TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Hallitus

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Hallitus Yhtymäkokous

2 Toimintaympäristö Kansantalouden taantuma jatkuu edelleen ja merkit elpymisestä ovat heikot. Kansantalouden pitkäaikainen taantuma on heikentänyt julkista taloutta, koska verotulojen kasvu verojen ja maksujen korotuksista huolimatta on vähäistä. Kuntasektorilla tulojen ja menojen epäsuhta riittää kattamaan poistot, muttei nettoinvestointeja. Kuntatalouden tila ei ole kohenemassa. Menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua suurempana. Näkymät ovat huolestuttavia. Palvelutarve kasvaa ikääntymisen myötä. Tarve rakenteellisille uudistuksille on suuri ja niiden lisäksi tarvitaan kuntien omia toimenpiteitä. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin alle 2 %. Asiakasmaksuja korotetaan merkittävästi. Valtionosuuksia vähennetään. Samalla valtionosuusuudistuksen myötä toiset kunnat menettävät valtionosuuksia ja toiset saavat enemmän valtionosuuksia, kun sairastavuus on otettu mukaan kriteerinä. Kymenlaaksossa kuntatalous on edelleen epätasapainossa. Työpaikkojen väheneminen on vähentänyt verotuloja. Väestön ikärakenne ja korkea sairastavuus edellyttävät kuitenkin palveluita. Kunnat ovatkin joutuneet uudistamaan erityisesti koulu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, koska kuntien menot ovat valtaosin hyvinvointisektorilla. Myös sote-uudistus aiheuttaa paineita. Poliittisten johtajien sopima sote-uudistus odottaa toteuttamista, mutta lausuntokierroksen jälkeen monia asia on vielä auki. Kaikki edellä mainittu vaikuttaa merkittävästi kuntayhtymän toimintaedellytyksiin. Kymenlaakson kuntien talousongelmat ovat johtaneet kuntayhtymän tiukkaan talousraamiin, jonka seurauksena kuntayhtymässä on käynnistetty yt-neuvottelut. Neuvottelujen tavoitteena on vähentää kuntayhtymän kuluja 10 miljoonalla eurolla. Kuntayhtymän strategia vuosille Kuntayhtymän vastuulla on erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen päivystykseen saapuville ja kuntayhtymään lähetetyille potilaille. Kehitysvammahuollossa kuntayhtymä vastaa kuntien osoittamien asiakkaiden palvelujen tuottamisesta. Perustehtävät säilyvät ennallaan, mutta kuntayhtymän yksiköissä on sopeuduttava toiminnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin. Keskeisenä tavoitteena sosiaali- ja terveyspalveluissa on, parantaa peruspalvelujen toimivuutta ja volyymia, jolloin osa kuntayhtymän tehtävistä siirtyy peruspalvelujen vastuulle. Kuntayhtymän yksiköiden on omalla toiminnallaan ja asiantuntemuksella tuettava tätä kehitystä osallistumalla muutoksen toteuttamiseen ja löydettävä uudet toimintamallit palveluketjussa. Kuntayhtymässä keskitytään erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden ja erityishuoltoa vaativien asiakkaiden hoitoon. Erityisasiantuntemusta vaativissa tapauksissa tukeudutaan HUS-piirin palveluihin.

3 Keskussairaala Keskussairaalan uusien toimitilojen suunnittelu on käynnissä. Hankkeessa uudistetaan keskussairaalan toiminta sekä rakennetaan keskussairaalalle uudet toimitilat. Suunnittelun aikana tarkennetaan keskussairaalan ja Kouvolan Ratamo-keskuksen työnjako erikoissairaanhoidossa, koska kilpavarustelu Kymenlaaksossa ei ole tarkoituksenmukaista. Keskussairaalan strategiana on toimia Kymenlaakson 24/7 päivystävänä sairaalana. Päivystävän sairaalan taloudellisuuden edellytyksenä on, että sairaalassa on lisäksi riittävä määrä ei-kiireellistä, suunniteltua erikoissairaanhoitoa. Muutoksen onnistumiseksi keskussairaalassa on ryhdytty muuttamaan toimintaa ja ottamaan käyttöön uudet toimintamallit, jotta taloudelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa tulevina vuosina. Psykiatria Psykiatria vastaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian sekä aikuispsykiatrian sairaalahoidon palveluista. Aikuisten avopalvelut ovat kuntien vastuulla. Psykiatriaa kehitetään maakunnallisena kokonaisuutena, jossa avohuollon palveluja lisätään ja kehitetään, jotta ne voivat vastata nykyistä enemmän potilaiden hoidosta. Aikuisten sairaalahoitoa voidaan vähentää, jos tässä kehitystyössä onnistutaan. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa toteutetaan valtakunnallisen ohjelman tavoitteita, jossa kehitysvammaisten palveluasumista lisätään ja laitoshoidon määrää vähennetään. Kuntayhtymän ja kuntien palvelujen työnjakoa tarkennetaan muutoksen yhteydessä. Kuntayhtymän sosiaalipalvelut sopeutuvat uuteen työnjakoon. Tukipalvelut Kuntayhtymän ydinpalvelujen, erikoissairaanhoito ja erityishuolto, tuottavuutta parannetaan prosesseja tehostamalla. Tukipalvelujen tehtävänä on tukea ydinpalvelujen toimintaa, jonka vuoksi tukipalvelujen palvelutuotanto on suunniteltava ydin-palvelujen ehdoilla uusiksi. Tukipalveluissa tehdään yhteistyötä erityisvastuualueen kanssa toiminnan turvaamiseksi sekä palvelujen laadun parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi.

4 Tavoitteena on edelleen tuottaa tukipalvelut myös alueen kunnille, koska se on taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Hoitotakuu Kuntayhtymän palvelut tuotetaan aina hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Tavoitteeksi asetetaan odotusaikojen lyhentäminen selvästi alle hoitotakuun aikamäärien. Kuntayhtymän kuluja vähennetään vuosina Seuraavina vuosina lähtökohtana on edelleen kuntayhtymän tuottavuuden parantaminen keskimäärin 3 % vuodessa. Kun jäsenkuntien laskutusta halutaan vähentää, kuntayhtymässä joudutaan sopeuttamaan toimintaa ja kuluja. Tuottavuusohjelman vaatimat toimenpiteet hyväksytään kunkin vuoden talousarvion yhteydessä. Hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi, jos tuottavuusohjelma tavoitteet eivät toteudu. Kuntayhtymä ei yksin pysty toteuttamaan tuottavuusohjelmaa, vaan se on täysin riippuvainen peruspalveluissa tehdyistä toimenpiteistä. Tämän vuoksi toimenpiteet on tehtävä yhdessä jäsenkuntien kanssa. Tuottavuuden parantamisen keskeisenä toimenpiteenä on käynnistää ja toteuttaa keskussairaalan peruskorjaushankkeessa asetetut toiminnalliset tavoitteet. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Kuntayhtymän vuoden 2014 tilinpäätöksen ennustetaan olevan kuusi miljoonaa euroa alijäämäinen, josta neljä miljoonaa euroa johtuu potilasvakuutuksen varausten yllättävästä kasvusta. Kasvu johtuu sairaanhoidossa vammautuneiden vammaispalvelujen kustannusten siirtämisestä potilasvakuutusjärjestelmän vastuulle. Vuoden 2015 talousarvion laadinnan kannalta oleellista on, että vuoden 2015 toiminnallisen tuloksen arvioidaan olevan kaksi miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän kuntalaskutuksen määrää on suunniteltu vähennettäväksi vuoden 2014 ennustetusta toteumasta 2,7 % eli jäsenkuntalaskutuksen suuruudeksi on arvioitu 173,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvioon verrattuna kuntalaskutus vähenee 6,2 %. Kunnilta perittävää jäsenmaksua ehdotetaan korotettavaksi edellisen vuoden 48,25 eurosta/asukas 49,09 euroon/asukas. Jäsenmaksu jakautuu erityisvelvoitteiden (potilasvakuutus, myrkytystietokeskus, tartuntatautien vastustaminen ja terveyden edistämisen kustannukset) jäsenmaksuun 14,08 euroa/asukas ja ensihoidon jäsenmaksuun 35,01 euroa/asukas. Korotus johtuu pääasiassa ensihoidon palkkakustannusten noususta.

5 Kuntayhtymän taloudellisena rasitteena on siten edellisen vuoden 2014 alijäämä kaksi miljoonaa euroa sekä kustannusten nousu, jonka suuruudeksi on arvioitu 0,8 %. Kun jäsenkuntalaskutus vähenee 2,7 %, kuntayhtymän on jatkettava ja tehostettava tuottavuusohjelmaa kulujen karsimiseksi. Vuonna 2015 tavoitteeksi ehdotetaan asetettavaksi vähintään 8 miljoonaa euron kulujen karsiminen, jonka keskeisenä keinona on yt-neuvotteluilla saavutettavat säästöt henkilöstössä ja muut kustannussäästöt. 10 miljoonan euron säästötavoitteeseen ei päästä, koska suunnitellut irtisanomiset voidaan pitkien irtisanomisaikojen vuoksi toteuttaa vasta keväällä 2015, jolloin kustannusvaikutus jää vähäisemmäksi. Tavoitteet talousarviovuodelle Kuntayhtymä turvaa erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelut kymenlaaksolaisille, mutta tavoitteeksi asetetaan palvelutuotannon supistaminen päivystyskäynneissä, jatkohoidossa, kontrollikäynneissä ja osastohoidossa yhteistyössä kuntien kanssa. 2. Erikoissairaanhoito järjestetään vähintään hoitotakuun edellyttämällä tasolla, mutta samalla hoidon odotusaikoja pyritään lyhentämään. 3. Keskussairaalan peruskorjauksen hankesuunnitelma saadaan valmiiksi keväällä Päätös investoinnin toteuttamisesta ja investoinnin rahoituksesta tehdään yhtymäkokouksessa. 4. Kuntayhtymä jatkaa useamman vuoden tuottavuusohjelmaa, jonka tavoitteena on alentaa kuntayhtymän kulujen kasvu jäsenkuntien edellyttämälle alemmalle tasolle. Keskussairaalan sopeutustarve on 3,5 miljoonaa euroa, jonka keskeisenä keinona on tuottavuuden parantaminen vuodeosasto- ja leikkaustoiminnoissa sekä päivystys- ja avohoitotoiminnan edelleen kehittäminen. Psykiatria karsii tarpeettomia kuluja eurolla. Sosiaalipalvelujen sopeutustarve euroa, joka toteutetaan siirtämällä kuntien vastuulle asiakkaiden palveluja. Johto ja yhteiset palvelut sisältää johdon lisäksi erilaisia konsernipalveluita, joiden henkilöstökuluista ja kuluista on tarkoitus vähentää euroa pysyvästi. Liikelaitosten sopeutumiskeinoina ovat palveluhintojen alentaminen, jolloin kuntayhtymän kustannukset alenevat miljoonalla eurolla. Liikelaitosten tavoitteeksi asetetaan talouden sopeuttaminen lähelle 0-tulosta. Kastek Oy toiminnalle on asetettu tavoite, että yhtiön kokonaislaskutus kuntayhtymän vähenee eurolla pääasiassa vuokria alentamalla ja tulos painuu lähelle 0-tulosta.

6 Vuoden 2015 tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoituslaskelmaosa Kuntayhtymän toimintatuotoiksi on arvioitu euroa. Toimintakuluiksi on arvioitu euroa. Kuntayhtymän tilinpäätöksen arvioidaan muodostuvan 1,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Investointien suuruus on 3,7 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius säilyy edelleen huonona ja kuntayhtymä joutuu tukeutumaan lyhytaikaisiin lainoihin. Tavoitteet suunnitelmakaudelle Keskussairaalan toiminta uudistetaan ja peruskorjaushankkeen 1. vaiheen rakentaminen aloitetaan Psykiatriassa kehitetään alueellista ja verkostomaista palvelujärjestelmää kuntien kanssa. Sosiaalipalvelujen palveluasuntoja lisätään ja laitoshoitoa vähennetään yhdessä kuntien kanssa. Kuntayhtymän kulukehitys saatetaan tuottavuusohjelmalla Kymenlaakson palvelujärjestelmän edellyttämälle tasolle. Kuntayhtymä laatii suunnitelman tyhjistä ja tarpeettomista toimitiloista ja kiinteistöistä luopumisesta. Jäsenkuntalaskutuksen ja palvelujen hinnoittelun periaatteet Kuntayhtymä luopuu ennakoiden perimisestä jäsenkunnilta ja siirtyy tuotelaskutukseen, joka tehdään kaksi kertaa kuukaudessa. Lisäksi kuntayhtymä perii jäsenkunnilta asukaslukuperusteista jäsenmaksua, jolla katetaan kuntayhtymän kaikille kunnille kuuluvia yhteisiä kuluja. Kalliin hoidon kustannusten tasauksessa raja on edellisen vuoden tapaan euroa. Kalliin hoidon kustannusten tasaus kuntien kesken tehdään tilinpäätöksessä. Kalliin hoidon kustannuksista ja tasauksesta raportoidaan kuukausittain. Palvelujen hinnoitteluperusteet säilyvät edellisten vuosien mukaisina. Yleislääketieteen potilaan hoito (ns. jatkohoitopotilas) laskutetaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien vuoden 2014 tapaan.

7 Talousarvion sitovuus Yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymätasoisen määrärahan, tuloarvion sekä määrärahan perusteena olevat palvelutavoitteet sekä hyväksyy liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tulostavoitteet. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kuntayhtymän ja sen konsernin toiminnan sekä talouden kokonaisvastuu ja rahoitusvastuu. Vastuualueen johtajaa sitovia tavoitteita ovat palvelutuotannon kokonaistavoitteet. Sitovia kuluja ovat ulkoiset kustannukset ja sisäiset kustannukset (muut kuin yleiskustannuksiksi luettavat). Vastuualueen johtajan on valvottava, että palvelutuotannon volyymeja noudatetaan. Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tulostavoitteet Kymenlaakson sairaalapalvelujen liikelaitoksen tulostavoitteena on euron tulos. Kymenlaakson sairaala-apteekin liikelaitoksen tulostavoitteena on eurontulos. Kastek Oy:n tulostavoite on 0-tulos. Sairaalanmäen Vuokratalot Oy:n tulostavoite on 0-tulos. Carea Sairaalat Oy:n tulostavoite on 0-tulos.

8 Käyttösuunnitelma 2015 KESKUSSAIRAALA Vuonna 2015 Kymenlaakson keskussairaala tuottaa tuotantosuunnitelmansa mukaisesti Carean toiminta-alueen väestölle vaativan erikoissairaanhoidon palvelut osana alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Vuoden 2014 budjettiin verrattuna keskussairaalalle on asetettu 3,5 miljoonan euron sopeuttamistarve vuonna Jotta vaativan tason erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat saadaan edelleen hoidettua säästöistä huolimatta, on tarve edelleen parantaa tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta. Keskussairaalassa jatketaan jo aiemmin aloitettua kehittämistä avohoitopainotteiseen suuntaan. Vuodeosastopaikkoja vähennetään 32 sairaansijaa (osasto 6A sulkeminen, sairaansijavähennykset osastoilla 5, 8B ja Lastenosasto) ja synnyttäneiden osastolla 3 sairaansijaa muutetaan perhepaikoiksi. Osastopaikkoja vähennettäessä drg-jaksoja siirtyy muille osastoille ja drgjaksojen kestoa lyhennetään toimintaprosesseja kehittämällä. Leikkaustoiminnan tuottavuutta parannetaan tuottamalla palvelut yhden leikkaustiimin verran vähemmillä henkilöstöresursseilla parantamalla toiminnanohjausta. Toiminnan muuttuessa säästöjä arvioidaan tulevan muista kuin henkilöstövähennyksistä ja henkilöstövähennyksistä Lääkäripalvelujen ostoja vähennetään tuottamalla palveluja entistä enemmän omalla henkilöstöllä. Henkilötyöpanosta keskussairaalassa vähennetään yhteensä 46 työntekijän verran, lisäksi keskussairaalan hallinnossa vähennetään henkilöstöä. Vähennykset kohdistuvat kaikkiin ammattiryhmiin, yksikköjä yhdistämällä myös esimiesten määrä vähenee. Jatkossa on edelleen tarpeen koko ajan arvioida henkilöstön käyttöä ja määriä kriittisesti sekä edistää henkilöstön yhteiskäyttöä yksiköitten kesken. Vuonna 2014 jatkohoitopäivien määrää on saatu vähennettyä kuntien parannettua valmiuttaan jatkohoidon järjestämiseen. Vähennettäessä keskussairaalan sairaansijoja edelleen ja lyhennettäessä hoitojaksojen kestoa tulee hoidonporrastuksen jatkossa toimia vielä aiempaa paremmin, minkä osalta jatketaan yhteistä kehittämistyötä alueen kuntien kanssa. Mikäli hoidonporrastuksessa tulee ongelmia esimerkiksi laajempien infektioepidemioiden vuoksi, saattaa se aiheuttaa riskiä sairaansijojen riittävyydelle ja jopa elektiivisen palvelutuotannon toteuttamiselle. Osaltaan riskiä pyritään hallitsemaan tarvittavilla tilaratkaisuilla. Palvelutuotannon tehostamiseksi tarvittavien muutosten nopeus voidaan myös todeta riskitekijäksi. Palvelujen tuotantosuunnitelma 2015 Drg-hoitojaksot 2013 Laskenn. ennuste 2014 M % 2013/2014 Budjetti 2015 M % 2014/2015 Keskussairaala yhteensä ,4 % ,6 % Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Silmätaudit Korva, nenä ja kurkkutaudit Hammas-, suu- ja leukasairaudet Syöpätaudit ja sädehoito Neurologia Lastenneurologia Keuhkosairaudet Hoitokeskus , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0

9 Avohoitokäynnit Keskussairaala yhteensä 2013 Laskennall. M-% Budjetti M % ennuste / / ,5 % ,8 % Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Silmätaudit Korva, nenä ja kurkkutaudit Hammas-, suu- ja leukasairaude Iho- ja sukupuolitaudit Syöpätaudit ja sädehoito Neurologia Lastenneurologia Keuhkosairaudet Fysiatria Päivystys (Kevyt linja ) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Päivystysosasto ,7 Infektiosairaudet , ,0 Leiko , ,1 Hoitokeskus , ,7 Hengityshalvaushoito (hoitopäivä) Neurologia Lastentaudit

10 Talousarvio 2015 Keskussairaalan käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 ENNUSTE 2014 Rullaava budjetti enn14-ta15 (1-3kk) Vahvistetaan TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , Maksutuotot , , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , , TOIMINTATUOTOT YHT , , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , , Palkat , , Henkilöstösivukulut , , Palvelujen ostot , , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Muut toimintakulut , , TOIMINTAKULUT YHT , , SISÄISET KUSTANNUSLAJIT , , TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 0,0 POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA , , TILIKAUDEN TULOS HENKILÖSTÖ 767,5 673,0-12,3 (lkm, työaikaprosentilla huom) ( ) Sairaalanjohtajaa sitova taso

11 Käyttösuunnitelma 2015 PSYKIATRIA AIKUISPSYKIATRIA Aikuispsykiatrian vastuuyksikkö käsittää 80-paikkaisen sairaalayksikön Pohjois-Kymen sairaalan välittömässä läheisyydessä (Kymenlaakson psykiatrinen sairaala, KYPS) ja keskussairaalan somaattisia erikoisaloja palvelevan yleissairaalapsykiatrian poliklinikan. KYPS:n viisi psykiatrista osastoa tuottavat alueen väestön tarvitsemat psykiatriset osastohoitopalvelut. Akuuttipsykiatriset osastot jakautuvat kahteen psykoosiosastoon (osastot 1 ja 2), mielialaosastoon (osasto 4) ja geropsykiatriseen osastoon (osasto 7). Osasto 6 tuottaa kuntouttavaa hoitoa mukaan lukien myös ns. kriminaalipäätöksellä valtion mielisairaaloista jatkohoitoon tulevat potilaat. Osastot kehittävät pienimuotoisesti kotisairaalatoimintaa, jonka tarkoituksena on lyhentää osastohoitoja viemällä kotiuttamisvaiheessa osaston henkilökunnan toimesta lyhytaikaisesti tiiviitä palveluja potilaan kotiin. Hoito suunnitellaan yhteistyössä avohoidon kanssa. Magneettistimulaatiohoidon käyttöön ottoa esitetään, kohderyhmänä tulisivat olemaan ensisijaisesti masennuspotilaat. Kriittisenä tekijänä sairaalan toiminnan jatkumiseksi on osaavan lääkärihenkilökunnan rekrytoinnin onnistuminen. Sairaalan lääkärihenkilökunta on ollut suurelta osin vaihtuvaa ja osa-aikaista, mikä aiheuttaa suuria haasteita hoidon jatkuvuuden turvaamiselle. Vuoden 2014 lopulla erityisesti erikoislääkäreiden rekrytointivaje on suuri. Aikuispsykiatrialla on erikoislääkärikoulutussopimus Helsingin yliopiston kanssa. Toiminnallisen kuntoutuksen yksikkö palvelee kaikkia psykiatrian vastuuyksiköitä. Yksikön kokoa on syksyllä 2014 yt-neuvottelujen yhteydessä suunniteltu pienennettäväksi. Sen tarjoamien palvelujen valikoimaa ja kohdentamista on tarkasteltava alkuvuodesta 2015 uudelleen. Vuonna 2015 tulee käyttöön aikuis- ja nuorisopsykiatrian alaa koskien Mielenterveystalo nettiportaali, josta asukkaat saavat tietoa mielenterveys- ja päihdehäiriöistä, niiden oireista ja hoitopaikoista NUORISOPSYKIATRIA Nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö antaa nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoitotasoista tutkimusta ja hoitoa Kymenlaakson ja alueella asuville nuorille perhe- ja verkostokeskeisesti. Avohoito toteutuu nuorisopsykiatrian poliklinikoilla Kotkassa ja Kouvolassa ja osastohoito 10-paikkaisella akuuttiosastolla (osasto 8) Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa Kuusankoskella. Nuorisopsykiatrista osastohoitoa myydään edelleen sopimuksen mukaisesti Eksotelle, mikäli osaston pienenevät resurssit sen mahdollistavat. Avohoidon kehittämishanke Ension tavoitteen on kehittää liikkuvaa polikliinistä työtä työparityöskentelynä yhdessä perustason kanssa ja tehostettua kotona tehtävää avohoitoa. Luodaan alueellinen nuorten syömishäiriöiden ja neuropsykiatristen häiriöiden hoitomalli yhdessä perusterveydenhuollon ja somaattisten erikoisalojen kanssa. Nuorisopsykiatrisen osaston paikkaluku laskee 2 paikalla verrattuna vuoteen 2014 ja henkilökuntaresurssit pienenevät samassa suhteessa. Talousarvio siltä osin supistuu. Erikoislääkäreitä ei ole saatu rekrytoiduksi riittävästi, mihin pyritään jatkossa panostamaan. Lääkäreiden rekrytointia ja koulutusta edistetään myös tekemällä erikoistumiskoulutussopimus Helsingin yliopiston kanssa. LASTENPSYKIATRIA Lastenpsykiatrinen hoito koko Kymenlaakson alueella järjestetään Kouvolan ja Kotkan poliklinikoilla ja lastenpsykiatrian 6-paikkaisella viikko-osastolla (osasto 10) ja sen yhteydessä toimivassa kotisairaalassa. Lastenpsykiatrialle ei ole tulossa merkittäviä toiminnallisia tai henkilöstömuutoksia. Osastolla on siirrytty 4-päiväiseen viikkoon, jossa perjantaipäivisin tehdään tiivistä yhteistyötä lapsen kodin, koulun, päiväkodin ja muiden hoitavien tahojen kanssa. Kotisairaalassa hoidetaan yhtä aikaa lasta ja näin ollen hoito on painottumassa yhä enemmän avohoidon suuntaan. Pienten lasten psykiatrisen hoidon osaamisen kehittäminen on alkanut v ja jatkuu edelleen. Neuropsykiatrista, mieliala- ja tunne-elämän ongelmien kuin käyttäytymisen ja traumakokemusten osaamista kehitetään työryhmissä. Yliopistollisen sairaalan tarvittava tuki HYKS:n kautta.

12 Palvelujen tuotantosuunnitelma 2015 Avohoitokäynnit 2013 Laskennallinen ennuste 2014 M-% 2013/2014 Budjetti 2015 M-% 2014/2015 Yhteensä , ,4 Psykiatria , ,4 Nuorisopsykiatria , ,3 Lastenpsykiatria , ,9 Hoitopäivät 2013 Laskennallinen ennuste 2014 M-% 2013/2014 Budjetti 2015 M-% 2014/2015 Yhteensä , ,4 70 Psykiatria , ,9 74 Nuorisopsykiatria , ,4 75 Lastenpsykiatria , ,0 Talousarvio 2015 Psykiatrian käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 ENNUSTE 2014 Rullaava budjetti enn14-ta15 (1-3kk) VAHVISTETAAN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , Maksutuotot , , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,7 0 0 TOIMINTATUOTOT YHT , , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , , Palkat , , Henkilöstösivukulut , , Palvelujen ostot , , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Muut toimintakulut , , TOIMINTAKULUT YHT , , SISÄISET KUSTANNUSLAJIT , , TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT POISTOT KÄYTTÖOM. JA MUISTA TILIKAUDEN TULOS HENKILÖSTÖ (lkm, työaikaprosentilla huom) 252,9 241,2-4,6 ( ) Sairaalanjohtajaa sitova taso

13 Käyttösuunnitelma 2015 SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalvelujen vastuualue tuottaa erityispalveluita vuosittain noin 800 eri henkilölle, joista avohuollon asumispalveluita tuotetaan 180 ja laitoshoitoa 50 eri henkilölle. Osallisuutta tukevat työ- ja päivätoiminnan sekä työllisyyttä edistävien palvelujen piirissä on noin 200 eri henkilöä. Lisäksi palvelun käyttäjiä on tulkkaus, poliklinikka ja peruskoulun osalta. ASUMISPALVELUT Palvelutuotannon kehittäminen on suuntautunut avohuollon palvelurakenteisiin. Asumispalvelujen osalta Vuodelle 2015 palvelutuotannon rakennetta muutettiin toiminnan- ja talouden osalta siten, että eri palveluyksiköitä yhdistettiin hallinnollisesti suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämän muutoksen tavoitteena on tehostaa henkilöstön käytettävyyttä ja tiivistää asumispalvelujen hallinnollista työtä. Tällä varmistetaan henkilöstökulujen kohtuullinen käyttö. Lisäksi mittavat henkilöstövähennykset edellyttävät toiminnan uudelleen organisointia yksiköissä, koska avohuoltoon siirryttäessä palvelujen käyttäjien tarvitsema hoidettavuus säilyy ennallaan. Tavoitteena on, että avohuollon asupaikkojen määrän säilyy ennallaan. LAITOSHOITO Laitoshoidon palveluita tuotetaan erityistä hoitoa tai tutkimusta tarvitseville henkilöille. Toiminnallinen palvelurakenne on tiivistetty kahteen eri laitoshoidon asumispalvelujen yksikköön, jossa tarjotaan moniammatillista osaamista palvelujen käyttäjien tueksi. Tavoitteena on, että laitoshoidon paikkojen määrä säilyy ennallaan, koska alueellinen palvelurakennemuutos on toteutunut odotettua nopeammin eikä vaativaa hoito- ja huolenpitoa tarvitseville ole tarjolla avohuollon hoitoyksiköitä. ERITYISHUOLLON POLIKLINIKKA Erityishuollon poliklinikan palvelurakennetta on tiivistetty siten, että sosiaali- ja psykologityötä on vähennetty laitoshoidon purkamisen myötä. Tavoitteena on, että kehitysvammaisia asiakkaita ohjataan enenevissä määrin perusterveydenhuollon palvelurakenteisiin. Poliklinikan toiminnan tehostamisen tavoitteena on saavutettavuuden parantaminen ja liikkuvuuden kehittäminen. TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA SEKÄ TYÖLLISYYTTÄ TUKEVAT PALVELUT Toiminnallisista ja rakenteellisista uudistuksista johtuen palveluita tuotetaan enenevästi avohuollon palvelunkäyttäjille ja laitoshoidon osuus on vähentynyt. Toimintaa on laajennettu kuntakeskuksiin palvelurakennesuunnitelman mukaisesti työllisyyttä tukevien palvelujen osalta. Tavoitteena on valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti edelleen kehittää työllisyyttä tukevia toimintamalleja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. CAREA-KOULU Carea-koulussa järjestetään vaikeasti kehitysvammaisten opetusta ja tarvittaessa myös lisäopetusta neljässä eri ryhmässä. Lisäksi oppilaille järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä tarvittaessa myös muu tuki asumisyksiköistä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain, joita ovat: motoristiedolliset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot sekä päivittäiset taidot. Opetusta toteutetaan yksilö- tai ryhmäopetuksena. PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Vuodelle 2015 on asetettu tavoitteeksi rakentaa sosiaalipalvelujen vastuualueen prosessikuvaukset IMS-järjestelmää hyödyntäen ja tämän avulla kehittää entisestään asiakkaiden palveluohjausta sekä vastuualueen kokonaistoimintaa. Alueen kuntien kanssa on tavoitteena vuodelle 2015 päivittää erityishuollon palveluiden järjestämissuunnitelma, huomioiden toimintaan kohdentuvat muutokset SOTE-uudistuksen myötä. Toiminnan- ja talouden tehostetulla seurannalla ja toimialueen tavoitteiden avulla pyritään entistä kokonaistaloudellisempaan toimintaan hyödyntäen eri asiantuntijoita, tilanteen niin vaadittaessa. Toiminnan- ja talouden riskinä ovat kuntien palveluiden kilpailuttamiskäytännöt, jotka voivat muuttaa täysin palvelutuotannon rakenteet sekä vaikeuttaa palveluiden kokonaistaloudellisen tuottamisen alueen erityispalveluita tarvitseville kehitysvammaisille.

14 Palvelujen tuotantosuunnitelma 2015 Käyttöpäivä / Käyttökerta 2013 Laskennallinen ennuste 2014 M-% 2013/2014 Budjetti 2015 M-% 2014/2015 Yhteensä , ,4 Carea-koulu , ,9 Poliklinikka , ,0 Asumispalvelut , ,2 Laitoshoito , ,4 Päivätoiminta , ,0 Talousarvio 2015 Käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 Rullaava (1-3kk) ENNUSTE 2014 budjetti enn14-ta15 VAHVISTETAAN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , Maksutuotot , , Tuet ja avustukset , ,0 0 Muut toimintatuotot , , TOIMINTATUOTOT YHT , , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , , Palkat , , Henkilöstösivukulut , , Palvelujen ostot , , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Muut toimintakulut , , TOIMINTAKULUT YHT , , SISÄISET KUSTANNUSLAJIT , , TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT POISTOT KÄYTTÖOM. JA MUISTA , , PITKÄVAIK MENOISTA TILIKAUDEN TULOS HENKILÖSTÖ (lkm, työaikaprosentilla huom) 428,1 382,6-10,6 ( ) Vastuualueenjohtajaa sitova taso

15 Käyttösuunnitelma 2015 OSTETUT HOITOPALVELUT Carea ostaa hoitopalveluja potilaan sairauden ja hoidon tarpeen perusteella. Vaativimmat hoidot ostetaan pääsääntöisesti omasta yliopistosairaalasta eli HYKS:ta. Työnjakoa määrittelee lakisääteinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Vuonna 2015 ei ole odotettavissa toiminnassa sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka johtaisivat ostettujen hoitopalvelujen lisääntymiseen HUS:sta tai muualtakaan. Ostot sairaala Ortonista oletettavasti vähenevät edelleen, ostoissa HUS:ssa päädyttäneen samalla tasolle kuin v Talousarvio 2015 Käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 Rullaava (1-3kk) ENNUSTE 2014 budjetti enn14-ta15 VAHVISTETAAN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHT , , TOIMINTAKULUT Palkat Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot , HUS yhteensä , , Sairaala Orton , , Muut palveluntuottajat , , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHT , , SISÄISET KUSTANNUSLAJIT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT POISTOT KÄYTTÖOM. JA MUISTA 0 PITKÄVAIK MENOISTA TILIKAUDEN TULOS Vastuualueen johtajaa sitova taso

16 Käyttösuunnitelma 2015 KONSERNIN JOHTO JA YHTEISET PALVELUT 720 Konsernin johto 752 Sairaalalogistiikka 759 Toimistopalvelut Tukipalvelut kehittää edelleen toimintaansa niin, että ydintoimintojen tuottavuuden parantamiseen tarvittavat toiminnalliset ja rakenteelliset ratkaisut turvataan. Kuntayhtymä on käynnistänyt ICTarkkitehtuurin perusratkaisujen uudistamisen. Ensimmäiset osiot valmistuvat 2015 ja kokonaisuudessaan ratkaisu on käytössä Osana kuntayhtymän kustannussäästöjä on juoksevia ICTkustannuksia alennettu vuodelle 2015 n euroa kohdistuen mm. potilastietojärjestelmään, perustietotekniikkaan ja poistuvaan raportointijärjestelmään. Toimistopalvelujen kehittämistoimenpiteet seuraavat tiivisti ydintoiminnoissa tapahtuvat prosessimuutoksia, ja tarpeellisia toimenpiteitä tehtäväkokonaisuuksiin ja resursseihin toteutetaan vuoden 2015 aikana. Henkilöstömäärää on supistettu ja henkilöitä on siirretty kiertäviksi sihteereiksi palvelemaan useita yksiköitä. Samoin arkiston henkilöstömäärää on vähennetty, ja edelleen vuoden 2015 aikana tehtäviä tarkastellaan ja järkeistetään. Uutena toimintana keskussairaalassa aloittaa keskitetty asiakaspalvelupiste. Logistiikkapalveluissa vähennetään v työpanoksia kolme henkilötyövuotta, ja toimintaa järjestetään siten, että ydintoiminnon kriittiset palvelut toimivat saumattomasti. Vuoden 2015 aikana valmistellaan täydelliseen varastointiyhteistyöhön siirtymistä HUS-Logistiikan kanssa v alusta, ja käynnistetään hoitologistikko-hanke yhteistyössä keskussairaalan kliinisen toiminnan kanssa. TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 Rullaava (1-3kk) ENNUSTE 2014 budjetti enn14-ta15 VAHVISTETAAN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , , Maksutuotot , , Tuet ja avustukset , , Muut toimintatuotot , , TOIMINTATUOTOT YHT , , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , , Palkat , , Henkilöstösivukulut , , Palvelujen ostot , , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , Avustukset ,0 0 Muut toimintakulut , , TOIMINTAKULUT YHT , , SISÄISET KUSTANNUSLAJIT , , TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT POISTOT KÄYTTÖOM. JA MUISTA PITKÄVAIK MENOISTA , , TILIKAUDEN TULOS HENKILÖSTÖ (lkm, työaikaprosentilla huom) 205,5 187,3-8,9 ( ) Vastuualueenjohtajaa sitova taso

17 Hallitus KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ T u l o s l a s k e l m a o s a TALOUSARVIO 2015 Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia Muutos-% Muutos-% Tilinpäätös TALOUSARVIO TA2014 TALOUSARVIO TA TA TS TS Totenn-% 2015 TA2015 ENN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,7-2,6 Myyntitulot jäsenkunnilta , ,2-2,7 Maksut , ,0 7,8 Tuet ja avustukset , ,3 2,5 Muut toimintatuotot , ,0-0,6 TOIMINTATUOTOT YHT , ,3-2, ,0 0,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,6-3,6 Palkat , ,6-3,6 Työnantajan henkilöstösivukulut , ,6-3,6 Palvelujen ostot , ,2-3,0 Aineet ja tarvikkeet , ,8-2,9 Avustukset Muut toimintakulut , ,2-18,2 TOIMINTAKULUT YHT , ,2-3, ,0-1,0 TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHT , , VUOSIKATE POISTOT KÄYTTÖOM. JA , , M PITKÄVAIK MENOISTA SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Tilikauden tulos Poistoeron vähennys TILIKAUDEN YLI/-ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintakate % 2,1-0,4 1,6 2,6 3,6 Vuosikate / Investoinnit % -25,3-28,3 80,0 132,2 184,8 Kertynyt yli/-alijäämä M -33,4-39,5-41,1-40,2-37,6 Kertynyt yli/-alijäämä M (ml. liikelaitokset) -24,9-31,0-32,6-31,7-29,1

18 Hallitus KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 INVESTOINTIOSA Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia TP 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tulot Menot Nettomeno MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot Nettomeno Keskeneräiset hankkeet Tulot 0 Menot Nettomeno RAKENNUKSET Tulot Menot Nettomeno KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITT Tulot Menot Nettomeno KONEET JA KALUSTO Tulot Menot Nettomeno OSAKKEET JA OSUUDET Tulot Menot Nettomeno INVESTOINNIT YHT Tulot Menot Nettomeno

19 Hallitus KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2014 RAHOITUSLASKELMAOSA Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Toiminta ja investoinnit netto +/ Rahoitustoiminta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 5,1-1,0 3,8 5,5 8,3 Kassan riittävyys (pv) 9,7 0,4 5,7 2,8 3,7

20 PALVELUJEN TUOTTEISTUKSEN JA HINNOITTELUN PERIAATTEET alkaen Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palvelujen mukaan. Palvelujen hinnoitteluperusteet päättää yhtymäkokous ja hinnat määrää hallitus. Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan samoja laskutusperiaatteita kuin jäsenkuntien laskutuksessa, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu. 1. TUOTTEISTUKSEN PERIAATTEET Kuntien palvelumaksut määräytyvät hinnoiteltujen tuotteiden perusteella. Tuotteistusta käytetään apuna kuntien suunnittelussa sekä kuntayhtymän yksiköiden tuotannon suunnittelussa ja seurannassa. Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita kuntayhtymän kaikissa yksiköissä erikseen mainituin poikkeuksin Vuodeosastohoidon tuotteistus Somaattisten erikoisalojen vuodeosastohoito ja päiväkirurgia sekä siihen verrattavissa oleva muu lyhythoitotoiminta tuotteistetaan hoitojaksoperusteisesti NordDRG-ryhmityksellä. Psykiatrian erikoisalojen vuodeosastohoito tuotteistetaan hoitopäivinä Avohoidon tuotteistus Avohoidon tuotteistus perustuu hintaryhmiin, joita on erikoisalasta riippuen Lisäksi somaattisessa erikoissairaanhoidossa on tuotepaketteja, jotka perustuvat tutkimukseen tai toimenpiteeseen käytettyyn työaikaan, materiaaleihin, laite- ja yleiskustannuksiin.

21 1.2. Sosiaalipalvelujen tuotteistus Sosiaalipalvelujen tuotteistus perustuu laitoshoidossa ja asumispalveluissa asukkaiden toimintakyvyn pisteytyksen perusteella laadittuihin tuotteisiin. Polikliiniset tuotteet perustuvat hintaryhmiin. 2. TUOTEHINNOITTELUN PERIAATTEET Hinnoittelu tapahtuu omakustannusperiaatteella. Omakustannusarvot määritellään yhteisesti sovituin kustannuslaskennan säännöin. Samoja hinnoitteluperiaatteita noudatetaan sekä jäsenkuntien että ulkokuntien kohdalla. Hinnoittelun tulee osaltaan tukea kuntayhtymässä annettavan erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kustannusten oikeudenmukaista jakautumista kuntien kesken. Kuntayhtymä tuottaa laskutettavia palveluja seuraavilla erikoisaloilla ja toiminnallisissa yksiköissä: Kymenlaakson keskussairaala: Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Lastenneurologia Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Hammas- ja suusairaudet Ihotaudit Syöpätaudit Keuhkosairaudet Neurologia Kuntoutuspalvelut Päivystys Päiväkirurgian yksikkö Hoitokeskus Leiko-yksikkö Psykiatria Akuuttipsykiatria Pitkäaikaispsykiatria Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Yleissairaalapsykiatria

22 Sosiaalipalvelut Erityishuollon poliklinikkapalvelut Asumispalvelut Lyhtyaikaishoidon palvelut Toiminta- ja tulkkauspalvelut Carea-koulu Sairaalapalvelut Erikoissairaanhoidon apuvälineet Sädehoitoyksikkö 2.1. Vuodeosastohoidon hinnoittelu Erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminta hinnoitellaan pääsääntöisesti sairaala- ja erikoisalakohtaisesti. Kiinteä NordDRG-ryhmäkohtainen hinta lasketaan muutamin poikkeuksin niille NordDRG-ryhmille, joita suunnitellaan tuotettavan kuntayhtymässä yli 24 hoitojaksoa vuodessa, ja joiden keskimääräinen kustannus ei poikkea merkittävästi kyseisen hinnoittelevan yksikön hoitojakson keskihinnasta. Lukumäärältään pienemmille NordDRG-ryhmille lasketaan erikoisaloittain kiinteät hinnat NordDRG-ryhmien keskikustannusten avulla kolmelle hintakategorialle seuraavasti: kalliit NordDRG-hoitojaksot, keskihintaiset NordDRG-hoitojaksot ja huokeat NordDRG-hoitojaksot. Psykiatrian vuodeosastohoitopäivien hinnat lasketaan omakustannusperiaatteella Avohoidon hinnoittelu Erikoissairaanhoidon avohoidon hinnoittelu on sairaala- ja tuotantoyksikkökohtainen Sosiaalipalvelujen hinnoittelu Sosiaalipalvelujen hinnoittelu on vastuualue- ja toimintokohtainen Tutkimukset ja toimenpiteet Erillisillä sopimuksilla myytävien tutkimusten ja toimenpiteiden hinnoittelussa noudatetaan kustannusvastaavuuden periaatteita.

23 3. LASKUTUSPERUSTEET 3.1. Jäsenkuntalaskutus Erikoissairaanhoidon tuotelaskutus Kuntayhtymä luopuu vuoden 2015 alusta lukien ennakoiden perimisestä, ja siirtyy tuoteperusteiseen laskutukseen. Jäsenkuntia laskutetaan kaksi kertaa kuukaudessa palvelujen käytön ja palveluhinnaston mukaisilla tuotehinnoilla. Jäsenmaksu erityisvelvoitteista Kuntayhtymän erityisvelvoitteiksi katsottavat palvelut laskutetaan jäsenkunnilta asukaslukuun perustuvalla jäsenmaksulla. Jäsenmaksu sisältää potilasvakuutuksen, myrkytystietokeskuksen, tartuntatautien vastustamisen, terveyden edistämisen kustannukset. Erityisvelvoitteiden jäsenmaksu vuonna 2015 on 14,08 euroa/asukas. Jäsenmaksu laskutetaan kerran kuukaudessa. Ensihoidon jäsenmaksu Jäsenmaksulla katetaan terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaiset hätäkeskuksen välittämät ensihoitopalvelut sekä hoitolaitossairaankuljetuspalvelut. Asukaskohtainen maksu vuodelle 2015 on ennakkosumma, joka tasataan tilinpäätöksessä todellisiin kuluihin perustuvaksi, kun KELA ja muut palvelutoimintaan saatavat korvaukset ovat tiedossa. Jäsenmaksu vuonna 2015 on 35,01 euroa/asukas. Ensihoidon jäsenmaksu laskutetaan kerran kuukaudessa. Erityisvelvoitteiden ja ensihoidon jäsenmaksut määräytyvät jäsenkunnittain TA 2015 seuraavasti: BUDJETTI 2014 BUDJETTI 2015 Jäsenkunta Asukasluku Jäsenmaksu Ensihoito Asukasluku Jäsenmaksu Ensihoito 14,00 e/as 34,25 e/as ,08 e/as 35,01 e/as Muutos jäsenmaksut yht HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI YHTEENSÄ Kalliiden potilaiden

24 Tasausjärjestelmän kautta tasataan hoitolaskutukseltaan yli euroa maksavat potilaskohtaiset hoidot aikuispsykiatria mukaan lukien sekä ulkomaalaisten hoidon kustannukset niiltä osin kuin korvausta ei ole mahdollista saada muualta. Sosiaalipalvelujen asiakkaat eivät sisälly kalliin hoidon tasausmenettelyyn. Hoitokustannukset tasataan asukaslukumäärään perustuen jäsenkuntien kesken tilinpäätöksen yhteydessä. Tasauslaskelmat esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Sosiaalipalvelujen laskutus Sosiaalipalvelujen laskutus perustuu palvelujen tuotteistukseen ja laskutetaan jäsenkunnalta käyttöön perustuvana. Yleislääketieteen potilaiden laskutus Yleislääketieteen potilas on henkilö, joka erikoissairaanhoidon yksikössä saamansa hoidon jälkeen ei selviydy vielä kotihoidossa vaan tarvitsee perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa eikä siirto perusterveydenhuoltoon ole järjestynyt sovitussa ajassa. Erikoissairaanhoidon hoitopaikalla jatkohoidossa olevista yleislääketieteen potilaista laskutetaan jäsenkuntaa hoitopäiväperusteisesti niin, että hoitopäivät 1-7 laskutetaan hoitopäivän todellisiin kustannuksiin perustuvina, ja jota sen jälkeen korotetaan 50%. Yleislääketieteen potilaaksi kirjaaminen edellyttää hoitavan lääkärin päätöstä asiasta, ja kirjaaminen YLE-potilaaksi potilasjärjestelmään tehdään heti kun lääkäri on tehnyt asiasta päätöksen (aikaisemmin 2pv kuluttua ilmoituksesta kuntaan). Hoitavan yksikön tulee edelleen olla asiasta yhteydessä potilaan kotikuntaan jatkohoidon järjestämiseksi Muut maksajat Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan tuotepohjaista laskutusperiaatetta, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu Laskutusperusteet somaattinen vuodeosastohoito Tuotteistus- ja laskutusperusteena somaattisessa vuodeosastohoidossa ovat NordDRG-hoitojaksot. NordDRG-hoitojakso syntyy, kun potilaan hoitojakso päättyy ja potilas uloskirjoitetaan erikoisalalta. Kiinteä NordDRGryhmäkohtainen hinta lasketaan muutamin poikkeuksin niille NordDRGryhmille, joita suunnitellaan tuotettavan kuntayhtymässä yli 24 hoitojaksoa vuodessa, ja joiden keskimääräinen kustannus ei poikkea merkittävästi ky-

25 seisen hinnoittelevan yksikön hoitojakson keskihinnasta. Lukumäärältään pienemmille NordDRG-ryhmille lasketaan erikoisaloittain kiinteät hinnat NordDRG-ryhmien keskikustannusten avulla kolmelle hintakategorialle seuraavasti: kalliit NordDRG-hoitojaksot, keskihintaiset NordDRG-hoitojaksot ja huokeat NordDRG-hoitojaksot. Kiinteästä NordDRG-hoitojaksolaskutuksesta muodostavat poikkeuksen seuraavat kaksi laskutusryhmää: A. Mikäli erikoissairaanhoitoa vaativan potilaan hoitojakso pitkittyy katkaistaan hoitojakso 20 hoitopäivän kohdalla. Tämän katkaisupisteen jälkeen erikoissairaanhoitoa vaativan potilaan hoito laskutetaan hoitopäiväperusteisesti erikoisalan keskihinnalla. B. Hengityshalvauspotilaiden hoidosta laskutetaan hoitopäiväperusteisesti todellisia kustannuksia vastaavasti. Avohoidon laskutusperusteena ovat tuotteistetut hintaryhmiin perustuvat avohoitokäynnit sekä tutkimus- ja toimenpidepaketit Psykiatrian erikoisalat 3.5. Apuvälineet 3.6. Sosiaalipalvelut Psykiatrian vuodeosastohoidon laskutusperusteena ovat erikoisalakohtaiset hintaryhmiin perustuvat vuodeosastohoitopäivät. Psykiatriassa voi olla hoidollisista ja potilaasta johtuvista syistä poissaolopäiviä ja lomia, joista pääsääntöisesti ei laskuteta kuntaa (tarkempi määrittely sairaanhoitopiirin suoritekäsikirjassa). Avohoidon laskutusperusteena ovat tuotteistetut hintaryhmiin perustuvat avohoitokäynnit. Apuvälineiden laskutusperusteena ovat käyttöpäiviin perustuvat hintaryhmäkohtaiset päivävuokrat. Sosiaalipalvelujen laskutus perustuu käyttöpäiviin, polikliinisiin hintaryhmiin ja toimintapalvelujen käyttökertoihin. Käyttöpäiviin perustuva laskutus pohjautuu asiakkaan toimintakyvyn pohjalta laadittuun pisteytykseen. Käyttöpäivähintoja muodostetaan palvelusasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen, laitoshoitoon ja erittäin vaativaan laitoshoitoon. Polikliiniset palvelut perustuvat hintaryhmiin ja toimintapalvelut päivä- ja puolipäivähinnoitteluun Muiden palveluntuottajien tuottamat palvelut Kuntayhtymän ulkopuolelta ostopalveluna hankittavat sairaanhoitopalvelut laskutetaan kunnalta palvelun tuottajan veloittamalla hinnalla laskun mukaan.

26 Ostopalveluina hankittavia palveluja ovat mm. hoitopaketit, hoitojaksot, hoitopäivät, avohoitokäynnit, lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ja apuvälineet. Muualla hoidettujen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidosta aiheutuneet kustannukset laskutetaan kunnalta potilaskohtaisesti palveluntuottajan veloittamalla hinnalla laskun mukaan Suoritekohtainen laskutus Kuntayhtymän yksiköt voivat myydä terveyskeskuksille tai muille asiakkaille pelkästään tutkimuksia ja toimenpiteitä silloin, kun potilas on vuodeosasto- tai avohoidossa muussa laitoksessa. Tällaisia palveluja ovat mm. laboratoriotutkimukset, radiologian tutkimukset sekä tukiyksiköiden tuottamat palvelut.