Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös

Transkriptio

1 Tilinpäätös Tilinpäätös Toimintakertomus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Organisaatiokaavio 7 Koulutuskuntayhtymän hallinto 7 Strategiset tavoitteet Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus 14 Koulutusalatoiminta 21 Taloutta kuvaavat tulokset 22 Henkilöstö 24 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 28 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 30 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 31 Tase ja sen tunnusluvut 32 Kuntayhtymän kokonaistuotot ja -menot 34 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOTEUTUMISVERTAILU KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 37 Tilapalvelut 41 OPPILAITOSTEN TOIMINTA JA TULOKSET Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 45 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 51 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 57 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 63 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 69 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 75 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 81 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 87 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 93 TOTEUTUMISVERTAILUT Tuloslaskelman toteutuminen 101 Investointien toteutuminen 102 Rahoitusosan toteutuminen 103 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 106 Rahoituslaskelma 107 Tase 108 Konsernituloslaskelma 110 Konsernirahoituslaskelma 111 Konsernitase 112 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

3 4. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 115 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Konsernin arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 116 Toimintatuotot 117 Poistosuunnitelma 118 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 119 Henkilöstökulut 120 TASEEN LIITETIEDOT Pysyvät vastaavat 122 Maa- ja vesialueet erittely 123 Osakkeet 123 Siirtosaamiset 124 Rahoitusarvopaperit 125 Oma pääoma 126 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 127 Investointivaraukset 128 Siirtovelat 129 Muut taloudelliset vastuut 130 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 131 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 131 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITTEET Henkilömäärätilasto Henkilöstötilinpäätös Vakinainen henkilökunta 136 Henkilöstötilinpäätös Määräaikainen henkilökunta 137 Henkilöstömäärän kehitys Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus Eläkkeelle jääneet 139 Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot 140 Työterveyshuollon kustannukset yksiköittäin MUUT LIITTEET Maakunnalliset koulutus- ja opintoalatiimit / vetäjät 143 Kuntayhtymän työsuojelutoimikunta Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta Opiskeluasioiden toimikunta Opiskelijatilastot 146 Kiinteistöluettelo Kuvat: Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Taitto: PKKY.n suunnittelu- ja viestintäpalvelut Tilinpäätös Toimintakertomus

4 1. TOIMINTAKERTOMUS Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

5 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle vuosi jää sen historiaan. Jo neljättä kertaa kuntayhtymä palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkinnolla. Tämä on merkittävä tunnustus kuntayhtymän omistajille, henkilöstölle ja sidosryhmille pitkäjänteisestä, laadukkaasta työstä ja yhteistyöstä ammatillisen osaamisen kehittämisessä Pohjois-Karjalassa. Vuonna kuntayhtymässä oli yhteensä noin opiskelijaa. Sitovista toiminnallisista tavoitteista päätoimisten opiskelijoiden määrä 5638 jäi hieman tavoitteestaan, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärällä 4842 tavoite saavutettiin ja läpäisyasteella noin 68 % jäätiin tavoitteesta. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli yhteensä Opiskelijoiden työllistyminen oli noin 58 % ja jatko-opintoihin sijoittuminen noin 12 %. Opiskelija- ja työantajapalaute olivat erinomaisia. Strategisia tavoitteita edistettiin valmentavalla pedagogiikalla ja työotteella. Henkilökohtaistaminen, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät sekä henkilöstön valmennuksellinen osaaminen ja organisaatiokulttuuri olivat kehittämisen painopisteinä. Kuntayhtymä oli myös vahvasti mukana oman osaamisen ja alueen työelämän osaamisen kehittämishankkeissa, joita oli käynnissä yhteensä 39. Myös vapaa sivistystyö osallistui aktiivisesti kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kuntayhtymä saavutti vuoden sitovan vuosikatetavoitteensa. Vuosikate oli noin 7,5 miljoonaa euroa ja tavoite ylittyi noin 2,7 miljoonalla eurolla. Merkittävimpinä syinä olivat kustannusten väheneminen sekä sijoitusten ennakoitua parempi tuotto. Kaikki kuntayhtymän oppilaitokset, tilapalvelu ja yhteiset palvelut pääsivät asetettuihin vuosikatetavoitteisiinsa. Kuntayhtymän nettoinvestoinnit olivat noin 5,2 miljoonaa euroa ja rahoitusosan nettotuotto noin 0,8 miljoonaa euroa. Näiden osalta myös tavoite saavutettiin. Valtio päätti leikata merkittävästi ammatillisen koulutuksen rahoitusta vuoden 2017 osalta, jonka kokonaisvaikutus kuntayhtymälle on lähes 9 miljoonaa euroa. Tämän johdosta kuntayhtymässä käytiin syksyllä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut, joissa päätettiin sopeuttamistoimenpiteistä. Osa toimenpiteistä kohdistui henkilöstöön ja osaltaan sopeuttamisessa hyödynnetään kuntayhtymän varallisuutta. Kaiken muutoksen keskellä henkilöstöilmapiiri oli hyvää tasoa. Kuntayhtymän strategian mukaisesti toimitilojen käyttöastetta tehostetaan ja ylläpitokustannuksia vähennetään. Tällä pyritään turvaamaan rahoitus oppimiseen ja opetukseen. Joensuun ja Outokummun osalta toteutettiin toimitilaselvitykset, joiden mukaan toimitilojen tarve voidaan jopa puolittaa. Toimitilojen käyttöasteiden kehittämistyö jatkuu edelleen. Vuosi oli myös ammatillisen koulutuksen reformiin valmistautumista. Lainsäädännön, rahoitus- ja ohjausjärjestelmän muuttuminen vuonna 2018 on ammatillisen koulutuksen lähihistorian suurin muutos ja se tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla kuntayhtymän toimintaan. Kuntayhtymässä päätettiin hakeutua opettajien vuosityöaikakokeiluun, jossa kaikki vuoden 1500 työtuntia 40 viikon aikana ovat samanarvoisia. Vuosityöajan uskotaan vastaavan nykyistä työ- ja virkaehtosopimusta paremmin reformin vaatimuksiin ja opettajan työn uudistustarpeisiin. Paikalliset neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja lopputuloksena odotetaan, että kokeilu voisi alkaa elokuussa Vuoden aikana tapahtui myös kuntayhtymän johtajan vaihdos. Pitkäaikainen kuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskanen siirtyi Siun Soten toimitusjohtajaksi keväällä, jonka jälkeen kuntayhtymän johtajan virkaa hoiti Pia Hiltunen. Allekirjoittanut aloitti virassaan marraskuun puolivälissä.

6 Viime vuosina kuntayhtymän tuloksellisuuspisteet ovat vähentyneet ja niiden myötä myös tuloksellisuusrahoitus. Keskeistä on uudistaa toimintamme vastaamaan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita. Jatkossa opiskelijat tuovat enää puolet rahoituksesta ja puolet tulee tutkintosuorituksista sekä työllistymisestä tai jatkoopinnoista korkeakouluihin. Kuntayhtymän tulevaisuuden haasteet ovat isot. Kun vuonna 2017 toteutetaan historiallisen suuret valtion leikkaukset, on samanaikaisesti tarve historiallisen suurimpaan kehittämistyöhön reformin toimeenpanossa. Kuntayhtymän johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistetaan tukemaan tulevaa toimintaa. Avainsana tulevaisuuden onnistumisessa on yhteistyö. Siihen meillä on erinomaiset edellytykset. Esitän kiitokseni kuluneesta vuodesta kuntayhtymän luottamushenkilöille, koko henkilöstölle sekä sidosryhmille vastuullisesta työstänne ja yhteistyöstänne osaamisen kehittämisessä pohjoiskarjalaisten hyväksi. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyössä kanssanne. Esa Karvinen kuntayhtymän johtaja Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

7 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohdon muodostavat valtuusto, hallitus, hallituksen henkilöstöjaosto, tarkastuslautakunta ja johtokunnat. Luottamushenkilöjohdolla on päätöksenteon ja kokonaisvastuun lisäksi valvonta- ja seurantatehtävä koko kuntayhtymän ja sen yksiköiden toiminnan tuloksellisuudesta. Luottamushenkilöjohto tekee strategiset valinnat toiminnan kehittämisessä ja toimii yhdyssiteenä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Kuntayhtymän valtuustoon kuuluu perussopimuksen mukaan 54 jäsentä. Valtuuston jäsenten poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen Keskusta 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 15, Kansallinen Kokoomus 7, Perussuomalaiset 9, Vihreä liitto 3, Vasemmistoliitto 2 ja Suomen Kristillisdemokraatit 2 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Anna Hölttä, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirjo Rämänen ja toisena varapuheenjohtajana Anssi Törmälä saakka ja Kauko Salo lukien. Toimintavuonna valtuusto kokoontui kolme kertaa, 20.5., 7.9. ja Käsiteltyjä asioita oli yhteensä 52. Kuntayhtymän hallituksessa on yksitoista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Reijo Jeskanen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Raimo Kinnunen ja toisena varapuheenjohtajana Veikko Isoniemi. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Hallitus kokoontui toimintavuonna 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 257 asiakohtaa. Hallituksen henkilöstöjaostoon hallitus on nimennyt keskuudestaan neljä jäsentä ja valinnut puheenjohtajaksi Anu Huuskon ja varapuheenjohtajaksi Veikko Isoniemen. Esittelijän henkilöstöjaostossa toimii kuntayhtymän johtaja. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu muun muassa kuntayhtymän henkilöstöpolitiikan kehittäminen ja koordinointi, henkilöstöstrategian valmistelu ja paikallisten virka- ja työehtosopimusten teko. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Matti Väistö ja varapuheenjohtajana Vesa Parviainen. Oppilaitosten toimintaa johtavat seitsemänjäseniset johtokunnat. Johtokuntien tehtäviin kuuluu muun muassa oppilaitosten yleisen kehittämisen koordinointi, oppilaitosten strategisen tason toiminta- ja kehittämissuunnitelmista sekä muista suunnitelmista ja toiminnan ohjaamisesta päättäminen sekä päättäminen oppilaitoksen organisaatiorakenteesta ja tulosyksiköistä. Luottamushenkilöjohdon, toimivan johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö sekä yhteinen näkemys mahdollistavat koulutuksen tasapuolisen kehittämisen eri puolilla maakuntaa ja eri koulutusaloilla. Koulutuskuntayhtymän laatutyön on tehnyt mahdolliseksi omistajayhteisön ja peruskuntien vahva sitoutuminen toiminnan kehittämiseen. Koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä perustuu seutukuntakohtaisten hallinnol- Tilinpäätös Toimintakertomus

8 listen oppilaitosyksiköiden ja koko kuntayhtymän kattavan koulutusala- ja perustutkintokohtaista kehittämistyötä tekevien tiimien yhteistyölle matriisiorganisaatiossa. Tiimeillä on opetuksen ja toiminnan kehitystehtäviä. Valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa yksiköillä on toimivalta mutta myös vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Luvussa 6. Muut liitteet on esitetty kuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä v.. Opiskeluasioiden toimikuntaan hallitus nimeää viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Opiskeluasioiden toimikunnan puheenjohtajana toimii Anne-Mari Souto ja varapuheenjohtajana Yngve Lostedt. Toimielimessä on lainsäädännön mukaisesti koulutuksenjärjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Toimikunnan esittelijänä toimii kehitysjohtaja. Opiskeluasioiden toimikunnan tehtävänä on päättää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa monijäseniselle toimielimelle säädetyistä opiskeluun soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Opiskeluasioiden toimikunta päättää mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Opiskeluasioiden toimikunta kokoontui toimintavuonna 26 kertaa ja käsitteli yhteensä 259 asiakohtaa. Maakunnalliset koulutuksen ohjausryhmät toimivat virallisena linkkinä koulutuksen ja työelämän välillä. Ohjausryhmiin on rekrytoitu yhteensä yli sata yritys- ja työelämän asiantuntijaa. Syksystä 2006 alkaen on maakunnallisilla koulutuksen ohjausryhmillä ollut lainsäädännöllä niille annettu viranomaistehtävä nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toimieliminä. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

9 Valtuusto Kotikunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi Purmonen Mika Kettunen Jari Piippo Eila Hoskonen Kimmo Joensuu Rämänen Pirjo, 1. varapj. Hoffren Minna Raassina Eeva Hälli Sinikka Kettunen Noora Paajanen Sari Tahvanainen Ville Leino Leo Kosonen Pentti Martikainen Kari Jeskanen Reijo Kärkkäinen Viljo Hulmi Raimo Kauppinen Sylvi Piipponen Minna Maaranen Raimo Meriläinen Anne Puhakka Asko Väistö Matti Okkonen Marie Väkeväinen Kari Kolehmainen Katja Törmälä Anssi, 2. varapj., saakka Savolainen Kari, lukien Mononen Ritu Mannelin Maarita, saakka Korpela Suvi, lukien Auvinen Marko Salo Kauko, 2. varapj alkaen Kirjavainen Kaisa Kananen Ari Koskela Kimmo Willman Heidi Varis Päivi Orava Joni Saarinen Tuija Koskela Teija Tavi Tapani Ruotsalainen Jari, saakka Koskinen Sari, saakka Koskinen Sari, alkaen Mulari Harri, alkaen Tamminen Topias Raikisto Heli Räty Marjatta, saakka Paananen Pauli Pulkkinen Hilkka alkaen Koskela Samuel Pulkkinen Hilkka, saakka Kainulainen Antti, alkaen Juuka Lehikoinen Matti Tanskanen Heidi Nevalainen Virpi Ruokolainen Niina, saakka Halonen Jenni, alkaen Kitee Auvinen Seppo Pennanen Kari Kaalimaa Maija Hirvonen Kirsi Parviainen Vesa Kosonen Matti Saari Kaisa Kuoppala Taisto Kontiolahti Huttunen Satu Tukiainen Markku Niiranen Sanna Soikkeli Pauli, 5.9. saakka Hiltunen Mika, 5.9. alkaen Sivonen Miitri Pakarinen Sirpa Virtamo Pekka Harinen Jertta Lieksa Teppo Tarja Nygren Sari Säppi Päivi Oinonen Sari Lehtinen Pirkko Pöppönen Jukka Kortelainen Reijo Öystilä Kaija Liperi Tikka Tiina Pietarinen Päivi Keronen Jari Taijala Matti Hoppa Helinä Hakulinen Pauli Karkkonen Esko Mustonen Tapio Nurmes Huusko Anu Juntunen Jukka Hurskainen Veli-Matti Makkonen Merja Mahlavuori Mauri Mclean Pihla, saakka Korkalainen Emmi, alkaen Outokumpu Nygrén Merja Harkonmaa Sinikka Korpela Veera Vänskä Timo Laukkanen Heikki Antikainen Sanna Polvijärvi Kuronen Mirva Lavikainen Seppo Mustonen Tiina Kähäri Margaretha, 7.9. saakka Kuronen Riitta, 7.9. alkaen Rääkkylä Mölsä Timo Rantametsä Harri Tohmajärvi Karjalainen Teuvo Heiskanen Saara Venäläinen Mervi Ripatti Rami Valtimo Hölttä Anna, puheenjohtaja Härkin Päivi Tilinpäätös Toimintakertomus

10 Hallitus Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Jeskanen Reijo Nygrén Merja I varapuheenjohtaja Kinnunen Raimo Lehtinen Pirkko II varapuheenjohtaja Isoniemi Veikko Turpeinen Jari Huusko Anu Turunen Kari Ihme Jaana Klaavo Kalle Kolehmainen Katja Pennanen Kari Kuntsi Tony, saakka Huttunen Satu, saakka Huttunen Satu, alkaen Malinen Juho, alkaen Kärki Piritta Varis Päivi Kärkkäinen Eero Makkonen Merja Sallinen Jussi Tanskanen Heidi Törönen Erja Heinonen Lauri Hallituksen henkilöstöjaosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Huusko Anu Isoniemi Veikko Ihme Jaana Kärkkäinen Eero Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Väistö Matti Romppanen Kimmo Varapuheenjohtaja Parviainen Vesa Raassina Eeva Willman Heidi Kananen Ari, saakka Nevalainen Susanna, alkaen Piipponen Minna Hakala Samuli Ratilainen Jouko Romppanen Anne Vastuullinen tilintarkastaja Kaija Pakkanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Johtokunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut johtokunta Varsinainen jäsen Lappalainen Riitta, pj, saakka Mutanen Pirkko, alkaen Martikainen Kari, varapj Okkonen Marie Puruskainen Anna Salo Kauko Tikka Tiina Toivanen Ville, pj alkaen Henkilökohtainen varajäsen Heikkinen Jukka Kuronen Vesa Riku Väkeväinen Tikka Sari Sormunen Heidi Surakka Kari Pakarinen Minna Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri johtokunta Varsinainen jäsen Kosonen Pentti, pj Ronkainen Antti, varapj Ville Mäkinen Nyyssönen Leena Hoppa Helinä Eini Hokkanen Kananen Ari Henkilökohtainen varajäsen Kettunen Noora Harinen Jertta Korpela Suvi Pakarinen Juha Simonen Samuli Simo Lappalainen Arponen Teemu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee johtokunta Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Karjalainen Teuvo, pj Mimi Magdaleena Nousiainen Jarkko, varapj Muukkonen Birgitta Heikkinen Hannu Suvorova Hilja Venäläinen Mervi Ehrukainen Reima Putkuri Hannu Heiskanen Saara Ratilainen Liisa Romppanen Ilkka Tervonen Terhi Pitkänen Matti 10 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

11 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa johtokunta Varsinainen jäsen Säppi Päivi, pj Pöppönen Jukka Mahlavuori Markku Salorinne Heikki Lehtinen Pirkko Oinonen Kati Teppo Tarja Henkilökohtainen varajäsen Oinonen Sari Lampinen Kimmo Jama Abdi Sarkkinen Jorma Malinen Ritva Turunen Joona Timonen Birgitta Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti johtokunta Varsinainen jäsen Väänänen Katja, pj Makkonen Raija, varapj Huttunen Satu Asikainen Ossi Karttunen Eeva Haaranen Jukka Purmonen Mika Henkilökohtainen varajäsen Hirvonen Veijo Tiittanen Tero Romppanen Johanna Paajanen Sari Hämäläinen Hannu Turunen Pirjo Kettunen Jari Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes johtokunta Varsinainen jäsen Korhonen Pasi, pj Korhonen Tarmo, varapj Tuominen Matti Nevalainen Virpi Mclean Pihla, saakka Korkalainen Emmi, alkaen Huusko Anu Nevalainen Hannu Henkilökohtainen varajäsen Kuvaja Reija Virkkunen Irja Komsa Terttu Tuononen Jarkko Hakala Samuli Heikura Martti Meriläinen Jaana Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu johtokunta Varsinainen jäsen Pekkanen Niina, pj Westman Juhani, varapj Viitala Tuija Karkkonen Esko Raninen Veli-Matti Laeslehto Tuula Laukkanen Heikki Henkilökohtainen varajäsen Räsänen Henry Kolehmainen Sirkka-Liisa Kuiri Keijo Alava Annu Taimela Anne Hartikainen Ilkka Antikainen Sanna Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo johtokunta Varsinainen jäsen Suhonen Keijo, pj Mikkilä Hannu, varapj Väisänen Jorma Rautiainen Tuula Piippo Eila Hölttä Anna Hiltunen Reijo Henkilökohtainen varajäsen Parkkonen Heli Nevalainen Lahja Muttik Liina Kortelainen Joni Pääkkönen Pentti Oinonen Timo Kärkkäinen Petri Pohjois-Karjalan aikuisopisto johtokunta Varsinainen jäsen Vattulainen Risto, pj Oksman Raimo, varapj Malinen Juho Alava Annu Puhakka Asko Rautiainen Armi Varis Päivi Henkilökohtainen varajäsen Mikkonen Sirkka-Liisa Musikka Sinikka Pajunen Sami Jääskeläinen Pentti Paalanen Saara Havukainen Martti Vuorela Juhani Tilinpäätös Toimintakertomus

12 3. STRATEGISET TAVOITTEET Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Kuntayhtymän strategiassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Strategian tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten muuttuvat toimialarakenteet ja työelämän osaamistarpeet, ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoituksen leikkaukset, digitalisaation laajamittainen toteutuminen ja monikulttuurisuuden arkipäiväistyminen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on käytössä strategisen johtamisen tukena tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehyksen mukainen toimintamalli, jossa on yhdistetty tuloksellisuusmittariston (BSC) mukainen tavoitteenasettelu ja toiminnallisten tulosten seuraaminen osaksi toiminta-ja taloussuunnittelun sekä tilinpäätöksen prosesseja. Kyseinen toimintamalli sisältää myös vuosittaiset laatu- ja itsearviointikäytänteet joko EFQM-mallin mukaisesti tai teema-arviointina. Vuonna keskityimme valmentavan pedagogiikan ja työotteen kehittämiseen ja käyttöönottoon yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla. 1. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi olennaista on ollut henkilökohtaistamisen käytänteiden laadukkuuden varmistaminen. Osana henkilökohtaistamista tarjosimme opiskelijoille aiempaa aktiivisemman roolin opiskelun suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa, esimerkiksi valmentavalle työotteelle rakentuvat ohjauskeskustelut ja GOALing -mallin hyödyntäminen. Lisäksi kehitimme opintojen valinnaisuuksia ja tarjosimme opiskelijoille mahdollisuuksia suunnata opintojaan eri tavoin, esimerkiksi Karelia-amk kanssa yhteistyössä laaditut väylä-opinnot ja laajennettu työssäoppiminen. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittämiseksi mahdollistimme opetushenkilöstölle valmennuksellisen osaamisen kehittämisen ja hyödynsimme aiempaa enemmän vertaistukea ja -oppimista yksilö- ja ryhmäohjauksessa. 2. Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Monipuolistimme ja monimuotoistimme opiskelijan käytössä olevia oppimisympäristöjä ja valmentavalle työotteelle perustuvia opiskelun tapoja sekä opetus- ja ohjausmenetelmiä, esimerkiksi tiimioppiminen ja -valmennus, sulautuva opetus, projektioppiminen, NY-toiminta ja osuuskuntakuntatoiminta, digitaalisen teknologian hyödyntäminen eri muodoissaan ammattiin valmentautumisessa sekä ammatillisten ja yhteisten opintojen integrointi. Loimme yhdessä työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa uusia työelämälähtöisen opiskelun muotoja, esimerkiksi yhteistyöprojektit, yritysvierailut sekä aktivointi- ja verkostoitumispajat. Kehitimme työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytänteitä, kuten Tutkinto työssä -malli sekä laajennettu työssäoppiminen. Ilmiölähtöiselle oppimiselle pohjautuvaa verkkoopintotarjontaa laajennettiin ja verkko-opiskelun toimintamallia kehitettiin yhteistyössä Arcusysin kanssa. Syksyllä järjestimme Ilmianna arjen hyvä käytäntö -kilpailun, jossa etsittiin valmentavan työotteen hyviä käytäntöjä. Kilpailuun saapui yhteensä 25 esitystä, joista seuraavat palkittiin. Osallistava valmennus OOH (=Osallisten opiskelijoille hyvinvointia): Autoalan perustutkinnon, autokorinkorjauksen osaamisalan opiskelijoille tarjottiin pitkäkestoista ja monipuolisesti toteutettua osallistavaa valmennusta, jossa pääpaino oli ryhmässä toimimisen edellytysten ja opiskelijoiden työkykyisyyden vahvistamisessa. Työelämäläheistä ryhmävalmennusta rakentamisalan 1. vuoden perustutkinto-opiskelijoille: Rakennusalan perustutkinnon, talonrakentajien perustustöiden osaamiskokonaisuus toteutettiin työmaakäytännön mukaisesti autenttisissa olosuhteissa. Mallissa korostui opiskelijoiden mielekkääksi kokema tekemällä oppiminen ja monipuolinen yhdessä työskentely, mikä näkyy hyvinä oppimistuloksina, alalla vaadittavan osaamisen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisenä. Mallissa myös opettajat työskentelivät yhdessä ja valmensivat opiskelijoita yli ryhmärajojen. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

13 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon toteutuksen uudistaminen opiskelijoita osallistamalla: Toimintamallissa opiskelijat ja myös työelämä on osallistettu mielekkäällä tavalla tieto- ja viestintätekniikan perustutkintokoulutuksen uudistamiseen. Prosessi käynnistyi opiskelijoiden ja opettajien yhteisellä suunnittelu- ja ideointitilaisuudella, jossa pohdittiin opettajan ja opiskelijan roolia, koulutuksen sisältöjä ja opetusmenetelmiä, opiskelijan oppimismenetelmiä, koulutuksessa käytettäviä oppimisympäristöjä ja ohjelmistoja, toiminnallisia työskentelymenetelmiä ja uusia palveluita sekä uudistuvaa työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden urapolkua. Opiskelijoita aidosti osallistavan työryhmätyöskentelyn tulokset sisällytettiin toteutussuunnitelmiin, jossa korostuu toiminnalliset toteutukset ja opiskelijoiden aktiivinen rooli oppimisen subjekteina, esim. ipad -koulutukset, Dataotso, Opiskelija - Helpdesk ja Otsolan LAN-tapahtuma. Työelämäyhteistyötä kehitettiin systemaattisesti sekä yhteistyötapaamisten että aktiivisen työelämäkumppanuusverkoston rakentamisen keinoin ja myös yhteistyössä Work Smart -hankkeen kanssa. 3. Henkilöstön valmennuksellisen osaamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena oli toimijoiden valmennuksellisen osaamisen kehittäminen yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasoilla. Vuonna toteutimme henkilökohtaistettua peda.fi -valmennusohjelmaa. Oppilaitoskohtaiseen valmennusohjelmaan sisältyi mm. tiimioppimiseen ja -valmentamiseen, digitaalisen teknologian opetus- ja ohjauskäyttöön, henkilökohtaistamiseen, (tiimi) yrittäjyyden edistämiseen, näyttötutkintotoimintaan, tutkinnon perusteisiin ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyvää valmennusta. Valmennuksen toteuttamisessa hyödynnettiin aktiivisesti hankkeistetun kehittämistoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä, esimerkiksi Work Smart, Ohjaamo 2.0, Oskari, Siirtymät sujuviksi (SISU) ja Kompetenssiperustainen yrittäjyys (KYKY) -hankkeet. Tilinpäätös Toimintakertomus

14 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. Onnistumistamme mitataan neljästä näkökulmasta: 1) toiminnan vaikuttavuus, 2) palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, 3) henkilöstön aikaansaannoskyky sekä 4) asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu perustutkinnoittain tai opintoaloittain. Eri yksiköiden perustutkinto- tai opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Työllistymis% (Tilastokeskuksen tilasto) Valmistuvien opiskelijoiden määrä Jatko-opinnossa % (Tilastokeskuksen tilasto) Erillisrahoitteisten hankkeiden lukumäärä Hankkeiden kokonaisrahoitus Ammatillinen peruskoulutus; opiskelijamäärä Muu koulutus; opiskelijamäärä ASIAKASTYÖ, YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIIN Opiskelijapalaute Työelämäpalaute Kahta tutkintoa suorittavien määrä Kansainvälistyminen: opiskelijat ja henkilöstö (lähtevät ja saapuvat) Kilpailuihin osallistuneet opiskelijat Erityisopetus: läpäisyaste % VISIO STRATEGIA PALVELUPROSESSIEN SUJUVUUS Keskeyttämisaste % Tutkintojen läpäisyaste % Työelämässä suoritetut AO-näytöt % Koulutetut työpaikkaohjaajat % Tilojen käyttöaste % Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista % - vuosikate % toimintatuotoista - vuosikate % poistoista HENKILÖSTÖN AIKAANSAANNOSKYKY Henkilöstön koulutuspäivät Opettajien työelämäjaksot (>5 työpäivää) Opettajien muodollinen kelpoisuus Henkilöstön ilmapiirikyselyn tulokset - Tiedonkulku ja vuorovaikutus - Esimiestyö - Työn kehittävyys 4.1. Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kykyämme saada aikaan haluttuja toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja sen vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa kyseisiin asiakas- ja sidosryhmiin. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan viidellä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatkoopintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä, valmistuneiden (ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden) määrällä ja eri koulutusten opiskelijamäärillä. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

15 Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 59,3 % työelämässä ja 11 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 4840 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 870 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksella opiskelevia on 666. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1883 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla ja osallistumalla kansallisella ja EU-rahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 25 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Toteuma Saavutimme vuodelle asetetun opiskelijamäärätavoitteen. Ammatillista perustutkintoa suorittavia oli yhteensä 4841 opiskelijaa ja päätoimisia opiskelijoita Vuonna valmistui 1769 perustutkinto-opiskelijaa. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymässä järjestettiin työvoimapoliittista koulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, henkilöstökoulutusta sekä kesäyliopisto- ja kansanopistokoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 615 opiskelijaa. Työllistymisaste (%) ja jatko-opiskelu (%) -mittarit perustuvat Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun tietoihin, joissa tarkastellaan 3,5 vuoden aikana ( ) valmistuneiden tilannetta. Jatko-opintomittari sisältää vain korkeaasteen koulutuksessa jatkavat opiskelijat. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista valmistuneista opiskelijoista oli työllistynyt 57,8 prosenttia, mikä on heikompi kuin asetettu tavoite (59,3 %). Jatko-opinnoissa oli valmistuneista opiskelijoista 11,9 prosenttia, mikä on asetettua tavoitetta 0,9 prosenttiyksikköä parempi.. Vaikuttavuus 14,0 14,5 11,9 54,0 55,0 57, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen Opiskelijamäärä Kehittämishankkeita toteutettiin vuonna yhteensä 39. Kyseisten hankkeiden kokonaiskustannukset olivat euroa. Hankkeista 17 oli EU-rahoitteisia kehittämishankkeita, joiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa. Hankkeistetulla kehittämistoiminnallamme tuettiin strategiassamme määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa sekä elinkeinoelämän osaamisen kehittämistä. Tilinpäätös - Toimintakertomus 15

16 2015 Työllistyminen (%) 55,0 59,3 57,8 Jatko-opinnoissa (%) 14, ,9 Valmistuneet 1769, Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 38, kokonaiskustannukset (1000 ) 1 780, Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - päätoimisia opiskelijoita 5118,9 4840,7 4841,8 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 304, ,1 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 351, ,4 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita 25, ,9 - opiskelijatyöpäiviä Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita 44,5 42,1 41,3 - opiskelijatyöpäiviä Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita 48,9 44,2 33,7 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 59,4 127,5 78,6 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 5 953, , ,7 - opiskelijatyöpäiviä Oppisopimuskoulutus - opiskelijoiden määrä Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä sekä alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen ja koulutuksen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeisimpiä kriteereitä. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnatun päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muiden (erityisesti itä- ja pohjoissuomalaisten) koulutuksen järjestäjien kesken. 16 Tilinpäätös - Toimintakertomus

17 Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia sekä kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien sekä opetuksen ja ohjauksen tasapainoista kehittämistä, opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin muuttuviin tarpeisiin. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä toimiva yhteistyö ja kehittyvät kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seuraamme kuudella eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, kahta tutkintoa suoritettavien määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä ja erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla tutkinnon laajuutta vastaavassa ajassa. Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo ovat 4,0 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,9. Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 304. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 122 opiskelijaa. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 210 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 1496 osaamispistettä kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 110 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 81 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 66 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 65,9. Toteuma Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 4,1 vuonna. Se on asetettua tavoitetta 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Työelämäpalaute oli 4,1, mikä on vastaavasti 0,2 prosenttiyksikköä parempi kuin asetettu tavoite. Kahden tutkinnon opintoja suoritti yhteensä 316 opiskelijaa, mikä on 3,9 prosenttia parempi kuin asetettu tavoite. Opiskelijapalaute. 4,0 4,1 4, Työelämäpalaute. 4,1 4,1 4, Ammattitaitokilpailuihin osallistuneita oli ennakoitua vähemmän, yhteensä 96. Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/pohjois-karjalan ammattiopisto sijoittui koulutuksenjärjestäjien välisessä vertailussa viidennelle sijalla. Loppukilpailuihin osallistui yhteensä 19 opiskelijaa. Joukkueemme voitti 2 kultaa, 6 hopeaa ja 2 pronssia. Sakustars -kulttuurikilpailuihin osallistui yhteensä 32 opiskelijaamme. Joukkueemme voitti 3 kultaa, 5 hopeaa ja yhden pronssin sekä sai 7 kunniamainintaa. Kansainvälistymisessä ylitimme tavoitteet meiltä lähtevien ja meille saapuvien opettajien ja asiantuntijoiden määrissä. Opettaja- ja henkilöstövaihdossa Suomen rajojen ulkopuolella oli 110 henkilöä ja yksiköissämme vieraili 125 ulkomaista opettajaa ja asiantuntijaa. Opiskelijavaihtoon lähteneitä opiskelijoita oli asetettua tavoitetta vähemmän, yhteensä 173. Opiskelijat suorittavat kv-vaihdossa yhteensä 832 osaamispistettä. Kv-vaihtoon saapui 110 opiskelijaa. Erityisopetuksen läpäisyaste oli 60,8 prosenttia, mikä on yhden prosenttiyksikön parempi kuin vuoden 2015 tulos. Tilinpäätös - Toimintakertomus 17

18 Keskeyttäminen. 8,1 10,2 9, Läpäisyaste. Opiskelijapalaute - päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely työnantajille Kahta tutkintoa suorittavia ,1 4,0 4,1 4,1 3,9 4,1 321,9 304,5 316 opiskelijoita Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntijat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 59,8 65,9 60,8 68,9 68, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 64, Vuosikate.(1000 Eur) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä koostuu jäsenkuntien valitsemasta valtuustosta, valtuuston valitsemasta hallituksesta, tulosvastuullisista yksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, tutkinnon perusteiden mukaisen toiminnan ja laajemmin ammatillisen koulutuksen pedagogiikan kehittäminen (ml. oppimateriaali, verkko-opinnot ja opetus) sekä muu alakohtainen yhteistyö. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan välillisesti myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla kuudella mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä, tilojen käyttöasteella sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista ammatillisen koulutuksen laadun ja työelämäyhteistyön näkökulmasta. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna 2015 enintään 7,2 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (tutkinnon suorittaminen sen laajuutta vastaavassa ajassa) on ammatillisten perustutkintojen osalta 73,1 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 61,6 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista on 11,5 %. 18 Tilinpäätös - Toimintakertomus

19 Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 105,6 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 5,6 % vuosikateprosentti poistoista on 95,3 % tilojen käyttöaste 46,7 % Toteuma Koulutusalakohtaista toimintaa esitellään tarkemmin sivulla 21. Opintojen keskeyttämisaste oli 9,6 prosenttia, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuoden 2015 toteutuma (10,2 %). Läpäisyaste on kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitova tavoite. Vuonna sitovana tavoitteena oli 73,1 prosenttia. Läpäisyasteemme oli 68,4 prosenttia, joten sitovaa tavoitetta emme saavuttaneet. Vuoden läpäisyaste on 0,5 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna 2015 (68,9 %). Läpäisyasteessa on mukana myös ne opiskelijat, jotka ovat suorittamassa ammatillista perustutkintoa näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena opetussuunnitelmaperustaisessa koulutuksessa opiskelevien ohella. Tilojen käyttöaste oli 35,2 % vuonna. Kuntayhtymän taloutta on esitelty tarkemmin sivulla Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 10,2 7,2 9,6 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 68,9 73,1 68,4 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 55,5 61,6 60,1 Koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä - osuus kaikista (%) 12,2 11,5 12,3 Tilojen käyttöaste (%) 38,2 46,7 35,2 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 107,4 105,6 108,6 - vuosikate toimintatuloista (%) 7,4 5,6 8,9 - vuosikate poistoista (%) 114,9 95,3 112, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, kun valmistaudumme toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteenamme on ylläpitää ja myös parantaa henkilöstömme työkykyä, innostuneisuutta ja motivoituneisuutta sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on hyvät valmiudet kohdata muutostilanteita. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta avainasemassa. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on valmennuksellisen osaamisen kehittäminen muun muassa keskittymällä dialogisen johtamiseen ja toimintakulttuuriin, valmentavan esimiesosaamiseen ja opetushenkilöstön monimuotoiseen pedagogisen osaamiseen työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien mää- Tilinpäätös - Toimintakertomus 19

20 3,9 3,85 3,8 3,75 3,7 3,65 3,6 3,55 3,5 Esimiestyö. 3,8 3,8 3, Tiedonkulku. ja vuorovaikutus 3,7 3,7 3, Työn kehittävyys. 3,7 3,8 3,8 rällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä sekä työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 5,5 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,7 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 565. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 92,8 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat esimiestyössä, henkilöstön kokeman työn kehittävyydessä sekä tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa 3,8. Toteuma Opetushenkilöstön koulutuspäiviä kertyi yhteensä 5,7 päivää henkilöä kohti, mikä on asetettua tavoitetta hieman parempi (5,5). Muun henkilöstön koulutuspäivissä (yhteensä 2,0) emme saavuttaneet asetettua tavoitta (3,7). Opetushenkilöstön vähintään viiden päivän mittaisia työelämäjaksoja oli yhteensä 244. Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus oli 93,3 prosenttia. Henkilöstöilmapiirin osalta pääsimme asetettuun tavoitteeseen työn kehittävyydessä, mutta hyvässä esimiestyössä sekä tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa jäimme 0,1 prosenttiyksikköä asetutuista tavoitteista. Henkilöstötuloksia esitellään tarkemmin sivulla Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,5 5,5 5,7 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 2,2 3,7 2 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 1 044, Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodolli sen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 91,0 92,8 93,3 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,7 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,7 - työn kehittävyys 3,8 3,8 3, Tilinpäätös - Toimintakertomus

21 KOULUTUSALATOIMINTA Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa kuntayhtymäkokonaisuuden tarjoamien synergiaetujen hyödyntäminen koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä. Koulutus- ja opintoalatoiminnan avulla voimme hyödyntää eri koulutusalojen osaamista ja alakohtaista erikoistumista koulutus- ja hanketyössä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa, tutkintoon johtavan koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä sekä koulutustarjonnan määrällisen mitoituksen suunnittelussa. Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä oli seitsemän koulutus- ja opintoalatiimiä ja seitsemän maakunnallista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmää. Erityisesti aiempaa monialaisemmissa ammatillisen koulutuksen ohjausryhmissä Hyvinvointialat, Kulttuuriala, Luonnonvara- ja ympäristöala, Palvelualat, Auto- ja kuljetusala, Rakentamisen alat ja Teollisuuden alat ensimmäisen toimintavuoden kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Uskomme, että tällä rakenteella pystymme vastaamaan nykyistä paremmin ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin, kuten osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden vaatimuksiin, eri koulutusmuotojen joustavaan toteuttamiseen sekä työelämäyhteistyön monimuotoistumiseen ammatillisessa koulutuksessa. Tulokset Koulutus- ja opintoaloilla on vuoden aikana keskitytty valmentavan työotteen mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen sekä työelämäyhteistyön kehittämiseen. Strategian linjausten mukaisesti on pyritty lisäämään työssäoppimisen määrää ja ammattiosaamisten näyttöjen suorittamista työpaikoilla osana oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämistä ja valmentavan työotteen käyttöönottoa. Lisäksi on käynnistetty ammatillisessa peruskoulutuksessa hyödynnettävien yhteisten oppimateriaalien ja osaamisperusteisten tehtävien laadinta ja kokoaminen perustutkinnoittain. Vuoden aikana kuntayhtymän ammattiopistoissa opiskelijat suorittivat yhteensä työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisjaksojen suorittamisesta kertyi yhteensä osaamispistettä. Työssäoppimisjaksojen keskimääräinen laajuus on ollut 11 osaamispistettä. Kuluvan vuoden aikana ammattiopistojen opiskelijat suorittivat yhteensä ammattiosaamisen näyttöä, joista 60,1 prosenttia on suoritettu työelämässä. Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 6,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna Vuonna työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajista 702 oli koulutettuja. Opettajamme ovat kouluttaneet yhteensä 133 työpaikkaohjaajaa kuluneen vuoden aikana. Koulutus- ja opintoalat sekä ohjausryhmät ovat osallistuneet tehtäviensä mukaisesti myös ammatillisen perustutkintokoulutuksen suuntaamisen valmisteluun ottamalla kantaa vuoden 2017 aloituspaikkoihin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen ohjausryhmissä on innovoitu uudenlaisia työelämäyhteistyön muotoja, joita esiteltiin yhteisessä tilaisuudessa Tilinpäätös Toimintakertomus

22 Vuosikate.(milj. Eur) TALOUTTA KUVAAVAT TULOKSET 8,4 6,8 7,6 Yleinen taloudellinen kehitys Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tulostavoitteet ovat vuosikate ja rahoitusosan nettotuotto sekä investointien nettosumma. Saavutimme näiden osalta kaikki vuodelle asetetut tavoitteet. Talousarviossa kuntayhtymän valtuusto asetti kuntayhtymän vuosikatetavoitteeksi euroa, tilikauden tulostavoitteeksi euroa ja rahoitusosan nettotuotoksi euroa. Valtuuston talousarviossa investointeihin myöntämä määräraha oli euroa Investoinnit (brutto, Eur) 6,6 5,9 5, Tilikauden. tulos (1000 Eur) 2,9 0,9 0, Koko kuntayhtymän tuloslaskelma osoittaa vuoden vuosikatteeksi ,39 euroa ja tilikauden tulokseksi ,48 euroa. Rahoitusosan nettotuotto on ,76 euroa ja nettoinvestoinnit ,20 euroa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tytäryhtiö Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu oy aloitti toimintansa vuonna Yhtiön liikevaihto oli ,97 euroa ja tilikauden voitto 5 744,69 euroa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa pieneni 220 opiskelijalla vuodesta 2015 ollen 4840 vuonna. Arvio tulevasta kehityksestä, tulossa olevista olennaisista muutoksista sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Suomen hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan yli 200 miljoonalla eurolla vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän osalta valtionosuusrahoitus pienentyy vähintään 7,5 miljoonaa euroa, jopa 7,8 miljoonaa euroa eli vähintään 14 %. Lisäksi työvoimakoulutuksen arvioivaan pienentyvän noin eurolla. Historiallisesti suurten leikkausten riskinä on, että sopeuttamistoimenpiteet vähentävät toimintaedellytyksiä hoitaa perustehtävää ja mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Hallituksen kärkihankkeena vuonna 2018 toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, jossa muutetaan sekä toimintalainsäädäntö että rahoitus- ja ohjausjärjestelmä. Jatkossa rahoitus perustuu puoliksi opiskelijavuosiin ja puoliksi suoritettujen tutkintojen ja tutkinnonosien määrään sekä opiskelijoiden työllistymiseen ja sijoittumiseen jatko-opintoihin korkeakouluihin. Muutos on merkittävä verrattuna nykyiseen opiskelijamäärään perustuvaan rahoitukseen. Lisäksi rahoitus on muuttumassa suhteelliseksi rahoitukseksi, jossa rahoituksen määrään vaikuttavat myös muiden koulutuksen järjestäjien suoritteet. Riskinä on, että PKKY:n rahoitus pienenee, mikäli opiskelijoiden suorittamien tutkintojen ja tutkinnon osien määrä, työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen kehittyy muita koulutuksen järjestäjiä hitaammin. Uuden rahoitusjärjestelmän myötä kuntayhtymän rahoituksen ennakoitavuus heikkenee. Riskinä on epävarmuuden lisääntyminen. Ammatilliseen koulutukseen osoitettava valtion rahoitus muuttuu jatkossa talousarvioperustaiseksi. Riskinä on mahdolliset ennakoimattomat leikkaukset ammatillisen koulutuksen valtion rahoituksessa. Kun ammatillisen koulutuksen rahoitus yleisesti vähenee, riskinä on, että kilpailu ammatillisen koulutuksen järjestämisestä lisääntyy myös Pohjois-Karjalassa maakunnan ulkopuolelta tulevien koulutuksen järjestäjien toimesta. Uudistettavat järjestämisluvat myös mahdollistavat nykyistä suuremman kilpailun syntymisen. Riskinä on, että markkinaosuus koulutuksista vähenee. Reformin yhteydessä myös siirretään tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen toteutus opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueelle. Kuntalain kilpailuneutraliteettia koskevien säädösten mukaan kunnat ja kuntayhtymät saavat jatkossa toteuttaa vain OKM:n vastuualuelle siirrettyä työvoimakoulutusta. Muu työvoi- 22 Tilinpäätös - Toimintakertomus

23 makoulutus tulee toteuttaa PKKY:n tytäryhtiö Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu oy:ssä. Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu oy:n liikevaihdon oletetaan tämän seurauksena kasvavan. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee vaikuttamaan koko PKKY:n tapaan toteuttaa ammatillista koulutusta. Sillä on vaikutusta myös henkilöstön osaamisvaatimuksiin, PKKY:n yksikköhintatuloihin ja rahoitukseen sekä hallinnon järjestämiseen ja järjestämislupaan. Reformi edellyttää myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämistä ja näyttöjen toteuttamista työpaikoilla. Riskinä on, että soveltuvia työpaikkoja ei ole riittävästi ja opinnot eivät etene suunnitellulla tavalla. Kuntayhtymän organisaatio ja johtamisjärjestelmä uudistetaan tukemaan uutta tapaa toteuttaa ammatillista koulutusta. Henkilöstön tehtävänkuvat muuttuvat. Muutosprosessi vaatii hyvää johtamista, pedagogiikan uudistamista sekä henkilöstön yhteistyökykyä ja uudistamishalukkuutta. Riskinä on, että kokonaisvaltaisen muutoksen tarvetta ei ymmärretä. Riskinä myös on, että muutokset lisäävät henkilöstön epävarmuutta tulevaisuudesta tai omasta asemastaan tulevassa organisaatiossa, ja vaikuttavat siten toimintakykyyn heikentävästi. Reformi sekä rahoituksen merkittävä väheneminen edellyttävät rakenteellisia muutoksia kuntayhtymässä, jotta varmistetaan ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset tulevaisuudessa Pohjois-Karjalassa. Riskinä on, että muutoksia ei tehdä riittävällä tavalla tai riittävän nopeasti. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä osallistuu alkavaan kolmevuotiseen opettajien vuosityöaikakokeiluun. Kokeilu ei koske aikuiskoulutuksen opettajia. Vuosityöaika mahdollistaa opetuksen koko kalenterivuoden aikana. Opettajien vuosityöaikakokeilulla uskotaan olevan positiivinen merkitys reformin toimeenpanossa. Riskinä on, että vuosityöaikakokeilu tulee työnantajalle liian kalliiksi tai kokeilu ei mahdollista opettajan työn muuttumista riittävällä tavalla kohtaamaan reformin edellyttämiä vaatimuksia. Kokonaisuudessaan ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat valtion säästötoimet ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen muodostavat merkittävän taloudellisen ja toiminnallisen riskin. Riskiä pyritään pienentämään nopeilla toiminnan, johtamisen ja organisaation muutoksilla, aktiivisella henkilöstön koulutuksella ja muilla oman toiminnan sopeuttamistoimenpiteillä. Tilinpäätös Toimintakertomus

24 HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut olivat vuonna yhteensä 43,5 milj. euroa. Henkilöstökulujen erittely on esitetty luvussa 4 Liitetiedot. Vuoden lopussa palveluksessamme oli 849 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 696, joista opetushenkilöstöä 425, muuta henkilöstöä 267 ja projektihenkilöstöä 4. Määräaikaista henkilöstöä oli samaan aikaan 153, joista opetushenkilöstöä oli 116, muuta henkilöstöä 22 ja projektihenkilöstöä 15. Henkilökunnastamme oli miehiä 45,0 % ja naisia 55,0 %. Oppilaitoskohtainen henkilömäärätilasto on esitetty luvussa 5 Henkilöstöä koskevat liitteet. Henkilöstömme keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 50,4 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön osalta 42,0 vuotta. Luvussa 5 olevista taulukoista ilmenee tarkemmin henkilöstön ikärakenne, koulutusrakenne, henkilöstön vaihtuvuus ja työtehtävien luonne. Päätoimisista opettajista toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli muodollisesti kelpoisia 94,2 %. Edellisvuonna kelpoisten osuus oli 91,9 %. Koko koulutuskuntayhtymässä oli muodollisesti kelpoisia opettajia 93,4 %, edellisvuonna 91,9 %. Opetushenkilöstömme hakee muodollista kelpoisuutta aktiivisesti ja on halukas kouluttautumaan työn ohessa. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

25 Vanhuuseläkkeelle siirtyi 29 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle kahdeksan henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi neljä henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneistä oli 23 opetushenkilöstöä ja kuusi muuta henkilökuntaa. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen kokonaismäärä oli 8496 päivää. Edellisvuonna poissaoloja oli 8413 päivää. Henkilöä kohden lasketut poissaolot ovat lisääntyneet 9,22 päivästä 10,13 päivään. Henkilöstöä koskevia kehittämistoimenpiteitä vuonna Kuntayhtymän henkilöstöstrategia kaudelle 2019 hyväksyttiin kuntayhtymän valtuustossa Strategiakauden painopisteinä ovat digitalisaatioon ja valmentavaan työotteeseen liittyvät taidot, strategisesti tärkeän osaamisen varmistaminen sekä henkilöstön määrän ja rakenteen oikea mitoittaminen. Rekrytoinnissa otetaan huomioon koko kuntayhtymän koulutustarjonnan pitkän tähtäimen suunnitelmat. Täyttölupamenettelyssä on tarkkaan selvitetty sopeuttamistoimenpiteiden kohteeksi joutuneiden henkilöiden osaaminen ja soveltuvuus avoinna oleviin tehtäviin. Rekrytointien määrä väheni vuodesta 2015 vuoteen alla olevan taulukon mukaisesti. Hallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi toukokuussa henkilöstösuunnitelmamallin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstösuunnittelun työkaluksi. Syksyllä oppilaitoksilta kerättiin ennusteet henkilöstömäärän kehittymisestä vuosina Tilinpäätös Toimintakertomus

26 Syksyllä 2015 otettiin käyttöön nopean palkitsemisen malli. Malli on kuntayhtymän sovellus KVTES:n kertapalkkiota koskevista määräyksistä. Vuoden aikana kertapalkkioita jaettiin 29 henkilölle, palkkioiden yhteissumma oli 7900 euroa. 35 Haussa olleiden paikkojen määrä Haussa olleiden paikkojen määrä, Palvelussuhteen tyyppi Vakinainen Määräaikainen Kuntayhtymän työhyvinvointiohjelma päivitettiin vuosille Ohjelmaan nostettiin henkilöstöstrategiasta työhyvinvointitoiminnan painopisteet. Henkilöstöhallinnon prosessien sähköistäminen aloitettiin syksyllä ottamalla käyttöön sähköinen työaikapankki. Sähköistämisen kehittäminen jatkuu vuonna Etätyöohje otettiin käyttöön syksyllä. Etätyön avulla voidaan lisätä työn tehokkuutta ja joustavuutta ja se voi edistää työssä jaksamista sekä helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. ESS-järjestelmään lisättiin hälytysraporttitoiminto, jonka avulla esimiehet pystyvät seuraamaan työntekijöiden pitkittyneitä sairauspoissaoloja ja reagoimaan niihin nopeasti aktiivisen tuen toimintamallin mukaisella tavalla. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2017 päivitettiin marraskuussa. Painopisteinä ovat henkilöstön työterveyden ja -hyvinvoinnin tukeminen muutoksessa, ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukeminen ja työn fyysisen kuormituksen vähentäminen. Lisäksi raportoinnin yhtenäistämisestä on sovittu Terveystalon kanssa. Työolobarometrin tulokset kertovat henkilöstön näkemyksistä työhyvinvoinnista Toteutimme työolobarometrimittauksen vuonna jo viidennentoista kerran. Vastausprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna kaksitoista prosenttiyksikköä ja oli nyt 67 %. Vastausprosenttia voi kuitenkin edelleen pitää hyvänä. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

27 Vuoden aikana tuloksellisuusmittariston henkilöstöön liittyvien tarkastelunäkökulmien osioissa (työn kehittävyys, esimiestyö, hyvä ergonomia, optimaalinen kuormitus, hyvä työkyky sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutus) ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia verrattuna viime vuoteen. Timanttimalli on kehitetty kuvaamaan yhteenvetona työolobarometrien tuloksia. Tässä esitetyt tulokset ovat vertailuarvoja edellisen vuoden (2015) työolobarometrin tuloksiin. Näitä tuloksia seuraamme mm. Pkky:n tulosmittaristossa. Työolobarometrikyselyssä timanttimalli kuvaa henkilöstön näkemyksiä kuudesta eri näkökulmasta: Työn kehittävyys Esimiestyö Tiedottaminen ja vuorovaikutus Työkyky Optimaalinen kuormitus Ergonomia Timanttikuviossa ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia verrattuna viime vuoteen. Työolobarometrissä tapahtunut kehitys vuosina Tilinpäätös Toimintakertomus

28 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA Koulutuskuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä riskienhallintapolitiikan. Hallintosäännössä on määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuista, työnjaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Hallitus on hyväksynyt kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen Sisäinen valvonta koostuu kuudesta toisiinsa vaikuttavasta osa-alueesta: 1. johtamistapa ja organisaatiokulttuuri 2. tavoitteiden asettaminen 3. riskienhallinta 4. valvontatoimenpiteet 5. raportointi ja tiedonkulku 6. seuranta Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta koulutuskuntayhtymän tasolla. Sisäinen tarkastaja avustaa kuntayhtymän johtajaa hänen valvontavelvollisuutensa täyttämisessä. Hallintosäännössä tilivelvollisiksi määritellyt viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta omalla toimialueellaan hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen Hallituksen tulee antaa vuosittain valtuustolle toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä. Tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, valvonnassa havaituista puutteista sekä toimenpiteistä niiden korjaamiseksi omalla toimialueella koottiin tilivelvollisilta viranhaltijoilta seuraavilta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa mainituilta sisäisen valvonnan kohdealueilta. 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toukokuun alussa 2015 voimaan tulleen uuden kuntalain siirtymäsäännösten mukaan koulutuskuntayhtymän valtuuston tulee hyväksyä konserniyhteisöjä koskeva konserniohje toukokuun loppuun 2017 mennessä. Konserniohjeessa määritetään mm. konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestäminen. PKKY:n valtuusto ei ole vielä hyväksynyt konserniohjetta. Omavalvonnan myötä on pystytty korjaamaan toiminnassa havaittuja puutteita ja ohjaamaan henkilöstöä sovittujen prosessien mukaiseen toimintaan. Vuonna 2015 havaitut oppisopimusasiakirjoissa olleet puutteet on korjattu vuoden aikana. Sisäisen tarkastuksen havaintoihin perustuen henkilökuntaa on edelleen ohjeistettu esimerkiksi ajopäiväkirjojen täyttämiseen, opintojen henkilökohtaistamiseen, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (hojks) toteuttamiseen sekä opintojen seurantaan ja arviointiin liittyvien wilma-kirjausten ja aikataulujen noudattamiseen liittyen. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain muutosten edellyttämien uudenlaisten toimintatapojen kehittäminen on edennyt opiskelun tuen ryhmien toiminnan osalta. Opiskeluhuollon hyviä käytäntöjä on levitetty koulutuskuntayhtymän sisällä, mutta toiminnassa on edelleen vaihtelua oppilaitosten välillä. Tilikauden aikana hallitukselle tehtiin sen ja sen alaisten viranomaisten päätöksistä kuusi oikaisuvaatimusta. Hallitus hyväksyi kaksi ja hylkäsi kolme tehdyistä oikaisuvaatimuksista. Yhden asian käsittely siirtyi vuodelle Kuntayhtymän viranhaltijoiden ja opiskeluasioiden toimikunnan opiskelijoita koskevista päätöksistä on tehty Itä-Suomen hallinto-oikeudelle neljä valitusta. Kaksi päätöstä hallinto-oikeus kumosi. Kahden valituksen käsittely on kesken. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole havaittu olennaisia virheitä. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

29 Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Tavoitteiden toteutumista on seurattu myös tilikauden aikana. Talousseurannan oikeellisuuteen vaikuttaa lähtötietojen, esimerkiksi opiskelijamäärien ja tilojen käytön, oikeellisuus, ajantasaisuus ja sisäinen tiedonkulku taloushallintoon. Työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen osalta tuloksellisuuden seurantaa ja arviointia vaikeuttaa tilastokeskuksen tietoihin sisältyvä pitkä ajallinen viive. 3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Irtaimiston luettelointi ja merkitseminen on kesken, näin ollen omaisuuden hoidon järjestämisen asianmukaisuuden arviointia, ml. väärinkäytösten ennaltaehkäisy, jatketaan sisäisissä tarkastuksissa. Kuntayhtymässä ei ole havaittu merkittäviä omaisuusvahinkoja, omaisuuteen liittyviä yllättäviä arvonalennuksia tai muita menetyksiä. 4. Sopimustoiminta Sopimusten hallinta on ollut pääsääntöisesti ajantasaista ja asiantuntevaa. Sopimusehtojen noudattamisessa ja vanhentumisaikojen seurannassa ei ole havaittu olennaisia puutteita. Hankintaohjeiden noudattamisessa havaittiin puutteita, joiden seurauksena ohjeistusta ja koulutusta on täsmennetty. Erityistä huomiota on kiinnitetty osaamisen arvioinnin dokumentointiin sekä koulutussopimuksiin sisältyvien tavoitteiden kirjaamiseen ja sopimusten allekirjoittamiseen ennen työpaikalla tapahtuvan oppimisen alkua. 5. Riskienhallinnan järjestäminen Kuntayhtymän merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi esitetään toimintakertomuksessa. Oppilaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma tilikaudelle hyväksyttiin johtokunnissa. Oppilaitokset ovat raportoineet riskeistä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta johtokunnissa, johdon katselmuksissa ja sisäisissä tarkastuksissa. Uusien vastuualuejakojen ja -henkilöiden myötä valvontatoimenpiteiden toteuttamista ja vastuita on selkiytetty. Muutosprosessin seurauksena sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumiseen liittyvien seuranta- ja raportointikäytäntöjen sekä tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen jatkuu edelleen. Riskienhallinnan tuloksiin liittyvän arvion mukaan strategiaan, toimintaan, talouteen ja vahinkoihin liittyvien riskien ennakoinnissa ja hallinnassa onnistuttiin siten, että vakavia toiminnallisia keskeytyksiä tai vahinkoja ei ole tapahtunut. 6. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on järjestetty kuntayhtymän hallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti. Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus on osa kaikkien, erityisesti esimiesten, työtä. Lisäksi kuntayhtymässä on resursoitu erilliseen sisäisen tarkastajan tehtävään noin 0,3 htv. Kuntayhtymän johtajan ja sisäinen tarkastajan laatima sisäisen tarkastuksen työsuunnitelma hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksen kokouksessa tammikuussa. Sisäinen tarkastaja on raportoinut sisäisen tarkastuksen havainnoista kuntayhtymän johtajalle, hallitukselle, tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle. Sisäinen tarkastaja osallistui toiminnan kehittämiseen keräämällä ja jakamalla tietoa kuntayhtymän parhaista käytännöistä. Lisäksi sisäinen tarkastaja toteutti kuntayhtymän johtajan toimeksiannosta erillisiä selvityksiä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Koulutuskuntayhtymän valtuusto hyväksyy konserniyhteisöjä koskevan konserniohjeen kevään 2017 aikana. Toimenpiteissä keskitytään ammatillisen koulutuksen reformin tulevaisuuden haasteisiin. Johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistuksessa huomioidaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vaatimukset. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta ja kehittämistarpeista raportoidaan osana kuntayhtymän raportointikäytäntöjä. Tilinpäätös Toimintakertomus

30 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelmasta on esitetty kunkin oppilaitoksen tulosten tarkastelun yhteydessä toteutumisvertailu talousarvioon sekä vertailu edellisen tilikauden tuloslaskelmaan. Oppilaitosten tuloslaskelmat sisältävät talousarvion mukaisesti ns. sisäiset erät. Sisäisistä eristä merkittävin on sisäiset vuokrat. Koko kuntayhtymän tuloslaskelmasta esitetään virallinen ulkoinen tuloslaskelma kahdelta vuodelta ja toteutumisvertailu talousarvioon. Ulkoisessa tuloslaskelmassa ei ole mukana sisäisiä eriä. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän pienentymisen seurauksena toimintatuotot toteutuivat noin 7,3 miljoonaa euroa edellisvuotta ja 1,2 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Henkilöstökulut olivat noin 3,3 miljoonaa euroa edellisvuotta ja myös noin 0,7 miljoonaa euroa talousarviota alhaisemmat. Kokonaisuudessaan toimintakulut jäivät noin 3,4 miljoonaa euroa alle budjetoidun ja pienentyivät vuodesta 2015 noin 7,7 miljoonalla eurolla. Rahoitustuottojen osalta talousarviossa asetettu tavoite ylitettiin noin 0,6 miljoonalla eurolla. Valtuustoon nähden sitova vuosikatetavoite saavutettiin ja kuntayhtymän toiminnan kannattavuus säilyi hyvällä tasolla eur eur Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 111,0 % 109,6 % Vuosikate/Poistot, % 112,3 % 114,8 % Vuosikate, 1000 euroa/opiskelija 1,21 1,03 Opiskelijamäärä Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

31 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Rahoituslaskelmasta on esitetty toteuman vertailu edellisen vuoden rahoituslaskelmaan. Hyvien tilikauden tuloksen ja vuosikatteen ansiosta rahoituksellinen asema on ollut vakaa vuonna. Investointien taso oli vuosikatetta alhaisempi, joten toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen. Kassan riittävyys ja maksuvalmius ovat erittäin hyvällä tasolla. Korollista lainaa kuntayhtymällä ei ole eur eur Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantajien varat ja pääoman muutokset -1 1 Vaihto-omaisuuden muutos 3 2 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 144% 116% Lainanhoitokate Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Kassan riittävyys, pv Opiskelijamäärä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä on positiivinen. Invetointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tilinpäätös Toimintakertomus

32 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 1000 eur eur PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräisen hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 1 Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 2 1 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

33 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA 1000 eur eur OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen Saadut ennakot -1 Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 84,8 % 83,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 eur Kertynyt yli-/alijäämä, eur/opiskelija Lainakanta , 1000 Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Lainakanta eur / opiskelija Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Lainasaamiset , Opiskelijamäärä Omavaraisuusaste % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä, eur/opiskelija = (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta , eur/opiskelija = (Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat))/opiskelijmäärä Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Tilinpäätös Toimintakertomus

34 KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTUOTOT JA -MENOT TULOT milj. MENOT milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot 68,2 Toimintakulut -61,4 Korkotuotot 0,5 Muut rahoituskulut -0,1 Muut rahoitustuotot 0,4 Investoinnit Tulorahoituksen korjauserät Investointimenot -5,7 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,5 Kokonaistulot yhteensä 69,6 Kokonaismenot yhteensä -67,3 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

35 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Hallitus esittää tilikauden ,48 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Tehdään ,00 euron investointivaraus seuraaviin hankkeisiin: Aiko raskaat koneet ,00 2. Tuloutetaan investointikohteiden hankintaan tehtyä investointivarausta ,00 euroa AmoV raskaat koneet ,00 ja tehdään kohteisiin liittyvää poistoerolisäystä ,00 euroa. 3. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,94 euroa. 4. Kirjataan tilikauden ylijäämä, ,42 euroa, taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Yhteenveto: Tilikauden tulos ,48 Uudet investointivaraukset ,00 Aiemmin tehtyjen investointivarausten tuloutus ,00 Poistoeron lisäys ,00 Poistoerojen tuloutus ,94 Ylijäämä ,42 Tilinpäätös Toimintakertomus

36 2. TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalouden toteutuminen - Oppilaitosten toiminta ja tulokset Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

37 KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Yhteisten palvelujen tehtävänä on toteuttaa kuntayhtymästrategiaa yhteistyössä koulutuskuntayhtymän eri oppilaitosten ja yksiköiden kanssa. Johdamme, koordinoimme ja ohjaamme eri toimintojen organisointia ja prosessien kehittämistä sekä tuotamme koko kuntayhtymälle hallinto-, hankinta-, henkilöstö-, kehittämis-, ruoka-, viestintä-, talous-, tila- ja opiskelijahallinnon palveluja. Toimintaa tukevia palvelujamme ovat hankintatoimi, kehittämispalvelut, ruokapalvelut, suunnittelu- ja viestintäpalvelut, taloushallinto, tilapalvelut, ja tietohallintopalvelut. Prosessien kehittämisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, laadukas toiminta ja kustannustehokkuus. Kehittämistoimenpiteissä oleellista on tunnistaa opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet mahdollisimman hyvin. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämistyötä tehdään kokonaan omarahoitteisesti tai ulkopuolisen rahoituksen avulla ns. hankkeistetun kehittämistyön kautta. Ulkopuolisia kehittämistoiminnan rahoittajia ovat mm. ELY-keskukset, maakuntaliitot, OPH ja OKM. Jokaisella rahoittajalla on omat rahoitusjärjestelmänsä, rahoituksen painopistealueensa sekä rahoituksen hakuun liittyvät hakuaikansa. EU-rahoitus on sidottu ohjelmakausiin. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan omien hankkeiden lisäksi yhteishankkeita eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kasvaneet omarahoitusosuudet aikaisempiin rakennerahastokausiin verrattuna asettavat hankkeiden toteuttamisille omat haasteensa ja priorisointitarpeensa. Toimintamme vaikuttavuus muodostuu näiden yhteistyössä toteutettavien toimenpiteiden tuloksena. Toteuma Kehittämishankkeet ovat kehittämisen työkaluja. Kestävää kasvua ja työtä on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) toimeenpano-ohjelma. Ohjelmaa toteutetaan kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ohjelma-asiakirjassa on määritelty rakennerahastotoiminnan tavoitteet ja kehittämiskohteet ohjelmakaudelle. Ohjelmassa kuvattu tuettava toiminta on rahoitettavien hankkeiden tukikelpoisuuden perusta. Toteutimme yhteisissä palveluissa yhteensä 9 kehittämishanketta, joiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa. Hankkeista 8 oli EU-rahoitteisia ja niiden kokonaiskustannukset olivat vuonna yhteensä euroa. Hankkeiden toiminnoissa keskityimme kehittämistoimiin, jotka pääosin liittyivät hakevaan ja ohjaavaan toimintaan, prosessien sujuvoittamiseen, valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen edistämiseen sekä kone- ja metallialan ja siihen liittyvän koulutuksen imagon nostamiseen. Hanketoiminnoissa keskityimme myös opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien ja kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseen Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 8 7 9,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 840, , ,8 Tilinpäätös Toimintakertomus

38 2. Asiakaspalvelun laatu Asiakkaitamme ovat oppilaitokset, elinkeinoelämä ja eri sidosryhmät. Arvioimme työmme laadukkuutta opiskelija- ja työelämäkyselyjen koko kuntayhtymän tulosten perusteella sekä joka vuosi toteutettavalla sisäisellä palautekyselyllä. Laadun kehittämistyöhön liittyvät myös toiminnan ja sen tuloksellisuuden vuosittaiset arvioinnit, sidosryhmäyhteistyöstä saatava palaute ja sisäisen palautekyselyn tulokset. Kehittämistoiminnoissa hyödynnämme kuntayhtymäkokonaisuuden synergiaa ja osaamista mahdollisimman hyvin. Toteuma Ylläpidämme ja kehitämme sähköisiä palautejärjestelmiä, joilla toteutetaan mm. opiskelijoiden päättö-, olo ja tulokyselyt sekä henkilöstön työolobarometrimittaus ja muut henkilöstöllemme tai sidosryhmillemme toteutettavat kyselyt. Työelämäpalaute vuonna oli 4,10 ja yhteisten palvelujen saama sisäisen asiakaspalautteen kokonaisarvosana oli 3, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toteutamme yhteisissä palveluissa koulutuksen järjestäjän ydinprosesseina strategista kokonaissuunnittelua ja kuntayhtymäkokonaisuuden johtamista ml. toiminnan ja tulosten arviointi, maakunnallisten koulutustarpeiden määrällinen ennakointi ja pedagoginen johtaminen. Lisäksi hoidamme edunvalvontaa, sidosryhmäsuhteita ja yhteistä viestintää. Toimintaa tukevia palvelujamme ovat hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, hankintatoimi, kehittämispalvelut, ruokapalvelut, suunnittelu- ja viestintäpalvelut, taloushallinto, tilapalvelut, ja tietohallinnon palvelut. Kuntayhtymäkokonaisuuden hyödynnämme koordinoimalla ja suunnittelemalla em. tehtäviä yhdessä oppilaitosten ja koulutusalojen kanssa. Tavoitteena on yhteisten palvelujen ja oppilaitosten prosessien toimintojen sujuvuus ja päällekkäisen työn tekemisen poistaminen. Tuotamme yhteiset palvelut valtakunnallisesti vertaillen kilpailukykyisesti ja taloudellisesti. Seuraamme taloudellisuutta Opetushallituksen suorite- ja kustannusraporttien avulla. Toteuma Toteutimme yhteisissä palveluissa strategista johtamista, koulutustarpeiden määrällistä ennakointia, tuettu pedagogista johtamista ja toteutettu hankkeistettua kehittämistoimintaa. Olemme ohjeistaneet toiminnan ja tulosten arviointia ja kehittäneet yhteisiä verkko-opintoja. Lisäksi olemme tuottaneet muita tukipalveluja hallintopalveluissa, henkilöstöpalveluissa, hankintatoimessa, kehittämispalveluissa, ruokapalveluissa, suunnittelu- ja viestintäpalveluissa, taloushallinnossa, tilapalveluissa ja tietohallinnossa. Toimitimme vuoden aikana 11 kpl koko henkilöstölle kohdennettuja Yhteisten palvelujen kuukausitiedotteita. Vuonna 2015 medialle lähetettiin yhteensä 60 mediatiedotetta (v.2015 tiedotteita oli 58) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on Facebookissa ja tykkääjien määrä kasvaa viikottain. Edellisen vuoden päätteessä tykkääjien määrä oli 661 ja tällä hetkellä heitä on 836. Muutokset ympäröivässä toimintaympäristössä vaativat vuonna yhteiset, koko kuntayhtymää koskettavat YT-neuvottelut, jotka johdettiin ja toteutettiin kuntayhtymän Yhteisten palvelujen toimesta Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 95,8 95,4 91,5 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,0-2,5 0,0 - vuosikate poistoista (%) 0,0-155,7 0,0 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

39 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Asiantuntijaorganisaationa koulutuskuntayhtymän menestys perustuu myös tulevaisuudessa luottamushenkilöjohdon ja henkilökunnan monipuoliseen osaamiseen, asiantuntemukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä nopeaan ja joustavaan toimintaan. Uuden strategian mukaisen toiminnan käynnistäminen kaikissa henkilöstöryhmissä on taloussuunnittelukauden tärkein tavoitteemme. Erityisen tärkeäksi koemme sitoutumisen yhteisesti hyväksyttyihin päämääriin ja tavoitteisiin. Vuonna kuntayhtymässä jatkamme kehittämistyötä toimialojen ja eri sidosryhmien kanssa. Toteuma Vuonna toteutimme yhdessä oppilaitosten kanssa peda.fi ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa valmentavan työotteen käyttöä opetuksessa ja ohjauksessa. Myös tiimioppimiseen ja valmentamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen oli yksi henkilöstön kehittämisen painopistealueista. Lisäksi yhteisten palvelujen henkilöstö on kehittänyt aktiivisesti omaa osaamistaan vuoden aikana Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 2,4 4,4 2,2 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,7 3,8 3,6 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,8 4,0 3,7 - työn kehittävyys 3,7 3,9 3,7 Tilinpäätös Toimintakertomus

40 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,68 Maksutuotot , ,49 Tuet ja avustukset , ,64 Muut toimintatuotot 3 229, , , ,35 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,34 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,04 Muut henkilösivukulut , ,42 Palvelujen ostot , ,18 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,97 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , , , ,17 TOIMINTAKATE , ,82 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,21 Muut rahoitustuotot , ,37 Muut rahoituskulut , , , ,82 VUOSIKATE ,00 0,00 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,67 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,67 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,67 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

41 TILAPALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Vastaamme kuntayhtymän kiinteistöhallinnasta, rakennuttamisesta, kiinteistönhoidon ja puhtauspalvelujen toiminnasta sekä kehitämme kiinteistöjen taloudellista ja laadukasta ylläpitoa. Pidämme kuntayhtymän omistamat, käytössä olevat, rakennukset hyvässä kunnossa, opetustilat siisteinä, rakennusten tekniset järjestelmät toimivina sekä piha- ja ulkoalueet siisteinä ja turvallisina. Huolehdimme myös kiinteistöjen käytön taloudellisuudesta sekä rakennusten arvon säilymisestä. Palvelut tuotamme käytössä olevat resurssit ja asiakkaiden tarpeet huomioiden taloudellisesti ja tehokkaasti. Omasta käytöstä poistetut rakennukset ja rakennuksen osat pyrimme myymään tai vuokraamaan. Mikäli käytöstä poistetulle rakennukselle ei löydy uutta omistajaa tai haltijaa, rakennuksesta aiheutuvat kustannukset minimoidaan, ja lopulta rakennus puretaan. Toteuma Vuoden lopussa kuntayhtymällä oli 103 omaa rakennusta (28 omalla kiinteistöllä). Rakennusten pinta-ala oli noin hyöty-m 2, joista oppilaitosten käytössä oli m2 ja tilapalvelujen hallinnassa m2. Omien kiinteistöjen lisäksi oli oppilaitosten käytössä ulkoa vuokrattuja opetus- ja asuntola tiloja vuoden lopussa 5538 m 2 Ulkoa vuokrattuja tiloja on mm. Kontiorannan alueelta tiloja logistiikka- ja maanrakennusalan koulutusta varten, Outokummussa opetustiloja, Joensuussa laboratorioalan opetustilat yliopistolla sekä Nurmeksessa asuntolatiloja. Tilapalvelujen hallinnassa olevista tiloista oli annettu vuokralle , yhteensä m 2, mm. P- K:n Rajavartiostolle Ilomantsissa, Joensuun, Lieksan ja Nurmeksen kaupungeille (eri käyttötarkoituksiin: lukio, teknisentyön tilat, päiväkodit ym.), Suomen Punaiselle Ristille Kiteellä sekä Suomen Kivitutkimussäätiölle Juuassa. Tyhjillään olevia tiloja oli yhteensä m2. Vuokrasopimukset on lisäksi jo tehty Itä- Suomen koulun ja Joensuun kaupungin Kanervalan koulun kanssa alkaen Kaislakadun päärakennuksen, yhteensä 2674 m2, vuokrauksesta. Ulosvuokrattuja tiloja on sen jälkeen yhteensä m2. 2. Asiakaspalvelun laatu Työmme laadukkuutta arvioidaan joka vuosi toteutettavan sisäisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Kyselyn avulla kartoitamme henkilöstön ja opiskelijoiden tyytyväisyyttä palveluihin ja etsimme kehittämiskohteita. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten ja kehityskeskustelujen perusteella kehitämme tilapalvelun toimintaa. Toteuma Sisäisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulos koko tilapalvelujen osalta (rakentaminen, kiinteistönhoito ja puhtauspalvelut) vuonna oli 3, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toteutamme rakennuttamisen, kiinteistöjen ylläpidon ja puhdistuspalvelut suunniteltujen prosessien ja palvelukuvauksien mukaisesti. Valtakunnallisesti vertailtuna olemme parhaassa kolmanneksessa koulutuskuntayhtymien kiinteistöjen ylläpitokustannusten osalta. Tilojen käytön tehokkuutta seuraamme tilojen varaus- ja lukujärjestysohjelman avulla. Tilinpäätös Toimintakertomus

42 Toteutuma Tilapalvelut saavutti tulostavoitteensa vuonna. Käytimme vuonna rakennusinvestointeihin noin 3,9 milj. euroa. Vuonna valmistui 11 rakennusinvestointihanketta, mm. aikuisopiston koulutusten siirroista Kaislakadun päärakennuksesta ammattiopiston kanssa samoihin tiloihin aiheutuneet investoinnit, aikuisopiston päärakennuksen toisen päädyn muutokset perheryhmäkoti käyttöön, Merimiehenkadun asuntolan peruskorjaus, Kiteen Savikontien päärakennuksen asuntolan muutostyöt, Kiteen Koivikon päärakennuksen muutostyöt SPR:n vastaanottokeskusta varten, Valtimon tulityötilan rakentaminen G- rakennukseen ja Lieksan Rauhalan asuntolan muutostyöt Lieksan kaupungin käyttöön. Omien ja vuokrakiinteistöjemme ylläpitokustannukset olivat yhteensä noin 6,849 milj. euroa eli noin 4,1 euroa/ hyöty-m 2 /kk. Em. summa sisältää myös vuokrattujen ja vuokralle annettujen tilojen kulut. Kiinteistöjemme ylläpito on hoidettu edullisemmin kuin keskimäärin muissa suurissa koulutuskuntayhtymissä Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 156,4 156,8 161,6 - vuosikate toimintatuloista (%) 36,1 36,2 38,1 - vuosikate poistoista (%) 101,2 131,2 87,6 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Tilapalvelujen laatuun vaikuttavien toimintojen ohjaus toteutuu vuosittaisten kehityskeskustelujen ja talousarvion laadinnan yhteydessä käytävien keskustelujen avulla. Arviointi tehdään asiakaspalautteen, tehtävänkuvausten, aikatauluseurannan, katselmuskäytäntöjen ja laatukierrosten avulla. Vuonna kehitämme edelleen tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä sisäistä yhteistyötä. Toteuma Tilapalvelun vakinaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 48 henkilöä, joista 10 henkilöä oli osa-aikaisia. Tuotimme palvelut pääosin oman henkilöstön voimin. Ostopalveluna hankittiin siivousta Outokummussa ja ulkoa vuokratuissa tiloissa sekä mm. kiinteistöjen kunnossapito- sekä valvomo- ja päivystyspalveluja. Tilapalvelut hoiti myös ulkopuolisille vuokrattujen tilojen kiinteistönhoito- ja siivouspalveluja, yhteensä 7 henkilötyövuoden verran. Nurmeksen toimitilojen siivous otettiin oman henkilöstön hoitoon huhtikuun alusta alkaen. Työolobarometrin perusteella tilapalveluhenkilöstön työtyytyväisyys, timanttimallin kuuden osion keskiarvo (esimiestyö 3,79, tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,73, työn kehittävyys 3,72, ergonomia 3,16, optimaalinen kuormitus 3,46, työkyky 3,95) on 3,63. Käsittelimme työolobarometrikyselyn tuloksia tilapalvelun henkilöstökokouksessa ja etsimme kehittämiskohteita. Sovittiin, että kehitetään työyhteisöä entistä avoimempaan suuntaan, annetaan reilusti palautetta, lisätään yhteydenpitoa ja yhteisiä palavereita. Tilapalvelujen ajankohtaisista asioista tiedotetaan kuukausittain kuntayhtymän kuukausitiedotteessa Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,4 3,0 1,0 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 4,0 3,8 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,9 3,7 3,7 - työn kehittävyys 3,8 3,7 3,7 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

43 5. Taloussuunnittelukauden riskit Taloussuunnittelukauden aikana opiskelijamäärä pienenee, joten myös tilojen tarve vähenee. Oppilaitosten käytöstä poistuneiden tilojen myynnissä tai vuokrauksessa onnistuminen muodostaa taloudellisen riskin. Toiminnallisesti merkittävimmäksi riskiksi olemme tunnistaneet kiinteistöjen mahdolliset sisäilmaongelmat. Toteuma Oppilaitokset ovat vähentäneet käytössään olevien tilojen määrää. Tilapalvelut on onnistunut vuokraamaan ja myymään tyhjiksi jääneitä kiinteistöjä. Merkittäviä sisäilmaongelmia ei kiinteistöissä vuoden aikana ilmennyt. TILAPALVELU Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,76 Maksutuotot ,00 40,00 Tuet ja avustukset , ,73 Muut toimintatuotot , , , ,63 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,25 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,38 Muut henkilösivukulut , ,69 Palvelujen ostot , ,54 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,50 Avustukset -500, ,00 Muut toimintakulut , , , ,11 TOIMINTAKATE , ,52 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -50,57-252,78-50,57-252,78 VUOSIKATE , ,74 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , ,84 Kertaluontoiset poistot ,18 Arvonalentumiset , , ,84 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,90 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,41 Varausten lis.(-)tai väh.(+) ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,49 Tilinpäätös Toimintakertomus

44 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

45 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus Työelämäkumppanuuksien syventämisen tavoitteena on kehittää yhdessä työelämän kanssa yhteistyöprosesseja ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Esimerkkejä yhteistyöstämme ovat yhteistyöprojektit, kummiyritystoiminta, työpaikkaohjaajakoulutukset, opettajien työelämäjaksot ja yritysvierailut. Lukuvuodesta 2017 alkaen opiskelijamme suorittavat Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen -tutkinnon osan (3 osp) osana opintojaan. Tällä varmistamme työelämäyhteistyön vaikuttavuuden, työssäoppimisen prosessin hallinnan ja arvioinnin yhdenvertaisuuden. Yhteistyöllä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa rakennamme opiskelijoillemme sujuvaa väylää korkeakouluopintoihin. Toteuma Työelämäkumppanuuksia olemme syventäneet toteuttamalla erilaisia yhteistyöprojekteja työelämän oppimisympäristöissä, esimerkiksi toimintapäivät, somistukset ja tapahtumajärjestelyt. Aloitimme syksyllä niin kutsutun Tutkinto työssä -toimintatavan pilotoinnin yhdessä paikallisosuuskaupan kanssa merkonomi-, kokki- ja tarjoilijaopinnoissa. Käynnistimme myös työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen tutkinnon osan toteutukset kaikissa tutkinnoissa. Tavoitteenamme on, että kaikki vuonna 2019 valmistuneet opiskelijat ovat suorittaneet em. tutkinnon osan. Työllistymisen osalta emme kuitenkaan saavuttaneet oppilaitostason tavoitettamme. Saavutimme opiskelijamäärätavoitteemme ja lähes tavoitellun valmistuneiden määrän. 11,1 10,9 11,1 67,7 67,6 65, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen Opiskelijamäärä Työllistyminen (%) 67,6 72,4 65,8 Jatko-opinnoissa (%) 10,9 10,2 11,1 Valmistuneet Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 1 258, , ,7 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 258, , ,7 - opiskelijatyöpäiviä Asiakaspalvelun laatu Tarjoamme opiskelijoille mielekkäitä oppimiskokemuksia toiminnallisten, yhteisöllisten ja osallistavien työmenetelmien avulla ja henkilökohtaisen ohjauksen tukemana. Vahvistamme opiskelijoiden osallistumista opintojen ja opiskelun suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi opiskelijoiden jaksopalautteet tukevat sekä valmentavan opettajuuden kehittämistä että osaamisen kehittämistä yksilö- ja tiimitasolla. Tilinpäätös - Toimintakertomus 45

46 Opiskelijapalaute. 4,0 4,0 4, Työelämäpalaute. 4,1 4,2 4, Kehitämme oppimisympäristöjä kokonaisvaltaisesti ja vahvistamme digitaalisen teknologian opetus- ja työkäyttöä ja sosiaalista mediaa opetuksen, ohjauksen, viestinnän ja markkinoinnin välineenä. Kehitämme opintojen valinnaisuutta ja eri opiskelumuotojen tarjontaa mm. verkko-opintoina toteutettavilla tutkinnon osilla ja yhdessä AmoJtk:n kanssa tehtävällä valinnaisten opintojen tarjottimella. Opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksia parannamme tarjoamalla heille hyvin toimivan ratkaisun lukio-opintojen suorittamiseen. Opiskelijoillamme on mahdollisuus opiskella kansainvälisissä opiskeluympäristöissä ja osallistua Joensuun urheiluakatemian järjestämään urheiluvalmennukseen. Olemme myös aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa. Toteuma Palautekyselyjen tulokset osoittavat, että olemme onnistuneet tarjoamaan tavoitteemme mukaisesti opiskelijoille mielekkäitä oppimiskokemuksia toiminnallisten, yhteisöllisten ja osallistavien työmenetelmien avulla ja henkilökohtaisen ohjauksen tukemana. Myös työelämäpalaute ylitti asetetun tavoitteen ja oli samalla erinomaisella tasolla kuin edellisenä vuonna. Olemme panostaneet edelleen oppimisympäristöjemme kehittämiseen ennen kaikkea tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja työkäytön näkökulmasta. Mahdollistimme opiskelijoille oman kannettavan tietokoneen hankkimisen oppilaitoksen kautta. Olemme myös mallintaneet ja tarjonneet opiskelijoille ammatillisen koulutuksen reformin mukaista valinnaisuutta ja vaihtoehtoisia opintopolkuja. Kilpailu- ja kansainvälisen toiminnan laajuus on vielä hyvällä tasolla. Kansainvälisyystoiminnassa vaikuttavuuden lisäämiseksi meidän tulisi saada jatkossa lisättyä meille saapuvien opiskelijoiden määrää. Reformin ja rahoitusuudistuksen edetessä vaihdon tason ja mahdollisuuksien ylläpitäminen on vaarassa Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,0 3,9 4,0 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,2 3,9 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia 162,0 163,0 170,5 opiskelijoita Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 62,0 65,9 63,4 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus AmoJp:ssä keskeisenä tavoitteenamme on valmentavan työotteen elementtien soveltaminen omaan työhön. Kehittämisessä on tärkeää välittämisen ja vastuullisuuden kulttuurin vahvistaminen kiinnittämällä huomioita avoimuuteen, yksilöiden ja ryhmien kohtaamiseen ja rakentavan vuorovaikutuksen mukaisiin toimintatapoihin kaikilla tasoilla. Tämä näkyy mm. opiskelijoiden oman aktiivisuuden ja osallisuuden tunteen vahvistamisena. Ammattiosaamisen näytöistä toteutamme työelämässä 82 % ja tavoitteenamme on kouluttaa 104 uutta työpaikkaohjaajaa. 46 Tilinpäätös - Toimintakertomus

47 Talouden hallinnan osalta valmistaudumme vastaamaan tulevien vuosien taloudellisiin haasteisiin oman toimintamme kehittämisellä ja uudistamisella mm. sisäisen ja ulkoisen yhteistyön, tilojen käytön ja opetuksen suunnittelun ja toteutuksen tehostamisella. Tarkastelemme tilojen yhteiskäyttöä yhteistyössä AmoJtk:n ja Aikon kanssa. Toteuma Valmentavan työotteen soveltaminen opetuksessa ja ohjauksessa on ollut keskeinen pedagoginen tavoitteemme. Läpäisyaste ja erityisopetuksen onnistuminen ovatkin kehittyneet positiivisesti viimeisen parin vuoden ajan. Työelämäsuhteiden hyvästä laadusta kertoo työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen määrä. Tämä on tulevan reformin mukaista ja osaltaan joustavoittaa tekemistä ja vähentää henkilöstön kuormitusta. Kehittämistä on kuitenkin edelleen koulutettujen työpaikkaohjaajien määrässä. Oppilaitoksen talous on ollut edelleen vakaalla pohjalla tutkintojen vetovoiman, ryhmäkoon, tilojen käyttöasteen ja henkilöstön vastuullisen toiminnan vuoksi. Tilojen käytön osalta olemme yhdistäneet toimintoja ja tiloja yhdessä aikuisopiston kanssa. Joensuun alueen toimitilajärjestelyjen takia on tilojen käyttöastetoteuma laskettu yhteiseksi Joensuun oppilaitosten osalta Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,1 7,6 9,8 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 69,5 74,7 71,5 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 77,4 82,0 88,8 Koulutetut työpaikkaohjaajat - osuus kaikista (%) 15,5 8,4 14,1 Tilojen käyttöaste (%) 52,1 65,0 41,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 111,6 104,9 109,1 - vuosikate toimintatuloista (%) 10,4 4,7 8,4 - vuosikate poistoista (%) 1 269,1 621, ,5 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Keskeyttäminen. 8,0 9,1 9, ,7 Läpäisyaste. 69,5 71, Vuosikate.(1000 Eur) Henkilöstötyön tavoitteena on edelleen dialogisen opiskelu- ja työyhteisön ja toimintakulttuurin kehittäminen. Organisaatiokulttuurin ja opettajuuden kehittämisen sekä henkilöstökoulutusohjelman taustalla on valmentavan opettajuuden viitekehys. Henkilöstön osaamisen kehittymistä tuemme tarjoamalla henkilöstöllemme mahdollisuuden laaja-alaiseen pedagogiseen koulutukseen. Vuonna koko opetushenkilöstömme on suorittanut peda.fi-tutkinnon. Työhyvinvointitoimintamme perustuu oppilaitoksen työhyvinvointisuunnitelmaan Toteuma Organisaatiokulttuurin ja opettajuuden kehittämisen sekä henkilöstökoulutusohjelman taustalla on valmentavan opettajuuden viitekehys. Olemme panostaneet tiimitoiminnan, osaamisen ja organisaatioviestinnän kehittämiseen. Henkilöstötulokset ovat kokonaisuudessaan edelleen hyvällä tasolla, vaikka toimintavuoden aikana suunniteltiin ja toteutettiin merkittäviä toimitilojen yhdistämisiä yhdessä aikuisopiston kanssa. Koko opetushenkilöstömme suoritti peda. fi-tutkinnon vuoden aikana. Tilinpäätös - Toimintakertomus 47

48 4,0 Esimiestyö. 3,8 3, Tiedonkulku. ja vuorovaikutus 2015 Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 6,4 6,1 6,1 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 3,6 4,6 1,9 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodolli sen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 96,1 97,8 100,0 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 4,0 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,9 3,8 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,8 5. Tilikauden riskit 3,9 3,7 3,8 AmoJp:ssä toiminnalliset ja taloudelliset riskit liittyvät Joensuun tilajärjestelyihin, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muutokseen ja ammatillisen koulutuksen leikkausten kohdentumiseen. Tilajärjestelyiden osalta Joensuussa tulee tarkastella kampusten määrää ja oppilaitosten ja tutkintojen välistä yhteistyötä oppimisympäristöissä. Uusi rahoitusjärjestelmä todennäköisesti palkitsee niitä, joilla on läpäisy ja vaikuttavuus kunnossa. Toiminallisiin prosesseihin on siis panostettava edelleen. Ammatillisen koulutuksen leikkausten kohdentumisesta tulisi saada ennakkotieto, jotta olisi tieto siitä, millä opiskelijamäärällä toimitaan vuoden jälkeen Työn kehittävyys. Toteuma Onnistuimme taloussuunnittelukauden riskien hallinnassa sekä toiminnan että talouden osalta. Vuoden yhteistoimintaneuvotteluissa esitettyjen toiminnallisten sopeuttamistoimenpiteiden valmistelu aloitettiin mm. tilajärjestelyjen ja tvt teknologian osalta jo syksyllä Syksyllä suoritettu Joensuun alueen toimitilaselvitys toteutuessaan luo hyvän pohjan sekä talouden hallintaan, että kohtuullisen riittävälle rahoitukselle perustehtävään. 3,8 3,8 3, Tilinpäätös - Toimintakertomus

49 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,03 Maksutuotot 4 750, ,60 Tuet ja avustukset , ,19 Muut toimintatuotot , , , ,42 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,35 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,85 Muut henkilösivukulut , ,09 Palvelujen ostot , ,84 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,04 Avustukset , ,52 Muut toimintakulut , , , ,74 TOIMINTAKATE , ,68 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -2,44-0,41-2,44-0,41 VUOSIKATE , ,27 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,14 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,13 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,32 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,45 Tilinpäätös Toimintakertomus

50 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

51 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus Vastaamme elinkeinoelämän ja yhteiskunnan työvoiman laadullisiin ja määrällisiin osaamistarpeisiin. Käynnistämme maarakennusalalla aikuisten näyttötutkintoperusteisen maarakennuskoneenkuljettajakoulutuksen. Opiskelijamäärämme vähentyy aloituspaikkatarjontamme muutoksen vuoksi. Olemme aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa. Tutkintokohtaisella työssäoppimisella suoritetaan keskimäärin 36 osaamispistettä. Opiskelijakunnan fyysisen työkunnon parantamiseksi jokainen opiskelija laatii oman hyvinvointisuunnitelman osana työkyvyn ylläpitotaitojen opiskelua. Tarjoamme opiskelijakunnalle mahdollisuuden kuntosalin iltakäyttöön. Fyysisen kunnon kehittymistä seurataan ja opiskelija saa siitä henkilökohtaista palautetta Toteuma Aikuisten näyttötutkintoperusteinen maarakennuskoneenkuljettajakoulutus käynnistyi syksyllä. Ammattitaitokilpailuihin osallistuimme aktiivisesti, Taitaja-semifinaaleihin meiltä osallistujia oli yhteensä 36. Seinäjoella järjestettyihin Taitaja -kilpailuihin osallistuimme menestyksekkäällä joukkueella. Ammattiopistomme opiskelijat saavuttivat yhteensä kahdeksan mitalia Pohjois-Karjalan ammattiopistojen mitalimäärään oltua yhteensä 10. Vuoden EuroSkills kilpailuissa Göteborgissa ammattiopistostamme oli Suomen maajoukkueessa kaksi kilpailijaa, joista Salla Käyhkö saavutti hopeaa visuaalisessa myyntityössä ja Kimmo Raatikainen sijoittui myös upeasti neljänneksi kivityössä. Turvallisuusalan opiskelijamme ovat vastanneet Joensuun opiskelijakuntien kuntosalivuorojen ohjaamisesta. 15,0 16,8 14,2 50,6 49,0 48, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Työllistyminen (%) 49,0 53,6 48,9 Jatko-opinnoissa (%) 16,8 13,3 14,2 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 5 - kokonaiskustannukset (1000 ) 54,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 1 334, , ,3 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 6,4 10,0 9,4 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 1,5 6,0 0,5 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 342, , ,2 - opiskelijatyöpäiviä Tilinpäätös - Toimintakertomus 51

52 Opiskelijapalaute. 4,0 4,1 4, Työelämäpalaute. 4,0 4,1 4, Asiakaspalvelun laatu Työskentelemme valmentavalla työotteella ja kohtaamme kunkin opiskelijan yksilönä. Laadimme yhdessä hänen kanssaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Lisäämme valinnaisuutta ja opiskelumuotojen tarjontaa verkko-opintoina toteutettavilla tutkinnon osilla. Parannamme opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksia tarjoamalla heille hyvin toimivan ratkaisun lukio-opintojen suorittamiseen. Erityisopetusta toteutamme resursseja enemmän keskittäen. Yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa tarjoamme ammattiopistomme opiskelijoille väylän ammattikorkeakouluopintoihin. Lisäksi tarjoamme opiskelijoillemme mahdollisuuden kansainväliseen opiskeluympäristöön sekä Joensuun urheiluakatemian järjestämään urheiluvalmennukseen. Opiskelijapalautteessa tavoitteenamme on kaikissa opiskelijaryhmissä saavuttaa vähintään keskiarvona 4,0 -taso. Opettajakunta hyödyntää jaksopalautteita pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Toteuma Jokaiselle opiskelijalle olemme yhdessä hänen kanssaan laatineet henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Valmentavan työotteemme perustana on opiskelijan kohtaaminen ja läsnäolo. Opintojen valinnaisuus verkko-opintoina ja lukio-opintojen suorittaminen ovat toimineet Joensuun ammattiopistoissa hyvällä tasolla. Väyläopinnot yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa ovat käynnistyneet. Opiskelijapalautteemme on erinomaisella tasolla. Opiskelijamme ovat antaneet tulo-, olo- ja päättökyselyissä keskimäärin arvosanaksi 4,0 samoin työelämäpalautteemme on hyvällä 4,1 tasolla Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,1 4,0 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 4,0 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia 109,0 99,0 94,0 opiskelijoita Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 54,8 66,2 60,3 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Asetamme arvioitavat tavoitteet mm. koulutusyksikkö- ja tutkintokohtaisesti. Prosessien sujuvuutta ja toimintamme tuloksellisuutta arvioimme vuotuisella itsearvioinnilla. Toteutamme osan opetuksesta verkko-opetuksena. Hyödynnämme Primuksen ja Wilman mahdollisuudet toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja viestinnässä. Hyödynnämme aktiivisesti sähköisen työpöydän, mobiiliteknologian ja sosiaalisen median mahdollisuuksia sekä viestinnässä että opetuksessa. Opiskeluhuollon järjestämisessä toimimme uusitulla opiskeluhuol- 52 Tilinpäätös - Toimintakertomus

53 toryhmien toimintamallilla. Arvioimme aktiivisesti toimintamme tehokkuutta ja taloudellisuutta aikaansaadaksemme tarvittavat kustannussäästöt toimiessamme alentuneella yksikköhinnalla. Vähennämme aktiivisesti opetustilojen määrää sekä toteutamme ja suunnittelemme yhteisiä opetustilaratkaisuja Aikuisopiston ja ammattiopisto Joensuu Palvelujen kanssa. Toteuma asetanta ja itsearviointi on suoritettu. Sähköisten palvelujen käyttöä olemme lisänneet niin opetuksessa, viestinnässä kuin hallinnossa. Olemme käynnistäneet opetusmateriaaliemme siirtämisen sähköisesti jaettavaan muotoon. Tilojen yhteiskäyttöä Peltolassa olemme tehostaneet yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Myös Otsolassa olemme vähentäneet merkittävästi käytössämme olevien tilojen määrää. Uusittu opiskeluhuollon toteuttamismalli on käytössä. Yhdessä Haahtela-kehitys Oy:n kanssa olemme valmistelleet tilaselvityksen, jonka perusteella tilojen käytön tehostamisessa tavoittelemme tulevina vuosina Joensuussa jopa kerrosneliömetrin vähennystä Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,9 6,7 8,5 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 72,6 75,7 71,8 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 31,7 40,9 33,9 Koulutetut työpaikkaohjaajat - osuus kaikista (%) 7,6 4,0 7,2 Tilojen käyttöaste (%) 40,1 55,0 37,6 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 103,6 102,4 105,0 - vuosikate toimintatuloista (%) 3,5 2,3 4,8 - vuosikate poistoista (%) 139,2 98,9 183,4 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Huomioimme henkilökuntamme nykyisen ikärakenteen ja tulevat toiminnan leikkaukset henkilöstö-suunnitelmissamme sekä rekrytoinnissa. Pedagogisessa toiminnassamme sekä esimiestyössä valmentava työote on kehittymisemme suunta. Kehitämme pedagogista toimintaamme sopimalla henkilökohtaisista kehittymissuunnitelmista osana kehityskeskustelua. Koko opettajakunta suorittaa aktiivisesti peda.fi-valmennusohjelman osiot vuoden loppuun mennessä. Varmistamme opettajien työelämäjaksojen toteutumisen. Työhyvinvoinnissa toteutamme yhdessä laadittua työhyvinvointisuunnitelmaa. Tarjoamme henkilökunnallemme tukea fyysisen terveyden sekä kunnon edistämisessä. Keskeyttäminen. 7,3 8,9 8, ,7 Läpäisyaste. 72,6 71, Vuosikate.(1000 Eur) Toteuma Olemme toimineet suunnitelmallisesti toteuttaessamme henkilöstöön liittyviä sopeuttamistoimia. Lähes koko opetushenkilökuntamme on suorittanut peda.fivalmennusohjelman. Opettajien työelämäjaksot ovat toteutuneet tavoitteen mukaisesti. Henkilökuntamme on aktiivisesti osallistunut työhyvinvointia edistävään toimintaa. Tilinpäätös - Toimintakertomus 53

54 Esimiestyö. 3,7 3,7 3, Tiedonkulku. ja vuorovaikutus 3,5 3,5 3, Työn kehittävyys. 3,7 3, Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,0 5,6 4,9 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,6 2,4 1,4 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodolli sen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 88,2 89,5 93,1 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,7 3,8 3,6 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,5 3,7 3,5 - työn kehittävyys 3,7 3,7 3,7 5. Taloussuunnittelukauden riskit AmoJtk:ssa toiminnalliset ja taloudelliset riskit liittyvät Joensuun tilajärjestelyihin, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muutokseen ja ammatillisen koulutuksen leikkausten kohdentumiseen. Tilajärjestelyiden osalta Joensuussa tulee tarkastella kampusten määrää ja oppilaitosten ja tutkintojen välistä yhteistyötä oppimisympäristöissä. Uusi rahoitusjärjestelmä toden näköisesti palkitsee niitä, joilla on läpäisy ja vaikuttavuus kunnossa. Toiminallisiin prosesseihin on siis panostettava edelleen. Ammatillisen koulutuksen leikkausten kohdentumisesta tulisi saada ennakkotieto, jotta olisi tieto siitä, millä opiskelijamäärällä toimitaan vuoden jälkeen. Riskien toteutuminen ja hallinta Toiminnallisten ja taloudellisten riskien hallinnassa tilajärjestelyjen osalta olemme valmistelleet Joensuun tila-selvityksen, jossa tavoitellaan jopa kerrosneliömetrin tilojen vähentämistä sekä n. 1,5 M :n kustannussäästöjä. Esitetty uusi rahoitusjärjestelmä palkitsee niitä koulutuksenjärjestäjiä, joilla läpäisyaste ja vaikuttavuus ovat kunnossa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminnan vaikuttavuus on viimeiset viisi vuotta kehittynyt huonoon suuntaan. Vaikuttavuusrahoituksen osalta nykytasolla Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on häviäjä ja tulisi menettämään rahoitusta. Henkilöstön osalta on tiedostettu motivaatio- ja uupumisriskit johtuen toiminnan rajusta muutoksesta ja odotettavissa olevista tulevista saneeraustoimenpiteistä. 3, Tilinpäätös - Toimintakertomus

55 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,88 Maksutuotot , ,32 Tuet ja avustukset , ,05 Muut toimintatuotot , , , ,32 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,24 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,05 Muut henkilösivukulut , ,97 Palvelujen ostot , ,10 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,42 Avustukset , ,68 Muut toimintakulut , , , ,76 TOIMINTAKATE , ,56 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -30,22-7,66-30,22-7,66 VUOSIKATE , ,90 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,17 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,73 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,14 Varausten lis.(-)tai väh.(+) ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,87 Tilinpäätös Toimintakertomus

56 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

57 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE 1. Toiminnan vaikuttavuus Toteutamme säännöllisesti yritysvierailuja, joiden tavoitteena on auttaa opiskelijoita hahmottamaan alueen tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeet. Ohjaamme opiskelijoita opintojen aikana monipuolisesti erilaisiin työssäoppimispaikkoihin edistääksemme opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Rohkaisemme opiskelijoita hakeutumaan työssäoppimisjaksoille myös työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Mallinnetut opintopolut auttavat opiskelijoita hahmottamaan perustutkintojen toteuttamistapojen mahdollisuuksia. Suunnittelemme yhteistyössä alueen yritysten kanssa kaksi paikallisiin työelämätarpeisiin perustuvaa tutkinnon osaa, joiden avulla voimme lisätä opiskelijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia työllistyä alueen yrityksiin. Paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien avulla tavoitteena on lisätä yritysyhteistyötä ja koulutuksen vetovoimaa. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Vaikuttavuus. 15,2 12,3 12,1 52,7 54,7 51, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen Opiskelijamäärä. Kannustamme opiskelijoitamme jatko-opintoihin esittelemällä jatko-opintomahdollisuuksia opintojen aikana. Markkinoinnissa tuomme esille myös PKKY:n strategisen kumppanuuden Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hyödynnämme sosiaalista mediaa osana opiskelijahankintaa tehostaaksemme oppilaitoksen markkinointia. Järjestämme oppilaitoksessa markkinointitapahtumia peruskoulun päättäville ja opiskelupaikkaa hakeville tuodaksemme esille alueen koulutusmahdollisuuksia Toteuma Toteutimme yritysvierailuja perustutkinnoittain. Aktivoimme opiskelijoita sopimaan yritysvierailuista osana työelämätaitojen opiskelua. Hyödynsimme Work Smart ja Pure Steel -hankkeita yritysyhteistyön lisäämisessä sekä järjestimme opiskelija- ja yritystapaamisia eri perustutkintojen opiskelijoille. Työssäoppimispaikkojen toteutuminen työssäoppimisalueen ulkopuolelle toteutui paremmin kuin edellisinä vuosina. Opiskelijoita oli viidestä perustutkinnosta työssäoppimassa työssäkäyntialueemme ulkopuolella. Esittelimme opintopolkujen mallinnuksia sekä valinnaisuuden mahdollisuuksia koulutusaloittain opiskelijoille. Koulutusaloittain järjestetyt tilaisuudet lisäsivät opiskelijoiden tietoisuutta valinnaisuuksista Emme aloittaneet paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien työstämistä, koska tutkinnon perusteet ja tutkintojen rakenteet uudistuvat vuonna Arvioimme tilanteen uudestaan sen jälkeen, kun luonnokset uusista tutkinnon perusteista julkaistaan. Tarjosimme jatko-opintojen ohjausta kaikille opintonsa päättäville ryhmille. Hyödynsimme PKKY:n strategista kumppanuutta Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa jatko-opintojen markkinoinnissa. Järjestimme marraskuussa avoimien ovien tapahtuman, johon osallistuivat kaikki Keski-Karjalan alueen peruskoulun päättävät luokat. Opiskelijamme kävivät yhdessä opinto-ohjaajan kanssa markkinoimassa ammatillisia opintoja Pohjois-Karjalan yläkouluilla. Opiskelijamme kävivät myös jakamassa Hakijan oppaat yläkoulun 9-luokkalaisille Kiteellä ja Tohmajärvellä. Opiskelijamäärän ja työllistymisen osalta jäimme vuoden tavoitteista. Jatko-opintoihin sijoittumisen ja valmistuneiden opiskelijoiden määrän osalta saavutimme asetetut tavoitteet. Tilinpäätös - Toimintakertomus 57

58 Opiskelijapalaute. 3,9 4,0 4, Työllistyminen (%) 54,7 62,4 51,5 Jatko-opinnoissa (%) 12,3 11,4 12,1 Valmistuneet Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 295,7 266,0 263,3 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 295,7 266,0 263,3 - opiskelijatyöpäiviä Työelämäpalaute. 2. Asiakaspalvelun laatu 4,1 4,0 3, Valmentavan työotteen elementit, läsnäolo, yhdessä tekeminen, monipuolinen työskentely ja vastuulliset valinnat, ohjaavat kaikkea arjen toimintaamme. Hyödynnämme valmentavan pedagogiikan palautekyselyä opetuksen toteuttamisen kehittämisessä. Opettajat keräävät opiskelijaryhmiltä palautetta valmentavasta pedagogiikasta vähintään neljä kertaa lukuvuoden aikana. Tutkinnon osittaisten osaamisperusteisten tehtävien kautta voimme tarjota entistä paremmin opiskelijoille mahdollisuuden tehdä opintoja henkilökohtaisen aikataulun mukaan. Opettajat ja oppilaitosjohto keräävät työelämäpalautetta haastattelemalla työelämäasiakkaita luontevissa työelämäkontakteissa. Uudistamme toimintamalliamme yritysyhteistyössä ja haemme siihen aktiivisesti uusia toimintamuotoja. Mahdollistamme kahden tutkinnon suorittajille opintojen toteuttamisen ohjeajassa yhteistyössä Kiteen lukion kanssa. Kannustamme opiskelijoita osallistumaan Taitaja-semifinaaleihin kaikissa perustutkinnoissa. Mahdollistamme opiskelijoiden osallistumisen SakuStars-kulttuurikilpailuihin. Kannustamme opiskelijakuntaa osallistumaan myös Saku ry:n kilpailutoimintaan joukkuelajeissa. Järjestämme kansainvälisyysinfot opiskelijoille. Ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen avulla tuemme opiskelijoiden kansainvälistymistä. Opetushenkilöstön kansainvälistymisessä hyödynnämme kuntayhtymän hankerahoitusta. Lisäksi kannustamme opetushenkilöstöä myös muun ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen kansainvälisyystoiminnan lisäämiseksi. Tuemme erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita mahdollistamalla heille työvaltaiset opintopolut. Mahdollistamme yhteisten tutkinnon osien vaihtoehtoisia suoritustapoja opiskelijoille esimerkiksi verkko-opiston toteuttamana. Toteuma Toteutimme valmentavan pedagogiikan arvioinnin kuulemalla opiskelijoita osana pedagogista teema-arviointia. Opiskelijoiden kuulemisen jälkeen käsittelimme esille tulleet asiat opetushenkilöstön pedagogisissa ryhmäkehityskeskusteluissa ja määritimme tiimikohtaiset kehittämistavoitteet. Lisäksi opettajat hyödynsivät valmentavan pedagogiikan kyselyä (VALPE). Opettajat tuottivat tutkinnon osittain laadittuja osaamisperusteisia tehtäviä Moodle-alustalle henkilökohtaisten opintopolkujen mahdollistamiseksi. Saavutimme tavoitteet sekä opiskelija- että työelämäpalautteen osalta. Keräsimme työelämäpalautetta työssäoppimisjaksojen yhteydessä. Saatu palaute oli tähän mennessä paras. Resursoimme yhdelle opettajalle työelämäyhteis- 58 Tilinpäätös - Toimintakertomus

59 työn uusien toimintamuotojen kehittämiseen työaikaa, mikä on auttanut näkemään tekniikan alan perustutkintojen toteuttamisen mahdollisuuksia yhteistyössä työelämän kanssa. Keskeyttäminen. Erityisopetuksen alhaista läpäisyastetta selittää osin se, että opiskelijoiden vaihtaessa perustutkintoa oppilaitoksen tai PKKY:n sisällä heille ei ehdi kertyä kokonaisia tutkinnon osia tai uuteen tutkintoon tunnustettavaa osaamista. Opiskeluaika ei siis välttämättä lyhene siirryttäessä toiseen tutkintoon. Tutkinnon vaihtajia oli seitsemän 20 erityisopiskelijasta. 9,1 11,2 8, Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,0 3,9 4,0 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,0 3,9 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia 24,0 8,5 16,5 opiskelijoita Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat - opettajat / asiantuntijat lähtevät 2 - opettajat / asiantuntjat saapuvat 2 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 47,6 61,1 40, ,8 Läpäisyaste. 63,2 66,7 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Jatkamme tehostetun varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttöä opiskelijoiden opintojen seurannassa. Ennaltaehkäisemme opiskelijoiden opintojen keskeyttämistä ja oppilaitoksesta eroamista kiinnittämällä erityisesti huomiota poissaoloihin ja varhaiseen puheeksi ottamiseen tilanteissa, joissa huoli opiskelijasta herää. Tehostamme yhteistyötä huoltajien ja sosiaalitoimen kanssa. Pyrimme omalla toiminnallamme varmistamaan, että opiskelijamme saavat Kiteen kaupungin tarjoamien kuraattori- ja psykologipalvelujen avulla riittävät palvelut. Painopisteenä on valmentava työote kaikessa toiminnassamme. Valmentavan työotteen kautta kohennamme läpäisyastetta ja vähennämme keskeyttämisiä. Koulutamme säännöllisesti työpaikkaohjaajia työpaikoille kaikissa perustutkinnoissa. Haemme tiiviimmän yritysyhteistyön kautta uusia mahdollisuuksia myös ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen työpaikoilla. Vuosikate.(1000 Eur) Seuraamme oppilaitoksen taloutta kuukausiraportoinnin avulla. Tavoitteenamme on laadukas ja taloudellinen toimintatapa. Valmistaudumme rahoituslainsäädännön muuttumiseen huomioimalla tulevat muutokset koulutuksen toteuttamisessa. Haemme kokonaistaloudellisesti parhaita ratkaisuja ja uudistamme rohkeasti ja vastuullisesti toimintatapoja. Muutamme oppimisympäristöjämme yhteistoiminnallisuuden mahdollistaviksi ja vähennämme toimitiloja suunnitelmallisesti. Toteuma Tehostetun varhaisen puuttumisen toimintamallin avulla saimme opintojen keskeyttämisastetta kohenemaan. Psykologi- ja kuraattoripalveluja oli tarjolla pa- Tilinpäätös - Toimintakertomus 59

60 remmin kuin edellisenä vuonna. Tutkintojen läpäisyasteen parantumiseen vaikutti tutkinnon osittaisten etenemisten toteuttaminen sekä säännöllisesti toteutettavat ohjauskeskustelut valmentavalla työotteella. Asetettua tavoitetta emme kuitenkaan saavuttaneet. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla kehittyi edelleen yhteistyössä yritysten kanssa. Tilojen käyttöaste koheni edelleen, koska asuntola valmistui Savikon päärakennuksen yhteyteen. Oppilaitoksen taloudellisen tulostavoitteen saavutimme ennakoivan suunnittelun ja seurannan avulla Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 11,2 7,6 8,2 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 63,2 72,4 66,7 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 80,6 66,8 87,2 Koulutetut työpaikkaohjaajat - osuus kaikista (%) 12,0 6,3 12,9 Tilojen käyttöaste (%) 43,7 43,0 48,6 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 102,1 92,2 100,4 - vuosikate toimintatuloista (%) 2,1-8,5 0,4 - vuosikate poistoista (%) 131,8-551,5 33,3 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on opetushenkilöstön valmennuksellisen osaamisen kehittäminen peda.fi-valmennusohjelman avulla. Kannustamme opetushenkilöstöä opetuksen yhteissuunnitteluun ja yhteisten verkkoalustojen käyttöön. Verkkopedagogiikan kehittäminen sekä tiimiopettajuuden toteuttaminen ovat pedagogisina painopistealueina. Yhteissuunnittelun tavoitteena on vähentää myös työn kuormittavuutta. Mahdollistamme opettajien osallistumisen työelämäjaksoille kuntayhtymän strategian mukaisesti. Hyödynnämme hr-ohjelmaa henkilöstön osaamispääoman kartoittamisessa sekä henkilöstön koulutussuunnittelussa. Tiimien toiminnan, oppilaitoksen yhteisöllisyyden ja tiedonkulun varmistamiseksi kokoonnumme viikoittain opetushenkilöstön kokoukseen. Lisäksi opettajatiimit kokoontuvat viikoittain. Tyhy-toiminnan avulla tarjoamme henkilöstölle monipuolisia mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämiseen yksilö- ja yhteisötasolla. Toteuma Kaikki opettajat suorittivat peda.fi-valmennusohjelman mukaiset koulutukset suunnitelman mukaisesti. Lisäksi koulutimme opetushenkilöstöä tiimivalmennukseen. Yhteisten verkkoalustojen kehittäminen alkoi kaikissa perustutkinnoissa. Uudistimme oppilaitoksen organisaation 1.8. alkaen, jolloin esimiesten määrä väheni kahteen. Henkilöstömäärä esimiestä kohden kasvoi. Teimme vuoden aikana paljon toiminnan ja toimintatapojen muutoksia. Sairauspoissaolojen osalta oppilaitoksemme sairauslomapäivät olivat PKKY:n pienimmät. 60 Tilinpäätös - Toimintakertomus

61 2015 Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 11,3 5,3 9,1 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,2 4,3 3,4 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodolli sen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 91,3 100,0 90,9 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 4,0 3,8 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 3,8 3,9 - työn kehittävyys 4,1 3,8 3,9 5. Tilikauden riskit Taloussuunnittelukaudella haasteenamme on toiminnan sopeuttaminen pieneneviin opiskelijamääriin siten, että koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus säilytetään. Henkilöstön osaamisen ja motivaation ylläpitäminen niukkenevassa taloustilanteessa tunnistetaan riskiksi. Hyvän dialogisen johtamisen avulla mahdollistamme avoimen keskustelun ja kehittämisen oppilaitoksen arjessa. Henkilöstön osaamisen ylläpitämisessä painopisteenä on pedagogisen osaamisen kehittäminen peda.fi-tutkinnon avulla. Hyödynnämme hr-ohjelmaa henkilöstön osaamispääoman kartoittamisessa sekä henkilöstön koulutussuunnittelussa. Ikäluokkien pienentyminen Keski-Karjalassa näyttäytyy opiskelijaksi hakeutuvien määrän pienentymisenä. Oppilaitoksen vetovoiman ylläpitämiseksi on tärkeää, että opiskelijaksi hakeutuville on tarjolla riittävä työelämälähtöisten perustutkintojen ja tutkintonimikkeiden määrä. Toteuma Sopeuttamistoimenpiteet olemme onnistuneet tekemään ennakoivan suunnittelun avulla sekä uudistamalla arjen toimintatapoja. Yksi merkittävimmistä ratkaisuista oli opiskelijaruokailun uudelleenjärjestelyt. Vuoden alusta alkaen opiskelijaruokailun toteuttaminen siirtyi hotelli-, ravintola- ja catering-alan opetuksen toiminnaksi. Muutos onnistui toiminnan, laadun ja talouden näkökulmasta hyvin. Järjestimme opetushenkilöstölle koulutusmahdollisuuksia ja tuimme heidän osaamisensa kehittymistä koulutusten avulla. 3,7 4,0 3, ,7 Esimiestyö. Tiedonkulku. ja vuorovaikutus 4,0 3, Työn kehittävyys. 3,8 4,1 3, Tilinpäätös - Toimintakertomus 61

62 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,70 Maksutuotot 3 613, ,29 Tuet ja avustukset , ,96 Muut toimintatuotot , , , ,44 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,23 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,87 Muut henkilösivukulut , ,25 Palvelujen ostot , ,75 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,67 Avustukset , ,85 Muut toimintakulut , , , ,43 TOIMINTAKATE , ,01 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -0,16-4,35-0,16-4,35 VUOSIKATE , ,66 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,18 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,48 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,48 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

63 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 15,4 15,3 12,6 Kehitämme työelämäyhteistyötä ja lisäämme työpaikoilla tapahtuvaa oppimista järjestämällä yli tutkintojen ja koulutusalojen erilaisia yhteistyöprojekteja asiakkaidemme kanssa, lisäämällä yritysvierailuja ja työelämän edustajien vierailuja oppilaitoksessa sekä kaikissa tutkinnoissa lisätyllä työssäoppimisella. Lisäämme opetuksen järjestämistä työelämän oppimisympäristöissä. Työssäoppimisen ohjauksen laadun parantamiseksi järjestämme työpaikkaohjaajakoulutuksia kaikissa tutkinnoissa. Pidämme tärkeänä opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämistä ja mahdollistamme opiskelijoillemme osallistumisen Sujuva väylä ammattikorkeakouluun -opintoihin. Opiskelijamme osallistuvat erilaisiin työllistymistä edistäviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Jatkamme opettajien työelämäjaksojen toteutuksia uudelle strategiakaudelle laatimamme suunnitelman mukaisesti. Ajoneuvoasentajakoulutuksemme päättyy vuonna. Panostamme oppilaitoksen markkinointiin ja laajennamme markkinointia myös Pohjois-Karjalan rajojen ulkopuolelle. Kannustamme ja tuemme nopeaa valmistumista ammattiin ja siirtymistä työelämään. Toteuma Järjestimme yrittäjän päivänä paikallisille yrityksille lounastilaisuuden, johon osallistui runsaasti eri alojen yritysten edustajia. Eri tutkintomme järjestivät erilaisia yhteistyöprojekteja ensisijaisesti työssäoppimispaikoissamme ja kaikissa tutkinnoissamme tarjosimme opiskelijoillemme laajennetun työssäoppimismahdollisuuden. Mahdollistimme opiskelijoillemme osallistumisen Sujuva väylä ammattikorkeakouluun -opintoihin. Järjestimme opiskelijoillemme työnhakukoulutuksia ja osallistuimme Kesäpestuu tapahtumaan ja sen järjestelyihin. Opettajien työelämäjaksot toteutuivat suunnitelmamme mukaisesti. Aloitimme oppilaitoksen markkinoinnin myös Kuhmon alueella yhteistyössä Valtimon ja Nurmeksen kanssa ja panostimme opiskelijahankintaan aikaisempia vuosia enemmän. Työllistymisen osalta jäimme asetetusta tavoitteesta, mutta muut vaikuttavuusmittarit ylsivät tavoitellulle tasolle. 47,8 47,3 49, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen Opiskelijamäärä Työllistyminen (%) 47,3 59,0 49,2 Jatko-opinnoissa (%) 15,3 10,0 12,6 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) 5,0 45,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 298,9 280,2 288,8 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 298,9 280,2 288,8 - opiskelijatyöpäiviä Tilinpäätös - Toimintakertomus 63

64 Opiskelijapalaute. 4,0 4,3 4, Työelämäpalaute. 4,1 4,1 4, Asiakaspalvelun laatu Uudistamme pedagogiikkaamme Peda.fi-koulutuksilla niin, että kaikki päätoimiset opettajat suorittavat vähintään koulutuksen pakolliset osuudet. Aloitamme tiimioppimismallin jalkauttamisen kaikkiin tutkintoihimme. Opiskelijoiden opintojen valinnaisuutta ylläpidämme ammattiopiston, lukion, aikuisopiston, kansalaisopiston, ammattikorkeakoulun, verkko-opiston, Isoverstaan ja muiden oppilaitosten tarjonnalla. Kehitämme oppimisympäristöjämme ja lisäämme digitaalisen teknologian sekä sosiaalisen median käyttöä opetuksessa, ohjauksessa, viestinnässä ja opiskelijarekrytoinnissa. Mahdollistamme kaikille opiskelijoillemme kansainvälisissä oppimisympäristöissä opiskelun ja kaikista tutkinnoistamme vähintään yhden opiskelijan osallistumisen Taitaja-kilpailuihin. Toteuma Kaikki päätoimiset opettajamme (lukuun ottamatta syksyllä aloittaneita) suorittivat Peda.fi-koulutukset ja koulutimme Jyväskylän Tiimiakatemian kanssa yhteistyössä koko opetushenkilökuntamme tiimi- ja yrittäjyysvalmentajiksi. Tiimimestarikoulutuksessa oli kolme opettajamme ja ihmevalmentajakoulutuksessa yksi opettaja. Tiimioppimismallin mukaisen pedagogiikan otimme käyttöön kolmessa eri tutkinnossa. Tarjosimme opiskelijoillemme laajat valinnaisten opintojen mahdollisuudet. Opettajamme ottivat käyttöön muun muassa WhatsApp:n ja blogit työssäoppimisen ohjauksessa ja yhteydenpidossa opiskelijoihin. Kaikilla opiskelijoillamme oli mahdollisuus kansainväliseen työssäoppimiseen ja muun muassa Venäjällä toteutettuihin venäjän kielen kielikursseihin. Taitaja-toimintaan osallistuimme aktiivisesti. Opiskelija- ja työelämäpalautteiden, erityisopetuksen onnistumisen ja kansainvälistymisen osalta saavutimme asetetut tavoitteet Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,3 4,1 4,3 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,9 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia 5,0 10,0 7,0 opiskelijoita Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 58,8 66,7 72,2 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Sopeutamme oppilaitoksen toimintakustannukset vähenevään tulorakenteeseen ja parannamme tilojen käyttöastetta. Aloitamme kaikkien perustutkintoopiskelijoiden valmentamisen työpaikkaohjaajaksi opintojensa aikana. Lisäämme ammattiosaamisen näyttöjen suorituksia työelämässä ja parannamme 64 Tilinpäätös - Toimintakertomus

65 tutkintojen läpäisyastetta syksyllä 2015 opiskelijoilta, opetushenkilökunnalta ja oppilaitosjohdolta kerätyn tiedon perusteella. Toteutamme osan opetuksesta verkko-opintoina. Koulutamme työpaikkaohjaajia kaikissa tutkinnoissa työssäoppimisen ohjauksen ja opettajien työelämäjaksojen aikana. Toteuma Aloitimme kaikkien päättävien luokkien opiskelijoiden valmentamisen työpaikkaohjaajiksi. Laadimme toimintakuvaukset laajennetusta työssäoppimis- ja taitajapoluista ja toteutimme oman sisäisen tarkastuksen, jossa arvioimme henkilökohtaistamisen ja työssäoppimisjärjestelyiden onnistumista kaikissa tutkinnoissamme. Mahdollistimme opiskelun verkko-opistossamme. Sopeutimme toimintaamme henkilöstöjärjestelyillä mutta ylimääräisiä kustannuksia aiheuttivat erityisesti henkilöstön osaamisen uudistaminen, asuntolan toimintojen siirto PielisKodit Oy:n vuokralaiseksi, hankinnat henkilökunnan työhuoneiden ergonomian parantamiseksi sekä yhden entisen työntekijän osalta työnantajan omavastuumaksu. Opintojen keskeyttäminen vähentyi merkittävästi edellisvuodesta, mutta tavoitetta ei silti saavutettu. Myös tutkintojen läpäisyaste jäi alle tavoitteen Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 14,7 6,3 9,9 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 65,5 75,0 64,3 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 64,8 82,5 66,7 Koulutetut työpaikkaohjaajat - osuus kaikista (%) 21,6 9,9 34,5 Tilojen käyttöaste (%) 31,0 55,0 32,5 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 96,7 97,5 99,0 - vuosikate toimintatuloista (%) -3,4-2,5 - vuosikate poistoista (%) -400,2-117,2-56,1 Keskeyttäminen. 9,6 14,7 9, ,9 Läpäisyaste. 65,5 64, Vuosikate.(1000 Eur) 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Tuemme henkilöstön osaamisen kehittymistä Peda.fi-koulutuksella ja mahdollistamalla opettajien osallistumisen muihinkin ammattitaitoa kehittäviin koulutuksiin. Nostamme jokaisen opetushenkilöstömme kuuluvan osaamisen tasoa digitalisaatioon ja valmentavaan työotteeseen liittyvissä taidoissa. Työhyvinvointitoimintamme perustuu työhyvinvointisuunnitelmaamme, joka on käsitelty ja hyväksytty henkilökunnan kokouksessa. Henkilökohtaisista kehittymistarpeista keskustelemme kehityskeskusteluissa ja sovimme tarvittavat toimenpiteet yksilökohtaisesti. Jalkautamme uuden strategiamme 2019 laadukkaasti koko oppilaitoksessa. Mahdollistamme kaikille halukkaille työnohjausmahdollisuuden. Toteuma Peda.fi-koulutukset toteutuivat suunnitelmamme mukaisesti ja kaikki opettajat suorittivat tiimi- ja yrittäjyysvalmentajan koulutuksen. Työolobarometrikyselyn ja opiskelijapalautteiden tulokset oppilaitoksemme osalta ovat erinomaiset lukuun ottamatta henkilökunnan kuormitukseen liittyviä tuloksia. Tarjosimme koko henkilökunnallemme monipuolista työhyvinvointitoimintaa. Suunnittelimme Verme-toiminnan aloittamisen vuoden 2017 alussa ja valitsimme toiminnalle vastuuhenkilön. Tilinpäätös - Toimintakertomus

66 2015 Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 6,1 4,7 12,2 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 2,8 5,0 3,8 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodolli sen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 95,7 100,0 100,0 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 4,5 4,1 4,5 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,4 4,1 4,4 - työn kehittävyys 4,4 4,1 4,2 5. Tilikauden riskit Oppilaitoksen merkittävimmät riskit olemme kuvanneet riskiportfoliossamme (riskit ja niiden mahdollisuudet, hallinta ja valvonta). Henkilöstöriskejä ovat osaamisen ja motivaation ylläpitäminen niukkenevassa taloustilanteessa sekä pätevän ja motivoituneen henkilöstön siirtyminen muualle. Toimintaan liittyviä riskejä ovat muun muassa koulutuksen saatavuus paikkakunnalla ja mahdollinen opiskelijamäärien voimakas pieneneminen sekä sen aiheuttama rahoituksen jääminen budjetoitua pienemmäksi. Toiminnan sopeuttaminen pieneneviin opiskelijamääriin aiheuttaa oppilaitokselle riskejä myös koulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden säilyttämisessä. Toteuma Talousarviovuoden aikana ylitimme opiskelijamäärätavoitteemme ja työolobarometrin mukaan henkilöstötyömme tulokset ovat erinomaiset. Opettajien rekrytoinnissa olemme onnistuneet ja onnistuimme myös vuonna. Valmensimme opiskelijoitamme kyselyiden tulosten mukaan laadukkaasti. Toimintojemme ja opettajien osaamisen kehittäminen sekä laadun ylläpitäminen aiheuttivat vuoden aikana jonkin verran ennakoimattomia kustannuksia. 66 Tilinpäätös - Toimintakertomus

67 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,32 Maksutuotot , ,60 Tuet ja avustukset , ,34 Muut toimintatuotot , , , ,43 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,63 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,88 Muut henkilösivukulut , ,01 Palvelujen ostot , ,56 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,76 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , , , ,96 TOIMINTAKATE , ,53 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -0,14-16,86-0,14-16,86 VUOSIKATE , ,39 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,18 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,57 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,57 Tilinpäätös Toimintakertomus

68 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

69 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 15,1 15,7 15,2 Vastaamme alueellamme työvoimatarpeisiin laadukkaalla ja määrällisesti oikein suunnatulla ammatillisella koulutuksella. Yhteistyössä aikuisopiston kanssa huolehdimme laaja-alaisesta koulutuksen tarjonnasta Ylä-Karjalassa. Sopeutamme opiskelijamäärämme koko kuntayhtymän opiskelijakiintiön vähenemisen mukaisesti. Pidämme koulutustarjontamme mahdollisimman laajana vastaten kuitenkin alueen elinkeinoelämän tarpeita. Hyödynnämme sosiaalista mediaa osana opiskelijahankintaa tehostamalla oppilaitoksen markkinointia. Kannustamme opiskelijoitamme jatko-opintoihin esittelemällä jatko-opintomahdollisuuksia kaikille opintonsa päättäville ryhmille. Kehitämme opetusta ja oppimisympäristöjä opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja työllistymisen parantamiseksi. Hankkeiden avulla kehitämme opetusta ja oppimisympäristöjä. Toteuma Kokonaisvaikuttavuutemme oli 63,9 %. Jatko-opinnoissa ylitimme tavoitteemme. Kannustimme opiskelijoita jatko-opintoihin mm. oppilaitosvierailuilla ja tiedottamalla jatko-opintomahdollisuuksista. Hanketoiminnan avulla kehitimme valmentavaa työotetta sekä tuotimme opetussuunnitelmien visualisointia. Visuaalisen opetussuunnitelman avulla teimme näkyväksi konkreettiset työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi asettaa osaamistavoitteensa ja suunnitella, kuinka hankkii tarvittavan ammatillisen osaamisen. Opiskelijamäärämme ei toteutunut tavoitteen mukaisesti. Tekniikan ja liikenteen koulutusalan vetovoima heikkeni edellisestä vuodesta. 49,2 45,9 48, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Työllistyminen (%) 45,9 48,8 48,7 Jatko-opinnoissa (%) 15,7 12,5 15,2 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 8,0 6,0 5,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 251,2 246,2 228,9 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 0,1 - opiskelijatyöpäiviä 13 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 251,2 246,2 229,0 - opiskelijatyöpäiviä Tilinpäätös - Toimintakertomus 69

70 Opiskelijapalaute. 4,0 3,8 4, Työelämäpalaute. 4,1 4,1 4, Asiakaspalvelun laatu Osallistamme opiskelijat laadukkaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimiseen. Järjestämme opiskelijoillemme kahden tutkinnon ja laajojen yleissivistävien opintojen joustavan suorittamisen Nurmeksen lukiossa. Hyödynnämme opetuksessa uusia sosiaalisen median ja digiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Kannustamme opiskelijoita ulkomaille työssäoppimisjaksoille ja osallistumaan Taitaja-semifinaaleihin kaikissa perustutkinnoissa. Mahdollistamme opiskelijoiden osallistumisen SakuStars-kulttuurikilpailuihin. Kehitämme työelämä- ja opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa opetusta tukevien hankkeiden kautta. Keräämme työelämäasiakkailta työelämäpalautetta haastattelemalla heitä luontevissa työelämäkontakteissa. Kehitämme henkilökohtaistamisen käytänteitä ammatillisessa opetuksessa lisäämällä työvaltaisia opiskelumahdollisuuksia ja yhteisten tutkinnonosien opiskelua ammatillisten tutkinnonosien opiskelun yhteydessä. Toteuma Asiakaspalvelun laatua koskevat tunnuslukumme ovat hyvällä tasolla. Olemme ottaneet käyttöön valmentavan työotteen elementit: olemalla läsnä, yhdessä tekemällä, monipuoliset opetus- ja työskentelymenetelmät ja vastuulliset valinnat. Mahdollistimme opiskelijoiden joustavat siirtymiset oppimisympäristöstä ja opiskelumuodosta toiseen, sekä osaamisperusteisen yksilöllisen opintojen etenemisen. Kannustimme opiskelijoita NY-yrittäjyyteen ja osuuskuntatoimintaan. Käytimme sosiaalista mediaa ja blogeja oppimisprosessien näkyväksi tekemisessä, opettamisessa ja ohjauksessa. Otimme käyttöön tiimivalmennuksen menetelmiä useissa tutkinnoissa. Yhteistyömme yrityselämän kanssa oli tiivistä. Kahden tutkinnon suorittajamäärissä emme päässeet asetettuihin tavoitteisiin. Kannustimme ja tuimme opiskelijoita kansainväliseen liikkuvuuteen. Erityisopetukseen osallistuneista 10:stä aloittaneesta erityisopiskelijasta 6 valmistui ohjeajassa ja yksi jatkaa vielä opintojaan Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 3,8 3,9 4,2 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,6 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia 7,0 9,0 5,5 opiskelijoita Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat 7 1 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 28,6 80,0 60,0 70 Tilinpäätös - Toimintakertomus

71 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Keskeyttäminen. Tehostamme varhaisen puuttumisen toimintamallia opiskelijoiden opintojen etenemiseksi sekä ennaltaehkäistäksemme opiskelijoiden opintojen keskeyttämistä ja oppilaitoksesta eroamista. Kehitämme edelleen oppimisprosesseja tekemällä oppimisen -idean mukaisesti. Tavoitteena on opiskelun kiinnostavuuden lisääminen, opintojen keskeyttämisen aleneminen ja läpäisyasteen parantaminen. 8,3 6,3 11,9 Vahvistamme vastuullisuuden, välittämisen ja osallisuuden kulttuuria kaikilla tasoilla. Kiinnitämme huomiota avoimuuteen, ryhmien ja yksilön kohtaamiseen. Kehitämme työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen toteutusmalleja yhdessä työelämän kanssa. Koulutamme uusia työpaikkaohjaajia yrityksissä opiskelijan työssäoppimisen aikana. Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden kouluttautua työpaikkaohjaajiksi kaikissa tutkinnoissa opiskelujen aikana. Seuraamme oppilaitoksen taloutta kuukausiraporttien avulla. Yhdistämme pienten ryhmien opetusta ammatillisissa tutkinnonosissa siten, että samaa tutkintoa opiskelevat opiskelijat ovat samassa ryhmässä. Yhteisissä opinnoissa ryhmässä voi olla opiskelijoita eri tutkinnoista. Hyödynnämme lisäksi verkko-opiston tarjontaa. Toteuma Opintojen keskeyttämisasteessa emme saavuttaneet asetettua tavoitetta, vaikka olemme tehostaneet varhaisen puuttumisen mallia ja opintojen erilaisia suorittamismahdollisuuksia. Tutkintojen läpäisyasteessa saavutimme asetetun tavoitteen. Työelämässä suoritettavien näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrää saimme nostettua edellisestä vuodesta. Saavutimme taloudelliset tavoitteet, mutta tilojen osalta käyttöaste jäi asetetusta tavoitteesta Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 6,3 6,9 11,9 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 70,9 69,5 70,9 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 50,4 53,7 54,0 Koulutetut työpaikkaohjaajat - osuus kaikista (%) 9,9 5,7 15,7 Tilojen käyttöaste (%) 28,2 50,0 28,2 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 100,6 96,1 100,9 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,6-4,0 0,9 - vuosikate poistoista (%) 38,4-213,2 52, ,0 Läpäisyaste 70,9 70, Vuosikate.(1000 Eur) Henkilöstön aikaansaannoskyky Koulutamme henkilöstöämme valmennuksellisen opetuksen osaajiksi. Opettajamme suorittavat opetushenkilöstön valmennuksellisen ohjelman Peda.fi:n vuosina Tuemme henkilöstön osaamisen tasoa digitalisaatioon ja val- Tilinpäätös - Toimintakertomus 71

72 Esimiestyö. 3,8 3,8 3, Tiedonkulku. ja vuorovaikutus 3,7 3,7 3, Työn kehittävyys. 3,8 3,9 3, mentavaan työotteeseen liittyvissä taidoissa. Huolehdimme siitä, että kaikki opettajat käyvät työelämäjaksolla strategiakauden aikana. Edistämme työhyvinvointia tukemalla henkilöstön liikuntavuoroja, osallistumista kulttuuritapahtumiin ja järjestämme yhteisen teatteriretken sekä liikunnallisen iltapäivän. Huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista, huolimatta henkilöstön määrän vähenemisestä toiminnan supistuessa. Toteuma Opettajien koulutuksessa keskityimme peda.fi koulutukseen ja opettajien tiimikoulutukseen. Lisäksi opettajat osallistuivat opetusta tukevien hankkeiden järjestämiin koulutuksiin. Oman talon sisällä järjestimme opettajille digitalisaation ja sosiaalisen median käyttöön liittyvää koulutusta. Strategiakaudelle asetetut opettajien työelämäjaksot toteutuivat suunnitellusti. Työelämäbarometrin mukaan työilmapiiri on pysynyt hyvällä tasolla, vaikka olemme joutuneet sopeuttamaan toimintojamme mm. henkilöstöä vähentämällä ja ryhmien yhdistämisillä. Yhteisöllissyyttä olemme hakeneet viikoittaisilla yhteisillä kahveilla, liikuntailtapäivällä ja pikkujoululla. Henkilöstöllä on käytössä liikunta- ja kulttuurisetelit Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,1 4,6 6,0 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,3 2,2 1,2 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 94,4 100,0 94,4 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,6 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,6 - työn kehittävyys 3,9 3,8 3,7 5. Taloussuunnittelukauden riskit Suurin riski on, ettei opiskelijamäärätavoitteemme täyty. Seutukunnan nuorten määrä pienenee samassa suhteessa kuin opiskelijakiintiömme. Suunnittelukaudella joudumme sopeuttamaan toimintamme pienenevään opiskelijamäärään ja yksikköhintatulon vähenemiseen. Opetustuntien vähentyessä riskinä on henkilöstön motivaation ylläpitäminen. Opettajien rekrytointi vaikeutuu opetustuntien vähentyessä. Yksikköhinnan pienentyminen hankaloittaa opiskeluympäristöjen ylläpitoa ja laadukkaiden oppimistulosten saavuttamista. Toteuma Opiskelijamäärässä jäimme tavoitteesta 17 opiskelijan verran. Laajan koulutustarjonnan turvaamiseksi uudistimme koulutuksen järjestämismallia siten, että opiskelijamäärän pienentyessä saman alan vuoden opiskelijat muodostavat NonStop-mallin mukaisesi ryhmän. Tämä ja käytössä olevien tilojen vähentäminen edesauttoi taloudellisen tulostavoitteen saavuttamisen. 72 Tilinpäätös - Toimintakertomus

73 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,06 Maksutuotot , ,81 Tuet ja avustukset , ,15 Muut toimintatuotot 7 564, , , ,23 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,96 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,43 Muut henkilösivukulut , ,98 Palvelujen ostot , ,16 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,63 Avustukset , ,68 Muut toimintakulut , , , ,42 TOIMINTAKATE , ,81 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -0,08-0,08 VUOSIKATE , ,81 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,66 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,85 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 1 520, ,40 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,45 Tilinpäätös Toimintakertomus

74 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

75 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU Vaikuttavuus. 1. Toiminnan vaikuttavuus 16,4 16,4 16,4 Opettajien ja muun henkilöstön valmentavan työotteen kehittyminen jatkuvalla täydennyskoulutuksella tukee valmistuneiden sijoittumista työelämään ja jatkokoulutukseen. Hanketyöllä edistämme sekä fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä että eri alojen rajapinnoille syntyneiden työllistymistä edistävien innovaatioiden ja työskentelytapojen leviämistä lähivuosina. Toteuma Kaikki opettajat ovat osallistuneet valmentavan pedagogiikan koulutukseen ja osa opettajista syventäviin koulutuksiin. Vaikutukset näkyvät erityisesti työllistymisessä tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialan hanketyö etenee, samoin työ kone- ja metallialan sekä kulttuurialan välillä. Samoin tässä vaikutukset työllistymisessä ja jatko-opintoihin hakeutumisessa huomataan tulevina vuosina. Vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita emme saavuttaneet hankkeiden lukumäärää lukuun ottamatta Työllistyminen (%) 49,9 50,4 47,2 Jatko-opinnoissa (%) 16,4 17,8 16,4 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) 47,0 252,0 198,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 575,8 566,0 557,8 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijoita 15,0 8,3 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 575,8 581,0 566,1 - opiskelijatyöpäiviä ,3 49,9 47, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen Opiskelijamäärä Tilinpäätös - Toimintakertomus 75

76 . Opiskelijapalaute 2. Asiakaspalvelun laatu 4,2 4,1 4,2 Tavoitteenamme on toimia murrosvaiheessa niin, että opiskelija- ja yrityspalautteen taso säilyy hyvällä tasolla. Keinojamme ovat esimerkiksi jatkuva tuki koko henkilökunnalle valmentavan työotteen edistämisessä ja työpaikkaohjaajien koulutuksen lisääminen. Henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laadun kehittyminen edistää erilaisten yksilöllisten polkujen valintaa Työelämäpalaute. 4,3 4,1 4, Toteuma Onnistuimme opiskelija- ja työelämäpalautteen tason säilyttämisessä, samoin kuin erityisopetuksen läpäisyasteessa, vaikka se laskikin edellisestä vuodesta. Kansainvälistymisen määrän vähenemisessä voi näkyä vähentyneen resurssin vaikutus toteumaan Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,1 4,0 4,2 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 4,0 4,2 Kahta tutkintoa suorittavia 8,0 7,0 16,0 opiskelijoita Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 5 11 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 73,9 63,6 68,2 76 Tilinpäätös - Toimintakertomus

77 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Keskeyttäminen. Läpäisyasteen jatkuva parantaminen on keskeinen tavoitteemme, jota tuemme laadukkaalla henkilökohtaistamisella. Osaaminen kehittyy valmentavaan pedagogiikkaan liittyvän jatkuvan koulutuksen avulla. Tavoitteenamme on kasvattaa työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuutta merkittävästi nykytasosta. Määrän kasvuun voidaan vaikuttaa opettajien työelämäjaksojen laadun kehittämisellä niin, että se avaa mahdollisuuksia näyttöjen suorittamiseen työelämässä. 7,3 7,8 7,6 Toteuma Läpäisyasteen osalta ylitimme tavoitteen, vaikkakin määrä laski edellisestä vuodesta. Konkreettisissa toimissa työelämäyhteyksien kehittämisessä emme onnistuneet niin, että työelämänäyttöjen määrä olisi lisääntynyt. Se jopa laski aiemmasta. Tilojen käyttöaste jäi merkittävästi tavoitteen alapuolelle, koska tilaratkaisumme ovat siirtyneet ennakoitua myöhäisemmäksi. Taloustavoitteet saavutimme Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 7,8 6,7 7,6 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 72,4 66,4 68,7 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 50,2 57,1 48,1 Koulutetut työpaikkaohjaajat - osuus kaikista (%) 9,4 49,5 5,0 Tilojen käyttöaste (%) 34,0 40,0 26,3 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 104,7 102,2 106,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 4,5 2,1 5,9 - vuosikate poistoista (%) 163,2 83,0 253, ,1 Läpäisyaste. 72,4 68, Vuosikate.(1000 Eur) Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstön kouluttautumisen merkitys muutostilanteessa korostuu, ja sekä määrän että laadun on oltava riittävällä tasolla niukkenevista resursseista huolimatta Henkilöstön voimaannuttamiseen liittyvät toimenpiteet muutostilanteessa ovat keskeisiä. Jatkamme vertaismentorointia ja sen kehittämistä, ja tuomme rinnalle myös muita tukimuotoja. Arvioimme organisaatiorakennetta ja muutamme sitä tarvittaessa toiminnan laadun kehittämiseksi. Toteuma Opettajien koulutuksen osalta saavutimme tavoitteet, mutta muun henkilöstön koulutuspäivät jäivät tavoitteesta. Organisaatiota uudistettiin joiltakin osin ja esimiestyön osalta tulokset paranivat hiukan. Työn kehittävyys koettiin kuitenkin aikaisempaa heikommaksi. Tilinpäätös - Toimintakertomus 77

78 3,7 Esimiestyö. 3,6 3, Tiedonkulku. ja vuorovaikutus 3,6 3,6 3, Työn kehittävyys. 3, Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 6,6 5,0 5,3 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,3 5,0 0,7 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodolli sen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 89,7 91,7 90,2 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,6 3,6 3,7 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,6 3,6 3,6 - työn kehittävyys 3,8 3,8 3,7 5. Taloussuunnittelukauden riskit Ammattiopisto Outokummussa lähitulevaisuuden haasteet ovat henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa ja siinä, että löydetään soveltuvat menetelmät tähän. Toinen keskeinen osa-alue on taloudenhallinta niukkenevissa oloissa. AmoO:n kannalta on keskeistä saada lähitulevaisuudessa aikaan sellainen tilaratkaisu, että kustannukset ovat nykyistä pienemmät. Tähän liittyy digipedagogiikan kehittäminen osana valmentavaa pedagogiikkaa niin, että oppimisesta tulee mahdollisuuksien mukaan tilariippumatonta. Myös muilla kehittämistoimilla, esimerkiksi kaksivuorojärjestelmään siirtymisellä, tähtäämme tilakustannusten vähentämiseen. Toteuma Sopeuttamistoimien toteuttaminen ja pitkään jatkunut epävarmuus tulevaisuudesta AmoO:ssa on johtanut uupumisen lisääntymiseen. Tässä vaiheessa keinot ovat pääasiassa yksilötason tukitoimia ja koko henkilöstön tasolla vertaismentoroinnin kehittämistä. Tila-asiat etenevät siten, että AmoO on mukana Joensuun seudun oppilaitosten tilaselvittelyhankkeessa, jonka esitys tulee kuntayhtymän hallituksen arvioitavaksi keväällä ,7 3, Tilinpäätös - Toimintakertomus

79 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,35 Maksutuotot , ,10 Tuet ja avustukset , ,66 Muut toimintatuotot 5 610, , , ,53 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,04 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,41 Muut henkilösivukulut , ,05 Palvelujen ostot , ,85 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,58 Avustukset , ,78 Muut toimintakulut , , , ,09 TOIMINTAKATE , ,44 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 105,00 Muut rahoituskulut -72,19-6,62 32,81-6,62 VUOSIKATE , ,82 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,57 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,25 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) ,67 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,92 Tilinpäätös Toimintakertomus

80 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

81 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI, POHJOIS-KARJALAN OPISTO, POHJOIS-KARJALAN KESÄYLIOPISTO 1. Toiminnan vaikuttavuus Pohjois-Karjalan työllisyystilanne vaikuttaa lähitulevaisuudessakin haasteelliselta. Opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi vahvistamme opiskelijoiden työnhakuosaamista ja valmennamme opiskelijoita hakemaan työpaikkoja myös maakunnan ulkopuolelta. Lisääntynyt maahanmuutto ja alueelle perustettavat vastaanottokeskukset lisäävät maahanmuuttajien alkukartoitusten, kotoutumisja kielikoulutusten kysyntää. Kansanopistokoulutuksissa otetaan käyttöön työssäoppiminen, mikä edistää myös vapaan sivistystyön työllistymisvaikuttavuutta. Lisäksi mahdollistamme hyvinvointivalmennuksen opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa yliopiston arvosana koulutuksen aikana avoimen yliopiston tarjonnasta. Ammatilliseen koulutukseen valmistavissa koulutuksissa pystymme vuonna 2015 uusiutuneiden koulutuksen perusteiden vuoksi tarjoamaan aiempaa paremmat yksilölliset palvelut. Toteuma Työnhaun osaamiseen liittyvä koulutus sisältyy kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden toteutussuunnitelmiin. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon suorittaneet työllistyivät edellisvuotta paremmin, mutta tavoitetta ei kuitenkaan saavutettu. Jatko-opintoihin sijoittuminen ylitti asetetun tavoitteen. Työvoimakoulutuksessa ei saavutettu edellisen vuoden tulosta eikä talousarviovuodelle asetettuja tavoitteita. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijamäärätavoite ylittyi. Kansanopisto-opiskelijoiden työssäoppimisjaksot käynnistyivät vuoden lopulla, ja kaikille opiskelijoille löytyi työssäoppimispaikka. Kaikilla kansanopistolinjoilla voidaan suorittaa yliopisto-opintoja sekä valmennusopinnot yliopiston pääsykokeisiin. 17,9 62,1. Vaikuttavuus 23,0 21,8 48,1 51, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen Opiskelijamäärä Tilinpäätös - Toimintakertomus 81

82 Opiskelijapalaute. 4,2 4,3 4, Työelämäpalaute. 4,0 3,7 4, Työllistyminen (%) 48,1 62,5 51,6 Jatko-opinnoissa (%) 23,0 15,6 21,8 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 3 - kokonaiskustannukset (1000 ) 65,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 166,8 140,0 141,9 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijoita 61,5 75,0 57,0 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 17,5 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 2,3 0,4 - opiskelijatyöpäiviä Kesäyliopistokoulutus - opiskelijoita 44,5 42,1 41,3 - opiskelijatyöpäiviä Kansanopisto - opiskelijoita 48,9 44,2 33,7 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 324,0 301,3 291,8 - opiskelijatyöpäiviä Asiakaspalvelun laatu Kesäyliopisto tekee aktiivista yhteistyötä alueen työelämän kanssa: kesäyliopiston perustehtävään kuuluvat koulutustarpeet selvitetään yhdessä yritysten kanssa ja ajankohtainen koulutus tarjotaan koko maakunnan yrityksiä palvelevaksi. Kesäyliopisto myy koulutusta myös ulkomaille ja tuottaa alueelle kansainvälistä osaamista. Kansanopiston opetustoiminnassa työelämälähtöisyys korostuu: koulutus nivotaan aiempaa työelämälähtöisemmäksi ja yritysten ja yhteisöjen kanssa tehtäviä toteutuksia lisätään. Kansainvälisen vaihdon määrä vähenee, mikä johtuu perustutkinto-opiskelijoiden määrän vähenemisestä. Samaan aikaan pienemmän opiskelijajoukon kanssa otamme tehokkaammin käyttöön edulliset kansainvälistä toimintaa tukevat työtavat, mm. kotikansainvälistymisen ja sähköisten työkalujen mahdollisuudet. Yhteisiä opiskeluhuoltopalveluja, mm. kuraattorin, terveydenhoitajan ja psykologin palveluja hyödynnämme aiempaa henkilökohtaistetummin. Opiskeluhuollon osaamista hyödynnämme myös kotouttamis- ja kansanopistokoulutuksissa. 82 Tilinpäätös - Toimintakertomus

83 Toteuma Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon opiskelijoita oli työssäoppimassa Belgiassa ja Venäjällä. Kesäyliopiston toimijat ovat tehneet aktiivisesti ja suunnitelmallisesti kuntakierroksia ja olleet yhteyksissä yrityksiin. Yhteistyö kuntien kanssa on lisääntynyt. Soteuudistus vähensi kuitenkin vuoden lopulla koulutusten kysyntää. Kansainvälinen kesäkoulu hankkeen myötä opistolla oli kolme kertaa biotalouden opinnoissa opiskelijoita Intiasta ja Kiinasta. Valmentava työote metsäkonekouluissa (OSAAVA) hankkeessa toteutettiin Niittylahdessa täydennyskoulutusseminaari kymmenelle metsäkonekoululle ympäri Suomea. Maahanmuuttajien työvoimakoulutuksessa olemme hyödyntäneet oppilaitoksen sisäisen synergian mahdollisuuksia mm. opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia edistävissä teemoissa. Valma-koulutusten valtakunnallisessa päättöpalautekyselyssä opiskelijamme antoivat koulutukselle yleisarvosanan 4. Kansainvälistymisen osalta jäimme tavoitteista, mutta muilta osin saavutimme asiakaspalvelun laatuun liittyvät tavoitteet Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,3 3,9 4,2 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 3,7 4,0 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia 5,4 4,0 5,0 opiskelijoita Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 66,7 75,0 75,0 Kansanopiston rahoitus muuttuu kiintiöperusteiseksi, mikä rauhoittaa kansanopistojen keskinäistä kilpailua ja takaa opistoille aiempaa vakaamman rahoituksen. Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti tarjoaa muille ammattiopistoille näiden läpäisyn edistämiseksi, keskeyttämisen ja eroamisen vähentämiseksi sekä opiskelijoiden sujuvien siirtymien helpottamiseksi Avoimen ammattiopiston palveluja. Nuori yrittäjyys toiminnan laajennamme koskemaan myös kansanopistokoulutusta. Keskeyttäminen. 9,8 7,6 9, ,7 Läpäisyaste. 76,2 77, Vuosikate.(1000 Eur) Toteuma Perustutkinto-opiskelijoiden keskeyttäminen on lisääntynyt, mutta läpäisy parantunut. Ammattiosaamisen näyttöjä tehtiin vuonna merkittävästi aiempaa enemmän työpaikoilla. Joensuun oppilaitosten yhteinen yrittäjyysopettaja on ollut aktiivisesti suunnittelemassa yrittäjyysopintoja yhdessä muiden opettajien ja koulutuspäälliköiden kanssa. Oppilaitoksen palvelutarjonnan opinnollistamiseen käynnistetty Tuotantotalli on selkeyttänyt opistolle suuntautuvan palvelukysynnän toteuttamista. Avoimen ammattiopiston toiminta toteutui vuonna etukäteen suunniteltua laajempana, ja siitä saatiin hyviä tuloksia. Lakimuutoksen myötä aikuisten opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja voitiin tarjota myös näyttötutkinto-opiskelijoille. Syksyn aikana kansanopisto-opiskelijat perustivat useita NY-yrityksiä. Tilinpäätös - Toimintakertomus 83

84 4,1 4,1 4,0 3,9 3, ,9 Esimiestyö.. Tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 3, Työn kehittävyys. 3, Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 7,6 6,6 9,2 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 76,2 65,0 77,6 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 55,6 73,7 80,8 Koulutetut työpaikkaohjaajat - osuus kaikista (%) 12,7 20,0 8,5 Tilojen käyttöaste (%) 60,0 65,0 41,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 98,5 94,2 94,6 - vuosikate toimintatuloista (%) -1,6-6,2-5,7 - vuosikate poistoista (%) -280, , ,3 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Muutostilanteessa turvaamme henkilöstön hyvinvoinnin tarkentamalla työnjakoa ja poistamalla päällekkäisyyttä. Kehitämme henkilöstön osaamista aiempaa tarkemmalla osaamisen arvioinnilla ja laatimalla henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelman. Vahvistamme henkilöstön ohjauksellista roolia, substanssi- ja valmennusosaamista sekä tarjoamme mahdollisuuksia vertaisoppimiseen. Kokeneiden osaajien hiljaista tietoa pyrimme hyödyntämään aikaisempaa paremmin koulutuksen toteutusratkaisuilla sekä kehittämällä henkilöstön yhteisiä työtiloja. Erilaisilla käytännön ratkaisuilla, mm. vahvemmilla valtuutuksilla, rauhoitamme arjen työskentelyä. Toteuma Työolobarometrin henkilöstöilmapiiriä kuvaavat mittaritulokset heikentyivät hieman lähes kaikissa arviointikohteissa. Taloudellisesti vuosi oli hyvin raskas, ja sopeuttamistoimet kohdistuivat kaikkiin koulutuksiin. Henkilöstö osallistui valmentavan pedagogiikan koulutuksiin aktiivisesti Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,0 5,0 5,4 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,6 5,0 1,6 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 96,4 93,8 95,7 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 4,1 4,1 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 4,0 3,7 - työn kehittävyys 3,9 3,9 3,7 84 Tilinpäätös - Toimintakertomus

85 5. Taloussuunnittelukauden riskit Talousarviovuonna riskejä aiheuttavat henkilöstön jaksaminen vaikeassa taloustilanteessa, ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluhuollon haasteet, työvoimapoliittisen koulutuksen kova kilpailutilanne sekä yksityisten, yritysten ja työyhteisöjen kyky hankkia vapaan sivistystyön koulutusta. Toteuma Taloussuunnittelukauden arvioidut riskit toteutuivat ja vaikuttivat tuloksiin. Tilinpäätös - Toimintakertomus 85

86 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI / POHJOIS-KARJALAN OPISTO Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,18 Maksutuotot , ,23 Tuet ja avustukset , ,52 Muut toimintatuotot , , , ,77 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,87 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,66 Muut henkilösivukulut , ,29 Palvelujen ostot , ,03 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,43 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , , , ,28 TOIMINTAKATE , ,51 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot -13,91 Muut rahoituskulut -5,72-6,07-5,72-19,98 VUOSIKATE , ,49 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,66 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,15 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,15 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

87 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 8,9 8,6 8,8 Toteutamme työvoimatarpeen mukaisia metsä- ja metsäkonealan koulutuksia. Koulutuksen saavutettavuutta pidämme yllä tarjoamalla koulutusta Valtimolla, Joensuussa, Kajaanissa ja Iisalmessa. Työssäoppimisen määrää lisäämme ja ajoitusta kehitämme ammattisaamisen näyttöjen toteuttamiseksi työssäoppimisen yhteydessä ja työllistymisen varmistamiseksi. Oppimisen ja osaamisen arviointia kehitämme yhdessä työelämän edustajien kanssa. Jatko-opintoväylää ja opetuksen kehittämistä teemme ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Tuotteistamme vaiheistettua koulutusta kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Toteuma Aloitimme suunnitellut koulutukset Valtimolla, Joensuussa ja Iisalmessa. Kajaanissa ei aloitettu ryhmää pienen hakijamäärän vuoksi. Samoin Kajaanin ja Iisalmen yhteistyösopimukset purettiin yhteistyökoulujen aloitteesta vuodesta 2017 alkaen. Työvoiman tarjonta on ollut riittävää työmarkkinoiden vetoon nähden. Työllistymisasteemme näyttää pysyvästi nykyisellä koulutustasolla asettuneen lähes 10 % alhaisemmalle tasolle kuin kymmenisen vuotta sitten. Metsäkoneopetuksen tarjonnan lisääntyminen yli kaksinkertaiseksi ammattiopisto Valtimon toiminta-alueella on lisännyt työvoiman tarjontaa. Työssäoppimisen määrä ja työssäoppimispaikkojen saatavuus on pysynyt hyvällä tasolla. Joidenkin suuntautumisopintojen työssäoppimista on jouduttu toteuttamaan oppilaitoksen omalla työssäoppimisen työmaalla. Osittain oppilaitoksessa opiskelun jatkumiseen on vaikuttanut objektiivisten ja ymmärrettävien osaamisen mittareiden käyttöönotto. Opiskelijat ovat itse myös huomanneet, että heidän osaamisensa ei riitä työssäoppimisen aloittamiseen yritysten työmailla. Ammattiosaamisen näyttöjen toteutuminen työelämässä työssäoppimisen yhteydessä ei ole toteutunut tavoitteen mukaisesti. Osaamisen arvioinnin kehittämistä teemme sekä hanketyöllä (EAKR, ESR ja OKM) että muun kehittämisen yhteydessä, mm. metsäkoneenkuljettajien henkilökohtaistetut koulutustarveselvitykset. Yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa teemme usean eri teeman alla mm. osaamisen arvioinnin kehittämiseksi ja uusien arviointimenetelmien ja laitteiden kehittämiseksi sekä oppimateriaalin tuottamiseksi. Olemme haluttu kumppani tutkimusorganisaatioille. Kiinnostus ulkomailta ammattiopisto Valtimon tuotteita kohtaan on lisääntynyt voimakkaasti vuoden aikana. Suuri saavutus vuonna on ammattikuljettajien ja koko metsäkoneyritysten henkilöstön koulutuksen aloittamien eri puolilla Suomea ja Venäjää. 63,9 68,3 63, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen Opiskelijamäärä Tilinpäätös - Toimintakertomus 87

88 Opiskelijapalaute. 4,0 4,0 4, Työelämäpalaute. 3,9 3,8 3, Työllistyminen (%) 68,3 75,8 63,2 Jatko-opinnoissa (%) 8,6 2,6 8,8 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) 54,0 59,0 59,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 201,0 190,0 189,5 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijoita 2,2 - opiskelijatyöpäiviä 409 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 13,2 15,0 10,1 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 0,3 - opiskelijatyöpäiviä 48 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 1,0 14,5 0,4 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 215,2 219,6 202,4 - opiskelijatyöpäiviä Asiakaspalvelun laatu Keräämme opiskelijapalautetta tutkinnonosittain kohdentaaksemme palautetta opetuksen ja opiskelun kehittämiseksi. Yksilöllisten opintopolkujen toteutusta lisäämme kehittämällä henkilökohtaistamista koko opintojen ajan. Kehitämme yhteisten aineiden tutkinnon osien toteutusta osana ammatillisia opintoja. Mahdollistamme opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistymistä myös ilman hankerahoitusta. Kehitämme vaiheistettua oppimispolkua ja siihen liittyviä osaamisen arviointeja osaamisen tasaisen laadun varmistamiseksi. Toteuma Tutkinnonosittain kerättyä palautetta käytämme opettajien henkilökohtaisissa ja ryhmäkehityskeskusteluissa. Henkilökohtaistaminen on vakiintunut arjen työkaluksi. Osaamisen tunnistaminen ja rohkeus osaamisen tunnustamiseen ovat seuraavia kehittämiskohteista. Yhteisten aineiden toteutukset ovat saaneet aiheita ammattiaineista. Yhteisten ja ammattiaineiden integraatio on edennyt. Yhteisiä aineita ei niinkään viedä ammattiaineisiin vaan päinvastoin. Kansainvälistymistä on syntynyt luonnostaan kansainvälisen kiinnostuksen lisäännyttyä ammattiopisto Valtimon koulutuksiin. Opiskelijavaihto on myös kysyttyä lähinnä muualta Valtimolle. Vaiheistettu opetus on saanut visuaalisen ja käsitteellisen viitekehyksen. Vaiheistettua opetus on yksi kärki vastattaessa koulutuksen reformin tuomiin mahdollisuuksiin. 88 Tilinpäätös - Toimintakertomus

89 Opiskelija- ja työelämäpalaute ylittivät asetetut tavoitteet, samoin kuin kilpailuihin osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärä. Erityisopetuksen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste jäi alle tavoitteet, mutta parantui edellisvuodesta merkittäväsi Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,0 4,0 4,3 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 3,8 3,9 3,8 Kahta tutkintoa suorittavia 1,5 4,0 1,5 opiskelijoita Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 80,0 75,0 75,0 Keskeyttäminen. 5,2 9,5 8, ,4 Läpäisyaste. 76,7 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 70,3 Henkilökohtaistamisen kehittämisellä pyrimme pitämään opintojen keskeyttämisen alhaisella tasolla sekä mahdollistamaan valmistumisen ohjeaikaa nopeammin. Ryhmä- ja henkilökohtaisella ohjauksella lisäämme opiskelijoiden omaa vastuuta opinnoissa edistymisestä. Kasvatamme opiskelijaryhmien kokoa niissä opinnoissa, joissa se on toiminnallisesti mahdollista. Kehitämme digiteknologiaa maastotyön ohjaukseen ja arviointiin. Toteuma Keskeyttämisen pysyminen alhaisella tasolla johtuu kahdesta toisistaan eri suuntaan vaikuttavasta tekijästä. Keskeyttämistä on pitänyt alhaisena henkilökohtaistaminen ja omien opintopolkujen rakentaminen. Keskeyttämistä lisäävänä tekijänä on koulutustarjonnan myötä vähenevä työllistyminen ja työelämän huomattavan korkea kynnys osaamiselle/tuottavuudelle jo heti työuran alussa. Opiskelijoiden vastuuta omista opinnoista ja edistymisestä emme ole onnistuneet mallintamaan ja jalkauttamaan opintoihin. Oppimisen ohjaukseen olemme kehittäneet kahden ja edelleen jatkamme kehitystyötä usean eri järjestelmän ja toimintamallin parissa Vuosikate (1000 Eur) Tilinpäätös - Toimintakertomus 89

90 3,6 Esimiestyö. 3,7 3, Tiedonkulku. ja vuorovaikutus 2015 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,5 10,5 8,2 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 76,7 78,0 70,3 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 21,2 58,4 25,2 Koulutetut työpaikkaohjaajat - osuus kaikista (%) 13,3 4,9 16,8 Tilojen käyttöaste (%) 24,1 22,5 29,1 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 112,3 104,2 109,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 10,9 4,0 8,5 - vuosikate poistoista (%) 133,7 42,0 96,1 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky 3,6 3,7 3, Työn kehittävyys. 3,8 4,0 3, Opettajien työelämäjaksot toteutamme sisäänheittoammateissa. Jokainen henkilökunnan jäsen osallistuu kahteen oman osaamisalan koulutukseen vuosittain. Mahdollistamme ammattikorkeakoulu- ja opettajakoulutuksia työn ohessa myöntämällä virkavapaata joustavasti yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan toiminnan sen salliessa. Henkilöstön hyvinvointia kehitämme esimiesten ja henkilöstön koulutuksella sekä tiedonsaannin helpottamisella. Toteuma Työelämäjaksojen laatu vastaa tavoitetta, mutta määrä ei ole tavoitteen mukainen. Koulutuksiin osallistuminen ei ole lisääntynyt, mutta niiden dokumentointi vastaa paremmin todellisuutta kuin aikaisempina vuosina. Opettajien kouluttautumista olemme pystyneet mahdollistamaan opetuksen järjestelyillä. Työhyvinvoinnin edistämiseksi emme ole tehneet kaikkia tavoitteen mukaisia toimia. Opettajien/henkilökunnan opas on edelleen lähtökuopissa Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,7 7,1 7,8 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,2 1,0 3,0 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodolli sen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 80,6 70,0 81,3 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,7 3,7 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,7 3,7 - työn kehittävyys 4,0 3,7 3,8 90 Tilinpäätös - Toimintakertomus

91 5. Taloussuunnittelukauden riskit Taloussuunnittelukauden riskeistä merkittävin on koulutuksen vetovoiman säilyttäminen tasolla, joka mahdollistaa metsäopetuksen pitkäjänteisen kehittämisen. Toiminnallisena riskinä näemme opetuksen ja erityisesti osaamisen arvioinnin kehittymisen uusien tutkinnon perusteiden mukaiseksi. Opiskelijamäärien sekä rahoituksen pienentyessä riski on hallinnon ja opetuksen sopusuhtaisessa sopeuttaminen onnistuneesti. Toteuma Riskeistä on toteutumassa riittävän vetovoiman säilyminen. Perinteiselle toiminta-alueelle on koulutustarjonta kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Uusia metsäkonealan koulutuksen toimijoita on Pohjois-Karjalaan tullut uutena Kainuun ammattiopisto. Lisäksi Savon ammattiopisto on lisännyt koulutustarjontaa Siilinjärvellä merkittävästi ja aloittaa metsäopetuksen toteuttamisen Ylä-Savon ammattiopiston kanssa Peltosalmella Valtimon sijaan. Ammattiopisto Valtimo on päässyt suunnittelemaan uusia metsäalan tutkinnon perusteita. Hyvällä suunnittelulla voimme vähentää riskiä osaamisen arvioinnin eriytymisestä tutkinnon ammattitaitovaatimuksista. Toiminnan hallinnoinnin sopeuttaminen tilanteessa, jossa tulee paljon uudistuksia opetukseen ja opetuksen kehittämishankkeita on lukuisia, on hankalaa. Ilman hallinnointia uudistukset eivät jalkaudu eikä hankkeet muodosta yhtenäistä kehittämisen kärkeä. Tilinpäätös - Toimintakertomus 91

92 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,33 Maksutuotot , ,75 Tuet ja avustukset , ,57 Muut toimintatuotot , , , ,75 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,76 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,27 Muut henkilösivukulut , ,78 Palvelujen ostot , ,97 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,88 Avustukset ,96-58,15 Muut toimintakulut , , , ,96 TOIMINTAKATE , ,79 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut , , , ,93 VUOSIKATE , ,86 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,41 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,45 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,37 Varausten lis.(-)tai väh.(+) , ,99 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,07 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

93 POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 6,6 5,9 6,6 Toimintamme vaikuttavuuden mittaamisen kohteena ovat aikuiskoulutuksen ydintehtävät: aikuiskoulutuksessa sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävässä onnistuminen koko maakunnan hyväksi. Elinkeinoelämän osaamistarpeiden ennakointi, osaavan työvoiman kysyntä ja nopeat osaamisen muutostarpeet työpaikoilla ohjaavat vaikuttavuuden seurantaa. Työelämän kysyntälähtöisen koulutuksen tuotteistamista jatkamme siten, että tuotteemme edistävät yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä sekä kehittävät pohjoiskarjalaista työelämää. Tehostamme verkostoitumista ja aktiivista yhteistyötä työpaikkojen ja sidosryhmien kanssa vaikuttavuuden parantamiseksi. Tehtävänämme on edistää työttömien työllistymistä koulutuksen keinoin ja lisätä jo työssä olevien osaamista ja ammattitaitoa työelämän tarpeiden mukaisesti. Vaikuttavuutta parannamme kehittäen opiskelijavalintaprosessia, ohjausta ja henkilökohtaistamista. Toteutamme ohjausta yksilöllisesti henkilökohtaisen tarpeen mukaan rahoitusmuodosta riippumatta. Hyödynnämme tehokkaasti toiminnassamme mobiililaitteita ja webinaareja muun muassa opetuksessa ja ohjauksessa. Työvoimakoulutuksessa olevien työllistymistavoitteesta sovitaan ELY-keskuksen kanssa erikseen hankintasopimusten yhteydessä. Aikuisten näyttötutkintojärjestelmässä valmistavan koulutuksen kesto määritellään yksilöllisesti tutkinnon suorittajan hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisessa. Hakeutumisvaiheessa huomioimme aikaisemmin hankitun osaamisen. Monipuolisilla ja työelämän tarpeet huomioon ottavilla tutkinnon perusteilla, valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelmilla, henkilökohtaistamisella ja ohjauksella varmistamme aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta maakunnassamme. Jatko-opintoihin siirtymistä edistämme yhteistyöllä ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. 72,1 70,3 70, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen Opiskelijamäärä Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä -kohtaan kirjaamme käynnissä olevat EU-hankkeet. Projektitoiminnoilla edistämme verkostoitumista ja työelämäyhteyksien vahvistumista. Toteutuma Vuoden aikana toteutimme laajasti ja tehostetusti tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Hankkeiden avulla olemme olleet mukana perehtymässä myös robotiikan hyödyntämismahdollisuuksiin aikuiskoulutuksessa lainsäädäntö muuttui arvioinnin osalta, joten syksyn aikana järjestimme henkilöstölle ja työelämän edustajille useita arvioijakoulutuksia eri puolilla maakuntaa. Työvoimahallinto supisti edelleen ammatillisen koulutuksen ostoa ja työvoimakoulutuksen osalta jäimme hieman tavoitteesta. Samoin ammatillisessa lisäkoulutuksessa emme yltäneet tavoitteeseen. Kokonaisopiskelijamäärätavoite kuitenkin ylittyi. Vuoden aikana olimme maakunnassa mukana useissa eri tapahtumissa markkinoimassa aikuisopiston tutkintoja ja koulutuksia. Osallistuimme mm. matkailualan koulutusten markkinointitapahtumaan Travel, taste and learn yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun ja ammattiopistojen kanssa. Tapahtuman järjestelyissä opiskelijoilla oli keskeinen rooli. Oppisopimuskoulutuksen markkinointia toteutimme myös koko maakunnan TE-toimistoissa. Tilinpäätös - Toimintakertomus 93

94 Opiskelijapalaute. 4,2 4,1 4, Työelämäpalaute. 4,0 4,1 4, Työllistyminen (%) 70,3 50,8 70,4 Jatko-opinnoissa (%) 5,9 5,8 6,6 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) 54,0 542,0 267,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 737,1 611,0 660,7 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijoita 243,2 226,0 215,6 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 332,0 314,0 309,4 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 23,6 17,0 19,2 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 56,8 107,0 77,7 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 392, , ,6 - opiskelijatyöpäiviä Oppisopimuskoulutus - opiskelijoiden määrä Asiakaspalvelun laatu Keräämme opiskelijapalautetta AIPAL-, OPAL- ja Webropol- opiskelijapalautejärjestelmillä. Valtakunnallista AIPAL-näyttötutkintojen palautejärjestelmää käytämme perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa, OPAL-palautejärjestelmää käytämme työvoimakoulutuksessa ja Webropol-palautejärjestelmää muissa koulutuksissa. Oppisopimuskoulutuksessa käytämme AIPAL-palautejärjestelmää ja SopimusPro -järjestelmää. Opiskelijapalautteella mittaamme ja arvioimme koulutuksen laatua tutkinnoittain ja koulutuksittain. Työelämäpalautetta keräämme koulutuskuntayhtymätasolla vuosittain. Kansainvälisillä vaihdoilla pyrimme innostamaan henkilöstöä ja opiskelijoita toimimaan rohkeasti kansainvälisillä kentillä. Toteutuma Opiskelijapalautteiden mukaan olemme onnistuneet hyvin koulutusten ja tutkintojen järjestämisessä. Sekä opiskelijapalautteissa että työelämäpalautteessa ylitimme asetetut tavoitteet. Kansainvälisyystoimintaa olemme aikuisopistolla organisoineet uudelleen ja toiminta on vilkastunut. 94 Tilinpäätös - Toimintakertomus

95 2015 Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,1 4,0 4,2 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,7 4,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet - opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat 5 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 72,7 56,3 50,0 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Keskeyttäminen. 9,6 15,9 12, Läpäisyaste. Opiskelijoiden ohjauksella ja henkilökohtaistamisella pyrimme tehostamaan tutkintojen suorittamista ja läpäisyä. Tehostamme ja kiinnitämme huomiota opiskelijavalintaprosessiin. Tutkintojen läpäisyastetta tarkasteltaessa on huomioitava, että näyttötutkintojärjestelmässä ei ole ohjeellista tutkinnon suorittamisaikaa. Tilojen ja laitteiden käyttöastetta optimoimme koko maakunnan alueella ja tarvittaessa huomioimme opetuskäytössä yritys- ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat tilat. Oppimisympäristöt pyrimme hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti vuosi- ja vuorokausitasolla. Oppisopimuksen Mesto-koulutuksen ohella tavoittelemme myös muiden rahoitusmuotojen työpaikkakouluttajien koulutuksen järjestämistä. Koulutustoimintamme on työelämän kysynnän mukaisesti joustavaa. Olemme mukana aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tuottamisessa yhdessä Karelia ammattikorkeakoulun ja Aducaten kanssa. Toteutuma Tutkintojen läpäisyasteessa jäimme edellisen vuoden toteutuneesta ja vuoden tavoitteesta. Keskeyttämis- ja läpäisyasteeseen olemme kiinnittäneet huomiota ja syksyn aikana tehostaneet prosesseja ja panostaneet ohjaukseen läpäisyasteen parantamiseksi. Jokaisessa koulutusalan tiimissä on oma ohjaava ammatillinen opettaja. Vuoden aikana oppilaitoksessa toimi oman työnsä ohella myös erityisopettajia. Tilojen käyttöä tehostettiin muuttamalla oppimisympäristöt Kaislakadun Päätalosta ammattiopistojen kanssa yhteisiin tiloihin Peltolaan ja Niskalaan. Huomioitavaa on, että aikuisopiston vuoden tilakulut liikevaihdosta olivat alle 9 pro- 57,2 62,8 61, Vuosikate.(1000 Eur) Tilinpäätös - Toimintakertomus 95

96 3,7 Esimiestyö. 3,8 3, Tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 senttia, kun koko kuntayhtymälle on tulevien uudistusten myötä asetettu alle 10 prosentin tavoite. Alla olevan taulukon käyttöasteprosentti on yhteinen Joensuun muiden oppilaitosten kanssa. Lisäksi aikuisopisto osallistui koko Joensuun alueen kattavaan toimitilakartoitukseen. Työpaikkakouluttajien Mesto-koulutuksia ja arvioijakoulutuksia työelämän edustajille järjestimme pitkin vuotta Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 15,9 7,6 12,2 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 62,8 71,8 61,7 Tilojen käyttöaste (%) 30,2 30,0 41,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 100,8 103,1 107,1 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,7 3,0 6,6 - vuosikate poistoista (%) 25,3 82,6 198,5 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky 3,6 3, Työn kehittävyys. Toimintamme perustuu ammattitaitoiseen, joustavaan, aikuispedagogiikan ja näyttötutkintojärjestelmän hallitsevaan ja läheisesti alueen työelämän tarpeet tuntevaan henkilöstöön. Hyvän työilmapiirin ja työhyvinvoinnin merkitys on aikuiskoulutuksen toteuttamisessa avainasemassa. Osaamisen kehittäminen sekä henkilöstön työhyvinvointitoimintaan panostaminen ovat osa vuotuista toimintaa. Valmennuksellisen osaamisen kehittämiseksi opettajat osallistuvat Peda.fi-valmennusohjelmaan vuoden 2017 aikana. Päivitämme vuosittain työhyvinvointisuunnitelman koulutuskuntayhtymän ohjeiden ja työhyvinvointiohjelman mukaisesti. 3,8 3,7 3, Työelämäjaksot työelämäosaamisen vahvistamiseksi porrastamme opettajille tasaisesti valtuustokaudelle. Seuraamme niiden toteutumista vuosittain. Huolehdimme henkilöstön pedagogisesta ja näyttötutkintojen järjestämisen edellyttämästä osaamisesta. Tavoitteenamme on edelleen lisätä asetuksen mukaisen kelpoisuuden täyttävien opettajien osuutta päätoimisesta opetushenkilöstöstä. Henkilöstöilmapiiriä mitataan vuosittaisella TOB-kyselyllä, jolta pohjalta laaditaan toiminnan kehittämisen kohteet seuraavalle vuodelle. Toteutuma Järjestimme vuoden aikana kolme kehittämispäivää koko henkilöstölle ja lisäksi kukin tiimi järjesti henkilöstölleen oman kehittämistapahtuman. Opetushenkilöstö osallistui aktiivisesti peda.fi -koulutuksiin. Opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseksi laadimme jaksotetun ohjelman. Vuoden aikana toteutimme NTM-klubeja, joissa näyttötutkintomestarit käsittelivät ajankohtaisia näyttötutkintoasioita ja keskustelivat lainsäädäntöön liittyvistä asioista. Näyttötutkintomestarit päivittivät näyttötutkinto-osaamistaan Näin Toimii Mestari -koulutuksessa. Uudet opettajat, joilta puuttui näyttötutkintomestaripätevyys, suorittivat näyttötutkintomestarikoulutuksen. 96 Tilinpäätös - Toimintakertomus

97 Työolobarometrikyselyn henkilöstöilmapiiriä mittaavien tavoitteiden osalta jäimme hieman tavoitteesta Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,1 5,0 3,7 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,3 2,0 1,7 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodolli sen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 92,6 94,7 91,4 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,7 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 4,0 3,6 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,7 5. Taloussuunnittelukauden riskit Tunnistamme ja arvioimme toiminnassamme havaitut strategiset, toiminnalliset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Riskimatriisin pohjalta laadittua riskien hallinnan ja valvonnan suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Toimenpiteistä raportoidaan kuntayhtymän riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti. Keskeisimpänä strategisena riskinä aikuisopiston toiminnassa on henkilöstön osaamisen ja motivaation ylläpitäminen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus. Pyrimme minimoimaan riskiä avoimella ja oikea-aikaisella tiedottamisella, henkilöstön sisäisellä koulutuksella ja valmennuksella sekä suhtautumalla myönteisesti oppilaitoksen ja koulutuskuntayhtymän työ- ja tehtäväkiertoon. Toiminnallisten riskien kartoituksessa olemme merkittäväksi riskiksi kirjanneet tiedonhallintaan liittyvät riskit. Riskiä pyrimme pienentämään ohjeistuksella ja prosessien kuvaamisella. Taloudellisista riskeistä todennäköisimpänä pidämme kustannusrakenteeseen ja toiminnan kustannusvastaavuuteen liittyvää riskiä. Pyrimme sopeuttamaan toimintamme pieneneviin tuloihin ja opiskelijamääriin siten, että koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus säilyvät ja että henkilöstö on oikein mitoitettu ja kohdennettu. Vahinkoriskejä pyrimme ehkäisemään tiedotuksen, perehdytyksen ja varhaisen puuttumisen avulla. Päivitämme pelastussuunnitelmat ja turvallisuusohjeet tarvittaessa sekä järjestämme vuosittain pelastautumisharjoituksia ja turvallisuuskoulutusta henkilöstölle. Toteutuma Vuoden aikana pystyimme rekrytoimaan ammattitaitoista ja kelpoisuusehdot täyttävää henkilöstöä. Tiedottamisen ja henkilöstön koulutuksen avulla olemme pyrkineet turvaamaan henkilöstömme ammatillisen osaamisen ajantasaisuuden esimerkiksi henkilökohtaistamista koskevan lainsäädännön soveltamisessa. Vuonna saimme päätökseen puutteelliseksi havaittujen oppisopimusasiakirjojen täydentämisen. Sisäisen valvonnan tarkastushavaintojen ja oppilaitoksen omavalvonnan pohjalta tarkensimme toimintaohjeita henkilökunnalle mm. henkilökohtaistamista koskevien asiakirjojen, hankintaohjeiden ja opettajien päiväkirjamerkintöjen osalta. Tilinpäätös - Toimintakertomus 97

98 POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,15 Maksutuotot 2 066, ,24 Tuet ja avustukset , ,69 Muut toimintatuotot , , , ,20 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,82 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,02 Muut henkilösivukulut , ,87 Palvelujen ostot , ,52 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,61 Avustukset , ,50 Muut toimintakulut , , , ,19 TOIMINTAKATE , ,01 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut , , , ,81 VUOSIKATE , ,20 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , , , ,53 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,33 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,68 Varausten lis.(-)tai väh.(+) , ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,65 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

99 Tilinpäätös Toimintakertomus

100 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

101 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,44 Maksutuotot , ,43 Tuet ja avustukset , ,50 Muut toimintatuotot , , , ,07 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,49 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,86 Muut henkilösivukulut , ,40 Palvelujen ostot , ,50 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,49 Avustukset , ,16 Muut toimintakulut , , , ,11 TOIMINTAKATE , ,96 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,21 Muut rahoitustuotot , ,46 Muut rahoituskulut , , , ,42 VUOSIKATE , ,38 Poistot ja arvonalent. Suunn.mukaiset poistot , ,01 Kertaluontoiset poistot ,18 Arvonalentumiset , , ,01 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,37 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,57 Varausten lis.(-)tai väh.(+) , ,99 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,79 Tilinpäätös Toimintakertomus

102 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Toimielin/tehtävä Talousarvio Talousarviomuutokset Ta-muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Kuntayhtymän yhteisten toimintojen ja oppilaitosten investointihankkeet Investointimenot Muut investoinnit , ,99 Rakentaminen , ,01 Investointimenot yhteensä , ,00 Tulot , , , ,80 Netto menot , ,80 Rakentamisen investoinnit kohdistuvat peruskorjauksiin, energiansäästöön ja rakennusten käyttötarkoituksen muutoksiin. Muut investoinnit ovat eri koulusalojen koneiden ja laitteiden hankintoja. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

103 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU (sisäiset ja ulkoiset) Talousarvio Talousarvio- muutokset Ta-muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,39 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointeihin , ,80 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 169,00-169,00 Toiminta ja investoinnit, netto , ,19 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen , ,47 Tilinpäätös Toimintakertomus

104 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Sitovuus 1) N B Määrärahat (1000 ) Tuloarviot (1000 ) Alkup. TA:n TA talousarvio muutokmuut:n Toteutuma keama Poik- Alkup. TA:n TA talousarvitokset muu- muut:n set jälkeen jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteiset palvelut N Tilapalvelu N AmoJp:n johtokunta N AmoJtk:n johtokunta N AmoK:n johtokunta N AmoL:n johtokunta N AmoN:n johtokunta N AmoO:n johtokunta N AmoNi:n johtokunta N AmoV:n johtokunta N Aikon johtokunta N TULOSLASKELMAOSA Korkotuotot Yhteiset palvelut N Muut rahoitustuotot Yhteiset palvelut N Muut rahoituskulut Hallitus N Aikon johtokunta N INVESTOINTIOSA Yhteiset palvelut N YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B = bruttomääräraha/-tuloarvio Toteutuma Poikkeama Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

105 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätös Toimintakertomus

106 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,45 Maksutuotot , ,51 Tuet ja avustukset , ,50 Muut toimintatuotot , , , ,01 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,49 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,86 Muut henkilösivukulut , ,40 Palvelujen ostot , ,63 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,44 Avustukset , ,16 Muut toimintakulut , , , ,05 TOIMINTAKATE , ,96 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,21 Muut rahoitustuotot , ,46 Muut rahoituskulut , , , ,42 VUOSIKATE , ,38 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,01 Kertaluontoiset poistot ,18 0,00 Arvonalentumiset 0, , , ,01 TILIKAUDEN TULOS , ,37 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) , ,57 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,99 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,79 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

107 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,38 Tulorahoituksen korjauserät 7 441, , ,92 Investointien rahavirta Investointimenot , ,37 Rahoitusosuudet investointeihin , ,35 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 169,00 806,45 Investointien rahavirta , ,57 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,35 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantajien varat ja pääoman muutokset , ,10 Vaihto-omaisuuden muutos 2 743, ,98 Saamisten muutos , ,87 Korottomien velkojen muutos , ,67 Rahoituksen rahavirta , ,72 Rahavarojen muutos , ,63 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,98 Rahavarat , , , ,63 Tilinpäätös Toimintakertomus

108 TASE VASTAAVAA 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,48 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,65 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,99 Rakennukset , ,02 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,27 Koneet ja kalusto , ,27 Muut aineelliset hyödykkeet , ,77 Ennakkomaksut ja keskeneräisen hankinnat , , , ,79 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , , , ,72 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,16 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 257,33 257,33 257,33 257,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,93 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 746, ,90 Lainasaamiset , , , ,90 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,58 Lainasaamiset 1 785,17 700,00 Muut saamiset , ,49 Siirtosaamiset , ,02 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , , , ,99 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,22 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,85 Muut arvopaperit , , , ,07 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,91 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,90 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,39 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

109 VASTATTAVAA 2015 OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,04 Arvonkorotusrahasto , ,36 Muut omat rahastot , ,26 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,81 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,26 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,10 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,35 PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat , , , ,53 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen Saadut ennakot -283,00-770,00 Ostovelat , ,53 Muut velat , ,86 Siirtovelat , ,86 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,25 Vieras pääoma yhteensä , ,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,39 Tilinpäätös Toimintakertomus

110 KONSERNILASKELMAT KONSERNITULOSLASKELMA 2015 Toimintatuotot Toimintatuotot , ,95 Toimintakulut , ,68 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 2 313,39 TOIMINTAKATE , ,27 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,97 Muut rahoitustuotot , ,62 Muut rahoituskulut , , , ,56 VUOSIKATE , ,83 Poistot ja arvonalentum. Suunn.mukaiset poistot , ,01 Arvonalentumiset , , , ,01 TILIKAUDEN TULOS , ,82 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,82 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

111 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,83 Tulorahoituksen korjauserät , ,54 Investointien rahavirta Investointimenot , ,37 Rahoitusosuudet investointei , ,35 Pys.vast.hyödykk.luovutustul 169,00 806,45 Investointien rahavirta , ,57 Toiminnan ja invest. rahavirta , ,80 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.var.ja po:n muut , ,10 Vaihto-omaisuuden muutos 2 743, ,98 Saamisten muutos , ,45 Korottomien velkojen muutos , ,80 Rahoituksen rahavirta , ,27 Rahavarojen muutos , ,53 Rahavarojen muutos , ,53 Tilinpäätös Toimintakertomus

112 KONSERNITASE VASTAAVAA 2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,48 Muut pitkävaikutteiset men , , , ,65 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,99 Rakennukset , ,02 Kiinteät rakenteet ja lait , ,27 Koneet ja kalusto , ,27 Muut aineelliset hyödykkee , ,77 Ennakkomaksut ja kesk.er.h , , , ,79 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet ,46 Osakkeet ja osuudet , , , ,72 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT , ,16 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahj.rahastojen erityiskatt. 257,33 257,33 257,33 257,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,93 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,90 Lyhytaikaiset saamiset , , , ,41 Rahoitusarvopaperit , , , ,07 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,81 Rahat ja pankkisaamiset yht , ,88 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT , ,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,71 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

113 VASTATTAVAA 2015 OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,04 Arvonkorotusrahasto , ,36 Muut omat rahastot , ,26 Ed.tilikausien yli-/alijäämä , ,58 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,06 VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat , , , ,53 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,12 Vieras pääoma yhteensä , ,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,71 Tilinpäätös Toimintakertomus

114 4. LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuutuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

115 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO KPA 2:2 1-kohta Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pysyvien vastaavien arvoihin ei ole sisällytetty kiinteitä menoja eikä korkomenoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuus Oppilaitosten osastojen vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoihin ei ole sisällytetty kiinteitä menoja. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai jälleenhankinta-arvoon , mikäli se on hankintamenoa alhaisempi. Lomapalkkavaraus Henkilöstön lomapalkkavaraus on jaksotettu KVTES:n A-taulukosta määräytyvän vuosilomaoikeuden mukaan. Jaksotusmenetelmät Tilinpäätöksessä on liiketapahtumat kirjattu suoriteperusteen mukaisesti joitakin merkitykseltään vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vuoden 2015 henkilöstön tulospalkkioita varten varattiin taseeseen ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusrahoitusosuutta euroa ja tehtiin lisäksi euron jaksotuskirjaus vuodelle Vuonna maksetut, toteutuneet tulospalkkiot sivukuluineen olivat yhteensä noin euroa. Vuoden henkilöstön tulospalkkioita varten varattiin taseeseen ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusrahoitusosuutta euroa. Kustannukset toteutuvat vuoden 2017 aikana. Vuonna 2015 ei-käytössä olevien tai käytöstä poistuvien rakennusten kirjanpitoarvoja kirjattiin alas rakennusten arvonkorotusten osalta noin 14 milj. euroa sekä hallinto- ja laitosrakennusten osalta noin 1,1 milj. euroa. Vuonna vastaavasti rakennusten arvonkorotusten osalta alaskirjauksia tehtiin noin 2,4 miljoonaa euroa ja hallintoja laitosrakennusten osalta noin 1,6 miljoonaa euroa. Yksikköhintatuotto, eli peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen valtionosuus pieneni v. edellisvuodesta noin 4,8 milj. euroa. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa pieneni 5060:sta 4840:aan opiskelijaan. Työvoimakoulutuksen myynti väheni noin eurolla v.. Tilojen käyttöä on tehostettu Lieksassa keskittämällä toiminta kokonaisuudessaan Kuhmonkadulle, Joensuussa siirtämällä aikuisopiston päärakennuksen toiminta Niskakadulle ja Peltolankadulle sekä Kiteellä rakentamalla opiskelija-asuntola Savikon päärakennukseen. Tyhjentyneisiin tiloihin on tehty yhteensä n. 1,1 miljoonan euron rakennusinvestoinnit tilojen vuokrausta varten. Vuokralaiset maksavat tehdyt investoinnit vuokrien yhteydessä. Ulkopuolisille vuokrattujen rakennusten vuokratuotot kasvoivat vuodesta 2015 noin euroa. Tilinpäätös Toimintakertomus

116 KONSERNIN ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty toimintansa aloittanut Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän omistama tytär Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu Oy ja osakkuusyhteisö Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus oy. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kuntayhtymän ja tyttären keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Suunnitelmapoistojen oikaisu Tyttärellä ei ole omaisuutta, joten suunnitelmapoistoja ei ole. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksessä on Poistoeron ja Varausten muutos -tuloslaskelmaerät eliminoitu taseen oman pääoman Tilikauden yli-/alijäämä tilin välillä. Taseen Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset -tiliryhmät on eliminoitu oman pääoman Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -tilin välillä Vuoden 2015 konsernitilinpäätös ei sisältänyt osakkuusyhteisön tietoja. Osakkuusyhteisön tiedot on lisätty Edellisen tilikauden virheen oikaisu -kohtaan. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

117 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIETO KPA 2:3 1-kohta TOIMINTATUOTOT (ulkoiset) Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Yksikköhintarahoitus , , , ,02 Muut myyntituotot , , , ,43 Maksutuotot , , , ,51 EU-tuet Muut tuet ja avustukset , , , ,50 Muut toimintatuotot , , , ,55 Toimintatuotot yhteensä , , , ,01 Tilinpäätös Toimintakertomus

118 POISTOSUUNNITELMA KPA 2:3.1 3-kohta Muutettu yh PYSYVÄT VASTAAVAT POISTOAIKA POISTO- MENETELMÄ Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 T (=tasapoisto) Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot 3 T Tutkimus- ja kehittämismenot 3 T ATK-ohjelmistot 3 T Muut (poistoaika määritellään tapauskohtaisesti) 3-10 T Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 30 T Talousrakennukset 20 T Asuinrakennukset 30 T Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet 15 T Kiinteät koneet, laitteet, rakenteet 10 T Tietoverkko 5 T Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 5 T Liikkuvat työkoneet 5 T Raskaat koneet 10 T Kevyet koneet 5 T ATK-laitteet 3 T Laitteet ja kalusteet 3 T Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto Soranottopaikat (vuotuista käyttöä Malmiesiintymät vastaava poisto) Kivilouhokset Turvesuot Kasvatettavat luonnonvarat 5 T Hevoset Jalostuseläimet Lypsykarja Työeläimet Arvo- ja taide-esineet ei poistoa Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa ei poistoa 1. Eu-projektien hankinnoissa noudatetaan rahoittajan rahoituspäätöksien mukaisia poistoaikoja. 2. Käytettynä hankitun omaisuuden poistoaika määritellään ao.poistoryhmän jäljelläolevan käyttöajan mukaan (esim. kuljetusvälineiden poistoaika 5 vuotta: hankittu 3 vuotta vanha auto, poistoaika on 5-3= 2 vuotta.) Kaikissa käytettynä ostetuissa yli euron hankinnoissa on poistoaika vähintään 2 vuotta. 3. Käyttöomaisuuden aktivointiraja on EUR paitsi EU-projektien hankinnoissa 841 EUR. Käyttöomaisuuteen kirjaaminen edellyttää, että rahoittaja on hyväksynyt poiston tukikelpoiseksi. 4. Poistojen laskeminen aloitetaan tavaran tai rakennuksen käyttöönottoa seuraavan kuukauden alusta. 5. Rakennuksien ja rakennelmien osien korjausinvestointien poistoaika määritellään joko koko rakennuksen tai korjatun osan jäljellä olevan käyttöiän mukaisesti. Kuntayhtymän hallituksen päätöksen ( , 182) mukaisesti PKKY:n poistosuunnitelma eroaa Kirjanpitolautakunnan poisto-ohjeen alarajoista hallinto- ja laitosrakennusten, talousrakennusten ja kuljetusvälineiden osalta. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

119 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT TULOSLASKELMAN LIITETIETO Kuntajaoston tuloslask.ohje luku 2.3 ja 4.5 Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Muut toimintakulut Koneet ja kalusto 2 441, ,54 Myyntitappiot yhteensä 2 441, ,54 Tilinpäätös Toimintakertomus

120 HENKILÖSTÖKULUT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA LIITETIETO KPA 2:8 HENKILÖSTÖKULUT 2015 PALKAT JA PALKKIOT Maksetut palkat ja palkkiot , ,95 Jaksotetut palkat ja palkkiot , , , ,49 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL-maksu , ,24 Muut työeläkemaksut Jaksotetut eläkekulut , , , ,86 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sair.vak.maks , ,00 Työttömyysvakuutusmaksut , ,22 Tapaturmavakuutusmaksut , ,43 Muut sosiaalivakuutusmaksut , ,52 Jaksotetut sosiaalivakuutusm , , , ,09 HENKILÖSTÖKULUJEN KORVAUKSET Sairausvakuutuskorvaukset , ,08 Tapaturmakorvaukset , ,94 Muut Kansaneläkelait. korv , ,65 Muut henk.menojen korj.erät , , , ,69 YHTEENSÄ TULOSLASKELMAN MUKAAN , ,75 Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin , ,20 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , ,95 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

121 TASEEN LIITETIETO KPA 2:4.1 6-kohta Arvonkorotusten periaatteet ja arvonmääritysmenetelmä Valtiolta lahjoituksena saadut maa- ja vesialueet sekä rakennukset on merkitty taseeseen vastaavaa puolella arvonkorotuksiin ja vastattavaa puolella arvonkorotusrahastoon. Arvonmääritysmenetelmänä on käytetty vuoden 1996 verotusarvoja. Tasearvoihin on v. tehty ,41 euron arvonalennus rakennusten käytöstä aiheutuvan yleisen kulumisen ja tekemiemme peruskorjausten takia. Arvonkorotukset Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Maa- ja vesialueet Arvo , , , ,88 Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku 5974, ,12 Arvo , , , ,76 Rakennukset Arvo , , , ,43 Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku , , , ,83 Arvo , , , ,60 Tilinpäätös Toimintakertomus

122 TASEEN LIITETIETO PYSYVIEN VASTAAVIEN TASE-ERÄKOHTAINEN LIITETIETO Pysyvät vastaavat PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET Poistamaton hankintameno 1/1/ Lisäys tilikauden aikana Rahoitusosuus tilikauden aikana Vähennys tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennus ja -palautus Poistamaton hank. meno 12/31/ Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 12/31/ Olennaiset lisäpoistot Tietokoneohjelmistot , ,00-169, , , ,80 Muut pitkävaikutteiset menot , , , , ,58 Maa- ja vesialueet , , , ,23 Maa-alueiden arvonkorotus , , ,76 Rakennukset , , , , , , , ,18 Rakennusten arvonkorotus Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , , , , , ,91 Koneet ja kalusto , , , , ,94 Muut aineelliset hyödykkeet , , ,77 Osakkeet ja osuudet , , ,72 Keskeneräiset hankinnat , , , , ,15 YHTEENSÄ , , ,80-169,00 0, , , ,04 0, , ,18 Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle ,00e, on kirjattu vuosikuluksi. Tasearvoihin on tehty ,18 euron kertapoisto niiden kohteiden osalta, joissa uudella rakennusinvestoinnilla on korvattu aikaisempia investointeja. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

123 TASEEN LIITETIETO MAA- JA VESIALUEET ERITTELY Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , , , ,71 Muut maa- ja vesialueet , , , ,28 Maa- ja vesialueet yhteensä , , , ,99 TYTÄRYHTEISÖT JA OSAKKUUSYHTEISÖT TASEEN LIITETIETO Kuntakonsernin osuus (1 000 ) Nimi Kotipaikka Omistusosuus Konsernin omistusosuus Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt P-K:n koulutuspalvelu Oy Joensuu 100% 100% Osakkuusyhteisöt P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy Joensuu 22,83% 22,83% Yhteensä Tilinpäätös Toimintakertomus

124 KUNTAYHTYMÄN OMISTUKSESSA OLEVAT TASEEN ULKOPUOLISET OSAKKEET Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet konserniyhtiöt Osakkeet omistusyht. yhteisöt Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Jvklainasaamiset Saamiset konserniyhteisöt Saamiset kuntayhtymät Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintahinta , ,13 Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno , ,13 Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , ,13 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen (stipendit) erityiskatteet Käypä arvo 2015 / kpl Kirjanpitoarvo Käypä arvo / kpl Kirjanpitoarvo kpl kpl P-K:n kirjapaino Oy , , , ,69 Kesko Oy 949, ,64 647, , ,20 257, ,60 257,33 SIIRTOSAAMISET Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä TASEEN LIITETIETO KPA 2: kohta Kuntajaoston taseohje Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot , ,83 Kelan korvaus työterveydenhuolosta , , , ,95 EU-tuet ja avustukset , , , ,90 Muut tulojäämät , , , ,20 Tulojäämät yhteensä , , , ,05 Muut kuin olennaiset siirtosaamiset , , , ,97 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , , ,02 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

125 SAAMISTEN ERITTELY TASEEN LIITETIETO KPA 2:4.3 3-kohta Saamiset tytäryhteisöltä Pitkäaikaiset 2015 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,22 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,22 Saamiset yhteensä , ,22 RAHOITUSARVOPAPERIT 2015 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, pääomaturvatut Jälleenhankintahinta , ,00 Kirjanpitoarvo , ,00 Erotus , ,00 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, muut Jälleenhankintahinta , ,03 Kirjanpitoarvo , ,07 Erotus , ,96 Pääomaturvatut sijoitukset on merkitty taseeseen nimellisarvoon, mikäli jälleenhankintahinta on nimellisarvoa alhaisempi. Niiden nimellisarvon ja jälleenhankintahinnan välistä erotusta ei ole kirjattu tulosvaikutteisesti. Tilinpäätös Toimintakertomus

126 OMAN PÄÄOMAN ERITTELY TASEEN LIITETIETO KPA 2:5.1 1-kohta Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä PERUSPÄÄOMA , , , ,04 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella PERUSPÄÄOMA , , , ,04 ARVONKOROTUSRAHASTO , , , ,31 Arvonkorotusten lisäykset tilikaudella Arvonkorotusten vähennykset tilikaudella , , , ,95 ARVONKOROTUSRAHASTO , , , ,36 MUUT OMAT RAHASTOT AIKOn investointi ja kehittämisrahaston pääoma Siirrot rahastoon tilikaudella - Siirrot rahastosta tilikaudella AKK:n investointi ja kehittämisrahaston pääoma , , , , , , , ,03 PKKY:n investointi- ja kehittämisrahaston pääoma Siirrot rahastoon tilikaudella - Siirrot rahastosta tilikaudella PKKY:n investointi- ja kehittämisrahaston pääoma , , , , , , , ,23 PKKY:n vahinkorahaston pääoma , , , ,00 - Siirto rahastoon tilikaudellla - Siirto rahastosta tilikaudella PKKY:n vahinkorahaston pääoma , , , ,00 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ Ed.tilikauden yli-/alijäämä , , , ,58 - Edellisen tilikauden virheen oikaisu ,07 - Siirto tilikauden yli-/alijäämätililtä , , , ,23 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ , , , ,81 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄT , , , ,79 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , ,26 Vuoden 2015 konsernitilinpäätös ei sisältänyt osakkuusyhteisön tietoja. Osakkuusyhteisön tiedot on lisätty Edellisen tilikauden virheen oikaisu -kohtaan. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

127 JÄSENKUNTIEN PERUSPÄÄOMAOSUUDET TASEEN LIITETIETO Kuntajaoston taseohje, luku Käyttöpääoma taseen mukaan ,37 Käyttöpääoman lisäys ,67 PERUSPÄÄOMA YHTEENSÄ ,04 JÄSENKUNTA %-osuus Osuus / uro Ilomantsi 3, ,17 Joensuu 55, ,07 Juuka 2, ,65 Kitee 4, ,76 Kontiolahti 3, ,41 Lieksa 9, ,07 Liperi 3, ,92 Nurmes 4, ,03 Outokumpu 3, ,92 Polvijärvi 2, ,89 Rääkkylä 1, ,62 Tohmajärvi 2, ,73 Valtimo 1, ,79 PERUSPÄÄOMA YHTEENSÄ 100, ,04 Kuntien peruspääomaosuudet Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Tilinpäätös Toimintakertomus

128 INVESTOINTIVARAUKSET INVESTOINTIVARAUKSET Hank. vuosi Varaukset 1.1. Purettu Uudet Varaukset Tilapalvelut * Rakennukset Otsolan alueen muutostyöt -kohteiden käyttötarkoituksen muutos Peltolan kampukseksi: - Otsolan alue -> Peltolan kampus , ,00 - Otsolan alue -> Peltolan kampus , ,00 - Otsolan alue -> Peltolan kampus , ,00 - Otsolan alue -> Peltolan kampus , ,00 - Oppilasasuntolan peruskorjaus (ent. AmoV) , , ,24 0,00 0, ,24 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri * Raskaat koneet - laser- tai hienosädeplasmaleikkauslaitteisto , , ,00 0,00 0, ,00 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimo * Liikkuvat työkoneet - Harvesterit ja ajokoneet , , ,01 - Harvesterit ja ajokoneet , , , ,00 0, ,01 Pohjois-Karjalan Aikuisopisto * Raskaat koneet - poravaunu , , ,00 - CNC-sorvi , ,00 - laser- tai hienosädeplasmaleikkauslaitteisto , , ,00 0, , , , , , ,25 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

129 SIIRTOVELAT TASEEN LIITETIETO KPA 2:5.1 4-kohta Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot , , , ,76 Menojäämät Palkkojen ja henk.sivukulujen jaksotukset , , , ,79 Muut menojäämät , , , ,70 Menojäämät yhteensä , , , ,25 Muut kuin olennaiset siirtovelat , , , ,61 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , ,86 Siirtovelat yhteensä , , , ,86 Tilinpäätös Toimintakertomus

130 MUUT TALOUDELLISET VASTUUT TASEEN LIITETIETO VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVA LIITETIETO KPA 2:7.2 2-kohta KPA 2:7.2 5-kohta 2015 Arvonlisäveron palautusvastuu 4,707 milj. e 5,112 milj. e Leasingvastuut (sis.alv:n) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,88 Myöhemmin maksettavat , ,06 Leasingvastuut yhteensä , ,94 Perustamishankkeiden valtionosuuksien palautusvastuu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on saanut opetusja kulttuuritoimen lain mukaisia perustamishankkeisiin tarkoitettuja valtionosuuksia, joista voi seurata valtionosuuksien palautusvastuita. Mahdollisen palautusvastuun rahamäärää ei pystytä määrittämään. Muut taloudelliset vastuut yhteensä , ,94 LIITETIETO TILINTARKASTAJAN PALKKIOISTA TASEEN LIITETIETO KPA 2:7a Kuntajaoston taseohje Tilintarkastajan palkkiot KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy 2015 Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

131 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Tilinpäätös Toimintakertomus

132 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Kirjanpitokirjat Osakirjanpidot Päiväkirja Pääkirja Tase-erittelyt Tasekirja Ostoreskontra Sopimus Pro Travel Myyntireskontra Palkkalaskenta CeePos-kassa Käyttöomaisuuskirjanpito Arkistointimuoto paperi- ja sähk.muoto paperi- ja sähk.muoto paperituloste paperimuoto paperi- ja sähk.muoto paperi- ja sähk.muoto sähköinen muoto paperi- ja sähk.muoto paperi- ja sähk.muoto sähköinen muoto paperi- ja sähk.muoto Tositelajit Arkistointimuoto 1 Tiliotteet sähköinen muoto 2 CeePos-kassa sähköinen muoto 9 Palkat paperi- ja sähk.muoto 20 Ostolaskujen maksut sähköinen muoto 21 Ostolaskut Basware sähköinen muoto 22 Ostolaskut Intime Plus paperimuoto 24 Laskut Travel sähköinen muoto 30 Myyntireskontrasuoritukset paperimuoto 31 Myyntilaskut PKKY-tsto paperi- ja sähk.muoto 32 Myyntilaskut Aiko paperi- ja sähk.muoto 33 Myyntilaskut AmoJp paperi- ja sähk.muoto 34 Myyntilaskut AmoJtk paperi- ja sähk.muoto 36 Myyntilaskut AmoK paperi- ja sähk.muoto 37 Myyntilaskut AmoL paperi- ja sähk.muoto 38 Myyntilaskut AmoV paperi- ja sähk.muoto 39 Myyntilaskut AmoO paperi- ja sähk.muoto 40 Myyntilaskut AmoN paperi- ja sähk.muoto 41 Myyntilaskut AmoNi/PKO paperi- ja sähk.muoto 42 Myyntilaskut projektit paperi- ja sähk.muoto 43 Myyntilaskut ruokapalvelut paperi- ja sähk.muoto 49 Korkolaskut paperimuoto 70 Liitetietotosite paperimuoto 80 Käyttöomaisuus paperimuoto 89 Muistiot, Basware sähköinen muoto 90 Muistiot paperimuoto 91 Kk-toistuvat, kpvavi paperimuoto 92 Sisäiset laskut sähköinen muoto 93 MR hyvitysten kohdistus paperimuoto 94 Laskennalliset paperimuoto 95 Vyörytykset paperimuoto 96 Kirjanpidon tulos paperimuoto 97 Kirjanpidon tulos laskennallin paperimuoto 98 Sisäisen laskennan tulos paperimuoto 99 Sisäisen laskennan tulos-laskelma paperimuoto Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

133 5. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITTEET Henkilöstömäärätilasto Henkilöstötilinpäätös (vakinainen ja määräaikainen henkilöstö) Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus Eläkkeelle jääneet Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot Tilinpäätös Toimintakertomus

134 HENKILÖMÄÄRÄTILASTO Oppilaitos/ Toimintayksikkö Henkilöstö Pysyväisluonteinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Kaikki yhteensä M N Yht. Kokoaikainen Osaaikainen Sivutoiminen Kokoaikainen Osaaikainen Sivutoiminen Henkilöstömääräkehitys M N Yht. M % N % Yht Aiko , , Opetus , , Muut , , Projektit 2 4 AmoJp , , Opetus , , Muut , , Projektit AmoJtk , , Opetus , , Muut ,0 7 35, Projektit AmoK , , Opetus , , Muut ,0 3 50, Projektit AmoL , , Opetus , , Muut ,0 3 75, Projektit AmoN , , Opetus ,0 9 50, Muut ,3 4 66, Projektit 1 1 AmoNi , , Opetus , , Muut ,3 8 72, Projektit , AmoO , , Opetus , , Muut ,0 7 70, Projektit Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

135 Oppilaitos/ Toimintayksikkö Henkilöstö Pysyväisluonteinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Kaikki yhteensä M N Yht. Kokoaikainen Osaaikainen Sivutoiminen Kokoaikainen Osaaikainen Sivutoiminen Henkilöstömääräkehitys M N Yht. M % N % Yht AmoV ,3 9 18, Opetus ,4 7 20, Muut ,7 2 14, Projektit Tila , , Opetus Muut , , Projektit Yhto , , Opetus ,0 4 80, Muut , , Projektit , , KOKO PKKY , , Opetus , , Muut , , Projektit , , Tilinpäätös Toimintakertomus

136 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VAKINAINEN HENKILÖKUNTA Henkilöstötilinpäätös Tilasto on laadittu kuntayhtymän vakinaisesta (toistaseksi palkatusta) henkilöstöstä O = opetushenkilöstö, M = muu henkilöstö HENKILÖSTÖN Aiko AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoNi AmoO AmoV Tilapalv. Yhteiset palvelut O M O M O M O M O M O M O M O M O M M O M Yht. Yht. Yht. Yht. 1. IKÄRAKENNE Alle 30-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 59-vuotiaat Yhteensä HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 49,9 52,3 51,5 44,7 51,2 49, ,3 49,6 46, , ,1 45,1 46,6 46,8 52,6 52,8 51,6 50,4 50, ,9 2. KOULUTUSRAKENNE Ei perusast. jälk. tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Palv.suhde kestänyt alle 5 v Palvelukseen tulleet Palveluksesta lähteneet TYÖTEHTÄVIEN LUONNE Johtotehtävissä olevat Opetustehtävissä olevat Opetuksen tukipalveluteht Tukipalvelutehtävissä olevat Yhteensä Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

137 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖKUNTA Henkilöstötilinpäätös Tilasto on laadittu kuntayhtymän määräaikaisesta henkilöstöstä O = opetushenkilöstö, M = muu henkilöstö HENKILÖSTÖN Aiko AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoNi AmoO AmoV Tilapalv. Yhteiset palvelut O M O M O M O M O M O M O M O M O M M O M Yht. Yht. Yht. Yht. 1. IKÄRAKENNE Alle 30-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 59-vuotiaat Yhteensä HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ 40,9 47, ,6 44,5 25,9 43,8 43,8 41,9 28,9 34,3 42,7 46,2 47,2 36, ,7 42,4 40,8 2. KOULUTUSRAKENNE Ei perusast. jälk. tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Yhteensä TYÖTEHTÄVIEN LUONNE Johtotehtävissä olevat Opetustehtävissä olevat Opetuksen tukipalveluteht. 1 Tukipalvelutehtävissä olevat Yhteensä Tilinpäätös Toimintakertomus

138 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS V Oppilaitos/Yksikkö Aikuisopisto Amo Joensuu P Amo Joensuu TK Amo Kitee Amo Lieksa Amo Nurmes Amo Niittylahti Amo Outokumpu Amo Valtimo Tilapalvelut Yhteiset palvelut PKKY PÄÄTOIMISTEN OPETTAJIEN MUODOLLINEN KELPOISUUS 2015 JA (Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus) 2015 Työyksikkö Päätoim. opettajia yht. joista epäpäteviä yht. Kelpoisten %-osuus Päätoim. opettajia yht. joista epäpäteviä yht. Kelpoisten %-osuus Aiko *) , ,6 AmoJp , ,0 AmoJtk , ,1 AmoK , ,9 AmoL , ,0 AmoN , ,4 AmoNi *) , ,0 AmoO , ,2 AmoV , ,3 Yhteiset palvelut , ,0 YHTEENSÄ , ,2 *) Kaikkien opettajien osalta pätevyystiedot ovat 2015 ja seuraavat: Työyksikkö Päätoim. opettajia yht joista epäpäteviä yht. Kelpoisten %-osuus Päätoim. opettajia yht. joista epäpäteviä yht. Kelpoisten %-osuus Aiko , ,4 AmoNi , ,7 Muut yht , ,8 Kaikki yht , ,4 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

139 ELÄKKEELLE JÄÄNEET O = opettajat, M = muu henkilökunta Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke YHTEENSÄ Oppilaitokset O M Yht. O M Yht. O M Yht. O M Yht. O M Yht. Aiko AmoJP AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoNi AmoO AmoV Tilapalvelut Yhteiset palvelut Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke YHTEENSÄ O M Yht. O M Yht. O M Yht. O M Yht. O M Yht Tilinpäätös Toimintakertomus

140 SAIRAUDESTA JA TYÖTAPATURMISTA JOHTUNEET POISSAOLOT HENKILÖRYHMITTÄIN V. Työyksikkö Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Hlömäärä Sairauspäivät Hlöt *) väh. 60 pv Työtapaturmapäivät Hlöt *) Hlömäärä väh. 60 pv Hlömäärä Sairauspäivät Hlöt *) väh. 60 pv Työtapaturmapäivät Hlöt *) väh. 60 pv pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö Aiko , , , AmoJp , , AmoJtk , , , AmoK , , AmoL , , AmoN , AmoNi , , AmoO , , , AmoV , , ,93 1 Tilapalvelut , ,17 0 Yhteiset palvelut , , Yhteensä , , , ,53 1 *) Henkilöt, joilla sairaudesta tai työtapaturmasta johtuneet poissaolot ovat kestäneet v. vähintään 60 kalenteripäivää. SAIRAUDESTA JA TYÖTAPATURMISTA JOHTUNEET POISSAOLOT KESKIM. PV/HLÖ VV Työyksikkö Sairaus pv/ hlö Työtapat. pv/hlö Yhteensä pv/hlö Sairaus pv/hlö Työtapat. pv/hlö Yhteensä pv/hlö Sairaus pv/hlö Työtapat. pv/hlö Yhteensä pv/hlö Sairaus pv/hlö Työtapat. pv/hlö Yhteensä pv/hlö Aiko 8,44 0,01 8,46 11,7 0,02 11,71 10,24 0,08 10,32 5,39 0,04 5,43 AmoJp 13,87 0,16 14,03 8,69 0,14 8,83 9,04 0,16 9,2 12, ,83 AmoJtk 8,08 1,02 9,11 5,53 0,01 5,54 8,27 0,02 8,29 10,54 0,01 10,55 AmoK 7,49 0 7,49 19,73 1,03 20,75 1,86 2,03 3,9 1,31 0 1,31 AmoL 7,28 0 7,28 20, ,03 1,35 0 1,35 3,13 0 3,13 AmoN 6,02 0 6,02 11,73 1,3 13,03 4 0,36 4,36 4,25 0,75 5 AmoNi 7,29 0,03 7,33 4,74 0 4,74 2,91 0 2,91 9,51 0 9,51 AmoO 4,39 0,57 4,97 4,26 0,09 4,35 3,5 0 3,5 4,22 0,14 4,35 AmoV 7,53 0 7,53 11, ,88 6,16 1,44 7,6 7,29 3,21 10,5 Tilapalvelut 11,67 0,1 11,77 23,49 0,06 23,55 8 0,45 8,45 25,08 0,17 25,25 Yhteiset palvelut 6,7 0 6,7 6,74 0 6,74 7,08 0,12 7,14 20, ,26 Yhteensä 8,71 0,24 8,94 10,23 0,17 10,4 9 0,22 9,22 9,9 0,23 10,13 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

141 Työterveyshuollon kustannukset yksiköittäin vv ja Kustannukset yhteensä Kustannukset yhteensä 2015 Tilinpäätös Toimintakertomus

142 6. MUUT LIITTEET Maakunnalliset koulutus- ja opintoalatiimit Toimikunnat Opiskelijatilastot Kiinteistöluettelo Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

143 MAAKUNNALLISET KOULUTUS- JA OPINTOALATIIMIT Koulutus- ja opintoala LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALA Luonnonvara- ja ympäristöalan opintoalatiimi sisältää maatalous-, luonto- ja puutarha- ja metsäalat. TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Auto- ja kuljetusalan opintoalatiimi. Rakentamisen alojen opintoalatiimi sisältää puu-, verhoilu- ja sisustus-, talotekniikka- ja kiinteistöpalvelu-, rakennus-, pintakäsittely- ja maanmittausalat. Vastuurehtorit ja tiimin vetäjät TOMMI ANTTONEN Mikko Saarimaa JYRKI TURUNEN Ari Pikkarainen Jouni Holopainen Ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijamäärä 355,1 (7,3 %) 374,6 (7,7 %) 635,8 (13,1 %) Teollisuuden alojen opintoalatiimi sisältää kone-, metalli- ja muoviala, sähkö-, tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä prosessi- ja laboratorio-, kaivos- ja turvallisuusalat. LIIKETALOUDEN JA LUONNONTIETEIDEN ALA SEKÄ MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Palvelualojen opintoalatiimi sisältää liiketalouden, tieto- ja viestintätekniikan, matkailu-, hotelli-, ravintola-, catering-, kotityö- ja puhdistuspalvelu- sekä elintarvikealat. Reijo Härkönen HARRI PÖLÖNEN Rauno Peura 708,6 ( 14,6 %) 1194,7 (24,7 %) KASVATUS- JA KULTTUURIALA ELISA PIRTTILÄ 538 Kulttuurialan opintoalatiimi sisältää käsi- ja taideteollisuus-, viestintä-, kuvallinen ilmaisu, tanssi- ja nuoriso- ja vapaa-aika-alat sekä valmentavan koulutuksen (VALMA). Anna-Kaisa Räsänen 682,4 (14,1 %) SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA JAANA HOMANEN 912 Hyvinvointialojen opintoalatiimi Nimi on muutettu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alasta hyvinvointialoiksi. Ritva Pakarinen 890,2 (18,4 %) Tilinpäätös Toimintakertomus

144 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työsuojelutoimikunnan kokoonpano vuonna Työnantajan edustajat: 1. Kuntayhtymän työsuojelupäällikkö Esko Tahvanainen 2. Kuntayhtymän johtoryhmän edustaja rehtori Harri Pölönen 3. Henkilöstöpäällikkö Yngve Lostedt Henkilökunnan edustajat (työsuojeluvaltuutetut) 1. AmoJp Marko K. Heikkinen, lehtori 2.9. (Riitta Nykyri, lehtori 1.9.) 1. vara Anu Puhakka-Tanskanen 2.9. (Marko K. Heikkinen 1.9.) 2. vara Kati Jönhede 2. AmoJtk Toni Niemeläinen, lehtori 1. vara Tuula Saari-Järvelin 2. vara Marjut Eerola 3. Aiko Timo Martikainen, opettaja 1. vara Timo Sallanne (Marko Korhonen ) 2. vara Maritta Hiltunen 4. AmoK Timo Kolehmainen, ammatillinen ohjaaja 1. vara Pertti Varis 2. vara Tiina Laamanen 5. AmoL Eeva Jantunen, hallintosihteeri 1. vara Pasi Pulkkinen 2. vara AmoNi Jarkko Timoskainen, yht. kasvattaja 1. vara Katja Soininen 2. vara Kai-Eerik Nyholm 7. AmoO Marko Salimäki 1. vara Sanna Lappalainen 2. vara Paula Hulkkonen 8. AmoN Martti Könttä, lehtori 1.9. (Teuvo Tervo, tuntiop ) 1. vara Anu Kyllönen 1.9. (Rauno Peura, rehtori 31.8.) 2. vara Pertti Haverinen 9. AmoV 1. vara Tarmo Korhonen, asuntolaohjaaja Sami Seppänen 2. vara Tiina Reis 10. Pkky/Tilapalvelukeskus Erkki Kuosmanen, kiinteistönhoitaja 1. vara Merja Hurskainen 2. vara Matti Komulainen 11. Yhteiset palvelut Heikki Törrönen, järjestelmäasiantuntija 1. vara Helvi Pesonen 2. vara Heli Pirhonen 12. Ruokapalvelut vara Satu Kärkkäinen, ruokapalvelutyöntekijä Tuula Forsell Muut kutsutut asiantuntijat 12. Pääluottamusmies JUKO, Heli Harjula 13. Pääluottamusmies JHL, Aki Kondratjev 1.4. (Matti Komulainen 31.3.) 14. Pääluottamusmies JYTY, Marja-Leena Remes Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

145 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Yhteistyötoimikunnan kokoonpano vuonna Työnantajan edustajat Varsinainen jäsen Ilkka Pirskanen, puheenjohtaja Pia Hiltunen Jyrki Turunen Yngve Lostedt Varajäsen Jatta Herranen Anne Karppinen Jari Jolkkonen Henkilöstön edustajat AmoJp Lea Mutanen Kaija Sivonen AmoJtk Jaana Saarinki Jonna Salo AmoV Voitto Heikkinen Tarmo Korhonen AmoL Arto Hiltunen Ari Waris AmoK Kari Melkas Panu Kosonen AmoO Pasi Tahvanainen Marko Salimäki AmoN Jarkko Jurvelin Kaisu Pyykönen AmoNi Kai-Eerik Nyholm Minna Jäppinen Aiko Heidi Wilska Tarja Sivonen Yhteiset palvelut Tarmo Sotikov Janne Lilja Tilapalvelut Taina Puustinen Paavo Mölsä Järjestöjen edustajat Pääluottamusmies JUKO Heli Harjula, sihteeri Pasi Tahvanainen Pääluottamusmies JHL Aki Kondratjev Heli Kurki Matti Komulainen Aki Kondratjev Pääluottamusmies JYTY Marja-Leena Remes Jarkko Timoskainen OPISKELUASIOIDEN TOIMIKUNTA 2018 Toimikunnan kokoonpano vuonna : Varsinainen jäsen Varajäsen Souto Anne-Mari, pj Häikiö Anu Lostedt Yngve, vpj Karppinen Anne Hummelholm Aarre Tolvanen Anne Karppanen Ari Riikonen Jarkko Karttunen Sara, saakka Kieleväinen Valeria, saakka Salola Timo, alkaen Niemeläinen Samu, alkaen Herranen Jatta, esittelijä Tilinpäätös Toimintakertomus

146 OPISKELIJATILASTOT POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OPISKELIJAMÄÄRÄT Yksikköhintaopiskelijat AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoNi / PKO AmoO AmoV AIKO Amo- Ni/ PKY Opiskelijat yhteensä ilman opsoa AIKO/ OPSO yhteensä Jäsenkunta Ilomantsi 33,8 28,6 1,0 1,2 0,0 4,8 4,8 8,9 13,3 96,3 11,0 107,25 Joensuu 748,8 680,6 25,5 18,4 2,4 74,3 108,2 16,8 370,6 2045,7 100,5 2146,17 Juuka 23,3 25,3 0,4 0,6 34,6 6,4 5,3 10,0 11,3 117,1 14,0 131,08 Kitee 22,3 30,8 130,0 0,0 0,4 3,2 5,6 4,4 24,0 220,7 11,5 232,17 Kontiolahti 145,0 151,7 6,2 2,0 0,4 13,0 13,1 5,6 58,2 395,1 15,0 410,08 Lieksa 19,8 20,0 1,6 215,2 9,0 4,6 10,2 13,4 15,5 309,2 12,0 321,17 Liperi 112,3 145,3 7,8 0,8 0,0 10,8 22,9 7,2 50,0 357,2 16,5 373,67 Nurmes 5,4 4,4 0,0 9,3 143,6 1,4 3,4 13,2 18,4 199,1 27,0 226,08 Outokumpu 23,5 40,2 2,2 0,0 1,0 1,8 155,7 1,0 13,0 238,3 14,5 252,83 Polvijärvi 30,2 37,3 0,6 1,6 1,0 0,8 15,9 6,3 18,9 112,5 11,0 123,50 Rääkkylä 11,6 16,8 11,8 0,0 0,0 2,0 1,6 1,8 6,2 51,8 4,5 56,25 Tohmajärvi 22,1 27,7 41,8 0,0 0,0 4,0 3,0 3,0 13,5 115,1 13,0 128,08 Valtimo 3,6 8,3 0,0 1,2 16,6 0,0 1,2 12,8 1,0 44,6 9,5 54,08 P-K:n kunnat yhteensä 1201,5 1216,9 228,8 250,2 209,0 127,1 350,8 104,3 613,8 4302,4 260,0 4562,42 Muut kunnat yhteensä 40,3 50,9 31,8 6,8 13,3 14,8 206,0 84,1 46,8 495,0 7,0 502,0 Ulkomaalaiset 0,8 0,4 2,6 31,8 6,6 0,0 1,0 1,0 0,0 44,2 0,0 44,2 Yhteensä 1242,7 1268,3 263,3 288,8 228,9 141,9 557,8 189,4 660,7 4841,6 267,0 5108,6 Työvoimapoliittinen koulutus 0,0 0,0 0,0 57,0 8,3 2,2 215,6 283,1 0,0 283,1 Lisäkoulutus 0,0 9,4 0,0 0,0 0,0 17,5 0,0 10,1 309,4 346,4 347,5 346,4 Muu koulutus 0,0 0,5 0,0 0,1 34,1 0,0 0,7 96,9 41,3 173,6 0,0 173,6 Kaikki opiskelijat yht. 1242,7 1278,2 263,3 288,8 229,0 250,5 566,1 202,4 1282,6 41,3 5644,7 614,5 5911,7 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

147 Opiskelijoiden kotipaikat 8 % 14 % 10 % 1 % 67 % Joensuun seutu Pielisen Karjala Keski-Karjala Muut kunnat Ulkomaalaiset Tilinpäätös Toimintakertomus