Tilinpäätös

Transkriptio

1 Tilinpäätös Laatukeskuksen laatutunnustus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus 12 Koulutusalatoiminta 17 Taloutta kuvaavat tulokset 18 Sidosryhmäyhteistyö 19 Henkilöstö 20 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 22 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Tase ja sen tunnusluvut 26 Kuntayhtymän kokonaistuotot ja -menot 28 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOTEUTUMISVERTAILU KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 31 Valtuusto 34 Tarkastuslautakunta 35 Hallitus 36 Tilapalvelukeskus 37 OPPILAITOSTEN TOIMINTA JA TULOKSET Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 41 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 46 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 51 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 56 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 61 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 66 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 71 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 76 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 81 TOTEUTUMISVERTAILUT Tuloslaskelman toteutuminen 88 Investointien toteutuminen 90 Rahoitusosan toteutuminen 91 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 94 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 95 Tase ja sen tunnusluvut 96 2

3 4. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 99 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot 101 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 101 Poistosuunnitelma 102 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot 103 Henkilöstökulut 104 TASEEN LIITETIETO Pysyvät vastaavat 106 Osakkeet 107 Siirtosaamiset 108 Rahoitusarvopaperit 109 Oma pääoma 110 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 111 Investointivaraukset 112 Pakolliset varaukset 113 Siirtovelat 113 Muut taloudelliset vastuut 114 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 115 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 115 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITTEET Henkilömäärätilasto Henkilöstötilinpäätös Vakinainen henkilökunta 122 Henkilöstötilinpäätös Määräaikainen henkilökunta 123 Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus Vuorotteluvapaat Eläkkeelle jääneet 125 Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot MUUT LIITTEET Organisaatiokaavio 128 Kuntayhtymän johtoryhmä 128 Maakunnalliset koulutusalakohtaiset ohjausryhmät 129 Maakunnalliset koulutus- ja opintoalatiimit / vetäjät 130 Kuntayhtymän työsuojelutoimikunta Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta Opiskelijatilastot 133 Investoinnit 134 Kiinteistöluettelo Vakuutusluettelo

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 4

5 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuotta Pohjois-Karjalan kuntayhtymässä leimasi hyvän toiminnan lisäksi tulevaisuuden suunnittelu. Valtakunnan tasolla valmistui hallitusohjelma ja opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltiin hallitusohjelmaa koulutuksen osalta tarkentava koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Nämä asiapaperit ohjaavat osaltaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tulevaa toimintaa. Vuoden aikana veimme läpi koulutuskuntayhtymän oman strategiaprosessin. Prosessissa kuulimme kaikkia kuntayhtymän omistajakuntia ja koko kuntayhtymän henkilöstöllä oli mahdollisuus antaa omat kommenttinsa strategian valmisteluun. Lisäksi johtoryhmälle ja poliittiselle johdolle järjestimme seminaareja, joissa kuulimme opetus- ja kulttuuriministeriön, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen, Elinkeinoelämän keskusliiton ja opiskelijoiden edustajia. Seminaareissa tehtyjen ryhmätöiden avulla kaikki osallistujat pääsivät vaikuttamaan konkreettisesti valmistelutyöhön. Strategiatyön lopputuloksena syntyi kuntayhtymän uusi kehittämisasiakirja, jonka kuntayhtymän valtuusto hyväksyi marraskuun kokouksessaan. Kuluneen vuoden toiminnalliset tulokset ovat opiskelijapalautteen osalta hyvät. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen läpäisymittari ei huomioi aikuisten tutkinnon osien suorittamista, jonka vuoksi läpäisyasteessa emme pääse aikaisempien vuosien tasolle. Viime aikojen taloudellinen epävarmuus elinkeinoelämässä näkyi erityisesti tekniikan alojen totuttua huonompana työllistymisenä niin Pohjois-Karjalassa kuin koko valtakunnassa. Uuden ja toiminnoiltaan monipuolisen opiskelijatietojärjestelmän käyttöönotto on ollut merkittävä toimintaamme leimaava kehitysaskel arjen toiminnassa. Aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen osalta järjestelmän käyttöönotto on vielä kesken. Talouden osalta kulunutta vuotta voidaan pitää menestyksellisenä. Kuntayhtymän oppilaitoksissa tehtiin onnistuneesti merkittäviä sopeuttamistoimia ja kulukuri oli hyvällä tasolla. Oppilaitokset osoittivat, että niillä on kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin, vaikka kaikki eivät saavuttaneet taloudellista tulostavoitettaan. Aikuisopiston, ammattiopisto Outokummun ja ammattiopisto Niittylahden osalta talouteen kohdistuu erityisiä haasteita. Suurten ikäluokkien eläköityminen on korvattava uusilla koulutetuilla osaajilla samalla kun työnantajien toiveet työvoiman osaamistasosta nousevat jatkuvasti. Opiskelijat ovat oppimis- ja opiskeluvalmiuksiltaan yhä heterogeenisempia ja syrjäytymisen ehkäisy vaatii koko ikäluokan hyväksymistä koulutukseen. Koulutuksen läpäisyasteen on parannuttava ja valmistuvien on työllistyttävä ja sijoituttava jatko-opintoihin aikaisempaa paremmin. Nämä odotukset yritämme täyttää, vaikka tulevaisuudessa käytössämme ovat julkisen sektorin talousongelmien johdosta aikaisempaa pienemmät taloudelliset resurssit. Uusi kehittämisasiakirja on kartta kuntayhtymän hallitukselle ja henkilöstölle. Kehittämisasiakirja auttaa suunnistamaan menestyksellisesti haastavassa toimintaympäristössä. Kehittämisasiakirjassa määritellään kuntayhtymän tehtävät ja tavoitteet sekä merkittävimmät keinot, joiden avulla tavoitteisiin pyrimme. Asioita tarkastellaan vaikuttavuuden, asiakkaiden, prosessitehokkuuden ja henkilöstön näkökulmasta. Jokaisen näkökulman osalle olemme asettaneet mittarit, jolla toimintamme onnistumista seurataan. Opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen, työelämälähtöisyyden lisääminen ja valmennuksellinen ote opetuksessa ovat merkittävimmät keinot, joilla vastaamme menestyksellisesti tuleviin haasteisiin. Omalta osaltani haluan kiittää kuntayhtymän kaikkia työntekijöitä hyvästä työstä vuonna. Samoin haluan kiittää valtuuston jäseniä, hallitusta ja johtokuntia hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa kohti haasteellista tulevaisuutta. Ilkka Pirskanen Kuntayhtymän johtaja 5

6 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohdon muodostavat valtuusto, hallitus, hallituksen henkilöstöjaosto, tarkastuslautakunta ja johtokunnat. Luottamushenkilöjohdolla on päätöksenteon ja kokonaisvastuun lisäksi valvonta- ja seurantatehtävä koko kuntayhtymän ja sen yksiköiden toiminnan tuloksellisuudesta. Luottamushenkilöjohto tekee strategiset valinnat toiminnan kehittämisessä ja toimii yhdyssiteenä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Kuntayhtymän valtuustoon kuuluu perussopimuksen mukaan 53 jäsentä. Valtuuston jäsenten poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen Keskusta 18, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 17, Kansallinen Kokoomus 8, Vihreä liitto 3, Perussuomalaiset 3, Vasemmistoliitto 2 ja Suomen Kristillisdemokraatit 2 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Timo Elo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Reijo Jeskanen ja toisena varapuheenjohtajana toimi Kari Väkeväinen saakka ja Ilkka Lukkarinen alkaen. Toimintavuonna valtuusto kokoontui keväällä 11.5 ja syksyllä Käsiteltyjä asioita oli yhteensä 38 asiakohtaa. Kuntayhtymän hallituksessa on yksitoista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimi Anu Niemi saakka ja Kari Väkeväinen alkaen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Matti Taponen ja toisena varapuheenjohtajana Anssi Törmälä. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Hallitus kokoontui toimintavuonna 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 215 asiakohtaa. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Sinikka Hälli ja varapuheenjohtajana Anne Härkönen. Oppilaitosten ja toimintayksiköiden toimintaa johtavat seitsemänjäseniset johtokunnat. Kuntayhtymän yhteiset palvelut vastaa kuntayhtymän yhteisesti hoidettavista tehtävistä ja tuottaa oppilaitosten tarvitsemia palveluja, huolehtii yhtymäsuunnittelusta, edunvalvonnasta, laatutyöstä, viestinnästä, koulutustoiminnan mitoituksesta ja koordinoinnista ja kuntayhtymän yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteista, avustaa oppilaitoksia projektitoiminnoissa sekä toteuttaa kuntayhtymän yhteisiä kehittämishankkeita. Yhteiset palvelut valmistelee hallituksen ja valtuuston asiat sekä toimittaa tunnuslukuja ja raportteja toiminnan ja talouden seurantaa varten. Luottamushenkilöjohdon, toimivan johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö sekä yhteinen näkemys mahdollistavat koulutuksen tasapuolisen kehittämisen eri puolilla maakuntaa ja eri koulutusaloilla. Koulutuskuntayhtymän laatutyön on tehnyt mahdolliseksi omistajayhteisön ja peruskuntien vahva sitoutuminen toiminnan kehittämiseen. Koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä perustuu seutukuntakohtaisten hallinnollisten oppilaitosyksiköiden ja koko kuntayhtymän kattavan koulutusala- ja perustutkintokohtaista kehittämistyötä tekevien tiimien yhteistyölle matriisiorganisaatiossa. Tiimeillä on opetuksen ja toiminnan kehitystehtäviä. Valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa yksiköillä on toimivalta mutta myös vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Luvussa 6. Muut liitteet on esitetty kuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä v.. Maakunnalliset koulutuksen ohjausryhmät toimivat virallisena linkkinä koulutuksen ja työelämän välillä. Ohjausryhmiin on rekrytoitu yhteensä yli sata yritys- ja työelämän asiantuntijaa. Syksystä 2006 alkaen on maakunnallisilla koulutuksen ohjausryhmillä ollut lainsäädännöllä niille annettu viranomaistehtävä nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toimieliminä. 6

7 VALTUUSTO Kotikunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi Männynsalo Kati Turunen Tuula Puhakka Jari Haaranen Arto Joensuu Elo Timo, puheenjohtaja Rytkönen Petri Eskelinen Irmeli Harinen Päivi Huovinen Tuija Hälli Sinikka Hämäläinen Mari Härkönen Anne Jeskanen Reijo, 1. varapj. Jumppanen Satu Ketonen Matti Kosonen Pentti Laakkonen Tapio Maaranen Raimo Matilainen Kaija Hyttinen Arto Puustinen Mari Anttonen Taru, saakka Huovinen Anu Emilia, alkaen Surakka Martti Tahvanainen Roope Tirkkonen Jani-Matti Väkeväinen Kari (2. varapj saakka) Nissinen Jaana Sillanpää Pekka Hämäläinen Sanna Forsberg-Kettunen Maarit Paajanen Sari Meriläinen Anne Kärnä Onni Torvinen Jani Salo Kauko Tahvanainen Ville Lankinen Harri Penttinen Martti Tahvanainen Tarja Sinkkonen Tero Räsänen Maarit Ikonen Risto Soisalo Rauli Juurela Tiina Aho Ilona Reko Timo Juuka Nevalainen Virpi Kirjonen-Rossi Kirsti Peura Matti Eskelinen Anne Kesälahti Asikainen Katja Koskinen Marko Kitee Parviainen Vesa Jumppanen Alpo Saari Kaisa Arovainio Erkki TiainenTeemu Musikka Sinikka Kontiolahti Huttunen Satu Tukiainen Markku Lukkarinen Ilkka (2. varapj alkaen) Martiskainen Sinikka Mäntynen Matti Pajunen Sami Niemi Anu, saakka MustonenSakari, saakka Mustonen Sakari, alkaen Seppäläinen Satu, alkaen Lieksa Hilli-Karomäki Merja Säppi Päivi Marjeta Ari Loppi Tapani Oravalahti-Pehkonen Lea Harjunen Sari Saastamoinen Esko Peinola Matti Liperi Hyvärinen Pirkko Karjunen Marjatta Karjalainen Mira Hakulinen Pauli Karkkonen Esko Kuittinen Tero Ratilainen Jouko Naumanen Sirpa Nurmes Mahlavuori Mauri Hiltunen Ismo Makkonen Merja Itäaho Katja Pelkonen Timo Kokkonen Kaija Outokumpu Hyvönen Pieta Pakarinen Aapeli Jääskeläinen Pentti Pennanen Jukka Räsänen Maarit Hiltunen Liisa Polvijärvi Huttunen Jorma Antikainen Hannu Mustonen Tiina Kähäri Margaretha Rääkkylä Laitinen Kaisa Laasonen Markku Tohmajärvi Karjalainen Teuvo Löppönen Reino Simonen Ritva Koljonen Anu Valtimo Väisänen Jorma Pelkonen Erja 7

8 HALLITUS Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Anu Niemi, saakka Jari Tuononen Kari Väkeväinen, alk. I varapuheenjohtaja Matti Taponen Matti Mäntynen II varapuheenjohtaja Anssi Törmälä Leo Ryynänen Katja Asikainen Teuvo Karjalainen Anu Lipponen Rauli-Jan Albert Raimo Kinnunen Tiina-Mari Mölsä Jussi Sallinen Mari Puustinen Lauri Heinonen Jukka Pennanen Sirpa Niiranen Merja Makkonen Tiina Mustonen Virpi Nevalainen Tuija Viitala Heidi Hassinen TARKASTUSLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Sinikka Hälli Mari Hämäläinen I varapuheenjohtaja Anne Härkönen Katri Könönen Seppo Kettunen Toivo Määttänen Vesa Parviainen Tapio Laakkonen Pekka Ahlholm Pertti Wickström Vastuullinen tilintarkastaja Kaija Pakkanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy JOHTOKUNNAT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Aki Parkkonen, pj. Alpo Jumppanen. varapj. Teuvo Karjalainen Sinikka Musikka Ritva Simonen Arja Heimonen Pekka Laine POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Mika Merilä, pj. Kaija Reijonmaa, varapj. Raimo Maaranen Johanna Romppanen Kati Männynsalo Miitri Sivonen Kauko Salo Henkilökohtainen varajäsen Irja Ihalainen Vesa Auvinen Seija Makkonen Erkki Ihanus Timo Tikka Marjukka Viljala Ahti Paakkunainen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Pentti Kosonen, pj. Kaija Matilainen, varapj. Sari Pottonen Jouko Varis Pirjo Turunen Ville Toivanen Jani Leinonen Henkilökohtainen varajäsen Anna-Maria Ronkainen Harri Lankinen Jukka Haaranen Tanja Saukkonen Suvi Räty Siv Jouhkimo Pekka Ripatti, saakka Jari Välimäki, alkaen Henkilökohtainen varajäsen Pentti Murtomäki Veijo Hirvonen Irmeli Eskelinen Seija Kärnä Liisa Hiltunen Katja Väänänen Eero Ruohomäki, saakka Markku Tukiainen, alkaen 8

9 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Eero Kärkkäinen, pj. Jukka Pöppönen, varapj. Merja Hilli-Karomäki Ari Marjeta Katja Pyykkö Kimmo Lampinen Pirkko Vilpponen Henkilökohtainen varajäsen Tapani Loppi Tero Kiiskinen Päivi Säppi Jaana Kuokkanen Sari Harjunen Mia Eronen Markku Mahlavuori POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI POHJOIS-KARJALAN OPISTO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Sanna Hämäläinen, pj. Antti Lempinen, varapj. Mari Puustinen Sinikka Martiskainen Esko Karkkonen Raija Makkonen Tero Sarkkinen, saakka Ville Vilanen, alkaen Henkilökohtainen varajäsen Perttu Koistinen Laura Jormanainen Jussi Multanen Jarmo Hasunen Jaana Nissinen Arja Puoskari Ville Vilanen, saakka Tero Tiittanen, alkaen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Konttinen Matti, pj. Siira Anna, I varapj. Pelkonen Maija Pelkonen Timo Itäaho Katja Korhonen Tarmo Nevalainen Virpi Henkilökohtainen varajäsen Peura Matti Mahlavuori Mauri Tuovinen Reija Kokkonen Kaija Virkkunen Irja Tervo Jouko Tuononen Jarkko POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Sari Patrikainen, pj. Pentti Jääskeläinen, varapj. Tuula Laeslehto Pentti Poutiainen Annu Alava Heli Vänskä Jouko Ratilainen Henkilökohtainen varajäsen Suvi Mustonen Juhani Westman Veli-Matti Räty Maarit Räsänen Jonna Nissinen Pekka Immonen Yrjö-Pekka Kettunen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Keijo Suhonen, pj. Heikki Ovaskainen, varapj. Pauli Kettunen Tuula Rautiainen Marianne Okkonen Lea Oravalahti-Pehkonen Jorma Väisänen Henkilökohtainen varajäsen Jari Piirainen Kimmo Hiltunen Maija Nikkinen Ritva Anttilainen Heidi Turunen Simo Kuittinen Erja Pelkonen POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Reijo Jeskanen, pj. Marko Holopainen Osmo Ihanus, varapj. Teuvo Tervo Seija Jaatinen Martti Rutanen Margaretha Kähäri Sirkka-Liisa Mikkonen Ilkka Lukkarinen Irma Riekkinen Sanna Rasanen Aino Heikura Paavo Vatanen Matti Tuominen 9

10 STRATEGISET TAVOITTEET Kehittämisasiakirjassa vuosille koulutuskuntayhtymän visioksi määritellään: Olemme ammatillisen osaamisen mestareita. Valtakunnallisilla mittareilla mitattuina kuulumme koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon. Valtakunnallisilla mittareilla tarkoitetaan erityisesti valtakunnallista tuloksellisuusrahoitusmallia ja muita valtakunnallisia aikuiskoulutukselle ja vapaalle sivistystyölle laadittavia arviointi- tai tuloksellisuusmalleja. Kehittämisasiakirjassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme visiomme, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa sekä työelämälle että opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä keskeisistä linjauksista ja toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutosten, kuten nuorisoikäluokkien pienentymisen, henkilöstön ikääntymisen, alueellisten kehityserojen ja julkisen talouden tasapainottamisen, vaikutuksia. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on käytössä strategisen johtamisen välineenä tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehys, joka tarkoittaa tuloksellisuusmittariston (BSC) hyödyntämistä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Viitekehys sisältää myös laatu- ja itsearviointikäytännöt (EFQM) vuosittaisena, kiinteänä ja kattavana osana talousarvioja tilinpäätösprosesseja. Viitekehyksen mukaiseen toimintamalliin kuuluu olennaisena osana toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi ja johtopäätösten teko sekä kuntayhtymä- ja oppilaitostasolla että tiimitasolla. Oppilaitosten itsearviointien ja vuoden 2009 toiminnallisten tulosten arviointien pohjalta koulutuskuntayhtymätason kehittämistä ohjasi tavoite hyvinvoivasta oppimisympäristöstä. Kuntayhtymässä hyvinvoivaa oppimisympäristöä vahvistettiin vuonna pureutumalla oheisten kehittämiskohteiden mukaisen toiminnan kehittämiseen. Tieto- ja viestintätekniikan käytön tehostaminen Kuntayhtymässä on käytössä kaikille yhteinen opiskelijatietojärjestelmä MultiPrimus. Kyseisen opiskelijatietojärjestelmän (Primus), sen käyttöliittymien (Wilma) ja opetuksen suunnittelujärjestelmän (Kurre) avulla olemme kytkeneet tieto- ja viestintätekniikan tiiviiksi osaksi opetuksen suunnittelun prosesseja ja toimintatapoja sekä vastanneet myös ammatillisten perustutkintojen uudistamisen muutoksiin. Samalla olemme yhdistäneet opetuksen suunnittelun ja opiskelijahallinnon käytännöt olemassa oleviin prosesseihin, kuten työjärjestyksiin, henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (hopsiin) ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (hojksiin) sekä päiväkirjojen käyttöön. Kyseisen järjestelmän hallittu käyttöönotto on tarjonnut meille toimivan ja modernin välineen opetuksen suunnitteluun ja seurantaan sekä keskinäisen yhteistyön edistämiseen. Vuonna olemme myös mallintaneet henkilöstön ja opiskelijoiden käyttöön sähköisen viestintäja toimintaympäristön osana Verkko-Opisto -hanketta. Kyseinen mallinnustyö ja järjestelmän käyttöönotto jatkuvat vuonna Tavoitteena on, että kuntayhtymän tietojärjestelmäkokonaisuuteen integroituva sähköinen työpöytä olisi laajamittaisesti käytössä syksyllä 2012 yhtäältä helpottamassa työn ja opiskelun hallintaa ja toisaalta edistämässä keskinäistä vuorovaikutusta, viestintää ja yhteistyötä. Lisäksi olemme ottaneet käyttöön uusia verkko-opetusta ja oppimista sekä sosiaalista mediaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä (kuten Moodle2, Lync ja erilaiset opintoalakohtaiset ohjelmistosovellutukset) ja kouluttaneet henkilöstöä uusien ympäristöjen käyttöön. Olemme myös testanneet verkkooppimisen ja verkkomateriaalin tuottamisen työkaluja, ottaneet laajamittaisesti käyttöön oppimista tukevaa videomateriaalia ja luoneet mahdollisuudet maakunnalliselle verkko-opintotarjonnalle. Vuonna olemme tehneet päätöksen Verkko-Opiston toiminnan vakinaistamisesta digitaalisen teknologian käytön edistäjänä, koordinoija ja kehittäjänä koulutuskuntayhtymässä. 10

11 Yhteistyön kehittäminen kaikilla tasoilla Yhteistyön kehittämisen päämääränä on ollut yhteisten resurssien tehokkaampi hyödyntäminen ja toiminnan laadukkuuden parantaminen. Vuonna olemme luoneet mahdollisuuksia ja rakenteita hyvien käytänteiden näkyväksi tekemiseen ja toisilta oppimiseen. Maakunnallisen koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan ohella olemme edistäneet keskinäistä yhteistyötä Työsuojelurahoituksen tuella toteutuneessa Esko -hankkeessa. Hankkeen innoittamina järjestimme Arjen hyvät käytänteet ja innovaatiot -kilpailun, jossa etsittiin vaikuttavia toimintamalleja opiskelijoiden opintojen läpäisyn parantamiseen. Lisäksi tässä elämänvaiheisiin sopivan työmuotoilun ja osaamisen kehittämisen hankkeessa selvitettiin eri työntekijäryhmien: toimistotyöntekijöiden, asuntolanohjaajien ja rehtoreiden työn kehittämisen ja yhteistyön malleja. Esimerkiksi rehtoreiden työtä on ryhdytty tukemaan keskinäisen pedagogisen johtamisen ja kehittämisen työryhmätyöskentelyn avulla. Keskinäisen yhteistyön helpottamiseksi olemme ottaneet käyttöön myös etäyhteydenpidon mahdollistavan helppokäyttöisen ohjelmistosovellutuksen (Lync). Työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä olemme kehittäneet solmimalla kumppanuussopimuksia, kouluttamalla työpaikkaohjaajia ja työstämällä yhteistyössä työ- ja yrityselämän kanssa oppimateriaaleja. Verkko-Opiston, oppilaitosten asiantuntijoiden ja yritysten edustajien yhteistyö oppimateriaalien tuottamisessa on osoittautunut toimivaksi, sillä se takaa opetuksessa hyödynnettävän oppimista tukevan materiaalin ajantasaisuuden, aidon työelämälähtöisyyden ja materiaalin tuottamisen kustannustehokkaasti. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisen toimintamalli on käytössä kaikissa oppilaitoksissa. Kyseisen toimintamallin käyttöönotossa ja systemaattisessa kehittämisessä on hyödynnetty opiskelijahallinto- ja opetuksen suunnittelujärjestelmää, jonka myötä meillä on aktiivisessa käytössä sähköinen henkilökohtainen opetussuunnitelma (hops) ja opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks). Lisäksi olemme yhdenmukaistaneet osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytapoja ja laajentaneet valinnaisten opintojen tarjontaa. Opetushenkilöstön pedagogista ja ohjausosaamista on kehitetty mm. AmmattiUra ja Tuettu uusi opettajuus -hankkeiden tuella. Ryhmänohjaajan työn tueksi on kehitetty ryhmänohjaajan työkalupakki. Ryhmänohjaaja huolehtii opintojen kokonaiskoordinaatiosta, henkilökohtaistamisesta, mahdollisten oppimisen ongelmien ratkaisemisesta sekä yleensäkin opiskelijan pedagogisesta hyvinvoinnista yhteistyössä opiskelijan itsensä ja muun henkilöstön kanssa. Ryhmänohjaajan työkalupakissa on materiaalia ja välineitä ohjaustyön tueksi; ryhmänohjauksen toteutussuunnitelmat, kuvaukset ryhmänohjaajan roolista ja tehtävistä sekä opiskelijan eri vuosiluokille suunnattu ryhmän ohjauksen aineisto ml. opintojen päättövaiheen työelämään ja jatko-opintoihin suuntautumisen ohjauksen. Tuetussa uudessa opettajuudessa on käytetty menetelminä esimiesten ja mentoreiden tekemää ohjausja tukemistyötä. Opiskelijoiden luovan osaamisen kehittämiseen liittyen järjestettiin Joensuussa valtakunnalliset SakuStars kilpailut, joissa opiskelijoiden luovaa osaamista tuotiin esille kymmenissä eri lajeissa. Opiskelijoiden ammatillista huippuosaamista mitattiin perinteisesti ammattitaidon SM Taitaja -kisoissa Kuopiossa ja MM -kisoissa Lontoossa. Koulutuskuntayhtymän opiskelijat menestyivät erinomaisesti niin kansallisella kuin maailmanmestaruustasolla. Taitaja SM -kisoista koulutuskuntayhtymän opiskelijat toivat yhteensä 10 mitalia. Lontoon MM -kisoista koulutuskuntayhtymässä opiskelleet ja valmennetut neljä kilpailijaa toivat hopeamitalin ja diplomi -mitalin. 11

12 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Strategia- ja tuloksellisuusmittaristo konkretisoivat koulutuskuntayhtymän toiminnan päämääriä ja strategioita. Onnistumista mitataan neljästä näkökulmasta: toiminnan vaikuttavuus, palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, henkilöstön aikaansaannoskyky ja asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu opintoaloittain tai perustutkinnoittain. Eri yksiköiden opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osaalueilla Toiminnan vaikuttavuus Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä, opiskelijoiden sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä sekä koulutuksen määrällisillä tuloksilla. Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 61,5 % työelämässä ja 11,1 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5310 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa ja 1471 muun koulutuksen opiskelijaa. Oppisopimuksia on solmittu 1015 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu 1535 opiskelijaa. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan ja toteuttamalla ja osallistumalla kansallisella ja EU -rahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 37 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Toteutuma Saavutimme opiskelijamäärille asetetut kuntayhtymätason valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle. Ammatillista perustutkintoa suorittavien määrä oli 5372 opiskelijaa ja päätoimisten opiskelijoiden määrä Opiskelijamäärät ovat suurempia kuin vuonna Vuonna valmistui 1448 perustutkinto-opiskelijaa, mikä on pienempi kuin asetettu tavoite (1535). Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymässä järjestettiin työvoimapoliittista koulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, kesäyliopisto- ja kansanopistokoulutusta. Voimassa olevia oppisopimuksia oli vuoden aikana 925, mikä on pienempi kuin asetettu tavoite (1015), mutta parempi kuin vuoden 2010 tulos (843). Työllistymisaste (%) ja jatko-opiskelu (%) -mittarit perustuvat Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun tietoihin, joissa tarkastellaan 3,5 vuoden aikana ( ) valmistuneiden tilannetta. Jatkoopintomittari sisältää vain korkea-asteen koulutuksessa jatkavat opiskelijat. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista valmistuneista opiskelijoista oli työllistynyt 50,3 prosenttia, mikä on heikompi kuin asetettu tavoite (61,5 %) ja vuoden 2010 toteutuma (59,1 %). Valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisasteessa näkyy vuoden 2008 suhdannevaihteluista johtuva työllisyyden heikkeneminen, sillä valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisaste oli koko maassa kahdeksan prosenttia heikompi (59,7 %) kuin vuonna Jatko-opinnoissa oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä valmistuneista opiskelijoista 13,4 prosenttia, mikä on asetettua tavoitetta (11,1 %) parempi luku. Jatko-opinnoissa olevia on 3,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin Elinkeinoelämän kehittämishankkeissa ei saavutettu asetettua rahoituksellista tasoa. Kehittämishankkeiden kustannukset olivat euroa. Tämän lisäksi investointihankerahoituksella toteutimme kolmea hanketta, joiden kustannukset olivat euroa. Koulutuskuntayhtymän yhteisten hankkeiden avulla olemme pystyneet tukemaan henkilöstömme osaamisen ja työelämäyhteyksien kehittämistä sekä vahvistamaan myös koulutuksemme työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. 12

13 Toiminnan vaikuttavuus 2010 Työllistyminen (%) 59,1 61,5 50,3 Jatko-opinnoissa (%) 10 11,1 13,4 Valmistuneet opiskelijat Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - päätoimisia opiskelijoita 5305,3 5310, opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 1031,3 802,3 808,1 - opiskelijatyöpäiviä , Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 366,2 427,1 397,7 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita opiskelijatyöpäiviä Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita opiskelijatyöpäiviä Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita 34, opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita ,6 - opiskelijatyöpäiviä 19372, Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita ,5 - opiskelijatyöpäiviä , Oppisopimuskoulutus - voimassa olevien sopimusten määrä

14 4.2. Asiakaspalvelun laatu Asiakaspalvelun laatua seurataan neljällä eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, suoritettavien kaksoistutkintojen määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella ja erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla. Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn antama opiskelijapalaute on keskimäärin 3,8 (yleisarvosana koulutuksesta 1-5) ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,8. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 368. Kansainväliseen vaihtoon osallistuu 330 opiskelijaa ja 149 opettajaa. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 65,9 %. Toteutuma Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 3,7 vuonna, mikä on asetettua tavoitetta hieman pienempi, mutta vuoden 2010 tasolla. Yrityspalautteen osalta tuloksemme heikkeni 0,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2010, sillä tulos oli 3,6. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita oli 444, mikä on 76 opiskelijaa enemmän kuin asettamamme tavoite ja 25 suurempi kuin vuonna Kansainvälistymisen osalta toimintamme on ollut kiitettävän aktiivista. Opiskelijavaihdossa oli 396 opiskelijaa, kun tavoitteena oli 330. Opettajavaihdossa oli 258 henkilöä, kun tavoitteena oli 149 opettajan osallistuminen opettajavaihtoon. Erityisopetuksen läpäisyaste oli 64,3 prosenttia, mikä on yli yhdeksän prosenttiyksikköä parempi kuin vuoden 2010 tulos (54,9 %), mutta hieman asetettua tavoitetta (65,9 %) heikompi. Asiakaspalvelun laatu 2010 Opiskelijapalaute - päättökyselyn yleisarvosana koulutuksesta 3,7 3,8 3,7 Yrityspalaute - vuosittain suoritettava www-kysely PKKY:n työssäoppi misyrityksille 3,8 3,8 3,6 Kaksoistutkintoja suorittavia opiskelijoita 419,8 368,5 444,5 Kansainvälistyminen - lähtevät ja tulevat opiskelijat (lukumäärä) lähtevät ja tulevat opettajat/asiantuntijat (lukumäärä) Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 54,9 65,9 64, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Palveluprosessien tehokkuutta arvioidaan seuraavilla mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella ja taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on kattavaa. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna 2010 enintään 7,3 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (ohjeajassa, 4 vuodessa, tutkinnon suorittaneiden määrä) on ammattiopistoissa 73 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 106,3 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 6,3 % vuosikateprosentti poistoista on 132,3 % 14

15 Toteutuma Koulutusalakohtaista toimintaa esitellään tarkemmin sivulla 17. Opintojen keskeyttämisaste oli 9,7 prosenttia, mikä on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2010 toteutuma ja selvästi korkeampi kuin asetettu tavoite (7,3 %). Läpäisyaste on kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitova tavoite. Vuonna sitovana tavoitteena oli 73 prosenttia. Läpäisyasteemme oli 65,1 prosenttia, joten sitovaa tavoitetta emme saavuttaneet. Vuoden läpäisyaste on 3 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna Vuoden läpäisyasteessa on ensimmäistä kertaa mukana näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksena ammatillista perustutkintoa suorittaneet opiskelijat. Aiemmin läpäisyastetta on seurattu vain opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen osalta. Keskeyttämisaste ja läpäisyaste ovat tärkeimpiä mittareitamme. Ne ovat opiskelijoiden ja myös organisaation kannalta merkityksellisiä. Kyseisiin lukuihin voimme vaikuttaa hoitamalla perustehtäväämme asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti huolimatta siitä, että monet sekä sisäiset että ulkoiset vaikuttavat välillisesti opintojen keskeyttämiseen ja opintojen suorittamiseen ohjeajassa. Tekemämme analyysin perusteella opintojen läpäisyn kannalta merkittävimpiä tekijöitä, joihin voimme itse vaikuttaa, ovat oppilaitoksen ilmapiiri ja toimivat vuorovaikutussuhteet. Kuntayhtymän taloutta on esitelty tarkemmin sivulla 18. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 2010 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,2 7,3 9,7 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 68,1 73,0 65,1 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 100,0 97,4 107,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 1,2 4,0 8,4 - vuosikate poistoista (%) 33,3 147,3 168, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä ja työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa ja henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 6,8 päivää per henkilöä ja muun henkilöstön osalta 4,0 päivää per henkilöä. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 804 vuonna. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 86,5 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat seuraavat: esimiestyö 3,8, tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 ja henkilöstön kokeman työn kehittävyys 3,8. Toteutuma Sekä opetushenkilöstön että muun henkilöstön koulutuspäivien osalta ylitimme asettamamme tavoitteet. Opettajien vähintään viiden päivän pituisten työelämäjaksojen osalta jäimme selvästi asetetusta tavoitteesta, sillä työelämäjaksopäiviä kertyi vuonna yhteensä vain 341. Tulos on myös selkeästi heikompi kuin vuonna Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus oli 85,2 prosenttia. Tulos on vuoden 2010 mukainen, mutta vuodelle asetettua tavoitetta 1,3 prosenttiyksikköä heikompi. Henkilöstöilmapiirin osalta tulokset ovat hyvällä tasolla. Esimiestyössä (3,8) on tapahtunut suurin muutos vuoteen 2010 verrattuna (3,6). Henkilöstötuloksia esitellään tarkemmin sivulla

16 Henkilöstö aikaansaannoskyky 2010 Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 7,2 6,8 7,5 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 4,6 4,0 4,5 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 85,2 86,5 85,2 Henkilöstöilmapiiri hyvä esimiestyö 3,6 3,8 3,8 hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,7 3,7 työn kehittävyys 3,7 3,8 3,7 16

17 KOULUTUSALATOIMINTA Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on kuntayhtymäkokonaisuuden tarjoamien synergiaetujen hyödyntäminen. Kyseinen järjestelmä toimii ammatillisen osaamisen kehittämisen järjestelmänä koulutuskuntayhtymän sisällä. Sen avulla voimme hyödyntää eri koulutusalojen osaamista ja alakohtaista erikoistumista esimerkiksi koulutus- ja hanketyössä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa, koulutusalojen ja perustutkintojen opetuksen kehittämisessä sekä määrällisen mitoituksen suunnittelussa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vuonna 2008 käynnistetty opetussuunnitelmien uudistamisprosessi on saatu 35 ammatillisen perustutkinnon tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien osalta päätökseen vuonna. Kuluneena vuonna käynnistettiin sekä koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmien että opetussuunnitelman kaikille aloille yhteisen osan päivittäminen uudelle strategiakaudelle Vuoden aikana kuntayhtymän oppilaitoksissa opiskelijat suorittivat yhteensä 4822 työssäoppimisjaksoa, mikä tarkoittaa keskimäärin 6,9 opintoviikkoa per opiskelija. Vuonna kuntayhtymässä suoritettiin yhteensä 8426 ammattiosaamisen näyttöä, joista 38,4 prosenttia on suoritettu työelämässä. Opintoalatiimit ovat olleet aktiivisia työpaikkaohjaajien kouluttamisessa. Vuonna opettajamme ovat kouluttaneet yhteensä 208 työpaikkaohjaajaa. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä toimii seitsemän koulutusalatiimiä, 15 opintoalatiimiä ja 15 maakunnallista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmää. Lisäksi koulutuskuntayhtymässä toimivat seuraavat yhteiset opiskelijapalvelutiimit: yrittäjyys ja innovatiivisuus, kansainvälinen toiminta, opiskelijahuolto, tieto- ja viestintätekniikka, at-opinnot, markkinointi- ja viestintä, laatutyö, ruokapalvelu ja valmistava koulutus. Kyseiset koulutus- ja opintoalatiimit ovat olleet keskeisessä roolissa, kun olemme valmistelleet päätöksiä ja kehittäneet yhteisiä toimintatapoja. Opintoalatiimit ovat olleet toimivia koulutuskuntayhtymän ja oppilaitosten välisiä yhteistyöfoorumeita ja myös oppilaitosten välisiä kanavia sisäisessä yhteistyössä. Vuonna tiimien jäsenet ja eri alojen opettajat (yhteensä 170) osallistuvat aktiivisesti Opetushallituksen rahoittamaan koulutusaloille suunnattuun täydennyskoulutukseen, jossa pureuduttiin opetussuunnitelmatyöhön, työssäoppimiseen ja opetuksen ydinprosesseihin osana laatutyötä. Vuonna opintoalatiimit ottivat käyttöön myös sähköisiä yhteydenpidon välineitä kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaisesti. 17

18 TALOUTTA KUVAAVAT TULOKSET Koulutuskuntayhtymän vuodelle asetetut taloudelliset tulostavoitteet saavutettiin. Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tulostavoitteet ovat vuosikate ja rahoitusosan nettotuotto sekä investointien osalta rakentamiseen sekä kone- ja laitehankintoihin myönnetyn määrärahan, omaisuuden myynnistä saatavan tulon ja investointeihin saatavan ulkopuolisen rahoituksen yhteinen arvonlisäveroton bruttosumma. Talousarviossa kuntayhtymän valtuusto asetti kuntayhtymän vuosikatetavoitteeksi euroa. Tilikauden aikana valtuusto alensi vuosikatetavoitteen euroon. Tilikauden tulostavoite muuttui samalla eurosta euroon. Rahoitusosan nettotuoton osalta kuntayhtymän valtuusto asetti tavoitteeksi euroa, mutta korotti sitä tilikauden aikana euroon. Koko kuntayhtymän tuloslaskelma osoittaa vuoden vuosikatteeksi ,57 euroa, joka on 33,4% suurempi kuin valtuuston asettama vuosikatetavoite. Tilikauden tulos on ,06 euroa ja rahoitusosan nettotuotto syyskuussa erääntyneen 5 vuoden euron indeksilainan erääntymisen ansiosta ,91 euroa. Oppilaitosten taloudelliset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Talousarviossa asetettu tilikauden vuosikatetavoite Valtuuston muuttama tilikauden vuosikatetavoite Tilikauden vuosikate Hallitus ,21 Tilapalvelu ,71 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut ,08 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri ,15 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee ,81 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa ,20 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes ,27 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu ,79 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti / Pohjois-Karjalan opisto ,04 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo ,25 Pohjois-Karjalan aikuisopisto ,06 Oppilaitoksista Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto eivät saavuttaneet valtuuston asettamaa vuosikatetavoitetta. Kulttuurialan audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon yksikköhinnan 15%:n korotuksen, ns. porrastuskertoimen, poistuminen vuoden alussa aiheutti ammattiopisto Outokummulle noin euron tulojen pienentymisen. Oppilaitoksessa on toimintoja sopeutettu vastaamaan tulojen pienentymistä, mutta toimenpiteiden vaikutukset eivät kokonaisuudessaan ehtineet toteutua vuoden aikana, minkä vuoksi vuosikate jäi alle valtuuston asettaman tavoitteen. Pohjois-Karjalan aikuisopistolle kirjattiin vuoden kuluksi henkilöstölle kertyneet työajansiirtovapaat, joiden kustannusvaikutus oli noin euroa. Tämän vuoksi aikuisopiston vuosikate jäi alle valtuuston asettaman tavoitteen. Vuoden investointimenot olivat yhteensä ,44 euroa. Investointeihin myönnetty määräraha oli euroa. Rahoitusosuudet investointeihin olivat ,25 euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,00 euroa. Valtuuston myöntämän määrärahan ja toteutuneiden rahoitusosuuksien ja omaisuuden myynnistä saatavien tulojen yhteissumma oli ,24 eur. Valtuuston asettama tavoite siis saavutettiin. 18

19 Opetusministeriö muutti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa siten, että vuotuinen opiskelijamäärä kasvoi vuoden ajaksi 20 opiskelijalla 5330 opiskelijaan. Ammatillisessa peruskoulutuksessa maakunnan ulkopuolelta oli 583 ja ulkomailta 37 opiskelijaa. Kuntayhtymän vuosittaisiksi opiskelijoiksi lasketun opiskelijamäärän kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa Ammatillinen peruskoulutus 5132,5 5080,7 5189,8 5246,8 5305, Työvoimapoliittinen koulutus 741,2 761,8 724,8 837,5 1031,3 808,1 Ammatillinen lisäkoulutus 339,3 354,1 403,8 362,8 366,2 397,7 Muu koulutus 354,2 339,7 277,2 245,3 239,5 212,6 Oppisopimuskoulutus 971,8 993,5 976,5 999,5 843,0 925 Yhteensä 7712,2 7671,2 7697,9 7755,8 7785,6 7715,5 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Työ- ja elinkeinoelämäkumppanuuksia kehitetään työssäoppimisen järjestelyissä ja muussa päivittäisessä opettajien tekemässä työssä. Sen lisäksi sidosryhmäyhteistyötä tehdään mm. maakunnallisissa koulutuksen ohjausryhmissä ja yhteisissä kehittämishankkeissa. Aikuisopisto toteuttaa kuntayhtymälle järjestämisluvassa myönnettyä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää mm. ELY -keskuksen myöntämien kehittämisresurssien avulla. Maakunnallisten koulutuksen ohjausryhmien työn tavoitteena on tuoda työelämän muutokset ja tarpeet koulutuksen määrällisen ja laadullisen suunnittelun ja ennakoinnin pohjatiedoiksi. Käytännön toimenpiteinä se tarkoittaa tarpeiden ja odotusten huomioimista aloituspaikkojen suuntaamisessa, opetussuunnitelmien sisällöissä, opettajien työelämäjaksojen toteuttamisessa, työssäoppimisen järjestelyjen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksessa ja arvioinnissa. Rahoittajien ja muiden viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä mm. osallistumalla Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen neuvottelukunnan, osaamiskeskusohjelmien ohjausryhmien ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton klusteriryhmien työhön. Työhallinnon edustajat kutsutaan seutukunnittain mukaan kuntakierrokselle, jossa kerrotaan ammatillisen koulutuksen asioista ja kuunnellaan omistajakuntien ja työhallinnon edustajien ajankohtaisia asioita. Lisäksi aikuisopistolla on ELY -keskuksen kanssa säännölliset kuukausikokoukset, joissa käsitellään työvoimakoulutuksen ajankohtaisia asioita ja mm. opiskelijapalautteita aikaisimmista koulutuksista. Kuntayhtymän toteuttamissa elinkeinojen ja työelämän kehittämishankkeissa ollaan yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yritys- ja sidosryhmäyhteistyötä tehdään myös ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamisessa ja huippuosaamisen esille tuomisessa mm. osallistumalla aktiivisesti ammattitaitokilpailutoimintaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ml. EuroSkills ja MM tason World Skills Competition kilpailutoiminta, sekä järjestämällä valtakunnallinen nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja 2013, jonka valmistelu- ja suunnittelutyö aloitettiin vuonna. 19

20 HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut olivat vuonna yhteensä 51,0 milj. euroa. Henkilöstökulujen erittely on esitetty luvussa 4 Liitetiedot. Vuoden lopussa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän palveluksessa oli 1098 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 844, joista opetushenkilöstöä 499, muuta henkilöstöä 337 ja projektihenkilöstä 8. Määräaikaista henkilöstöä oli samaan aikaan 254, joista opetushenkilöstöä oli 195, muuta henkilöstöä 47 ja projektihenkilöstöä 12. Henkilökunnasta oli miehiä 46,5 % ja naisia 53,5 %. Oppilaitoskohtainen henkilömäärätilasto on esitetty luvussa 5. Henkilöstöä koskevat liitteet. Henkilöstön keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 48,3 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön osalta 39,4 vuotta. Luvussa 5 olevista taulukoista ilmenee tarkemmin koulutuskuntayhtymän henkilöstön ikärakenne, koulutusrakenne, henkilöstön vaihtuvuus ja työtehtävien luonne. Päätoimisista opettajista oli muodollisesti kelpoisia toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa 87,0 %. Edellisvuonna kelpoisten osuus oli 85,2 %. Koko koulutuskuntayhtymässä oli muodollisesti kelpoisia opettajia 85,2 %. Opetushenkilöstö hakee muodollista kelpoisuutta aktiivisesti ja on halukas kouluttautumaan työn ohessa. Henkilökunnan vuorotteluvapaaseen käytettyjen kalenteripäivien määrä aleni edellisvuoden 4270 kalenteripäivästä 3254 kalenteripäivään. Opetushenkilöstön osuus vuorotteluvapaasta oli 2120 kalenteripäivää ja muun henkilökunnan osuus 1134 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa antaa mahdollisuuden henkilöstölle pitempiaikaiseen vapaaseen, jonka työntekijä voi käyttää haluamallaan tavalla, esim. koulutukseen, kuntoutukseen, lastenhoitoon, harrastuksiin tai lepoon. Eläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi edellisvuoden 40 henkilöstä 41 henkilöön. Osa-aikaeläkkeelle jäävien määrä on alentunut edellisen vuoden 12 henkilöstä seitsemään henkilöön ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on kasvanut edellisen vuoden yhdestä henkilöstä kahdeksaan henkilöön. Eläkkeelle jääneistä oli 23 opetushenkilöstöä ja 18 muuta henkilökuntaa. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen kokonaismäärä oli päivää. Edellisvuonna poissaoloja oli päivää. Henkilöä kohden lasketut poissaolot ovat kasvaneet 9,89 päivästä 10,31 päivään. Työhyvinvointi Vuoden aikana tuloksellisuusmittariston henkilöstöön liittyvien tarkastelunäkökulmien osioissa (Työn kehittävyys, esimiestyö, hyvä ergonomia, optimaalinen kuormitus, hyvä työkyky sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutus) tapahtui kaksi tilastollisesti merkittävää muutosta kuntayhtymätasolla: esimiestyö ja työn kuormittavuus paranivat verrattuna edelliseen vuoteen. Työn kuormittavuus huononi viime vuonna ja nyt se parani ennalleen. Muissa osioissa näkyvät pienet parannukset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Työolot ovat parhaat johtoryhmällä ja heikoimmat kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstöllä sekä ilman ammatillista koulutusta olevilla. Työolonsa kokee hyväksi myös projektihenkilöstö, tutkijakoulutetut ja esimiesasemassa olevat. Kriittisimmin työolosuhteitaan arvioi kiinteistönhoitajien ohella opetushenkilöstö, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Sukupuolten ja ikäryhmien välinen tasaarvo työoloissa toteutuu PKKY:ssä ainakin kuntayhtymätasolla melko hyvin useimmilla mittareilla. Työn kuormittavuudessa tilanne on kuitenkin naisilla tilastollisesti merkittävästi huonompi kuin miehillä. Työn kuormittavuuden vähentäminen on täten edelleen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän selkein kehittämisen kohde. Henkilöstön vastausprosentti työolobarometrikyselyyn laski edellisen vuoden 78 %:sta 73 %:iin. Vastausprosenttia voitaneen edelleen pitää hyvänä, ja se kertoo omalta osaltaan siitä, että henkilöstö pitää barometriin vastaamista mielekkäänä vaikutuskanavana. Työhyvinvointiin liittyvät hankkeet Vuonna 2010 aloitettiin ESKO-hanke, jonka virallinen nimi on Elämänvaiheeseen sopivalla työmuotoilulla ja osaamisen kehittämisellä kohti korkeasuoritteista organisaatiota Kyseessä on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteinen hanke, jonka tarkoituksena ennen kaikkea on parantaa työhyvinvointia työn muotoilun menetelmin. Hankkeen päämääränä on opetusalan asiantuntijatyössä ja tukipalveluissa työskentelevän henkilöstön ja johdon elämänvaiheeseen liittyvän osaamistarpeen tunnistaminen ja tarpeellisen osaamisen vahvistaminen. Perusoletuksena on se, että hyvinvoiva ja kyvykkyytensä käyttävä henkilöstö pystyy tuottamaan hyvinvointia luovia oppimisym- 20