valvonnan poikkeamat Työhyvinvoinnin matriisin tulos Työpaikan arvostus, % Liikelaitoksen tavoitteet vuodelle ,4 % (väh. suunnitelman mukaan) -4,1 % (tp-ennusteeseen verrattuna) Ateriapalvelut - tyytyväisten osuus 74 % - tyytymättömien osuus 10 % Puhtauspalvelut - tyytyväisten osuus 65 % - tyytymättömien osuus 10 % Paranee edelliseen vuoteen verrattuna e/htv Ei olennaisia poikkeamia Paranee edellisestä vuodesta vähintään 4 pisteellä 85 %

32 Liiketoimintaa kehitetään Tampereen Voimian strategiavuosien keskeisinä painopisteinä on liiketoimintamallin uudistaminen, tukipalvelujen järjestäminen ja tuottaminen laajempina kokonaisuuksina sekä hyvinvoinnin roolin näkyvyyden lisääminen. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi löytyvät mm. tuotannon tehostamisesta, tiedolla johtamisen kehittämisestä, asiakasohjautuvuuden ja asiakaslähtöisen palvelumuotoilun lisäämisestä. Liiketoimintamallin uudistamista palvelutuotannon tehostamiseksi, tuottavuuden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi jatketaan myös tulevana vuonna. Keskitetyn ateriatuotannon suunnittelua jatketaan osana yhtiöittämisselvitystä. Sisäistä tehokkuutta parannetaan prosesseja ja toimintatapoja kehittämällä mm. monipalvelutyötä ja erityisesti puhtauspalveluissa teknologiaa entistä paremmin hyödyntäen sekä tuotannonohjausta tiivistämällä. Myös johtamista uudistetaan huomioiden monituottajamalli, tukipalvelut kokonaisuutena ja tiedolla johtaminen sekä hankintojen entistä keskitetympi johtaminen. Tukipalvelujen järjestämisen ja tuottamisen roolia kaupungin toimintamallissa vahvistetaan edelleen. Palvelujen järjestämistavat säilyvät vakaana: oman tuotannon osuus palveluista on 80 prosenttia ja ostopalvelujen osuus 20 prosenttia ateriapalvelujen painottuessa omaan tuotantoon ja puhtauspalvelujen lievästi ostopalveluihin. Kaupungin tukipalvelujen yhdistämisratkaisujen suunnitteluun osallistutaan ja edetään tehtyjen linjausten mukaisesti. Asiakasvaikuttavuuden parantamiseksi uusia palvelukonsepteja suunnitellaan ja otetaan käyttöön yhdessä asiakkaan kanssa monipalvelutyön hyödyntämiseksi ja asiakkaan tekemää tukipalvelutyötä kehittäen. Asiakkaan osallisuuden malli tukipalvelun kehittämiseen uudistetaan. Hankintatapojen kehittämisellä haetaan asiakkaalle lisäarvoa; vaikuttavuusperusteista hankintaa lisätään huomioiden asiakaslähtöinen laadun kehittäminen. Hyvinvoinnin roolin näkyvyyttä lisätään jatkamalla hyvinvoinnin edistämisen mittareiden seurantaa ja kehitystoimenpiteiden johtamista tilaaja-asiakkaiden kanssa. Lisäksi valmistaudutaan vaiheittain Sydänmerkin käyttöönottoon vuonna 2019 lasten ja nuorten aterioissa ja parannetaan puhtauspalvelukohteiden siivottavuutta yhdessä asiakkaan kanssa sisäilmaongelmien vähentämiseksi. Ympäristöjohtamisen vahvistamiseksi otetaan käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Toiminnan merkittävimmät riskit liittyvät palvelutuotannon volyymin säilyttämiseen, liikelaitoksen toimintaedellytyksiin ja tehokkaan palvelutuotannon kehittämismahdollisuuksiin investointien avulla kuntatalouden kiristyessä edelleen sekä sote-ratkaisun vaikutusten ja lakiuudistusten epävarmuuden jatkuessa. Liiketoimintamallin kehittäminen tukee myös riskien hallintaa. Riskenhallinnan menetelmiä terävöitetään liikelaitoksessa edelleen ottamalla vuonna 2017 käyttöön riskiprofiili.

33 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman painopisteet Henkilöstön määrä ja rakenne Palkalliset henkilötyövuodet (htv) TP 2015 VS 2016 TP 2016 Enn VS 2017 Ilman palkkatuettua henkilöstöä (htv) 492,3 611,8 563,0 579,5 Palkkatuettu henkilöstö (htv) 0,0 0,0 0,5 0,0 Yhteensä (htv) 492,3 611,8 563,5 579,5 Josta määräaikainen henkilöstö (htv) 50,0 63,9 51,7 47,5 Eläköityvän henkilöstön lukumäärä (henkilöä) Tampereen Voimian henkilöstöstä 95 prosenttia on välittömässä asiakas- ja palvelutuotantotyössä. Työvoiman tarve kokonaisuutena, ottaen huomioon oman ja ulkopuolisen työvoiman, vähenee kuudella palkallisella henkilötyövuodella kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Työvoiman tarpeen muutos on seurausta henkilöstön eläköitymisestä ja monipalvelutyön kehittämisestä edelleen. Palvelutuotannon kehittämistä jatketaan yhdessä henkilöstön kanssa. Kriittistä osaamista vahvistetaan vertaisvalmentajaverkostoa hyödyntämällä ja työprosesseja tarkentamalla. Monipalvelutyö lisääntyy ja yhden perustehtävän hyvä hallinta ei yksilötasolla enää riitä. Tules-poissaolojen ja tapaturmien määrää vähennetään työhyvinvoinnin johtamista kehittämällä mm. ennakoivin ratkaisuin ja työolosuhteita investointien avulla kehittämällä. Arvio osaamistarpeista, kehittämis- ja koulutussuunnitelma sekä työhyvinvointisuunnitelma on koottu seuraaviin taulukoihin. Osaamistarpeiden arvio ja ennakointi Arvio henkilöstön ammatillisen osaamisen nykytilasta: Tehdyn osaamiskartoituksen mukaan henkilöstön osaamisen nykytila on hyvä. Perustehtävässä osaaminen vastaa tehtävässä vaadittua osaamistasoa. Eri työtä tekevillä on eroja osaamisen tasossa, perustehtävässä vaadittava ammatillinen osaaminen on kuitenkin hyvällä tasolla sekä ateria- että puhtauspalvelutyössä. Erityisosaaminen, kuten perus- ja tilaussiivous, uudet tuotantotavat ja tilaustarjoiluosaaminen ovat kehittämiskohteita. Tietotekniikkaosaamisessa on eniten kehitettävää niillä jotka tekevät vain puhtauspalvelutyötä. Ammatillinen osaaminen on kehittynyt pääasiassa pitkän ateria- tai puhtauspalvelutyön kokemuksen kautta. Alan tutkinnon suorittaneiden osuus on lisääntynyt ja on noin puolella työntekijöistä. Keski-ikä on 48,71 vuotta. Ammatti-identiteetti ja osaaminen suuntautuu edelleen perinteiseen ruoanvalmistukseen ja puhtauspalvelutyöhön, mutta tuotantorakenteen muuttumisen myötä asiakaspalvelun merkitys on kasvanut ja liiketoimintamallin uudistamissuunnitelmat luovat uusia osaamis- ja resurssointitarpeita. Tulevaisuuden keskitetty tuotantotapa kiinnostaa työntekijöitä ja osaamisen kehittämistarpeet ovat realistiset. Arvio ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja syistä:siivoustuotannon osuuden kasvu palvelutuotannossa on tuonut vaatimuksia osaamisen uudistamiselle. Monipalvelutyö lisääntyy, ja yhden perustehtävän hyvä hallinta ei yksilötasolla enää riitä. On monipuolistettava osamista monipalvelutehtävien hallitsemiseksi. Toisaalta organisaatioon on tullut runsaasti uutta puhdistuspalveluosaamista. Tarvitaan uusia työn tekemisen keinoja ja menetelmiä että saadaan kaikki osaaminen täysin hyödynnettyä. Osaamiskertoituksen tulokset vahvistavat, että organisaatiossa on kriittisten tehtävien vahvaa osaamista, joka kannattaa hyödyntää työntekijöiden osaamisen lisäämisessä.

34 Kehittämis- ja koulutussuunnitelma Osaamistarpeet ja kriittisyys : Henkilöstö- tai ammattiryhmä, johon osaamisen kehittäminen kohdistuu: Osaamisen kehittämisen toimenpiteet: 1. Monipalvelutyön kokonaisvaltainen ohjaus 2. Johdon ja esimiesten tietotuotanto ja tiedon hyödyntäminen 3.Asiakkuuksien hallinta (Strateginen tilaajaosaaminen ja asiakkuuksien johtamisosaaminen) 1. Palvelupisteiden työntekijät 1. Monialaista osaamista ja palvelukonsepteja palvelupisteissä vahvistetaan työnkierrolla ja vertaisvalmentajajärjestelmää hyödyntämällä. 2. Johto, palvelualueiden ja tiimien päälliköt ja toimipisteiden esimiehet 2. Vastuullisia koulutetaan sähköisen tuloskortin käyttöön ja tiedon hyödyntämiseen. 3. Johtoryhmä 3. Voimian sisäistä organisointia uudistetaan huomioiden itsearvioinnin ja prosessityön tulokset. 4. Palvelutuotekehitys /Palvelumuotoilu (asiakaskohtaisten ratkaisujen suunnittelu ja toteutus) 4. Suunnittelijat, tuotekehitysvastaavat ja tuotantopäällikkö 4.Konseptivastaavia koulutetaan (Palvelu- ja tuotekehitysosaaja, Palvelumuotoilija) konseptien kehittämiseen. Sisäistä yhteistyötä tiimien välillä vahvistetaan ja hyödynnetään verkostoja ja benchmarkkausta 5. Tuotekehitys 5. Tuotekehitysvastaavat, palveluohjaajat, suunnittelijat 6. Tiedolla johtaminen (Johdon ja esimiesten osaamisen kehittäminen uusien työkalujen käytössä ja tiedon hyödyntämisessä) 7. Johdon ja esimiesten liiketoimintaosaaminen (sis. esimiestyö, tavoite- ja muutosjohtaminen) 5. Siivouksen teknisen laadun arviointimenetelmiä ja järjestelmiä kehitetään kouluttamalla vastuullisia uusiin toimintamalleihin ja sopimalla vastuista 6. Suunnittelijat, päälliköt ja esimiehet 6. Vastuullisia koulutetaan uusien työkalujen (Ess, Aspa,Aromi ym.) ja järjestelmien käyttöön huomioiden tiedon hyödyntäminen. 7. Johto, palvelualueiden ja tiimien päälliköt ja toimipisteiden esimiehet 7. Ruoka- ja palvelupalvelupäälliköitä valmennetaan johtamaan uudistuvaa organisaatiota (Esimiespassi, järjestelmät, muutosvalmennus ) 8. Johdon laskentatoimi 8. Asiantuntijat, suunnittelijat 8. Suunnittelijoiden koulutus laskentataulukoiden laadintaan ja hyödyntämiseen (suuret tietomassat). 9. Strateginen kehittämisosaaminen (asiantuntijatyö) 9. Asiantuntijat, suunnittelijat 9. Toiminnan kehittämisen projektilähtöisyyttä vahvistetaan. Toimintoja kehitetään projektimaisesti hyödyntämällä projektijohtamisen työkaluja ja Lean mallia sekä verkostoja Ateria- ja/tai puhtauspalvelu 10. Palvelutyöntekijät 11. Palvelutyöntekijät ja palveluohjaajat 12. Palveluohjaajien ja esimiesten siivoustyönohjaajan koulutus Osaamista perustehtävässä vahvistetaan koulutuksella: Catering- alan perustutkinto tai osatutkinto, TREDU Sisäisiä työskentelytapoja kehitetään hyödyntämällä olemassaolevaa osaamista, erityisesti puhtauspalveluissa. Vertaisvalmennus, 11. työnohjaus Osaamista perustehtävässä vahvistetaan koulutuksella: Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, osatutkinto 12. Osaamista perustehtävässä vahvistetaan koulutuksella: Räätälöity siivoustyönohjaajan ammatitutkinto/ osatutkinto ylläpito- ja perussiivous 13. Palvelupisteiden henkilökunta 13. Vastuunottoa asiakasrajapinnassa/asiakaspalvelussa vahvistetaan suunnittelemalla työvirekeskusteluissa yksilöllisiä urapolkuja osaamiskartoituksen tulosten pohjalta

35 Työhyvinvointisuunnitelma Keskeisimmät henkilöstön työturvallisuuden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteet ohjaavat työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaa sekä muuta työhyvinvoinnin parantamiseksi tähtäävää toimintaa. Suunnitelman laadinnassa on huomioitu keskeiset työhyvinvoinnin kehittämistarpeet, jotka ovat nousseet Kunta10 -tuloksista, henkilöstökyselyistä, työn vaarojen arvioinneista, työpaikkaselvityksistä sekä työterveysyhteistyössä sovituista tavoitteista. Keskeinen haaste työhyvinvoinnin näkökulmasta (analyysi) Selkeä perustehtävä Henkilöstökyselyn mukaan kokonaistyytyväisyys työhön on hyvällä tasolla ja suositteluhalukkuus on hyvä. Perustehtävän tekeminen sujuu pääosin hyvin. Halu osallistua kehittämiseen nousee kehittämiskohteeksi. Valmentava esimiestyö Henkilöstökyselyn mukaan esimiestyön arvioinnit pääosin kunnssa, säilytettävällä tasolla. Varhainen tukeminen Sairauspoissaolojen määrä on kasvussa. Noin puolet poissaoloista ovat Tules vaivojen aiheuttamia Toimiva työsuojelu on osa arkea Työtapaturmia tapahtuu toimipisteissä. Ne ovat luonteeltaan lieviä joihin kukin voi vaikutta omalla työllään ja aktiivisella havainnoinnillaan Keskeinen tavoite 1. Parannetaan henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia oman työn kehittämisessä ja muutoks essa Mitttarina henkilöstökyselyn tulos: Voin vaikuttaa työtäni koskeviin muutoksiin-kysymys, tavoitearvo vähintään 4 2. Esimiehet ja ohjaajat ovat valmentajia, jotka tukevat hyvää työvirettä. Mittarina henkilöstökyselyn tulos: Esimiestyön arviointi, tavoitearvo vähintään 4,9. Esimies valtuuttaa ja vaatii - Saa työntekijät ponnistelemaan kovemmin ja saavuttamaan parempia tuloksia tavoitearvo Työvire paranee, Sairauspoissaolot pv/htv vähenevät, tavoitearvona Tules poissaolojen vähentyminen edelliseen vuoteen -10 % Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi 1. Toimipisteen tuloskeskustelujen käytäntöjen parempi hyödyntäminen ja toiminnan jatkuva arviointi. Henkilöstö osallistuu ja ottaa vastuuta tavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Esimies valtuuttaa ja vaatii, hyödynnetään johtamisessa koko tiimin resursseja ja käytetään pelisilmää johtamisessa tavoitteiden saavuttamiseksi 3.1 Toteutetaan yhdessä kumppaneiden kanssa ennaltaehkäiseviä ja yksilöllisiä ratkaisuja työssäolopäivien lisäämiseksi ja TULES vaivojen vähentämiseksi 3.2 Korvaavaa työtä hyödynnetään poissaolojen hallinnassa 4.Vaaratilanteet kirjataan ja 4. Työtapaturmista aiheutuvat poissaolot, käsitellään toimipisteiden tavoitearvo = 0. Tapaturmien määrä vähenee - palavereissa. Ilmoittamisesta 10% edellisestä vuodesta palkitaan Toimenpiteiden vastuuhenkilö/- henkilöt 1.Liiketoiminta-alueiden päälliköt Tukitoimintojen päälliköt 2.Liiketoiminta-alueiden päälliköt Tukitoimintojen päälliköt 3.1 Liiketoiminta-alueiden päälliköt Tukitoimintojen päälliköt 3.2. Esimiehet Jatkuva 4.Työsuojelupäällikkö Liiketoiminta-alueen päälliköt Tukitoimintojen päälliköt Sovittujen toimenpiteiden aikataulu Jatkuva, seuranta henkilöstökyselyssä Koko vuosi, seuranta henkilöstökyselyssä Jatkuva, seuranta kolmannesvuosittain Seuranta kolmannesvuosittain Talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

36 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan rahavirta yhteensä Investointimenot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus rahavaroihin Tampereen Tilakeskuksen siivoustuotanto yhdistyi Tampereen Voimia liikelaitokseen Tämän vuoksi tiedot taulukoissa eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätöksen 2015 osalta. Tampereen Voimian liikevaihto laskee yhden prosentin edellisen vuoden suunnitelmaan verrattuna johtuen puhtauspalvelujen hinnanmuutoksesta (-8%). Hintojen muutoksella puhtauspalvelujen yhdistymisellä saavutettu säästö siirretään asiakashintoihin ja tasataan eri puhtauspalveluryhmien kannattavuutta tuoden myös hinnoittelun läpinäkyvyyttä asiakkaalle. Puhtauspalvelujen liikevaihdon muutokseen vaikutti lisäksi kohteiden lisääntyminen. Ateriapalvelujen liikevaihto pysyy edellisen vuoden tasolla. Työvoiman tarve kokonaisuutena laskee kuudella henkilötyövuodella kuluvan vuoden ennusteeseen nähden. Muutos johtuu monipalvelutyön kehittämisestä edelleen ja eläköitymisestä. Edellisen vuoden suunnitelmaan vertailussa näkyy puhtauspalvelujen järjestämistavan muutoksen toteutuminen suunniteltua painokkaammin vuonna Järjestämistavan muutos näkyy myös puhtauspalvelujen ostojen kehityksessä. Taloudellisena haasteena on eläke- ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen kattaminen. Maksut sisältyvät henkilöstökuluihin. Elintarvikekustannuksissa on huomioitu arvioidut hinnanalennukset (-8 %) sekä tuotekehityksen tavoitteet ruoan laadun edelleen kehittämiseksi. Hinnanalennusten toteutuminen edellyttää tuloksellista yhteistyötä hankintakumppaneiden kanssa. Vuoden 2017 kalusto- ja laiteinvestoinnit kohdistuvat strategian mukaisesti asiakaslaadun parantamiseen linjastoja uusimalla ja tuotannon tehostamiseen erityisesti suurissa tuotantokeittiöissä. ICT-kehittämisessä painottuu järjestelmäkehitys toiminnan ohjausta ja tiedolla johtamista paremmin tukevaksi. Tulevana vuonna jatketaan Aromi-järjestelmän ja sähköisen tuloskortin kehittämistä.

37 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet VS euroa Muut pitkävaikutteiset menot Aromi kehitys Aromi Analytics kehitys Muu ICT kehitys AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Treen kansainvälinen koulu, ensikert.kal Liisanpuiston koulu,linjasto Olkahisen koulu, linjasto Tammelan koulu,linjastot Tammerkosken koulu, linjastot Hara, annostelupumppu Hara, tuotekuljetusvaunut Koukun Helmi, nostovaunut INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tunnusluvut Tampereen Voimia Liikelaitoksen tunnusluvut * TP 2015 VS 2016 VS 2017 Asiakas Tarjotut ateriat, kpl Siivottavat tilat, m Asiakastyytyväisyys -koulu-ja opiskelijaruokailu, % ruokailemaan on kiva tulla päiväkotiruokailu, % ruokahetki on kiva hetki hoitoalan ja vanhusten ateriat, % kokonaistyytyväisyys henkilöstöruokailu, % kokonaistyytyväisyys tyytyväisyys puhtauspalveluihin, % Tehokkuus/taloudellisuus Liikeylijäämä % 2,6 % 2,6 % 5,4 % Liikevaihto, / htv ** Korvaus peruspääomasta, % liikevaihdosta 0,5 % 0,4 % 0,4 % Sijoitetun pääoman tuotto% 12,3 % Prosessit ja kehittyminen Toimipaikkaverkko yhteensä (ateriapalvelut) tuotantokeittiöt, kpl palvelukeittiöt, kpl ostopalvelukohteet, kpl Puhtauspalvelun laajuus, kiinteistöalueiden lukumäärä, kpl Tilakustannukset Työtapaturmasta johtuvat poissaolot, pv/htv *** 0, Henkilöstö Henkilöstö, htv *** * Tampereen Voimia alkaen ** 2009 alkaen htv, aikaisemmin hlömäärä *** 2011 alkaen htv, aikaisemmin hlömäärä

38 1 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMA VUODELLE Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen toiminnan kuvaus Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on kaupungin sisäinen liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa kunnallisia palveluita tuottaville organisaatioille tiloihin liittyvät toimintaedellytykset. Toiminta jakautuu kahteen liiketoiminta-alueeseen: kiinteistökehitykseen ja kiinteistönpitoon. Tilakeskuksen toiminta-ajatus voidaan kiteyttää seuraavasti: Tilakeskus on palveluorganisaatio, jonka tiloilla ja kiinteistöpalveluilla luodaan edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Toiminnan lähtökohtana on tilojen tarkoituksenmukaisuus ja elinkaariajattelu. Tilakeskus liikelaitoksen strategia vuosille on hyväksytty johtokunnassa ja päivitys Strategian lähtökohtana on Tampereen kaupunkistrategia, Yhteinen Tampere Näköalojen kaupunki. Strategian pohjalta on määritelty neljä kehittymisen painopistealuetta: vaikuttava asiakastyö, läpinäkyvä, tehokas ja uudistuva Tilakeskus, asiantuntijuudesta kilpailuetu, keskusteleva- ja aktiivinen työyhteisö. Tilakeskuksen tehtävänä on: - omistaa ja hallita kaupungin tilaomaisuutta elinkaaren kustannukset optimoiden ja toimia kaupunkikonsernin asiantuntijana tiloihin ja rakentamiseen liittyvissä asioissa, - mahdollistaa tilojen osalta järkevä palvelutuotanto, - vastata rakennusomaisuuden arvon säilymisestä ja kehittämisestä, - kehittää kaupungin tilaomaisuutta: energiatehokkaaseen suuntaan, pienentämällä neliömäärää eli irrottaa rahaa seinistä palveluihin sekä omistaa tai vuokrata palveluiden tarvitsemat tilat ydintoiminnoittain, - etsiä uusia käyttäjiä tai myydä kohde palveluverkon muuttuessa, - periä todellisia ylläpitokustannuksia ja erikseen sovittua pääomakorvausta vastaavaa vuokraa, - edistää seudullista yhteistyötä ja kestävää kehitystä, - kehittää ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja.

39 2 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Tilakeskuksen toiminta jakautuu kolmeen toiminta-alueeseen: Tukitoiminnot: - tukipalvelut - taloushallinto Kiinteistökehitys: - isojen investointien hankekehitys ja rakennuttaminen - pienten investointien rakennuttaminen ja valvonta - talotekniikka, rakennuttaminen ja valvonta - arkkitehtuuri- ja talotekniikkasuunnittelu Kiinteistönpito: - kiinteistöjen ylläpito - tilapalvelut Tilakeskuksen toiminnan volyymia kuvaavat seuraavat tunnusluvut: Kunnossapidettävät rakennukset (kohteet, joista peritään kunnossapitovuokraa) v kappalemäärä 913 kpl - bruttopinta-ala m 2 - tilavuus m 3 - vuokrattava pinta-ala m 2 - vuokrasopimusten lukumäärä (sisäiset ja ulkoiset) kpl Bruttoinvestoinnit v ,195 milj. euroa Liikevaihto v ,963 milj. euroa 1.1 Palvelu- ja vuosisuunnitelman sitovuus Kaupunginvaltuustoon nähden korvaus peruspääomasta (24,162 milj. euroa), toiminnan tavoitteet ja nettoinvestoinnit ovat sitovia. Talonrakennusinvestointien osalta sitovuus on seuraava palvelu- ja vuosisuunnitelman laatimishetkellä (jatkossa kaupungin toimintamalli uudistuu ja toiminta- ja hallintosäännöt muuttuvat): - Talonrakennushankekohtaiset kustannusarviot ovat sitovia siten, että Tilakeskuksen johtokunta voi perustellusta syystä hyväksyä uudisrakennushankkeissa 5 %:n ylityksen ja peruskorjaus- ja perusparannushankkeissa 15 %:n hankekohtaisen ylityksen talonrakennusinvestointien kokonaissumman rajoissa. - Sitovuusrajoissa tapahtuneet ylitykset raportoidaan hankkeiden loppuraporteissa ja kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä. - Tilakeskuksen talousarvioon sisältyvä kiinteistöomaisuuden myynti edellyttää kaupunginhallituksen erillispäätöksen.

40 3 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 2 Toiminnan tavoitteet ja painopisteet vuodelle Talousarviossa asetetut Tilakeskuksen toiminnan tavoitteet Talousarviossa asetetut Tilakeskuksen toiminnan tavoitteet Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot laskevat vähintään 12 % ja tapaturmien määrä laskee vähintään 15 % Liikelaitos on organisoinut toimintansa vastaamaan kaupungin uutta tiloja ja niihin liittyvää palvelutuotantoa koskevaa toimintamallia yhdessä Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen kanssa. Liikelaitos on tuotteistanut palvelualueelle tuottamansa palvelut ja sopinut menettelytavat ylläpidon ja investointien kustannusseurantaan ja raportointiin. Liikelaitos on valmistautunut toiminnan yhtiöittämiseen luottamuselinten päätösten pohjalta yhdessä omistajaohjausyksikön kanssa Mittarit Liikevaihto/HTV Poissaolojen ja tapaturmien määrä vrt. vuosi 2016 Toteutustilanne, palvelutaso (asiakastutkimus) Toteutustilanne 2.2 Tuloskortit tavoitteiden määrittely ja tulosten mittaus Strategian mukaiset tuloskortit VAIKUTTAVA ASIAKASTYÖ Tilakeskuksen hyväksytyn strategian toteutumista seurataan kehittymisen painopistealueiden ja yksikkökohtaisilla tuloskorteilla. Toimitusjohtaja ja yksiköiden päälliköt vastaavat yksikkökohtaisten tavoitteiden toteutumisesta, niiden seurannasta ja raportoinnista. Strategian toteutumista raportoidaan johtokunnalle kahdesti vuodessa. Tavoite Toimenpiteet Mittari Vastuu Tilakeskus toimii aktiivisesti ylläpitämissään ja rakennuttamissaan kohteissa ja tiedottaa asiakkaalle tekemisistään eri asiakasrajapinnoissa. Toiminta on läpinäkyvää. Viestinnän ja asiakkuudenhoidon parantaminen. Rakennuksen käyttöohjeen laatiminen ja asiakkaille viestiminen. Ylläpidon kohdekohtaisten asiakastapaamisten lisääminen. Asiakastutkimuksen tulokset: Asiakastyytyväisyys keskimääräistä paremmalla tasolla. Käyttöohje käytössä/ei käytössä. Asiakastapaamisten määrä lisääntynyt verrattuna vuoteen 2016/ei lisääntynyt. Päälliköt Ylläpitopäällikkö Huoltopäällikkö Vastuuisännöitsijät Isännöitsijät Rakennuttajat Kiinteistönpidon pitkän tähtäimen suunnitelmien (PTS) ja kiinteistökohtaisten ylläpitokulujen viestintä asiakkaalle. Asiakas pääsee omatoimisesti lukemaan PTS-suunnitelmia/ei pääse.

41 4 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Tavoite Toimenpiteet Mittari Vastuu Asiakkaan osallistaminen pieniin investointeihin ja kunnossapitoon. Asiakastutkimuksen tulokset: Asiakastyytyväisyys keskimääräistä paremmalla tasolla. Takuuaikana tehtävän yhteydenpidon kehittäminen rakennuttajan ja asiakkaan välillä. Palautekokous ja -kysely -käytäntö otettu käyttöön osana toimivuustarkastelua/ei otettu käyttöön. Tilakeskus valmistelee toimintaansa uuteen toimintamalliin, jossa tilaajana toimii Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä (KITIA) Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella. Ennakoivan kunnossapidon ja Haahtela RES -järjestelmän huollon suunnittelun ja raportoinnin avaaminen asiakkaalle. Palvelusopimuksen muodostaminen yhteistyössä KITIAn kanssa. Raportointimallin muodostaminen yhteistyössä KITIAn kanssa. Palaverikäytännön muodostaminen KI- TIAn kanssa. Asiakas pääsee omatoimisesti lukemaan kunnossapidon ja huollon suunnitelmat/ei pääse. (Toteutunut/ei toteutunut). Toteutunut/ei toteutunut. Toteutunut/ei toteutunut. Yksiköiden päälliköt Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle tuotettavien palveluiden tuotteistus. Tuotteistettu/ei tuotteistettu. LÄPINÄKYVÄ, TEHOKAS JA UUDISTUVA TILAKESKUS Tavoite Toimenpiteet Mittari Vastuu Tilakeskus nostaa energiatehokkuuden, sisäilmatyön ja kaupungin tilaomaisuuden korjausvelan hallinnan keskeiseksi toimintaa ohjaavaksi tekijäksi tilojen käytettävyydestä ja turvallisuudesta tinkimättä. Elinkaarinäkökulman huomioiminen investoinneissa. 0-energiarakentamiseen liittyvä selvitys- ja kehitystyö. Elinkaarilaskelmat laaditaan viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa kaikissa yli 1 m investoinneissa. Hankepäällikkö Kiinteistöpäällikkö Ylläpitopäällikkö Huoltopäällikkö Tuotantopäällikkö Sisäiset koulutukset ja tarvittaessa ulkopuolisen konsultin järjestämät koulutukset. ESCO-toiminnan käynnistäminen osana kiinteistönpitoa. Ajantasaisen tiedon tuottaminen sisäilmatilanteesta. Diplomityö aiheesta valmis ja oma ohjeistus on laadittu/ei laadittu. Energiatehokkuuteen, sisäilma-asioihin ja korjausvelan hallintaan liittyviä koulutuksia järjestetty /ei järjestetty. Käynnistetty/ei käynnistetty. Sisäilmatilanteen raportointimalli luotu ja käytössä/ei luotu.

42 5 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Tavoite Toimenpiteet Mittari Vastuu TIKEn ja KITIAn yhteistyö talonrakentamisprosessissa on toimiva. Luodaan palvelusopimuksen laadinnan yhteydessä yhteistyömallit tarveselvityksen, hankesuunnittelun ja toteutussuunnittelun ja toteutuksen osalta. Hankkeet etenevät aikataulun mukaisesti/eivät etene. Toteutuksen raportointi toteutunut kuukausittain/ei toteutunut. Hankepäällikkö Talotekniikkapäällikkö ASIANTUNTIJUUDESTA KILPAILUETU Tavoite Toimenpiteet Mittari Vastuu Tilakeskuksen henkilöstön ammattitaitoa ja asiantuntijuutta kehitetään niin, että niitä pidetään edelleen Tilakeskuksen vahvuutena. Osaamisen johtamista kehitetään systemaattisesti. Kehittämistarpeiden ja toimenpiteiden määrittely joka tasolla ja osa-alueella Tilakeskuksen koulutus- ja kehittämissuunnitelmassa. Yksikkökohtaisten koulutus- ja kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen. Tilakeskuksen koulutus- ja kehittämissuunnitelman toteutuminen. Yksikkökohtaisten koulutus- ja kehittämissuunnitelmien toteutuminen. Yksiköiden päälliköt Ylläpitopäällikkö Yksiköiden päälliköt Ylläpitopäällikkö Perehdyttämisen parantaminen ja edelleen kehittäminen. Perehdytyssuunnitelmat ja perehdytyksen palautekeskustelut ovat käytössä ja suunnitelmat on tallennettu Donnaan. Yksiköiden päälliköt Ylläpitopäällikkö Tilakeskuksen toimintajärjestelmä toimii keskeisenä toimintaa kuvaavana järjestelmänä ja Tilakeskus organisaationa toimii kuvausten mukaisesti. Toimintajärjestelmään kuvataan ja ylläpidetään keskeiset toiminnan prosessit, ajantasainen toimintakäsikirja, mittaamisen periaatteet ja kuvaukset siitä, miten toimintaa kehitetään. Tehtäväkohtaisia perehdytyssuunnitelmia ja osaamiskartoituksia hyödynnetään perehdyttämisessä/ei hyödynnetä. Toimintajärjestelmä sisältää keskeisten toiminnan prosessien kuvauksen, ajantasaisen toimintakäsikirjan, mittaamisen periaatteet ja kuvaukset siitä, miten toimintaa kehitetään. Toimintajärjestelmän avulla löydetään toimintaa kuvaava ja ohjaava tieto helposti. Yksiköiden päälliköt Ylläpitopäällikkö Yksiköiden päälliköt Ylläpitopäällikkö Henkilöstö perehdytetään toimintajärjestelmän käyttöön. Perehdytys on suoritettu/ei ole suoritettu. Yksiköiden päälliköt Hallintopäällikkö

43 6 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos KESKUSTELEVA JA AKTIIVINEN TYÖYHTEISÖ Tavoite Toimenpiteet Mittari Vastuu Asiakkaat ja henkilöstö tuntevat Tilakeskuksen palvelut ja tuotteet aiempaa paremmin, viestintä on avointa, rehellistä ja asiakaslähtöistä joka tasolla. Tilakeskukselle laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa määritellään mm.: tavoitteet, kohderyhmät, keinot, ajoitus ja aikataulut, tekijät, vastuualueet, seuranta. Palvelujen tuotteistamisen yhteydessä luodaan/päivitetään viestintä- ja markkinointimateriaali Tilakeskuksen palveluista. Viestintäsuunnitelma laadittu, hyväksytty johtoryhmässä, käytössä ja koulutettu. Viestintä- ja markkinointimateriaali luotu. Hallintopäällikkö Yksiköiden päälliköt Ylläpitopäällikkö Palveluista, toiminnasta ja henkilöstöstä viestitään sekä asiakkaille että omalle henkilökunnalle säännöllisesti. Viestintäsuunnitelman toteutuminen. Yksiköiden päälliköt Ylläpitopäällikkö Hankkeita ja kehitystyön tuloksia esitellään aktiivisesti. Hanke-esittelyt, infotilaisuudet kpl/vuosi. Rakennuttamispäällikkö Hankepäällikkö Sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän toteutumista, kehittämistä ja seurantaa varten perustetaan työryhmä, jossa on osallistujia eri yksiköistä. Työryhmä kokoontunut vähintään neljä kertaa vuoden aikana. Hallintopäällikkö Tukipalvelujen viestintäsuunnittelija osallistuu säännöllisesti sovitusti yksikkökokouksiin tai muihin yksiköiden kokouksiin. Osallistumisia vähintään 3 /yksikkö. Hallintopäällikkö Järjestetään viestintään ja asiakaslähtöiseen toimintatapaan liittyvää koulutusta. Koulutus järjestetty/ei järjestetty. Hallintopäällikkö Työyhteisötaitoja kehitetään edelleen. Suunnitellaan ja toteutetaan asiakastutkimus. Työyhteisövalmennus. Asiakastutkimus on toteutettu, sen tulokset on raportoitu ja tiedotettu ja kehittämistoimenpiteet sovittu. Toteutunut/ei toteutunut työyhteisövalmennusta. Hallintopäällikkö Yksiköiden päälliköt Ylläpitopäällikkö Hallintopäällikkö Toimintamallien uudistaminen siten, että erityisesti yksiköiden ja tiimien välinen yhteistyö tiivistyy. Johtoryhmän arvio. Yksiköiden päälliköt Ylläpitopäällikkö 2.3 Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ja muut palvelu- ja vuosisuunnitelmavuoden keskeiset suunnitelmat Toiminnan tavoitteet sisältyvät Tilakeskuksen normaalin toiminnan kehittämiseen. Määrärahoja kohdistetaan talousarvion mukaisesti erityisesti näihin asioihin.

44 7 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 3 Kehittämisen painopisteet 3.1 Toiminnan kehittäminen Tehdyillä toimenpiteillä tavoitellaan kaupunkitason säästöjä ja parempaa vaikuttavuutta yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Vuoden 2017 toiminnan keskeisiä suunnitelmia ovat muun muassa: - kaupungin uudelleen organisoitumiseen liittyvän tilaomaisuuden inventointi ja siirto Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle - tilojen käytön jatkuvuus häiriöttömästi ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti sisäilmastotyön vaikuttavuuden kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa - kaupunkitasoiseen organisaatiomuutokseen liittyvä Tilakeskuksen palveluiden tuotteistus yhteistyössä Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toimivan Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän kanssa - tilaseurantaryhmän toiminnallinen uudistaminen vastaamaan kaupungin uutta organisaatiomallia - asiakastyön menettelytapojen kehittäminen - olosuhteiden hallinnan ja energiankäytön tavoitteiden yhteensovittaminen ja toteuttaminen käytännössä - työhyvinvointiohjelman ja työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Suunnittelukauden merkittävimmät riskit liittyvät tilaomaisuuden siirron hallintaan ja sitä seuraavaan palvelusopimuksen valmisteluun ja käyttöönottoon. Tilaomaisuus siirtyy vuoden 2017 aikana Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toimivalle Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmälle. Olosuhdetekijöiden hallinta kiinteistökannassa on myös merkittävä riski. Erityisesti sisäilmaolosuhteet voivat aiheuttaa yllättäviä muutoksia tilojen käytettävyydessä, joihin ei ole taloudellisesti varauduttu. SOTE- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Tilakeskuksen palveluihin ja toimintatapaan tulee huomioida. Uudistukseen liittyvään selvitystyöhön panostaminen yhteistyössä konserniohjauksen kanssa tulee olemaan merkittävä niin resursseiltaan kuin vaikuttavuudeltaan. Tilakeskus osallistuu aktiivisesti valmisteluun omaa toimialaansa koskevalta osalta. Toimintaa kehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti: - Tilakeskuksen toimintajärjestelmää päivitetään tukemaan uutta tiloja ja niihin liittyvää palvelutuotantoa koskevaa toimintamallia, organisointia ja toimintaprosesseja. - Valtuustoaloitteen mukainen energiansäästöhanke ESCO kilpailutus on käynnistetty vuonna Vuoden 2017 aikana tehdään hankintapäätös sekä valvotaan sopimuksen toteutusta.

45 8 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 3.2 Tilat ja omaisuuden kehittäminen 4 Palvelutilaverkko 5 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma - Henkilöstöä rekrytoidaan toimintavarmuuden ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi, kehittämisen tavoitteiden ja strategiatavoitteiden toteuttamiseksi. Tilakeskus vastaa kaupungin tilaomaisuuden kehittämisestä, arvonsäilymisestä ja tilankäytön tehokkuudesta. Näille toiminnoille asetetaan seuraavat tavoitteet: - Tilakeskus toteuttaa omalta osaltaan kaupunginhallituksen hyväksymää tilankäytön tehostamista. - Tilakeskus toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymää kiinteistöomaisuuden realisointia koskevaa ohjelmaa. - Korjausvelan kehitystä tilaomaisuuden osalta seurataan vuosittain toteutettavalla korjausvelkaindeksillä - tavoitteena on korjausvelan pienentämiseen vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelu. Tilakeskus toimii tilajärjestelyjen asiantuntijana kaupungin palvelumallityön ja asiakkaidensa palvelutilaverkkosuunnittelun tukena. Kunnallisia palveluja tuottavien asiakkaidensa kanssa Tilakeskus arvioi tiloihin liittyviä investointitarpeita sekä ylläpitotoimintaa niin kutsutuissa tilaseurantaryhmissä kolme kertaa vuodessa. Palvelutilaverkon kehittämisessä panostetaan yhteiskäyttöisiin tiloihin sekä tilojen ajallisesti suurempaan käyttöasteeseen. Hankesuunnitteluhenkilöstön ja tilaomaisuuden hallinnan siirtyessä vuoden 2017 aikana Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle muodostuvaan Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmään, Tilakeskus määrittelee tilaseurantaryhmien toiminnan uudelleen siten, että pitkäjänteinen asiakasyhteistyö kiinteistönpidon ja rakennuttamisen osalta toimii edelleen asiakkaan parhaaksi. Lisäksi tulee huomioida tilaomaisuuden hallinnan näkökulma. Tilaseurantaryhmät toteutetaan yhteistyössä Tilakeskuksen ja Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän kanssa palvelusopimuksessa määritellyllä tavalla. Tilakeskuksen henkilöstöresurssit vuonna 2017 ovat 231 henkilötyövuotta. Yksi henkilöstömäärään vaikuttava tekijä on vuodenvaihteessa tapahtuva Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän organisoituminen. Sen myötä Tilakeskuksesta siirtyy henkilöitä Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle.

46 9 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 5.1 Henkilöstöresurssit henkilötyövuosina Vuonna 2017 eläköitymistä korvataan osittain sisäisillä työjärjestelyillä ja tehtävänkuvien muokkaamisella muuttuvien tarpeiden mukaan kaikissa yksiköissä. Uutta henkilöstöä rekrytoidaan maltillisesti toiminnan ja sen kehittämisen tarpeiden perusteella. Kehittämis- ja koulutussuunnitelmassa on nostettu keskeisiksi osaamisen kehittämisen kohteiksi esimiesten johtamistaidot - erityisesti muutosjohtamisen taidot, asiakaslähtöinen ajattelutapa, tuotteistamis- ja hinnoitteluosaaminen, työyhteisötaidot, työhyvinvoinnin osalta erityisesti muutoksen käsittelytaidot, työturvallisuus ja turvallisuuskoordinaattoritoimintaan liittyvien vastuiden tuntemus, hankinta- ja sopimusosaaminen, tilaajavastuiden tunteminen, sisäilma-asioiden tuntemus, rakenteiden rakennusfysikaalisen toiminnan tuntemus, kiinteistöjen uusien taloteknisten järjestelmien osaaminen, kiinteistöjohtaminen, liiketoimintaosaaminen, prosessi- ja toimintajärjestelmäosaaminen, viestintätaidot, työehtosopimusasioiden osaaminen, uudet energiamääräykset ja elinkaariasioiden mukaanotto tarve- ja hankesuunnittelussa sekä ylläpidossa. Perehdytyksen kehittämistä jatketaan edelleen. Toimenpiteinä käytetään ulkoisia koulutuksia, valmennusta, sisäistä koulutusta, perehdyttämistä ja työpajoja sekä benchmarking-toimintaa. * Tilanne Yksikkö TP 2016 Enn VS 2017 Taloushallinto Tukipalvelut Kiinteistönpito Kiinteistökehitys Tilakeskus yhteensä (htv)

47 10 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 6 Talous Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen vuoden 2017 vuosisuunnitelman rakenne noudattaa edellistä vuotta. Liikevaihto on noin 164 milj. euroa ja tilikauden ylijäämätavoite on noin 9,1 milj. euroa. Liikevaihdossa ja kuluissa on huomioitu huollon ja kunnossapidon noin 0,75 %:n panoshintojen nousu, realisointiohjelmaan sisältyvien kohteiden myynti, valmistuvat uudet ja perusparannetut tilat sekä väistötilojen tarve. Liikevaihtoa pienentää noin 3,4 milj. euroa Sähkölaitoksen kohteiden myyntitavoitteiden vaikutus. Henkilöstökuluissa on otettu huomioon kilpailukykysopimuksen vaikutukset ja Tilakeskuksen henkilöstösuunnitelma. Tilikauden ylijäämä pienenee vuoden 2016 liikevaihdosta laskien noin 8,6 %:sta 5,5 %:iin. Euromääräisesti muutos on noin 4,7 milj. euroa. Muutos johtuu muun muassa poistoista investointien poistopohjan kasvaessa huomattavasti. Vuoden 2017 poistojen kokonaissumma kasvaa 2,6 milj. euroa. Organisaatiomuutoksen yhteydessä Tilakeskuksesta siirtyy tilaomaisuuden hallintaan ja palveluverkkojen tarveselvitykseen ja hankesuunnitteluun liittyviä toimintoja Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmään alkaen. Palveluryhmän ja Tilakeskuksen toiminnallisten järjestelyiden muutos näkyy vuoden 2017 vuosisuunnitelmassa siten, että henkilöstökuluja on pienennetty noin 0,6 milj. euroa vuoden 2017 talousarvioon nähden ja tilikauden ylijäämätavoitetta on nostettu saman verran eli se on edellä mainitun mukainen, noin 9,1 milj. euroa. Kuluissa varaudutaan edelleen sisäilmaolosuhteiden hoidosta aiheutuviin kiireellisiin selvitystarpeisiin ja kartoituksiin, sikäli kun ne ovat ennakoitavissa. Ennalta arvaamattomien, välttämättömien kunnossapitotarpeiden määrä on kuitenkin suuri ja edelleen kasvamassa etenkin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiloissa. Talonrakennusinvestoinnit ovat noin 82,2 milj. euroa ja painopiste on edelleen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilatarpeissa ja vuokrauksella tai muulla rahoitusmallilla toteutettavien hankkeiden osuus on merkittävä ensi vuonnakin.

48 11 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 6.1 Tuloslaskelma (1 000 euroa)

49 12 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 6.2 Rahoituslaskelma (1 000 euroa) 6.3 Talonrakennushankkeet vuosina (1 000 euroa) Hankkeen nimi Tarveselvitys Hankesuunnitelma Toteutussuunnitelma Kust. arvio Aik. käyttö, tilanne VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Järvensivun koulun perusparannus Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, uudisrakennus ja perusparannus Pispalan koulun perusparannus /2017 5/ Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat Lielahden koulun vanhan osan perusparannus / Saukonpuiston koulu ja päiväkoti Pohjois-Hervannan koulun perusparannus Lamminpään koulun perusparannus Kissanmaan koulun perusparannus Hyhkyn koulun ja Huovarin päiväkodin perusparannus Olkahisen koulun ja päiväkodin perusparannus Härmälän koulun perusparannus Koiviston koulun perusparannus Kaukajärven koulun perusparannus

50 13 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Hankkeen nimi Tarveselvitys Hankesuunnitelma Toteutussuunnitelma Kust. arvio Aik. käyttö, tilanne VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Annalan koulun perusparannus Kisapuiston koulun perusparannus Nekalan koulun sisäilmaperusparannus Koulurakennusten pienet hankkeet Multisillan päiväkoti ja koulu Mustametsän päiväkoti ja neuvola / Talvitien päiväkoti ja koulu Haukiluoman päiväkoti / Messukylän (uusi) päiväkoti Irjalan päiväkoti ja koulu /2016 9/ Lielahden uusi päiväkoti Pellervon päiväkoti ja koulu Päiväkotien perusparannus Päiväkotien pienet hankkeet LUKIOKOULUTUS Lukioiden pienet hankkeet KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kulttuuripalvelut Metson tilamuutokset ja perusparannus Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus , päivitys vaihe / tekn. modernisointi, / vaihe Keskustan kulttuuritilat / Vanha kirjastotalo / Kulttuurirakennusten pienet hankkeet Vapaa-aikapalvelut Tesoman jäähalli Tampereen maauimala Liikuntapaikkojen perusparannus Vapaa-aikarakennusten pienet hankkeet SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Hatanpään akuuttisairaala vaihe (45000) (15000) (15000) Hervannan toimintakeskus, terveysaseman perusparannus Linnainmaan hyvinvointikeskus osa Koukkuniemen kehittäminen Toukola (huoltorak. päälle) Männistö, RAUSAN laajennus / Havulan perusparannus

51 14 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Hankkeen nimi Tarveselvitys Hankesuunnitelma Toteutussuunnitelma Kust. arvio Aik. käyttö, tilanne VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet KONSERNIHALLINTO Keskusvirastotalon keittiö Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit Valmistuneiden kohteiden jälkityöt Suunnittelukustannukset MUUT KIINTEISTÖT Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen investoinnit TALONRAKENNUKSET YHTEENSÄ HYTE JA ENSIKERTAINEN KALUSTAMI- NEN VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOITUSMALLILLA TOTEUTETTA- VISSA HANKKEISSA INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot INVESTOINTIEN NETTORAHOITUS YH- TEENSÄ

52 15 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Hankkeen nimi VUOKRAUKSELLA TAI MUULLA RAHOI- TUSMALLILLA TOTEUTETTAVAT HANK- KEET Tarveselvitys Vuorestalo Hankesuunnitelma , päivitys Toteutussuunnitelma Kust. arvio Aik. käyttö, tilanne VS 2017 TS 2018 TS 2019 TS vaihe , 2.vaihe 2/ xxx xxx Tesoman hyvinvointikeskus xxx Ratina, Tullinkulman Työterveys Oy:n tilat xxx Satamakadun palvelukoti (tehostetun palveluasumisen yksikkö) xxx VTS Piikahaka, kevap ryhmäkoti ja tukiasunnot xxx Tesoman palvelukoti 6/2017 xxx Tammelan stadion 1/ xxx xxx Yhteensä Tredu Hepolamminkatu, B-rakennuksen IVperusparannus ja muutostyöt / xxx xxx Tredu Lempäälä ja Lempäälän lukion tilat xxx xxx Tredu Kangasala / xxx xxx Tredu Pirkkala xxx xxx TREDU-Kiinteistöt Oy yhteensä YHTEENSÄ xxx xxx xxx xxx Taulukon hankesuunnitelmissa on pääsääntöisesti Tilakeskuksen johtokunnan päätöspäivämäärät, tai arviot niistä.

53 16 (16) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 7 Tunnusluvut 8 Palvelu- ja vuosisuunnitelman seuranta Konsernihallinto vastaa talousarviossa asetettujen toiminnan ja talouden tavoitteiden raportoinnista kaupungin johtoryhmälle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Tilakeskuksen johtokunnalle raportoidaan talouden ja toiminnan toteutumisesta, mukaan luettuna tunnusluvut, kolmannesvuosittain huhtikuun tilanteesta alkaen. Tämän lisäksi kuukausittaiset talousraportit käsitellään johtokunnan kokouksissa toimitusjohtajan katsausten yhteydessä. Raportit sisältävät myös tilinpäätösennusteet ja analyysit. Pienten investointien toteutuksen tilanne käsitellään Tilakeskuksen johtokunnan kokouksissa toimitusjohtajan katsausten yhteydessä kahdesti vuodessa. Asunto- ja kiinteistölautakunnan aloittaessa toimintansa , pienten investointien tilannekatsaus käsitellään myös siellä ajankohtaisissa asioissa kahdesti vuodessa. Strategian toteutumista raportoidaan johtokunnalle kahdesti vuodessa. Riskienhallintasuunnitelma ja toteutuneet riskit käsitellään johtokunnassa vuosittain.