3.1 Taloudelliset tavoitteet Vuosikate investointien nettosumma Rahoitusosan nettotuotto... 7

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1. Tiivistelmä Vuoden 2015 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Taloudelliset tavoitteet Vuosikate investointien nettosumma Rahoitusosan nettotuotto Toiminnalliset tavoitteet Tutkintojen läpäisyaste Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä Strategisten tavoitteiden arviointi Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen osaamisen valmentamisessa Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen osaamisen valmentamisessa Henkilöstön valmennuksellisen osaamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstö Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja työskentely Kokoonpano Tarkastuslautakunnan työskentely... 10

3 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuustolle 1. Tiivistelmä Pohjois-Karjalan kuntayhtymä palkittiin opetus- ja kulttuuriministeriön laatupalkinnolla neljättä kertaa. Tämä on merkittävä tunnustus kuntayhtymän omistajille, henkilöstölle ja sidosryhmille pitkäjänteisestä, laadukkaasta työstä ja yhteistyöstä ammatillisen osaamisen kehittämisessä Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sopeuttamistoimet jatkuivat vuonna. Toimenpiteisiin jouduttiin, kun lähinnä valtion toimenpiteiden vuoksi koulutusmäärät pienenivät ja vastaavasti tulot supistuivat. Kuntayhtymän tuloissa vähennys oli noin 5,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Taloudellisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä toimintakulujen sopeutus onnistui jopa odotettua paremmin. Sopeutustoimenpiteistä huolimatta vuosi oli myös toiminnallisesti varsin tuloksekas. Arviointia varten tarkastuslautakunnalla on ollut käytössään hyvin laadittu tilinpäätösasiakirja liitteineen sekä toiminnan kannalta asianmukainen ja kattava mittaristo koko vuoden ajan. Vierailuilla ja kokouksissa on ollut hyvä ja avoin ilmapiiri. Myös yhteistyö tilintarkastajana toimineen JHTT-yhteisö KPMG:n ja tarkastusta suorittaneiden henkilöiden kanssa on ollut hyvää. Valtuustoon nähden sitovia taloudellisia tavoitteita ovat vuosikate, investointien nettosumma sekä rahoitusosan nettotuotto. Toiminnallisista tavoitteista sitovia ovat tutkintojen läpäisyaste, ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä sekä päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä. Arviointikertomuksessa valtuuston asettamat tavoitteet, tavoitteiden muutokset, toteutuneet luvut ja niiden erotus on esitetty taulukkomuodossa. Taloudelliset tavoitteet: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä saavutti vuoden sitovan vuosikatetavoitteensa. Vuosikate oli noin 7,5 miljoonaa euroa ja tavoite ylittyi noin 2,7 miljoonalla eurolla. Merkittävimpinä syinä olivat kustannusten väheneminen sekä sijoitusten ennakoitua parempi tuotto. Kaikki kuntayhtymän oppilaitokset, tilapalvelut ja yhteiset palvelut pääsivät asetettuihin vuosikatetavoitteisiinsa. Kuntayhtymän nettoinvestoinnit olivat noin 5,2 miljoonaa euroa ja rahoitusosan nettotuotto noin 0,8 miljoonaa euroa. Näiden osalta myös tavoite saavutettiin. Ammatillisen koulutuksen taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut suuresti. Muutos jatkuu ja ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus alenee edelleen. Toiminnalliset tavoitteet: Vuonna ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 4 842, kun valtuuston asettama tavoite oli 4841 opiskelijaa. Päätoimisia opiskelijoita oli kaikkiaan ja tavoitteeksi valtuusto oli asettanut 5 712, joten tältä osin tavoite ei toteutunut.

4 Tutkintojen läpäisyaste vuonna oli 68,4 prosenttia, missä oli puoli prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisen vuoden toteuma. Valtuuston asettama 73,1 prosentin tavoite jäi myös saavuttamatta. Osaamiseen valmentamisessa ja opintojen henkilökohtaistamisessa on luotu käytäntöjä, jotka edistävät opiskelijan osallistumista oman opiskelun suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen. Opintojen valinnaisuuksia on kehitetty ja opiskelijoille tarjottu mahdollisuuksia suunnata opintojaan eri tavoin esimerkiksi jatko-opintoihin ja laajennettuun työssäoppimiseen. Henkilöstön valmennuksellista osaamista kehitettiin yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasoilla. Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 4,1. Työnantajille vuosittain suoritettavan kyselyn mukainen työelämäpalaute oli samoin 4,1. Kumpikin tunnusluku saavutti asetetun tavoitteen. Vuonna kansainvälistymiselle asetetut tavoitteet ylittyivät opettajien ja asiantuntijoiden vaihdon osalta. Opiskelijavaihdossa tavoitteet sen sijaan alittuivat. Opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä lisääntyi ja oli 5,7 päivää henkilöä kohti. Tavoitteeksi oli asetettu 5,5 koulutuspäivää. Päätoimisista opettajista muodollisesti kelpoisia oli 93,3 prosenttia. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä oli 244. Asetettu tavoite oli 565 päivää. Henkilöstöilmapiiri säilyi hyvänä, vaikkakin tuloksissa on huomattavissa hienoista laskusuuntausta. Työolobarometrimittaus toteutettiin jo viidennentoista kerran. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvat poissaolopäivät henkilöä kohti lisääntyivät edellisen vuoden 9,22 päivästä 10,13 päivään. Toiminnan järjestämisen tuloksellisuus ja tarkoituksenmukaisuus: Tarkastuslautakunta toteaa, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintakertomus antaa selkeät ja perusteelliset tiedot valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta. Kuntayhtymä on toteuttanut perustehtäväänsä ja valtuuston hyväksymää strategiaa tuloksekkaasti ja tarkoituksenmukaisti. Taloudellisten tavoitteiden onnistumisessa ja riskien hallinnassa keskeisellä sijalla on ollut ennakointi ja oman toiminnan sopeutus. Kuntayhtymän toiminnan tuloksellisen ja tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta on jatkossakin tärkeää varautua tuleviin muutoksiin. Tuleva reformi vaikuttaa kattavasti koko ammatillisen koulutuksen järjestämistapaan, rahoituspohjaan, henkilöstön osaamisvaatimuksiin mukaan luettuna työelämäkokemus ja hallinnon järjestämiseen. 2. Vuoden 2015 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Vuoden 2015 arviointikertomus on käsitelty valtuustossa Valtuusto päätti merkitä arviointikertomuksen tietoonsa saatetuksi. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyi kokouksessaan 7.9. hallituksen lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antoi aihetta.

5 3. Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Valtuustoon nähden sitovat tulostavoitteet vuodelle olivat: Taloudelliset tavoitteet 1. vuosikate 2. investointien nettosumma 3. rahoitusosan nettotuotto. Toiminnalliset tavoitteet (kuntayhtymän tasolla) 4. tutkintojen läpäisyaste 5. ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä 6. päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä. 3.1 Taloudelliset tavoitteet Vuosikate Talousarvio Toteutunut Poikkeama talousarvioon Oppilaitos Hallitus Tilapalvelut AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AmoV Aiko PKKY Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kaikissa oppilaitoksissa, tilapalveluissa ja yhteisissä palveluissa saavutettiin valtuuston asettamat vuosikatetavoitteet. Muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin onnistuttiin löytämään toimenpiteet, joiden avulla kustannukset sopeutettiin vähenevään tulorahoitukseen. Koulutuskuntayhtymän vuosikatetavoite euroa tilikaudelle ylittyi eurolla. Erityisesti hyvää taloudellista tulosta selittävät kustannusten väheneminen sekä sijoitusten ennakoitua parempi tuotto.

6 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tytäryhtiö Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu Oy:n tehtävänä on hoitaa koulutuskuntayhtymän oppilaitosten tuottamien tutkintoon johtamattomien koulutusten myyntiä ja laskutusta. Sen liikevaihto oli euroa ja tilikauden voitto euroa. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset jatkuvat vuonna 2017 ja näkymät tulevan rahoituksen suhteen ovat epäselvät, joten sopeuttamistoimia on jatkettava edelleen taloudellisen riskin pienentämiseksi. Oppilaitos AmoJp Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut AmoJtk Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri AmoK Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee AmoL Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa AmoN Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes AmoO Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu AmoNi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti/Pohjois-Karjalan opisto AmoV Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Aiko Pohjois-Karjalan aikuisopisto Hallitus Kuntayhtymän yhteiset toiminnot Tilapalvelut Kuntayhtymän tilapalvelut investointien nettosumma Talousarvio Muutokset Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutunut Poikkeama talousarvioon Menot , ,00 Muut investoinnit Rakentamine n Tulot Nettosumma Investointien nettosumma oli alkuperäisessä talousarviossa euroa ja muutosteen jälkeen euroa. Nettoinvestoinnit olivat euroa vuonna. Valtuustoon nähden sitova investointien nettosumma alitettiin eurolla.

7 3.1.3 Rahoitusosan nettotuotto Talousarvio Toteutunut Poikkeama talousarvioon Nettotuotto Rahoitusosan nettotuottotavoite ylitettiin yli kolminkertaisesti. 3.2 Toiminnalliset tavoitteet Tutkintojen läpäisyaste Talousarvio Toteutunut Poikkeama talousarvioon Läpäisyaste 73,1 68,4-4,7 %-yksikköä Valtuuston asettamaa läpäisyastetavoitetta 73,1 % ei saavutettu vuonna. Läpäisyaste 68,4 % oli hieman alempi kuin vuonna 2015, jolloin se oli 68,9 % Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä Talousarvio Toteutunut Poikkeama talousarvioon Opiskelijamäärä Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa pieneni 220 opiskelijalla vuodesta Valtuuston asettama opiskelijamäärätavoite ylittyi yhdellä opiskelijalla päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä Talousarvio Toteutunut Poikkeama talousarvioon Yhteismäärä Päätoimisten opiskelijoiden määrä 5638 jäi tavoitteestaan 74 opiskelijalla. Kaikkiaan vuoden aikana kuntayhtymässä opiskeli noin opiskelijaa.

8 4. Strategisten tavoitteiden arviointi 4.1 Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen osaamisen valmentamisessa Opiskelijoiden valmentamisessa ammatillisiksi osaajiksi olennaista on henkilökohtaistamisen käytänteiden laadukkuuden varmistaminen. Opiskelijoille on tarjottu aiempaa aktiivisempaa roolia opiskelun suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Opintojen valinnaisuuksia on kehitetty ja opiskelijoille tarjottu mahdollisuuksia suunnata opintojaan eri tavoin esimerkiksi jatko-opintoihin ja laajennettuun työssäoppimiseen. Henkilökohtaistamisen käytänteiden parantamiseksi opetushenkilöstölle annettiin mahdollisuus kehittää valmennuksellista osaamistaan. Vertaistukea ja -oppimista hyödynnettiin aiempaa enemmän yksilö- ja ryhmäohjauksessa. 4.2 Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen osaamisen valmentamisessa Koulutuskuntayhtymässä on kehitetty opiskelijoiden käytössä olevia oppimisympäristöjä, valmentavalle työotteelle perustuvia opiskelun tapoja sekä opetus- ja ohjausmenetelmiä. Yhdessä työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa on luotu uusia työelämälähtöisen opiskelun muotoja, kuten yhteistyöprojekteja, yritysvierailuita sekä aktivointi- ja verkostoitumispajoja. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytänteitä on kehitetty, verkko-opintotarjontaa laajennettu ja verkko-opiskelun toimintamallia parannettu. 4.3 Henkilöstön valmennuksellisen osaamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Painopistealueena oli henkilöstön valmennuksellisen osaamisen kehittäminen yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasoilla. Vuonna koulutuskuntayhtymässä toteutettiin henkilökohtaistettua peda.fi -valmennusohjelmaa. Valmennuksen toteuttamisessa hyödynnettiin hanketoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä. 5. Henkilöstö Vuosien aikana koulutuskuntayhtymän henkilöstö on vähentynyt 118 henkilöllä. Vuoden lopussa palveluksessa oli 849 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 696, joista opetushenkilöstöä 425, muuta henkilöstöä 267 ja projektihenkilöstöä 4. Määräaikaista henkilöstöä oli samaan aikaan 153, joista opetushenkilöstöä oli 116, muuta henkilöstöä 22 ja projektihenkilöstöä 15. Henkilökunnasta oli miehiä 45,0 % ja naisia 55,0 %. Henkilöstön keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 50,4 vuotta. Sairaudesta ja työtapaturmasta johtuneet, henkilöä kohden lasketut poissaolot lisääntyivät edellisen vuoden 9,22 päivästä 10,13 päivään. Tuloksellisuusmittariston henkilöstöön liittyvät tuloksista työn kehittävyys, esimiestyö, hyvä ergonomia, sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutus laskivat edelliseen vuoteen verrattuna

9 hieman. Optimaalinen kuormitus pysyi ennallaan ja työkyvyn koettiin hieman parantuneen. Työolobarometrin vastausprosentti laski edelliseen vuoteen verrattuna 12 prosenttiyksikköä ollen kohtalaisen hyvä 67 %. Kuntayhtymässä päätettiin hakeutua opettajien vuosityöaikakokeiluun, jossa kaikki vuoden 1500 työtuntia 40 viikon aikana ovat samanarvoisia. Vuosityöajan uskotaan vastaavan nykyistä työ- ja virkaehtosopimusta paremmin reformin vaatimuksiin ja opettajan työn uudistustarpeisiin. Paikalliset neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja lopputuloksena odotetaan, että kokeilu voisi alkaa elokuussa Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta 6.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 121 :n mukaan kuntayhtymän valtuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. 6.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja työskentely Kokoonpano Varsinainen jäsen Väistö Matti, puheenjohtaja Parviainen Vesa, varapuheenjohtaja Willman Heidi Piipponen Minna Ratilainen Jouko Varajäsen Romppanen Kimmo Raassina Eeva Nevalainen Susanna Hakala Samuli Romppanen Anne Tarkastuslautakunnan esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja. Lautakunnan sihteerinä arviointivuoden aikana on toiminut Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sisäinen tarkastaja Tuomo Hurskainen, johdon assistentti Heli Pirhonen ja suunnittelija Janne Lilja.

10 Tilintarkastaja Tilintarkastusta tilikaudella on suorittanut vastuunalaisen tilintarkastajan JHT, KHT Kaija Pakkasen ohella KHT Niina Sinkko ja HT Emma Nikkonen. Toimeksiannon laadunvarmistajana on toiminut JHT, KHT Leif-Erik Forsberg. Esteellisyydet Tarkastuslautakunnan jäsenillä ei ole esteellisyyksiä arvioinnin suorittamiseen Tarkastuslautakunnan työskentely Lautakunta on laatinut työn perustaksi ja oman työn organisoimiseksi arviointisuunnitelman vuosille Vuosittain laadittavassa työohjelmassa on tarkennettu arvioinnin aikataulu, kohteet ja menetelmät. Lautakunnalla oli vuonna seitsemän kokousta, joissa se on käsitellyt kuntalain mukaan sille kuuluvia tehtäviä. Lisäksi lautakunnan jäsenet ovat perehtyneet erikseen päätetyn tehtäväjaon mukaisesti oppilaitosten toimintaan. Tarkastuslautakunnalla on ollut arviointia varten käytössä toiminnan kannalta asianmukainen ja kattava mittaristo koko vuoden ajan ja avoin ilmapiiri vierailuilla ja kokouksissa. Samoin yhteistyö tilintarkastajana toimineen JHTT-yhteisön ja heidän henkilökuntansa sekä koulutuskuntayhtymän sisäisen tarkastajan kanssa on ollut hyvää. Tarkastuslautakunta tutustui toimintavuoden aikana koulutuskuntayhtymän keskeisiin toimintoihin ja haastatteli toiminnoista vastaavia viranhaltijoita seuraavasti: - Helmikuussa koulutuskuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskanen ja talousjohtaja Pia Hiltunen olivat kokouksessa kertomassa kuntayhtymän taloudellisesta tilanteesta ja vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Koulutuskuntayhtymän sisäinen tarkastaja Tuomo Hurskainen esitteli kokouksessa sisäisen tarkastajan laatiman raportin vuodelta Maaliskuussa tarkastuslautakunta valmisteli valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet tilikaudella Huhtikuussa tarkastuslautakunta jätti vuoden 2015 arviointikertomuksen kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi. Tarkastuslautakunnan jäsenet osallistuivat Kesäyliopiston Joensuussa järjestämään koulutuspäivään, jossa käytiin läpi kuntahallinnon ajankohtaisimpia asioita, selvitettiin vuoden aikana voimaan tulevan hankintalain uudistamista sekä pohdittiin kuntalain muutoksien vaikutuksia tarkastuslautakuntien työhön. - Toukokuussa tarkastuslautakunta tutustui Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmeksen toimintaan. Oppilaitoksen rehtori Rauno Peura esitteli oppilaitoksen toimintaa ja vuoden näkymiä. Tarkastuslautakunta hyväksyi lautakunnan työohjelman vuodelle. - Elokuussa tarkastuslautakunta tutustui Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokummun toimintaan. Oppilaitoksen rehtori Elisa Pirttilä esitteli oppilaitoksen toimintaa ja vuoden näkymiä. Tarkastuslautakunta valmisteli koulutuskuntayhtymän hallitukselle

11 esityksen tarkastuksen talousarvioksi vuosille Tarkastuslautakunta käsitteli ja merkitsi tiedoksi tilintarkastajan työohjelman vuodelle sekä merkitsi tiedoksi koulutuskuntayhtymän heinäkuun lopun taloudellisen tilanteen ja vertailun tilikauden tulostavoitteeseen. Marraskuussa tarkastuslautakunta tutustui Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahden / Pohjois-Karjalan opiston toimintaan. Rehtori Timo Kortelainen esitteli oppilaitoksen toimintaa ja vuoden näkymiä. Kuntayhtymän vt. talousjohtaja Tuija Hiltunen esitteli kokouksessa kuntayhtymän toiminta-ja taloussuunnitelmasta vuosille ja talousarvion 2017 valmistelusta. - Joulukuussa kuntayhtymän johtajaksi vasta valittu Esa Karvinen kävi esittäytymässä tarkastuslautakunnalle sekä kertomassa kuntayhtymän tulostavoitteiden toteutumisen näkymistä ja kuntayhtymän toimintaympäristön muutoksista. Tarkastuslautakunta käsitteli tilintarkastuksessa esille tulleita asioita. Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus perustuu vuoden talousarvioon, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen, tilintarkastajan laatimiin tarkastusraportteihin sekä lautakunnan jäsenten tilivuoden aikana tekemiin tarkastushavaintoihin. Allekirjoitukset Joensuussa 31. maaliskuuta 2017 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tarkastuslautakunta Matti Väistö puheenjohtaja Vesa Parviainen varapuheenjohtaja Minna Piipponen Jouko Ratilainen Heidi Willman varsinainen jäsen varsinainen jäsen varsinainen jäsen

12