Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 31.12.2014"

Transkriptio

1 Tilinpäätös

2 Sisällysluettelo 1. toimintakertomus Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus 12 Koulutusalatoiminta 17 Taloutta kuvaavat tulokset 18 Henkilöstö 20 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 22 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Tase ja sen tunnusluvut 26 Kuntayhtymän kokonaistuotot ja -menot 28 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä toteutumisvertailu KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVelut 31 Valtuusto 34 Tarkastuslautakunta 35 Hallitus 36 Tilapalvelut 37 Historiapuu 41 OPPILAITOSTEN TOIMINTA JA TULOKSET Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 43 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 49 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 55 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 61 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 67 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 73 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 78 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 83 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 88 TOTEUTUMISVERTAILUT Tuloslaskelman toteutuminen 94 Investointien toteutuminen 96 Rahoitusosan toteutuminen 97 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 100 Rahoituslaskelma 101 Tase 102 2

3 4. liitetiedot TILINPäätÖKSEN LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 105 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot 107 Poistosuunnitelma 108 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 109 Henkilöstökulut 110 TASEEN LIITETIEDOT Pysyvät vastaavat 112 Osakkeet 113 Siirtosaamiset 114 Rahoitusarvopaperit 115 Oma pääoma 116 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 117 Investointivaraukset 118 Siirtovelat 119 Muut taloudelliset vastuut 120 tilinpäätöksen ALLEKIRJOITUS 121 tilinpäätösmerkintä 121 luettelo KäytetyiStä KIRJANPITOKIRJOISTA JA tositelajeista HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT liitteet Henkilömäärätilasto Henkilöstötilinpäätös Vakinainen henkilökunta 126 Henkilöstötilinpäätös Määräaikainen henkilökunta 127 Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus Eläkkeelle jääneet 129 Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot Muut liitteet Organisaatiokaavio 132 Maakunnalliset koulutusalakohtaiset ohjausryhmät 133 Maakunnalliset koulutus- ja opintoalatiimit / vetäjät 134 Kuntayhtymän työsuojelutoimikunta Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta Opiskelijatilastot 137 Kiinteistöluettelo Vakuutusluettelo Kuvat: Antti Varonen ja Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Taitto: PKKY.n viestintäpalvelut 3

4 1. TOIMINTAKERtoMUS 4

5 Kuntayhtymän johtajan katsaus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintaa vuonna voi perustellusti pitää menestyksellisenä. Aikaisempaa tiukemmasta taloudellisesta toimintaympäristöstä huolimatta kuntayhtymän vuosikate ylittää selvästi valtuuston asettaman sitovan tavoitteen. Hyvän taloudellisen tuloksen tekemisen on mahdollistanut se, että kuntayhtymässä on ryhdytty sopeuttamaan toimintaa riittävän ajoissa. Vuonna toteutettiin merkittäviä toimitiloihin kohdistuneita järjestelyjä eri puolilla maakuntaa. Vajaakäytössä olleiden rakennusten käyttötarkoituksia muutettiin ja oppimisympäristöjä järjesteltiin ennakkoluulottomasti. Valitettavasti myös henkilöstöön kohdistuvia koviakin sopeuttamistoimia jouduttiin tekemään. Rakenteiden muuttaminen vastaamaan tulevaisuuden taloudellisia resursseja on kuitenkin välttämätöntä. Kuntayhtymäkokonaisuuden hyvä taloudellinen tilanne ei tarkoita sitä, että kaikilla oppilaitoksilla menisi taloudellisesti hyvin. Peruskoulun päättävien ikäluokkien pienentymisestä johtuvat haasteelliset toimintaolosuhteet Nurmeksessa, Lieksassa, Niittylahdessa ja Kiteellä otettiin huomioon jo taloustavoitteita asetettaessa vuodelle. Kuntayhtymän poliittisen johdon tahtotila on ollut turvata koulutuksen saavutettavuus koko Pohjois-Karjalan maakunnassa. Päättäjät ovat pitäneet selkeänä tavoitteena sitä, että jokaisella pohjoiskarjalaisella nuorella olisi mahdollisuus suorittaa ainakin jokin ammatillinen perustutkinto kotona asuen. Tämä on tärkeä poliittinen arvovalinta, joka on ohjannut toimintaa. Toiminnallisista tuloksista asiakaspalautteet ovat erityisen hyvällä tasolla sekä opiskelija- että työelämäpalautteiden osalta. Uusi tapa, jolla kuntayhtymän henkilöstö keräsi työelämäpalautetta, osoittautui menestykselliseksi. Saadun palautteen lisäksi uusi toimintatapa syvensi henkilöstön työelämäyhteyksiä ja tarjosi mahdollisuuden työnantajien koulutustarpeiden kartoittamiseen. Eniten iloa tuottaa opiskelijoidemme menestys. Ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuurista valmistunut Henna Otronen saavutti pronssia pintakäsittelyssä Ranskassa pidetyissä ammattitaidon EM-kisoissa. Myös opiskelemassa olevien nuorten menestys Taitaja-kisoissa oli jälleen erinomaista. Sokerina pohjalla vielä Roni Marjomaa voitti Innokampuksen Tartu Ideaan -kilpailun. Valitettavasti läpäisyasteen parantamisessa ei onnistuttu valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Tällä osa-alueella meidän on otettava kuluvana vuonna uusia keinoja käyttöön. Tärkein tapa vaikuttaa läpäisyyn on opettajien osaamisen kehittäminen valmentavan opetuksen suuntaan. Toimenpiteet henkilökunnan koulutuksen osalta ovat parhaillaan menossa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tulevan menestymisen kannalta henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on avainasia. Kuntayhtymän sijoittuminen Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa valtakunnallisesti parhaiden suurten työnantajien joukkoon ja työolobarometrin kautta aikojen parhaat tulokset ovat erityisen arvokas ja tärkeä toiminnallinen tulos. Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen on pohja, jonka varaan voimme rakentaa menestyksellistä tulevaisuutta. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä hoiti vuonna hyvin ja vastuullisesti kuntien sille perussopimuksessa määräämän tehtävän. Haluan esittää sydämellisen kiitokseni Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstölle vastuullisesta, laadukkaasta ja menestyksellisestä työstä vuonna. Lisäksi kiitän poliittisia päätöksentekijöitä hyvästä yhteistyöstä, virkamiehille antamastanne tuesta ja ohjauksesta sekä linjakkaista päätöksistä. Ilkka Pirskanen kuntayhtymän johtaja 5

6 KoulutuSKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohdon muodostavat valtuusto, hallitus, hallituksen henkilöstöjaosto, tarkastuslautakunta ja johtokunnat. Luottamushenkilöjohdolla on päätöksenteon ja kokonaisvastuun lisäksi valvonta- ja seurantatehtävä koko kuntayhtymän ja sen yksiköiden toiminnan tuloksellisuudesta. Luottamushenkilöjohto tekee strategiset valinnat toiminnan kehittämisessä ja toimii yhdyssiteenä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Kuntayhtymän valtuustoon kuuluu perussopimuksen mukaan 54 jäsentä. Valtuuston jäsenten poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen Keskusta 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 15, Kansallinen Kokoomus 7, Perussuomalaiset 9, Vihreä liitto 3, Vasemmistoliitto 2 ja Suomen Kristillisdemokraatit 2 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Anna Hölttä, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Reijo Jeskanen ja toisena varapuheenjohtajana Anssi Törmälä. Toimintavuonna valtuusto kokoontui kolme kertaa, 7.5., ja Käsiteltyjä asioita oli yhteensä 50. Kuntayhtymän hallituksessa on yksitoista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Pentti Hartikainen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Raimo Kinnunen ja toisena varapuheenjohtajana Veikko Isoniemi. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Hallitus kokoontui toimintavuonna 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 270 asiakohtaa. Hallituksen henkilöstöjaostoon hallitus on nimennyt keskuudestaan neljä jäsentä ja valinnut puheenjohtajaksi Anu Huuskon ja varapuheenjohtajaksi Veikko Isoniemen. Esittelijän henkilöstöjaostossa toimii kuntayhtymän johtaja. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuuluu muun muassa kuntayhtymän henkilöstöpolitiikan kehittäminen ja koordinointi, henkilöstöstrategian valmistelu ja paikallisten virka- ja työehtosopimusten teko. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Matti Väistö ja varapuheenjohtajana Vesa Parviainen. Oppilaitosten toimintaa johtavat seitsemänjäseniset johtokunnat. Johtokuntien tehtäviin kuuluu muun muassa oppilaitosten yleisen kehittämisen koordinointi, oppilaitosten strategisen tason toiminta- ja kehittämissuunnitelmista sekä muista suunnitelmista ja toiminnan ohjaamisesta päättäminen sekä päättäminen oppilaitoksen organisaatiorakenteesta ja tulosyksiköistä. Luottamushenkilöjohdon, toimivan johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö sekä yhteinen näkemys mahdollistavat koulutuksen tasapuolisen kehittämisen eri puolilla maakuntaa ja eri koulutusaloilla. Koulutuskuntayhtymän laatutyön on tehnyt mahdolliseksi omistajayhteisön ja peruskuntien vahva sitoutuminen toiminnan kehittämiseen. Koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä perustuu seutukuntakohtaisten hallinnollisten oppilaitosyksiköiden ja koko kuntayhtymän kattavan koulutusala- ja perustutkintokohtaista kehittämistyötä tekevien tiimien yhteistyölle matriisiorganisaatiossa. Tiimeillä on opetuksen ja toiminnan kehitystehtäviä. Valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa yksiköillä on toimivalta mutta myös vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Luvussa 6. Muut liitteet on esitetty kuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä v Opiskeluasioiden toimikuntaan hallitus nimeää viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Opiskeluasioiden toimikunnan puheenjohtajana toimii saakka Veli Mäkinen ja 1.8. alkaen Anne-Mari Souto. Varapuheenjohtajana toimi saakka Anu Häikiö ja 1.8. alkaen Yngve Lostedt. Toimielimessä on lainsäädännön mukaisesti koulutuksenjärjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Toimikunnan esittelijänä toimii kehitysjohtaja. Opiskeluasioiden toimikunnan tehtävänä on päättää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa monijäseniselle toimielimelle säädetyistä opiskeluun soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Opiskeluasioiden toimikunta päättää mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Opiskeluasioiden toimikunta kokoontui toimintavuonna 29 kertaa ja käsitteli yhteensä 296 asiakohtaa. Maakunnalliset koulutuksen ohjausryhmät toimivat virallisena linkkinä koulutuksen ja työelämän välillä. Ohjausryhmiin on rekrytoitu yhteensä yli sata yritys- ja työelämän asiantuntijaa. Syksystä 2006 alkaen on maakunnallisilla koulutuksen ohjausryhmillä ollut lainsäädännöllä niille annettu viranomaistehtävä nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toimieliminä. 6

7 Valtuusto Kotikunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi Purmonen Mika Kettunen Jari Piippo Eila Salo Aleksi Joensuu Rämänen Pirjo Hoffren Minna Raassina Eeva Hälli Sinikka Kettunen Noora Paajanen Sari Tahvanainen Ville Leino Leo Kosonen Pentti Martikainen Kari Jeskanen Reijo, 1. varapj. Kärkkäinen Viljo Hulmi Raimo Kuivalainen Tuija saakka Kauppinen Sylvi alkaen Piipponen Minna Maaranen Raimo Meriläinen Anne Puhakka Asko Väistö Matti Okkonen Marie Väkeväinen Kari Kolehmainen Katja Törmälä Anssi, 2. varapj. Mononen Ritu Mannelin Maarita Auvinen Marko Salo Kauko Kirjavainen Kaisa Kananen Ari Koskela Kimmo Willman Heidi Varis Päivi Orava Joni Saarinen Tuija Koskela Teija Tavi Tapani Ruotsalainen Jari Koskinen Sari Tamminen Topias Raikisto Heli Räty Marjatta Paananen Pauli Koskela Samuel Pulkkinen Hilkka Juuka Lehikoinen Matti Tanskanen Heidi Nevalainen Virpi Ruokolainen Niina Kitee Auvinen Seppo Pennanen Kari Kaalimaa Maija Hirvonen Kirsi Parviainen Vesa Kosonen Matti Saari Kaisa Kuoppala Taisto Kontiolahti Virtamo Pekka Harinen Jertta Sivonen Miitri Pakarinen Sirpa Huttunen Satu Tukiainen Markku Vattulainen Piia Soikkeli Pauli Lieksa Matikainen Seija Teppo Tarja Säppi Päivi Oinonen Sari Lehtinen Pirkko Pöppönen Jukka Kortelainen Reijo Öystilä Kaija Liperi Tikka Tiina Pietarinen Päivi Keronen Jari Taijala Matti Hoppa Helinä Hakulinen Pauli Karkkonen Esko Mustonen Tapio Nurmes Huusko Anu Juntunen Jukka Hurskainen Veli-Matti Makkonen Merja Mahlavuori Mauri Puumalainen Pihla Outokumpu Pääkkönen Merja Harkonmaa Sinikka Korpela Veera Vänskä Timo Laukkanen Heikki Antikainen Sanna Polvijärvi Kuronen Mirva Lavikainen Seppo Mustonen Tiina Kähäri Margaretha Rääkkylä Mölsä Timo Rantametsä Harri Tohmajärvi Karjalainen Teuvo Heiskanen Saara Venäläinen Mervi Ripatti Rami Valtimo Hölttä Anna, puheenjohtaja Härkin Päivi 7

8 HALLITUS Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Hartikainen Pentti Pääkkönen Merja I varapuheenjohtaja Kinnunen Raimo Lehtinen Pirkko II varapuheenjohtaja Isoniemi Veikko Turpeinen Jari Ihme Jaana Klaavo Kalle Kuivalainen Tuija 7.5. saakka Pennanen Kari Kolehmainen Katja 7.5. alkaen Kuntsi Tony Huttunen Satu Kärki Piritta Varis Päivi Kärkkäinen Eero Makkonen Merja Huusko Anu Turunen Kari Sallinen Jussi Tanskanen Heidi Törönen Erja Heinonen Lauri HALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Huusko Anu Isoniemi Veikko Ihme Jaana Kärkkäinen Eero TARKAStuSLAutAKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Väistö Matti Romppanen Kimmo Varapuheenjohtaja Parviainen Vesa Raassina Eeva Matikainen Seija Kananen Ari Piipponen Minna Hakala Samuli Ratilainen Jouko Romppanen Anne Vastuullinen tilintarkastaja Kaija Pakkanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy JOHTOKUNNAT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISto JOENSUU PALVELUT JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lappalainen Riitta, pj Heikkinen Jukka Martikainen Kari, varapj Kuronen Vesa Okkonen Marie Oksanen Jarno, saakka Riku Väkeväinen, alkaen Puruskainen Anna Tikka Sari Salo Kauko Sormunen Heidi Tikka Tiina Surakka Kari Toivanen Ville Pakarinen Minna POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISto JOENSUU TEKNiiKKA JA KulttuuRI JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Kosonen Pentti, pj Kettunen Noora Ronkainen Antti, varapj Harinen Jertta Myllärinen Teemu, saakka Korpela Suvi Ville Mäkinen, alkaen Nyyssönen Leena Pakarinen Juha Hoppa Helinä Simonen Samuli Kolehmainen Katja saakka Nuutinen Jere saakka Eini Hokkanen, alkaen Simo Lappalainen, alkaen Kananen Ari Arponen Teemu POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISto KITEE JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Karjalainen Teuvo, pj Mimi Magdaleena Nousiainen Jarkko, varapj Muukkonen Birgitta Heikkinen Hannu Suvorova Hilja Venäläinen Mervi Ehrukainen Reima Putkuri Hannu Heiskanen Saara Ratilainen Liisa Romppanen Ilkka Palviainen Sanna Pitkänen Matti 8

9 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISto LIEKSA JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Säppi Päivi, pj Oinonen Sari Pöppönen Jukka Lampinen Kimmo Mahlavuori Markku Jama Abdi Salorinne Heikki Mainela Esa-Mikko Lehtinen Pirkko Härkönen Eija Oinonen Kati Turunen Joona Teppo Tarja Timonen Birgitta POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISto NiittylAHTI JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Väänänen Katja, pj Hirvonen Veijo Makkonen Raija, varapj Tiittanen Tero Huttunen Satu Romppanen Johanna Asikainen Ossi Paajanen Sari Meriläinen Susanna 7.5. saakka Hämäläinen Hannu Karttunen Eeva 7.5. alkaen Haaranen Jukka Turunen Pirjo Purmonen Mika Kettunen Jari POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISto NURMES JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Korhonen Pasi, pj Kuvaja Reija Korhonen Tarmo, varapj Virkkunen Irja Tuominen Matti Komsa Terttu Nevalainen Virpi Tuononen Jarkko Puumalainen Pihla Hakala Samuli Lipponen Anu Heikura Martti Nevalainen Hannu Meriläinen Jaana POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISto OUTOKUMPU JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökoht ainen varajäsen Pekkanen Niina, pj Räsänen Henry Westman Juhani, varapj Kolehmainen Sirkka-Liisa Viitala Tuija Kuiri Keijo Karkkonen Esko Alava Annu Raninen Veli-Matti Taimela Anne Aeslehto Tuula Hartikainen Ilkka Laukkanen Heikki Antikainen Sanna POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISto VALTIMO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Suhonen Keijo, pj Parkkonen Heli Mikkilä Hannu, varapj Nevalainen Lahja Väisänen Jorma Muttik Liina Rautiainen Tuula Kortelainen Joni Piippo Eila Pääkkönen Pentti Hölttä Anna Oinonen Timo Hiltunen Reijo Kärkkäinen Petri POHJOIS-KARJALAN AIKuiSOPISto JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Jeskanen Reijo, pj Oksman Raimo, varapj Malinen Juho Mustonen Tiina saakka Alava Annu alkaen Puhakka Asko Rautiainen Armi Varis Päivi Henkilökohtainen varajäsen Mikkonen Sirkka-Liisa Musikka Sinikka Pajunen Sami Jääskeläinen Pentti Paalanen Saara Havukainen Martti Vuorela Juhani 9

10 3. STRATEGISET TAVoitteet Olemme erinomaisista oppimistuloksista ja osaamisesta tunnettu kansallinen ja kansainvälinen menestyjä. Kehittämisasiakirjassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten nuorisoikäluokkien pienentymistä, henkilöstön ikääntymistä, alueellisia kehityseroja ja julkisen talouden tasapainottamista. Vuonna 2002 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön strategisen johtamisen tueksi tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehys, joka tarkoitti talousarviorakenteen uudistamista ja tuloksellisuusmittariston (BSC) käyttöönottoa sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Viitekehys sisälsi myös laatu- ja itsearviointikäytäntöjen (EFQM) käyttöönoton vuosittaiseksi, kiinteäksi ja kattavaksi osaksi talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Malliin kuuluu olennaisena osana sekä toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi että johtopäätösten tekeminen kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasolla. Oppilaitosten itsearviointien ja vuoden 2012 toiminnallisten tulosten arviointien pohjalta koulutuskuntayhtymässä keskityttiin vuonna valmentavan pedagogiikan ja valmennuksellisten käytäntöjen kehittämiseen ja käyttöönottoon yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi keskityimme henkilökohtaistamisen käytänteiden laadukkuuden varmistamiseen. Laadimme opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskeleville opiskelijoille ja heitä ohjaaville opettajille uudet, opiskelijoiden aidon osallisuuden mahdollistavat hops-ohjeet, samalla selkiytimme prosessia, eri osapuolten rooleja ja vastuita. Lisäksi kehitimme opintojen valinnaisuuksia ja loimme erilaisia opintopolkuja (kuten laajennettu TOP-, jatko-opinto-, kv-, taitaja- ja yrittäjyyspolut) eri tutkintoihin osana uudistuvien tutkinnon perusteiden käyttöönottoa. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittämisessä tarjosimme opetushenkilöstölle mahdollisuutta vahvistaa ohjauksellista osaamistaan osana valmennuksellisen osaamisen peda.fi -ohjelmaa. Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Tavoitteena oli monipuolistaa ja monimuotoistaa opiskelijan käytössä olevia oppimisympäristöjä ja niissä hyödynnettäviä opiskelu- ja opetusmenetelmiä. Tätä työtä olemme aloittaneet osana uudistuvien tutkinnon perusteiden käyttöönottoa. Työssäoppimisen määrää on pyritty lisäämään ja selvitetty työssäoppimisen laatua mm. sisäisen tarkastuksen keinoin. Lisäksi olemme luoneet yhdessä työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa uusia työelämälähtöisen opiskelun muotoja, joissa hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla digitaalista teknologiaa. Esimerkiksi Ammattiopisto Nurmeksessa on aktiivisesti otettu käyttöön sosiaalista mediaa työssäoppimisessa, sen ohjauksessa ja raportoinnissa. Kokemuksista on laadittu opas nimeltä Mobiileilla työssäoppimista ohjaamaan (http://bit.ly/mobiileillaohjaamaan). Ammattiopisto Niittylahdessa yhdessä Ohjaamon kanssa on kehitetty oppisopimuksen ennakkojakson toteutuksen muotoja hankerahoituksen turvin. Lisäksi olemme kehittäneet lähiopetuksessa käytettäviä toiminnallisia opetusmenetelmiä, joita on kokeiltu ja otettu käyttöön vuoden aikana esimerkiksi Ammattiopisto Joensuu palveluilla. Ammattiopisto Kiteellä ja Lieksassa on hyödynnetty menestyksekkäästi projektimaista toimintaa opetuksessa ja Ammattiopisto Nurmeksessa on aktiivisesti käytössä Nuori Yrittäjyys -toiminta. Lähiopetuksessa on otettu käyttöön aiempaa aktiivisemmin uutta digitaalista teknologiaa erilaisten kokeilujen muodossa kaikissa oppilaitoksissa. Lisäksi verkko-opintotarjontaa laajennettiin ja opintojen toteutusta pyrittiin selkiyttämään saadun palautteen pohjalta. Henkilöstön valmennuksellisen osaamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena oli valmennuksellisen osaamisen kehittäminen eri tasoilla. Laadimme yhteistyössä oppilaitosten kanssa opetushenkilöstölle suunnatun valmennuksellisen osaamisen peda.fi -ohjelman vuosille Kyseinen ohjelma koostuu kolmes- 10

11 ta eri osaamiskokonaisuudesta: henkilökohtaistaminen ja ohjaus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät sekä valmentava ja dialoginen ote johtamisessa ja osallistava organisaatiokulttuuri. Lisäksi tuotimme yhdessä Kesäyliopiston kanssa Studia pedagogia -sarjan, jossa oppilaitosten asiantuntijat jakavat osaamistaan ja opetuksen toteutuksen parhaita käytänteitä osaamiseen valmentamisessa alkaen. Vuonna henkilöstö on voinut vahvistaa osaamistaan henkilökohtaistamisessa esimerkiksi hopspajojen, valmennuspajojen ja yksilövalmennuksen keinoin. Lisäksi on ollut tarjolla mm. ryhmäohjauskoulutusta sekä oppimisympäristöihin kiinnittyvää yrittäjyysvalmennusta, Open päivitys -koulutusta ja tablettileirejä. Valmennusohjelmaan osallistumisen lisäksi oppilaitokset ovat laatineet oman suunnitelmansa sekä henkilöstön sitouttamisesta valmennukselliseen osaamiseen että kyseisen valmennusohjelman toteuttamisesta. Osallistavan organisaatiokulttuurin luomiseksi toteutimme henkilöstöä osallistavia ja dialogille rakentuvia työtapoja vastataksemme muutostilanteen mukanaan tuomiin haasteisiin Dialogia (PKKY:n tuloksellisuus johtamiskulttuurina ja dialogisuus menetelmänä) -hankkeen avulla. Hankkeen aikana erityisesti lähiesimiehet saivat tukea ja ohjausta omaan työhönsä ja jaksamiseensa. Lisäksi tarjosimme työyhteisösovitteluun orientoivaa ja restoratiivisuuteen pohjautuvaa koulutusta esimiehille osana työpaikkasovittelun käyttöönottoa. Henkilöstöhallinnon johdolla valmistelimme henkilöstön osaamiskartoituksia. 11

12 4. KoulutuSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS (BSC) Tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. Toiminnan onnistumista mittaamme neljästä näkökulmasta: toiminnan vaikuttavuus, palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, henkilöstön aikaansaannoskyky sekä asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu perustutkinnoittain tai opintoaloittain. Eri yksiköiden perustutkinto- tai opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kuntayhtymän kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Se on toiminnallista ja taloudellista. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava kustannustehokasta. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa em. asiakas- ja sidosryhmiin. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä sekä koulutuksen määrällisillä tuloksilla. Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 60,8 % työelämässä ja 10,1 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5280 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 979 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksia on solmittu 795 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1508 opiskelijaa. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla että osallistumalla kansallisella ja EUrahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 20 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Toteuma Emme aivan saavuttaneet opiskelijamäärille asetettuja kuntayhtymätason valtuustoon nähden sitovia tavoitteita vuodelle. Ammatillista perustutkintoa suorittavien määrä oli 5264 opiskelijaa ja päätoimisia opiskelijoita oli yhteensä Vuonna valmistui 1572 perustutkinto-opiskelijaa. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymässä järjestettiin työvoimapoliittista koulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, henkilöstökoulutusta sekä kesäyliopisto- ja kansanopistokoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 753 opiskelijaa. Työllistymisaste (%) ja jatko-opiskelu (%) -mittarit perustuvat Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun tietoihin, joissa tarkastellaan 3,5 vuoden aikana ( ) valmistuneiden tilannetta. Jatkoopintomittari sisältää vain korkea-asteen koulutuksessa jatkavat opiskelijat. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista valmistuneista opiskelijoista oli työllistynyt 56,0 prosenttia, mikä on heikompi kuin asetettu tavoite (60,8 %). Jatko-opinnoissa oli valmistuneista opiskelijoista 14,0 prosenttia, mikä on asetettua tavoitetta (10,1 %) parempi. Elinkeinoelämän kehittämishankkeiden lukumäärä ylitti asetetun tavoitteen. Kehittämishankkeiden kokonaiskustannukset olivat euroa. Lisäksi EU -rahoitustuella toteutimme yhtä investointihanketta, jonka kustannukset olivat euroa. Hankkeiden avulla olemme voineet tukea henkilöstöämme osaamisen ja työelämäyhteyksien kehittämisessä sekä vahvistaa koulutuksemme työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. 12

13 Toiminnan vaikuttavuus 2013 Työllistyminen (%) 56,9 60,8 56,0 Jatko-opinnoissa (%) 14,1 10,1 14,0 Valmistuneet 1 766, , ,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 36,0 20,0 31,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 2 846, , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - päätoimisia opiskelijoita 5 272, , ,8 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 518,2 408,8 468,2 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 391,6 374,0 339,2 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita 35,7 24,0 24,2 - opiskelijatyöpäiviä 6 783, , ,0 Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita 34,6 31,6 32,0 - opiskelijatyöpäiviä 6 568, , ,1 Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita 43,4 43,3 54,9 - opiskelijatyöpäiviä 8 246, , ,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 16,6 97,1 8,4 - opiskelijatyöpäiviä 3 154, , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 6 312, , ,7 - opiskelijatyöpäiviä , , ,1 Oppisopimuskoulutus - opiskelijoiden määrä 832,0 795,0 753, Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeinen kriteeri. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnatun päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muun muassa itä- ja pohjoissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kesken. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien tasapainoista kehittämistä että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin uudistumisen tarpeita. 13

14 Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä laadukas yhteistyö ja kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seurataan kuudella eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, suoritettavien kaksoistutkintojen määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla ja ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä. Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo on 3,9 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,7. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 384. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 184 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 653 opintoviikkoa kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 99 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 94 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 56 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 63,8. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 92 opiskelijaa. Toteuma Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 4,0 vuonna. Se on asetettua tavoitetta 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Työelämäpalaute oli 4,1, mikä on vastaavasti 0,4 prosenttiyksikköä parempi kuin asetettu tavoite. Kahden tutkinnon opintoja suorittavia opiskelijoita oli 351. Ammattitaitokilpailuihin osallistuneita oli 44 enemmän kuin asettamamme tavoite, yhteensä 136. Kansainvälistymisessä olimme vuotta 2013 aktiivisempia. Opiskelijavaihtoon lähteneitä opiskelijoita oli 252 ja vaihtoon saapui 82 opiskelijaa. Opettaja- ja henkilöstövaihdossa Suomen rajojen ulkopuolella oli 123 henkilöä ja yksiköissämme vieraili 79 ulkomaista opettajaa ja asiantuntijaa. Erityisopetuksen läpäisyaste oli 58,8 prosenttia, mikä on 3,9 prosenttiyksikköä parempi kuin vuoden 2013 tulos. Asiakaspalvelun laatu 2013 Opiskelijapalaute 4,0 3,9 4,0 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely työelämän toimijoille 3,5 3,7 4,1 Kahden tutkinnon opintoja suorittavia opiskelijoita 385,5 384,0 351,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut opintoviikot opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntijat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 54,9 63,8 58, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä muodostuu jäsenkuntien valitsemasta yhtymävaltuustosta, valtuuston valitsemasta yhtymähallituksesta, opetus- ja kehittämisyksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnitteluja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää opetuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen pedagogiikan kehittäminen (ml. oppimateriaali, verkko-opinnot ja ope- 14

15 tus) sekä muu alakohtainen yhteistyö. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien aikaisen tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna 2013 enintään 7,6 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (4 vuodessa, tutkinnon suorittaneiden määrä) on 72,0 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 52,6 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista on 8,3 %. Tilojen käyttöasteen tulisi olla 55,3 vuonna. Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 105,8 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 5,8 % vuosikateprosentti poistoista on 108,1 % Toteuma Koulutusalakohtaista toimintaa esitellään tarkemmin sivulla 17. Opintojen keskeyttämisaste oli 8,1 prosenttia, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä parempi kuin vuoden 2013 toteutuma (8,8 %). Läpäisyaste on kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitova tavoite. Vuonna sitovana tavoitteena oli 72 prosenttia. Läpäisyasteemme oli 64,8 prosenttia, joten sitovaa tavoitetta emme saavuttaneet. Vuoden läpäisyaste on 1,8 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna 2013 (66,6 %). Läpäisyasteessa ovat mukana opetussuunnitelmaperustaisessa koulutuksessa opiskelevien lisäksi myös ne opiskelijat, jotka ovat suorittamassa ammatillista perustutkintoa näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena. Tilojen käyttöaste oli 37,1 % vuonna. Kuntayhtymän taloutta on esitelty tarkemmin sivulla 18. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 2013 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,8 7,6 8,1 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 66,6 72,0 64,8 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 51,7 52,6 54,6 Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus (%) 4,8 8,3 6,2 Tilojen käyttöaste (%) 55,3 37,1 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 111,1 105,8 109,1 - vuosikate toimintatuloista (%) 10,3 5,8 8,5 - vuosikate poistoista (%) 216,6 108,1 152,9 15

16 4.4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, jolla voimme varautua toimintaympäristön muutoksiin. Yhtenäisellä toimintapolitiikalla on merkitystä erityisesti henkilöstöasioissa. Tavoitteenamme on pitää henkilöstö työkykyisenä, innostuneena ja motivoituneena sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on valmiudet kohdata muutostilanteita. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän arvokkainta omaisuutta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä suuntaamme kehittämistoimenpiteitä valmennuksellisen osaamisen kehittämiseen mm. dialogisen johtamisen ja valmentavan esimiesosaamisen ja opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämisen keinoin työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Työolobarometrin timanttimallin ulottuvuuksista seuraamme esimiestyötä, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä henkilöstön kokemaa työn kehittävyyttä. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä ja työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 5,6 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,8 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 805. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 91,6 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat sekä esimiestyön, tiedonkulun, vuorovaikutuksen että henkilöstön kokeman työn kehittävyyden osalta 3,8. Toteutuma Opetushenkilöstön koulutuspäiviä kertyi yhteensä 4,7 päivää henkilöä kohti, mikä on asetettua tavoitetta heikompi (5,6). Muun henkilöstön koulutuspäivissä (yhteensä 2,5) emme myöskään saavuttaneet asetettua tavoitta (3,8). Opetushenkilöstön vähintään viiden päivän mittaisia työelämäjaksoja oli yhteensä 524, mikä on 35 prosenttia vähemmän kuin asetettu tavoite (805). Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus oli 88,9 prosenttia. Henkilöstöilmapiirin osalta pääsimme asetettuun tavoitteeseen hyvän esimiestyön osalta, mutta hyvässä tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä työn kehittävyydessä jäimme 0,1 prosenttiyksikköä asetutuista tavoitteista. Henkilöstötuloksia esitellään tarkemmin sivulla 20. Henkilöstö aikaansaannoskyky 2013 Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 6,2 5,6 4,7 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 3,5 3,8 2,5 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 88,4 91,6 88,9 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,6 3,8 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,6 3,8 3,7 - työn kehittävyys 3,6 3,8 3,7 16

17 KoulutuSALAtoiMINTA Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa kuntayhtymäkokonaisuuden tarjoamien synergiaetujen hyödyntäminen koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä. Koulutus- ja opintoalatoiminnan avulla voimme hyödyntää eri koulutusalojen osaamista ja alakohtaista erikoistumista koulutus- ja hanketyössä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa, tutkintoon johtavan koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä sekä koulutustarjonnan määrällisen mitoituksen suunnittelussa. Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä toimi seitsemän koulutusalatiimiä, 13 opintoalatiimiä ja 13 maakunnallista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmää. Lisäksi yhteisinä maakunnallisina kehittämisfoorumeina toimivat yrittäjyyden ja innovatiivisuuden, kansainvälisen toiminnan, opiskelijahuollon, tieto- ja viestintätekniikan, ammattitaitoa täydentävien opintojen, markkinoinnin ja viestinnän, laatutyön, ruokapalvelujen ja valmistavan koulutuksen tiimit. Kyseisten tiimien lisäksi aikuiskoulutus- ja yrityspalvelut muodostavat oman maakunnallisen tiimin. Tulokset Koulutus- ja opintoaloilla on kuluneen vuoden aikana edistetty osaamiseen valmentamisen käytänteitä. On pyritty lisäämään työssäoppimisen määrää ja ammattiosaamisten näyttöjen suorittamista työpaikoilla osana oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämistä. Vuoden aikana kuntayhtymän ammattiopistoissa opiskelijat suorittivat yhteensä työssäoppimisjaksoa, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuonna Työssäoppimisjaksojen suorittamisesta kertyi yhteensä opintoviikkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että työssäoppimisjaksojen keskimääräinen pituus on ollut 6,7 opintoviikkoa. Kuluvan vuoden aikana opiskelijat suorittivat yhteensä ammattiosaamisen näyttöä, joista 54,6 prosenttia on suoritettu työelämässä. Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen määrä on lisääntynyt 2,9 prosenttiyksikköä vuodesta Vuonna opettajamme ovat kouluttaneet yhteensä 296 työpaikkaohjaajaa, mikä on 150 enemmän kuin vuotta aiemmin. Koulutus- ja opintoaloilla käynnistettiin myös uudistuvien tutkinnon perusteiden käyttöönotto syksyllä laatimalla perustutkintokohtaiset koulutuksen toteutuksen raamit. Lisäksi on kehitetty henkilökohtaistamisen käytänteitä osaamiseen valmentamisessa eri aloilla ja tuettu henkilöstön osaamisen kehittymistä sekä kollegiaalisen yhteistyön että yhteisen koulutuksen avulla. Keskinäisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi on käytetty aiempaa aktiivisemmin sekä sisäistä intraa että etäyhteydenpidon mahdollistavia välineitä, kuten Lynciä. Koulutus- ja opintoalat ovat osallistuneet tehtävänsä mukaisesti myös ammatillisten perustutkintojen tarjonnan valmisteluun aloituspaikka prosessiin. 17

18 TALOUTTA KUVAAVAT TULOKSET Yleinen taloudellinen kehitys Koulutuskuntayhtymän vuodelle asetettu vuosikatetavoite ja investointien nettosummatavoite saavutettiin. Rahoitusosan nettotuotto jäi alle asetetun tavoitteen alhaisen korkotason ja rahoitusarvopapereiden arvonalennusten vuoksi. Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tulostavoitteet ovat vuosikate ja rahoitusosan nettotuotto sekä investointien nettosumma. Talousarviossa kuntayhtymän valtuusto asetti kuntayhtymän vuosikatetavoitteeksi euroa. Tilikauden aikana valtuusto alensi vuosikatetavoitteen euroon. Tilikauden tulostavoite muuttui samalla eurosta euroon. Rahoitusosan nettotuottotavoite oli euroa. Valtuuston talousarviossa investointeihin myöntämä määräraha oli euroa, jota valtuusto korotti tilikauden aikana euroon. Koko kuntayhtymän tuloslaskelma osoittaa vuoden vuosikatteeksi ,23 euroa ja tilikauden tulokseksi ,78 euroa. Rahoitusosan nettotuotto on ,22 euroa ja nettoinvestoinnit ,73 euroa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa pieneni 20 opiskelijalla vuodesta 2013 ollen 5280 vuonna. Opiskelijamäärän vähentyminen jatkuu myös vuosina 2015 ja 2016 siten, molempina vuosina vähennys on 220 opiskelijaa. Vuonna julkaistun hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan toisen asteen koulutukseen tulee kohdistumaan vuoteen 2017 mennessä vielä 260 miljoonan euron lisäleikkaukset, joiden tarkka toteuttamistapa ja kohdentuminen koulutuksen järjestäjittäin ei vielä ole tiedossa. Arvio tulevasta kehityksestä, tulossa olevista olennaisista muutoksista sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan ammatillista koulutusta koskettavien muutosten määrä tulee olemaan suuri vuosina Rahoitusjärjestelmä uudistetaan entistä suoriteperusteisemmaksi ja Kuntalain kilpailuneutraliteettia koskevien muutosten perusteella kaikille työvoimakoulutusta toteuttaville koulutuksen järjestäjille tulee yhtiöittämispakko viimeistään vuoden 2017 alussa. PKKY:n valtuusto on tehnyt päätöksen osakeyhtiön perustamisesta marraskuussa, ja yhtiö aloittaa toimintansa keväällä Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat jaetaan uudestaan siten, että tavoitteena on tiivistää koulutuksen järjestäjäverkkoa. Lisäksi koko ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan siten, että muodostetaan opiskelijoille entistä joustavampia opintopolkuja ja mahdollistetaan opiskeluaikojen lyhentyminen. Muutokset tulevat vaikuttamaan ainakin PKKY:n yksikköhintatuloihin, hallinnon järjestämiseen ja koko PKKY:n tapaan toteuttaa ammatillista koulutusta. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat valtion säästötoimet ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen muodostavat merkittävän taloudellisen riskin. Riskiä pyritään pienentämään aktiivisella valmisteluvaiheen vaikuttamisella ja nopeilla oman toiminnan sopeuttamistoimenpiteillä. Tutkintojärjestelmän uudistamisen mukanaan tuomat henkilöstön osaamisvaatimusten muutokset muodostavat henkilöstön osaamiseen liittyvän riskin. Riskiä pyritään pienentämään systemaattisella opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen koulutuksella. Resurssien leikkaaminen johtaa henkilöstön vähentämiseen, joka voi aiheuttaa henkilöstön työmotivaatioon ja työhyvinvointiin liittyvän riskin. Toteutuessaan tämä riski voi johtaa asiakaspalautteiden ja muiden toiminnallisten tavoitteiden heikkenemiseen. 18

19 19

20 HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut olivat vuonna yhteensä 48,1 milj. euroa. Henkilöstökulujen erittely on esitetty luvussa 4 Liitetiedot. Vuoden lopussa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän palveluksessa oli 967 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 754, joista opetushenkilöstöä 452, muuta henkilöstöä 293 ja projektihenkilöstöä 9. Määräaikaista henkilöstöä oli samaan aikaan 213, joista opetushenkilöstöä oli 171, muuta henkilöstöä 29 ja projektihenkilöstöä 13. Henkilökunnasta oli miehiä 44,7 % ja naisia 55,3 %. Oppilaitoskohtainen henkilömäärätilasto on esitetty luvussa 5 Henkilöstöä koskevat liitteet. Henkilöstön keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 50 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön osalta 42,4 vuotta. Luvussa 5 olevista taulukoista ilmenevät tarkemmin koulutuskuntayhtymän henkilöstön ikärakenne, koulutusrakenne, henkilöstön vaihtuvuus ja työtehtävien luonne. Päätoimisista opettajista oli muodollisesti kelpoisia toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa 88,6 %. Edellisvuonna kelpoisten osuus oli 87,9 %. Koko koulutuskuntayhtymässä oli muodollisesti kelpoisia opettajia 88,6 %. Opetushenkilöstö hakee muodollista kelpoisuutta aktiivisesti ja on halukas kouluttautumaan työn ohessa. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 26 henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle jäävien määrä on laskenut edellisen vuoden 11 henkilöstä neljään henkilöön. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on laskenut edellisen vuoden kahdeksasta henkilöstä neljään henkilöön. Vanhuuseläkkeelle jääneistä oli 18 opetushenkilöstöä ja kahdeksan muuta henkilökuntaa. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen kokonaismäärä oli päivää. Edellisvuonna poissaoloja oli 9458 päivää. Henkilöä kohden lasketut poissaolot ovat kasvaneet 9,24 päivästä 10,40 päivään. Työhyvinvointi Vuoden aikana tuloksellisuusmittariston henkilöstöön liittyvien tarkastelunäkökulmien osioissa (Työn kehittävyys, esimiestyö, hyvä ergonomia, optimaalinen kuormitus, hyvä työkyky sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutus) tulokset verrattuna viime vuoteen paranivat kolmessa osiossa: tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa, työn kehittävyydessä ja esimiestyössä. Muut muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Parhaimmiksi työolonsa kokevat johtoryhmä, projektihenkilöstö ja tutkijakoulutetut. Kriittisimmin työolosuhteitaan arvioi opetushenkilöstö luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä matkailu-, ravitsemisja talousalalla. Myös kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstö sekä ilman ammatillista koulutusta olevat kokevat työn kuormittavaksi. Työn haitallisen kuormittavuuden vähentäminen on jatkossakin tärkein tekijä työhyvinvoinnin edistämisessä. Keski-ikäiset työntekijät kokevat työolonsa hieman huonommaksi kuin kaikkein nuorimmat ja kaikkein iäkkäimmät työntekijät. Sukupuolten välinen tasa-arvo työoloissa toteutuu PKKY:ssä ainakin kuntayhtymätasolla hyvin useimmilla mittareilla. Ainoastaan tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kohdalla ero on tilastollisesti merkitsevä. Henkilöstön vastausprosentti työolobarometrikyselyyn nousi edellisen vuoden 77,0 %:sta 81,0 %:iin. Vastausprosenttia voitaneen pitää erinomaisen hyvänä, ja se kertoo omalta osaltaan siitä, että henkilöstö pitää barometriin vastaamista tärkeänä ja mielekkäänä vaikutuskanavana. Vuoden marraskuussa päättyi työhyvinvointiin liittyvä hanke, Tuloksellisuus johtamiskulttuurina, dialogisuus menetelmänä, joka aloitettiin syksyllä Hanke oli Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen rahoittama. Hankkeen painopisteenä oli dialogisuuden, dialogisen johtamisen ja lähiesimiestyön kehittäminen palvelurakenteiden uudistuessa. Hankkeen kärkitavoitteena oli toimintatutkimuksellisin ja asiantuntijaohjauksen ja interventioiden keinoin kehittää toimintamalleja ja -kulttuuria, jossa supistuvassa markkinatilanteessa toimiva koulutusorganisaatio pystyy parantamaan samanaikaisesti toimintansa tuloksellisuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Hankkeen loppuraportissa todetaan mm. että erityisesti dialogisuuden ja yhdessä ajattelun kulttuurin kehittyminen on ollut selkeästi havaittavissa hankkeen aikana järjestettävissä työpajoissa. Ihmisten osallistamisessa heitä koskevien asioiden käsittelyyn ja suunnitteluun jo aikaisessa vaiheessa 20

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 31.12.2014

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 31.12.2014 Tilinpäätös 31.12. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet 2013-2015 10 Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus

Lisätiedot

Sisältö. Arviointikertomus 2014 2

Sisältö. Arviointikertomus 2014 2 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi... 4 3 Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi..

Lisätiedot

Koulutuspaikkakunnat. Pohjois-Karjalan ammattiopisto 26.4.2013

Koulutuspaikkakunnat. Pohjois-Karjalan ammattiopisto 26.4.2013 Valtuusto 25.4.2013 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu Valtimo 3 Perustietoja Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

Tilinpäätös 31.12.2013

Tilinpäätös 31.12.2013 Tilinpäätös 31.12. Laatukeskuksen laatutunnustus 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet -2015 10 Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Tilinpäätös 31.12.2013

Tilinpäätös 31.12.2013 Tilinpäätös 31.12. Laatukeskuksen laatutunnustus 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet -2015 10 Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Tilinpäätös 2014 AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto Tilinpäätös AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 1. Toiminnan vaikuttavuus Toimintamme vaikuttavuuden mittaamisen kohteena ovat aikuiskoulutuksen ydintehtävät: aikuiskoulutuksessa sekä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma - Sisällysluettelo TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVä 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 3. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013

Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013 RAPORTTI 1 (7) Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013 1. Yleistä 1.1. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäisen tarkastus järjestettiin sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaisesti. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Tilinpäätös 31.12.2012

Tilinpäätös 31.12.2012 Tilinpäätös 31.12. Laatukeskuksen laatutunnustus 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet -2014 10 Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Tilinpäätös 31.12.2011

Tilinpäätös 31.12.2011 Tilinpäätös 31.12. Laatukeskuksen laatutunnustus 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet -2013 10 Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

15.9.2011. Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä

15.9.2011. Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä 1 Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa

Lisätiedot

Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN

Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tavoite Laatia toiminnan ja tulosten arviointien perusteella oppilaitoskohtainen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2014

Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2014 RAPORTTI 1 (7) Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2014 1. Yleistä 1.1. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus järjestettiin kuntayhtymän hallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ja

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan 67. MKV

Pohjois-Karjalan 67. MKV Pohjois-Karjalan 67. MKV T U L O K S E T Kiteen Urheilijat MKV; MKVA-1; MKVA-2; MKVA-3; MKVA-4; MKVA-5; MKVA-6; MKVA-7; MKV; MKVB-1; MKVB-2; MKVB-3; MKVB-4; MKVB-5; MKVB-6; MKVB-7; MKV A P-K MKV A-sarja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2013. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2013. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma - SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Nimi nimike varajäsen osoite sähköposti puhelin

Nimi nimike varajäsen osoite sähköposti puhelin Luottamushenkilöt valtuuston valitsemat 2013-2016 Nimi nimike varajäsen osoite sähköposti puhelin Kunnanvaltuusto Halonen Kaisa Haapasalmentie 939,82335 Rasivaara * 040-586 0205 Hirvonen Tuure Varpasalontie

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,

Lisätiedot

EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ 27.09.2012

EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ 27.09.2012 KV-2012 EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ 28.10.2012 LIPERIN KUNTA 27.09.2012 Suomen Keskusta r.p. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Asikainen, Harri Maanviljelijä, sorkkahoitaja Eronen, Tapani

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014 Kuntayhtymän johtoryhmä 108 10.12.2013 Kuntayhtymän hallitus 248 18.12.2013 Kuntayhtymän hallitus 43 25.03.2015 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014 381/02.05.01/2013 Kuntayhtymän johtoryhmä 10.12.2013

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Hallitus 11/2014. Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 11/2014. Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 11/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

STUDIA PEDAGOGIA- keskustelutilaisuudet 2015-2016 (20 h)

STUDIA PEDAGOGIA- keskustelutilaisuudet 2015-2016 (20 h) STUDIA PEDAGOGIA- keskustelutilaisuudet 2015-2016 (20 h) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitokset esittelevät parhaita pedagogisia käytäntöjään. Studia pedagogia- keskustelutilaisuudet ovat

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Nuoret: Naiset: 1 Lehikoinen Kirsi Liperin urheilukalastajat 2798 2 Ovaskainen Heidi Pielisen pilkkijät 2236. Miehet:

Nuoret: Naiset: 1 Lehikoinen Kirsi Liperin urheilukalastajat 2798 2 Ovaskainen Heidi Pielisen pilkkijät 2236. Miehet: SM-lohipilkki 20.3.2016 Pirttilahdella Osallistujia oli 560 Pakkasta oli aamulla kymmenisen astetta, mutta päiväksi lämpeni -2 asteeseen Kaloja nousi yhteensä 175,796 kg Nuoret: 1 Hirvonen Niilo Outokumpu

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSAIKA Tiistai 8.3.2011 klo 17.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Toimielimen jäsenet Kämäräinen Matti puheenjohtaja. Meriläinen Jaana. Muukkonen Birgitta. Mannelin Maarita

Toimielimen jäsenet Kämäräinen Matti puheenjohtaja. Meriläinen Jaana. Muukkonen Birgitta. Mannelin Maarita Esityslista 4/2016 1 Kokouskutsu Aika 17.03.2016 kello 09:30 Yhtymähallituksen info klo 8.00-8.45 Ryhmäkokoontumiset klo 8.45-9.30 Paikka talo 7/7. krs kokoushuone, Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu (kokous

Lisätiedot

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI / 1. Teemu Honkanen Tuomo Heinonen os. 390 os. 390 2. Helmut Jurgensson Martin Adorf maa- ja vesirakennusalan työntekijä 3. Esko Karhu Matti

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9. Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.2014 Nimi Helanterä Antero Laine Jukka Nuuttila Marja-Leena

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 1. Minkä ELY-keskuksen alueella pääosin toimitte? Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot