Tiina Rajala, khall edustaja Ahti Tahkola, khall pj Anu Leivo, kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Riitta Remes, vastuuhenkilö Krista Kustula, sihteeri

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Rajala, khall edustaja Ahti Tahkola, khall pj Anu Leivo, kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Riitta Remes, vastuuhenkilö Krista Kustula, sihteeri"

Maija-Liisa Lehtinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 7/2010 RESURSSIVALIOKUNTA Aika klo Paikka Kunnantalo, kokoushuone 3 Osallistujat Ilpo Hettula, pj Tuula Hynynen Helena Kaikkonen Jorma Kananen Kimmo Kylmäluoma, vpj Kyösti Nuutinen Tuula Rauma Tuure Karkulahti, tarkastuslautakunnan edustaja Pekka Salmela, hallituksen puheenjohtaja Kiinteistö Oy Kempeleenkartano; poistuu Ulla Korvela, toimitusjohtaja Kiinteistö Oy Kempeleenkartano; poistuu Risto Sarkkinen, ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi; poistuu Poissa Tiina Rajala, khall edustaja Ahti Tahkola, khall pj Anu Leivo, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riitta Remes, vastuuhenkilö Krista Kustula, sihteeri Käsitellyt asiat: 1. Kiinteistö Oy Kempeleenkartanon taloudellinen tilanne, Pekka Salmela ja Ulla Korvela Kiinteistö Oy Kempeleenkartanolla on 29 vuokratalokohdetta, joissa on 499 asuntoa. Yhtiön tulot muodostuvat vuokratuloista. Tällä hetkellä yhtiöllä on pula vuokralaisista. Asunnoista on 45 tyhjillään. Syinä tämänhetkiseen tilanteeseen on asuntojen alhainen laatutaso sekä yksityisten tarjoamat tasokkaammat vuokra asunnot. Resurssivaliokunta keskusteli siitä, miten Kempeleen kartanon asuntojen laatutasoa voidaan parantaa ja saada niistä nykyistä kilpailukykyisempiä.

edustaja Pekka Salmela, hallituksen puheenjohtaja Kiinteistö Oy Kempeleenkartano; poistuu 17.30 Ulla Korvela, toimitusjohtaja Kiinteistö Oy Kempeleenkartano; poistuu 18.

2 Resurssivaliokunnan mielestä: Kiinteistö Oy Kempeleenkartanossa tulee paneutua yhtiön hallinnon ja talouden läpikäymiseen sekä kiinteistöjen käyttöasteen nostamiseen. Yhtiössä tulisi - suorittaa kiinteistöihin kuntotutkimukset - arvioida kiireisimmät peruskorjauksen tarpeessa olevat kiinteistöt - määritellä korjaustarve ja korjausajankohta - laatia eri toimenpiteiden kustannusarvio Kunnan ja yhtiön välillä kannattaisi miettiä mahdollista yhteistyötä kuntotutkimuksen tekemisessä ja sen nojalla tehdä suunnitelma kiinteistöjen lyhyen ja pitkän aikavälin korjausohjelmaksi. Valiokunnan mielestä Tornikujan kiinteistöstä tulee välittömästi luopua. Lisäksi tulee selvittää vanhojen rivitalojen myyntiä. 2. Aloitteet, Risto Sarkkinen a. Valtuustoaloite / sisäilmaongelmat kunnan omistamissa kiinteistöissä / vihreiden valtuustoryhmä, kunnanhallitus pykälä 181 Kempeleen kunnan kiinteistöissä on viimeisten vuosien aikana suoritettu kuudessa kiinteistössä kattavat sisäilmatutkimukset. Kaikissa näissä kiinteistöissä on sen jälkeen ryhdytty tulosten vaatimiin jatkotoimenpiteisiin. Tutkittavia kiinteistöjä ovat olleet Honkanen, yläaste, Kirkonkylän koulu, Ylikylän vanha puoli ja kunnantalo. Vain kunnantalossa on havaittu raja arvot ylittäviä pitoisuuksia. Yleisesti käytössä olevan ja viranomaisten suositteleman menettelytavan mukaan sisäilmatutkimuksiin ryhdytään sen jälkeen, kun kiinteistöjen käyttäjiltä tulee viestiä sisäilmaoireiluista. Tämän jälkeen kohteessa suoritetaan työterveyshuollon ja aluetyöterveyslaitoksen toimesta sisäilmakysely. Mikäli kysely antaa aihetta jatkotoimenpiteisiin, suoritetaan kohteessa tarkemmat tutkimukset ja korjaavat toimenpiteet. b. Valtuustoaloite / pysyväisluonteisen suunnittelutyöryhmän perustaminen kiinteistöjen saneeraus- ja uudisrakentamistarpeiden kartoittamiseksi / SDP:n valtuustoryhmä, kunnanhallitus pykälä 184 Kiinteistöjen korjaustarve määräytyy teknisen tai / ja toiminnallisen vanhenemisen perusteella. 1. Toiminnalliset muutostarpeet esittää käyttäjä ja tarvittavat korjaustoimenpiteet suorittaa tilapalvelut. 2. Teknisen korjaustarpeen määrittäminen tapahtuu koko kiinteistökannassa seuraavasti: - arvioidaan kiireisimmät peruskorjauksen tarpeessa olevat kiinteistöt

toimenpiteiden kustannusarvio Kunnan ja yhtiön välillä kannattaisi miettiä mahdollista yhteistyötä kuntotutkimuksen tekemisessä ja sen nojalla tehdä suunnitelma kiinteistöjen lyhyen ja pitkän

3 - suoritetaan näihin kiinteistöihin kuntotutkimukset, jolloin saadaan tieto sen hetkisestä kiinteistön tilasta - määritellään korjaustarve ja korjausajankohta - laaditaan eri toimenpiteiden kustannusarvio Näiden tietojen perusteella saadaan ko. kiinteistön PTS suunnitelma. Suorittamalla koko kiinteistökantaan vastaavat toimenpiteet, saadaan selville kiinteistöjen lyhyen ja pitkän aikavälin korjausohjelma. Kiinteistöissä tehdään kuntotutkimukset, joiden perusteella laaditaan kiinteistökohtaiset tutkimusraportit. Tutkimusmateriaalia hyödyntämällä saadaan kiinteistökohtainen PTS suunnitelma. Näin jatketaan, kunnes kaikki kiinteistöt on tutkittu ja raportoitu. Kuntotutkimuksen laatiminen vaatii lisäresursseja. Huoltokirjajärjestelmällä mm. ylläpidetään laadittua korjausohjelmaa sekä kiinteistöjen historiatietoa. Toimintamallin mukaisesti valiokunnat ohjaavat valmistelua, joten resurssivaliokunnalle raportoidaan puolivuosittain työn tuloksista. c. Arviointikertomus 2009 Ympäristöpalveluissa avainasemassa ovat olleet maapolitiikka, kunnallistekniikka ja elinkeinotoimintaa edistävät hankkeet. Kasvavassa kunnassa nämä toiminnot ovat jatkuvan kehittämisen kohteena. Arviointivuoden kuluessa tarkastuslautakunnalle on noussut selkeästi esille kiinteistöjen kuntoarvioinnin ja korjaustöiden lisääntyvä tarve eikä tältä osin tavoitteita ole saavutettu. Korjaustöihin panostaminen ajoissa säästää monilta vaikeiltakin seuraamuksilta, kiinteistöjen rapautumisilta ja terveysongelmilta. Tarkastuslautakunta esittää, että kunnan kiinteistöjen kunnostustarve kartoitetaan ja tehdään usean vuoden kattava peruskorjausohjelma ja että tilapalveluiden henkilöresursseja vahvistetaan. Resurssivaliokunta on käsitellyt asioita muistiossaan 3 / 2010 ( ) Resurssivaliokunnan mielestä: Kunnassa tulee noudattaa työterveyslaitoksen hyväksymää toimintamallia siitä, miten sisäilmaongelmissa tulee menetellä. Kiinteistöjen PTS suunnitelmalle sekä sähköiselle huoltokirja järjestelmän käyttöönotolle tulee varata määräraha sekä talousarvioon 2011 että taloussuunnitelmavuosille 2012 ja Lisäksi ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin tulee antaa resurssivaliokunnalle seurantaraportti työn tuloksista puolivuosittain. 3. Investointihankkeiden prosessin kuvaus, Risto Sarkkinen Palvelutarpeet suunnittelukaudelle määräytyvät vuosittaisen toiminta- ja taloussuunnitteluprosessin tuloksena. Kansalaiskunta päättää palvelujen hankinnasta joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Uudisrakennushankkeiden prosessi koostuu kolmesta vaiheesta; tarveselvitys, hankesuunnittelu sekä rakennussuunnittelu. Tarveselvityksen tekemiseen on varattava aikaa 2 3 vuotta ennen rakentamiseen ryhtymistä. Tarveselvityksen valmistelusta vastaa kansalaiskunta. Toimintamallin mukaisesti palveluvaliokunta

Suorittamalla koko kiinteistökantaan vastaavat toimenpiteet, saadaan selville kiinteistöjen lyhyen ja pitkän aikavälin korjausohjelma.

4 ohjaa tarveselvityksen valmistelua. Lisäksi prosessissa tulee olla mukana hankkeiden käyttäjät, joilta saadaan käytännön tietoa hankkeen toteutuksen suhteen. 4. Talousarvioseurantaraportti Talousarviossa 2010 toimintamenojen kasvu on 2 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Seitsemän ensimmäisen kuukauden toimintakulut ovat 40,2 miljoonaa euroa. Ne ovat 2,1 miljoonaa euroa eli 5,4 % suuremmat kuin edellisenä vuonna tammi heinäkuussa. Talousarviossa henkilöstömenoihin on osoitettu 35,9 miljoonaa euroa, kasvu 1,1 miljoonaa euroa eli 3,1 %. Seitsemän ensimmäisen kuukauden henkilöstökulut ovat 20,4 miljoonaa euroa. Ne ovat 0,9 miljoonaa euroa eli 4,8 % suuremmat kuin edellisenä vuonna tammi heinäkuussa. Sijaisten palkkaamiseen varatut määrärahat ovat jo ylittyneet 0,2 miljoonaa euroa, kasvu on 0,3 miljoonaa euroa eli 41 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Palvelujen ostoon on varattu yhteensä 25,4 miljoonaa euroa, lisäys 0,4 miljoonaa euroa eli 1,6 % edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Tammi heinäkuussa palvelujen ostot ovat kasvaneet 0,9 miljoonaa euroa eli 6,8 %. Peruspalveluprosessilla on euron korotuspaineet. Maanmyyntituloihin on varattu talousarviossa 2010 rahaa 1,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätösennusteessa on maanmyyntitulojen arvioitu olevan 3 miljoonaa euroa, joka parantaa toimintakatetta. Kunnallisverokertymä on 0,7 miljoonaa euroa enemmän, kuin mitä talousarviossa on varattu. Yhteisöverot toteutuvat myös hieman suurempana ja valtionosuudet toteutuvat suunnitellusti. Investoinnit ovat ennusteessa 1,6 miljoonaa euroa. Kunnantalon remontin kustannusarvio tarkentuu syksyllä 2010, luku ei sisälly investointeihin. Kokonaislainamäärä tulee olemaan pienempi, kuin mitä talousarviossa 2010 on varattu, 1280 euroa / asukas. 5. Suunnittelukehikon päivitys Valiokunta valmisteli asiaa kunnanhallituksen seminaariin

Seitsemän ensimmäisen kuukauden toimintakulut ovat 40,2 miljoonaa euroa. Ne ovat 2,1 miljoonaa euroa eli 5,4 % suuremmat kuin edellisenä vuonna tammi heinäkuussa.

5 6. Syksyn kokousaikataulu Syksyn kokousaikatauluksi sovittiin seuraava: klo henkilöstöasiat klo investoinnit klo 16.30veroprosentit klo talousarvioesitys ILPO HETTULA puheenjohtaja Krista Kustula sihteeri

Samankaltaiset tiedostot

Jaana Urpilainen, vpj Tuula Rauma Martti Kaisto Jorma Kananen Saini Kela Maarit Lampela Tuure Karkulahti, poistui klo 18.

KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 18/2015 PALVELUVALIOKUNTA Aika To 24.9.2015 klo 16:30 18:51 Paikka Läsnä Kutsutut asiantuntijat Asemantie 1, kokoushuone Köykkyri Ilpo Hettula, pj Jaana Urpilainen, vpj Tuula Rauma