Tilinpäätös

Transkriptio

1 Tilinpäätös Laatukeskuksen laatutunnustus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus 12 Koulutusalatoiminta 17 Taloutta kuvaavat tulokset 18 Sidosryhmäyhteistyö 19 Henkilöstö 20 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 22 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Tase ja sen tunnusluvut 26 Kuntayhtymän kokonaistuotot ja -menot 28 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOTEUTUMISVERTAILU KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 31 Valtuusto 34 Tarkastuslautakunta 35 Hallitus 36 Tilapalvelukeskus 37 OPPILAITOSTEN TOIMINTA JA TULOKSET Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 41 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 47 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 51 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 57 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 61 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 67 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 72 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 76 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 81 TOTEUTUMISVERTAILUT Tuloslaskelman toteutuminen 88 Investointien toteutuminen 90 Rahoitusosan toteutuminen 91 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 94 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 95 Tase ja sen tunnusluvut 96 2

3 4. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 99 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot 101 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 101 Poistosuunnitelma 102 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot 103 Henkilöstökulut 104 TASEEN LIITETIETO Pysyvät vastaavat 106 Osakkeet 107 Siirtosaamiset 108 Rahoitusarvopaperit 109 Oma pääoma 110 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 111 Investointivaraukset 112 Pakolliset varaukset 113 Siirtovelat 113 Muut taloudelliset vastuut 114 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 115 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 115 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITTEET Henkilömäärätilasto Henkilöstötilinpäätös Vakinainen henkilökunta 122 Henkilöstötilinpäätös Määräaikainen henkilökunta 123 Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus Vuorotteluvapaat Eläkkeelle jääneet 125 Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot MUUT LIITTEET Organisaatiokaavio 128 Kuntayhtymän johtoryhmä 128 Maakunnalliset koulutusalakohtaiset ohjausryhmät 129 Maakunnalliset koulutus- ja opintoalatiimit / vetäjät 130 Kuntayhtymän työsuojelutoimikunta Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta Opiskelijatilastot 133 Kiinteistöluettelo Vakuutusluettelo

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 4

5 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle monin tavoin haasteellinen, mutta menestyksekäs. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi kuntayhtymän jo kolmannen kerran ammatillisen koulutuksen laatupalkinnolla. Perustellusti voidaankin todeta Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen olevan laadullisesti valtakunnan huippua. Laatupalkinnosta huolimatta kaikkia toiminnallisia tulostavoitteita ei saavutettu. Tämä kertoo toisaalta henkilöstön itselleen asettamasta korkeasta tavoitetasosta, mutta valitettavasti myös siitä, että toiminnallisten tulosten positiivinen kehitys on monilta osin pysähtynyt. Aikuiskoulutuksen osalta erityisen vaikea vuosi oli koulutusmäärien suhteen. Erityisesti työvoimapoliittinen koulutus pienentyi rajusti, mikä johti merkittäviin sopeuttamistoimiin Pohjois-Karjalan aikuisopistolla. Vuoden aikana toteutettiin tilojen käyttöä tehostavia toimitilajärjestelyjä sekä erilaisia henkilöstöön kohdistuneita säästötoimenpiteitä. Aikuisopistolla ajoissa toteutettu reagointi uuteen kysyntätilanteeseen sekä perinteisesti tehokas kustannustietoinen toiminta koko kuntayhtymässä johtivat tavoitetta parempaan taloudelliseen tulokseen. Hyvä taloudellinen asema on tärkeä voimavara tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintaympäristön muuttuessa yhä haasteellisemmaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa tulevina vuosina hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Uusista järjestämisluvista päätökset saadaan kesäkuun loppuun mennessä. Suunnitelmien mukaan leikkaukset kohdistetaan erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomeen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä pyrkii yhdessä sidosryhmiensä kanssa vaikuttamaan ministeriössä valmisteilla oleviin päätöksiin. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen leikkauksiin vaatii oikein ajoitettuja päätöksiä ja niiden tehokasta toteuttamista läpi koko koulutuskuntayhtymän. Sekä henkilöstön että toimitilojen määrää joudutaan vähentämään tulevina vuosina. Toiminnan supistumisesta huolimatta on pidettävä huolta siitä, että koulutuksen ja tukipalvelujen laatu pysyy hyvänä. Säästöjen aikanakin pitää henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin uskaltaa panostaa. Henkilöstöpolitiikan onnistuminen on välttämätön edellytys laadukkaalle toiminnalle. Tyytyväiset ja menestyvät opiskelijat luovat osaltaan menestymisen edellytyksiä elinkeinoelämälle ja koko Pohjois-Karjalalle. Lopuksi haluan esittää sydämellisen kiitokseni Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstölle menestyksellisestä työstä vuonna. Lisäksi haluan kiittää poliittisia päätöksentekijöitä hyvästä yhteistyöstä ja linjakkaista päätöksistä. Erityiskiitoksen osoitan väistyvälle kuntayhtymän hallitukselle ja valtuuston puheenjohtajistolle työlleni antamastanne tuesta ja ohjauksesta. Ilkka Pirskanen kuntayhtymän johtaja 5

6 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohdon muodostavat valtuusto, hallitus, hallituksen henkilöstöjaosto, tarkastuslautakunta ja johtokunnat. Luottamushenkilöjohdolla on päätöksenteon ja kokonaisvastuun lisäksi valvonta- ja seurantatehtävä koko kuntayhtymän ja sen yksiköiden toiminnan tuloksellisuudesta. Luottamushenkilöjohto tekee strategiset valinnat toiminnan kehittämisessä ja toimii yhdyssiteenä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Kuntayhtymän valtuustoon kuuluu perussopimuksen mukaan 53 jäsentä. Valtuuston jäsenten poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen Keskusta 18, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 17, Kansallinen Kokoomus 8, Vihreä liitto 3, Perussuomalaiset 3, Vasemmistoliitto 2 ja Suomen Kristillisdemokraatit 2 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Timo Elo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Reijo Jeskanen ja toisena varapuheenjohtajana toimii Ilkka Lukkarinen. Toimintavuonna valtuusto kokoontui keväällä ja syksyllä Käsiteltyjä asioita oli yhteensä 33 asiakohtaa. Kuntayhtymän hallituksessa on yksitoista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kari Väkeväinen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Matti Taponen ja toisena varapuheenjohtajana Anssi Törmälä. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Hallitus kokoontui toimintavuonna 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 224 asiakohtaa. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimii Sinikka Hälli ja varapuheenjohtaja Anne Härkönen. Oppilaitosten ja toimintayksiköiden toimintaa johtavat seitsemänjäseniset johtokunnat. Kuntayhtymän yhteiset palvelut vastaa kuntayhtymän yhteisistä hoidettavista tehtävistä ja tuottaa oppilaitosten tarvitsemia palveluja, huolehtii yhtymäsuunnittelusta, edunvalvonnasta, laatutyöstä, koulutustoiminnan mitoituksesta ja koordinoinnista ja kuntayhtymän yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteista, avustaa yksiköitä projektitoiminnassa ja kehittämishankkeissa sekä toteuttaa kuntayhtymän yhteisiä kehittämishankkeita. Yhteiset palvelut valmistelee hallituksen ja valtuuston asiat sekä toimittaa tunnuslukuja ja raportteja toiminnan ja talouden seurantaa varten. Luottamushenkilöjohdon, toimivan johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö sekä yhteinen näkemys mahdollistavat koulutuksen tasapuolisen kehittämisen eri puolilla maakuntaa ja eri koulutusaloilla. Koulutuskuntayhtymän laatutyön on tehnyt mahdolliseksi omistajayhteisön ja peruskuntien vahva sitoutuminen toiminnan kehittämiseen. Koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä perustuu seutukuntakohtaisten hallinnollisten oppilaitosyksiköiden ja koko kuntayhtymän kattavan koulutusala- ja perustutkintokohtaista kehittämistyötä tekevien tiimien yhteistyölle matriisiorganisaatiossa. Tiimeillä on opetuksen ja toiminnan kehitystehtäviä. Valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa yksiköillä on toimivalta mutta myös vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Luvussa 6. Muut liitteet on esitetty kuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä v.. Opiskeluasioiden toimikuntaan hallitus nimeää viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Opiskeluasioiden toimikunnan puheenjohtajana toimii Veli Mäkinen ja varapuheenjohtajana Anu Häikiö. Toimikunnan esittelijänä toimii kehitysjohtaja. Opiskeluasioiden toimikunnan tehtävänä on päättää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa monijäseniselle toimielimelle säädetyistä opiskeluun soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Opiskeluasioiden toimikunta päättää mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksenjärjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Maakunnalliset koulutuksen ohjausryhmät toimivat virallisena linkkinä koulutuksen ja työelämän välillä. Ohjausryhmiin on rekrytoitu yhteensä yli sata yritys- ja työelämän asiantuntijaa. Syksystä 2006 alkaen on maakunnallisille koulutuksen ohjausryhmillä ollut lainsäädännöllä niille annettu viranomaistehtävä nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toimieliminä. 6

7 VALTUUSTO Kotikunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi Männynsalo Kati Turunen Tuula Puhakka Jari Haaranen Arto Joensuu Elo Timo, puheenjohtaja Rytkönen Petri Eskelinen Irmeli Nissinen Jaana Harinen Päivi Sillanpää Pekka Huovinen Tuija Hämäläinen Sanna Hälli Sinikka Forsberg-Kettunen Maarit Hämäläinen Mari Paajanen Sari Härkönen Anne Meriläinen Anne Jeskanen Reijo, 1. varapj. Kärnä Onni, saakka Kärkkäinen Viljo, alkaen Jumppanen Satu Torvinen Jani Ketonen Matti Salo Kauko Kosonen Pentti Tahvanainen Ville Laakkonen Tapio Lankinen Harri Maaranen Raimo Penttinen Martti Matilainen Kaija Tahvanainen Tarja Hyttinen Arto Sinkkonen Tero Puustinen Mari Räsänen Maarit Huovinen Anu Emilia Ikonen Risto SurakkaMartti Soisalo Rauli Tahvanainen Roope Juurela Tiina Tirkkonen Jani-Matti Aho Ilona Väkeväinen Kari Reko Timo Juuka Nevalainen Virpi Kirjonen-Rossi Kirsti Peura Matti Eskelinen Anne Kesälahti Asikainen Katja, saakka Koskinen Marko Kohonen Heidi, alkaen Kitee Parviainen Vesa Jumppanen Alpo Saari Kaisa Arovainio Erkki TiainenTeemu Musikka Sinikka Kontiolahti Huttunen Satu Tukiainen Markku Lukkarinen Ilkka, 2. varapj. Martiskainen Sinikka Mäntynen Matti Pajunen Sami Mustonen Sakari Seppäläinen Satu Lieksa Hilli-Karomäki Merja Säppi Päivi Marjeta Ari Loppi Tapani Oravalahti-Pehkonen Lea Harjunen Sari Saastamoinen Esko Peinola Matti Liperi Hyvärinen Pirkko Karjunen Marjatta Karjalainen Mira Hakulinen Pauli Karkkonen Esko Kuittinen Tero Ratilainen Jouko Naumanen Sirpa Nurmes Mahlavuori Mauri Hiltunen Ismo Makkonen Merja Itäaho Katja Pelkonen Timo Kokkonen Kaija Outokumpu Hyvönen Pieta Pakarinen Aapeli Jääskeläinen Pentti Pennanen Jukka Räsänen Maarit Hiltunen Liisa Polvijärvi Huttunen Jorma Antikainen Hannu Mustonen Tiina Kähäri Margaretha Rääkkylä Laitinen Kaisa Laasonen Markku Tohmajärvi Karjalainen Teuvo Löppönen Reino Simonen Ritva Koljonen Anu, saakka Venäläinen Mervi, alkaen Valtimo Väisänen Jorma Pelkonen Erja 7

8 HALLITUS Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Kari Väkeväinen Jari Tuononen I varapuheenjohtaja Matti Taponen Matti Mäntynen II varapuheenjohtaja Anssi Törmälä Leo Ryynänen Katja Asikainen Teuvo Karjalainen Anu Lipponen Rauli-Jan Albert Raimo Kinnunen Tiina-Mari Mölsä Jussi Sallinen Mari Puustinen Lauri Heinonen Jukka Pennanen Sirpa Niiranen Merja Makkonen Tiina Mustonen Virpi Nevalainen Tuija Viitala Heidi Hassinen TARKASTUSLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Sinikka Hälli Mari Hämäläinen I varapuheenjohtaja Anne Härkönen Katri Könönen Seppo Kettunen Toivo Määttänen Vesa Parviainen Tapio Laakkonen Pekka Ahlholm Pertti Wickström Vastuullinen tilintarkastaja Kaija Pakkanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy JOHTOKUNNAT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Aki Parkkonen, pj. Irja Ihalainen Alpo Jumppanen. varapj. Vesa Auvinen Teuvo Karjalainen Seija Makkonen Sinikka Musikka Erkki Ihanus Ritva Simonen Timo Tikka Arja Heimonen Marjukka Viljala Pekka Laine Ahti Paakkunainen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Mika Merilä, pj. Kaija Reijonmaa, varapj. Raimo Maaranen Johanna Romppanen Kati Männynsalo Miitri Sivonen Kauko Salo Henkilökohtainen varajäsen Anna-Maria Ronkainen, saakka Marie Okkonen, alkaen Harri Lankinen Jukka Haaranen Tanja Saukkonen Suvi Räty Siv Jouhkimo Jari Välimäki POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Pentti Kosonen, pj. Kaija Matilainen, varapj. Sari Pottonen Jouko Varis Pirjo Turunen Ville Toivanen Jani Leinonen Henkilökohtainen varajäsen Pentti Murtomäki Veijo Hirvonen Irmeli Eskelinen Seija Kärnä Liisa Hiltunen Katja Väänänen Markku Tukiainen 8

9 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Eero Kärkkäinen, pj. Jukka Pöppönen, varapj. Merja Hilli-Karomäki Ari Marjeta Katja Pyykkö Kimmo Lampinen Pirkko Vilpponen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI POHJOIS-KARJALAN OPISTO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Sanna Hämäläinen, pj. Antti Lempinen, varapj. Mari Puustinen Sinikka Martiskainen Esko Karkkonen Raija Makkonen Ville Vilanen Henkilökohtainen varajäsen Tapani Loppi Tero Kiiskinen Päivi Säppi Jaana Kuokkanen Sari Harjunen Mia Eronen Markku Mahlavuori Henkilökohtainen varajäsen Perttu Koistinen Laura Jormanainen Jussi Multanen Jarmo Hasunen Jaana Nissinen Arja Puoskari Tero Tiittanen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Konttinen Matti, pj. Siira Anna, I varapj. Pelkonen Maija Pelkonen Timo Itäaho Katja Korhonen Tarmo Nevalainen Virpi Henkilökohtainen varajäsen Peura Matti Mahlavuori Mauri Tuovinen Reija Kokkonen Kaija Virkkunen Irja Tervo Jouko Tuononen Jarkko POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Sari Patrikainen, pj. Pentti Jääskeläinen, varapj. Tuula Laeslehto Pentti Poutiainen, saakka Antti Nykänen, alkaen Annu Alava Heli Vänskä Jouko Ratilainen Henkilökohtainen varajäsen Suvi Mustonen Juhani Westman Veli-Matti Räty Maarit Räsänen Jonna Nissinen Pekka Immonen Yrjö-Pekka Kettunen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Keijo Suhonen, pj. Heikki Ovaskainen, varapj. Pauli Kettunen Tuula Rautiainen Marianne Okkonen Lea Oravalahti-Pehkonen Jorma Väisänen Henkilökohtainen varajäsen Jari Piirainen Kimmo Hiltunen Maija Nikkinen Ritva Anttilainen Heidi Turunen Simo Kuittinen Erja Pelkonen POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Reijo Jeskanen, pj. Marko Holopainen Osmo Ihanus, varapj. Teuvo Tervo Seija Jaatinen Martti Rutanen Margaretha Kähäri Sirkka-Liisa Mikkonen Ilkka Lukkarinen Irma Riekkinen Sanna Rasanen Aino Heikura Paavo Vatanen Matti Tuominen 9

10 STRATEGISET TAVOITTEET 2014 Kehittämisasiakirjassa vuosille koulutuskuntayhtymän visioksi määritellään: Olemme ammatillisen osaamisen mestareita. Valtakunnallisilla mittareilla mitattuina kuulumme koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon. Valtakunnallisilla mittareilla tarkoitetaan erityisesti valtakunnallista tuloksellisuusrahoitusmallia ja muita valtakunnallisia aikuiskoulutukselle ja vapaalle sivistystyölle laadittuja arviointi- ja tuloksellisuusmalleja. Kehittämisasiakirjassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme visiomme, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten nuorisoikäluokkien pienentymistä, henkilöstön ikääntymistä, alueellisia kehityseroja ja julkisen talouden tasapainottamista. Vuonna 2002 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön hallituksen päätöksellä strategisen johtamisen tueksi tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehys, joka tarkoitti tuloksellisuusmittariston (BSC) käyttöönottoa sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Viitekehys sisälsi myös laatu- ja itsearviointikäytäntöjen (EFQM) käyttöönoton vuosittaiseksi, kiinteäksi ja kattavaksi osaksi talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Malliin kuuluu olennaisena osana sekä toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi että johtopäätösten tekeminen kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasolla. Oppilaitosten itsearviointien ja vuoden 2010 toiminnallisten tulosten arviointien pohjalta koulutuskuntayhtymätason kehittämistä ohjasi tavoite hyvinvoivasta oppimisympäristöstä vuonna. Hyvinvoivaa oppimisympäristöä kehitimme keskittymällä oheisten kehittämiskohteiden mukaiseen toimintaan. Työelämäläheisyyden vahvistaminen kehittämällä kumppanuuksia Työelämä- ja yritysyhteistyön syventämiseksi olemme solmineet aktiivisesti kumppanuus- ja kummiyrityssopimuksia alueen yritysten kanssa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä laadittiin myös kumppanuusstrategia vuosille Kyseisessä strategiassa on linjattu muun muassa työelämäyhteistyön strategisen ja suunnitelmallisen hyödyntämisen periaatteet ja toimenpiteet. Lisäksi opetushenkilöstömme on kouluttanut työpaikkaohjaajia. Tällä hetkellä työpaikkaohjaajastamme 12 prosenttia on Opetushallituksen suositusten mukaan koulutettuja. Opettajat ovat päivittäneet osaamistaan työelämäjaksoilla ahkerammin kuin vuotta aiemmin. Ammattiosaamisen näyttöjä on toteutettu aidoissa työympäristöissä työpaikoilla ja yrityksissä enemmän kuin vuonna Työ- ja yrityselämäyhteistyön mittareiksi ja osaksi PKKY:n tuloskorttia olemme lisänneet vuodesta 2013 alkaen koulutetut työpaikkaohjaajat (%) sekä työelämässä suoritetut ammattiosaamisen näytöt (%). Lisäksi seuraamme työssäoppimisen määrän kehittymistä vuosittain suhteessa kehittämisasiakirjassa ( ) asetettuun tavoitteeseen. Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistaminen Hyvinvoinnin edistämiseksi olemme mahdollistaneet henkilöstölle kollegiaalisen osaamisen kehittämisen ottamalla käyttöön entistä laajemmin työpari- ja tiimityöskentelyä. Myös yritysyhteistyötä on käytetty aktiivisesti osaamisen kehittämisessä. Olemme muuttaneet yksiköiden organisatorisia rakenteita ja toimintatapoja sekä oppilaitoksissa että yhteisissä palveluissa, jossa on käynnistetty muun muassa sekä talous- että opiskelijahallinnon palveluiden kehittäminen organisoimalla toimintaa uudella tavalla vuonna. Osaamisen johtamista on toteutettu oppilaitoksissa osaamiskartoituksin ja suunnittelemalla opetuksen toteutusta (ml. toteutussuunnitelmat ja työjärjestykset) yhdessä kollegoiden kanssa. Lisäksi Osaavan ohjelman -hankkeessa on luotu pohjaa yhteisen osaamisen johtamisen toimintamallin käyttöönotolle PKKY:ssä. Oppilaitoksissa on jatkettu Tuettu uusi opettajuus -hankkeessa luotuja mento- 10

11 roinnin ja opetuksen tukemisen käytänteitä. Vertaismentoroinnin toimintamallia on hyödynnetty myös pedagogisessa johtamisessa oppilaitosten rehtoreiden välisen yhteistyön ja osaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi olemme käynnistäneet vuonna esimiesten ja koko henkilöstön osaamisen kehittämiseksi dialogisen johtamisen hankkeen. Hankkeen tavoitteena on PKKY:n tuloksellisuuden parantaminen luomalla yhteistä ymmärrystä organisaation toiminnan kehittämisestä, suunnittelemalla yhdessä toimintaa ja prosesseja, kehittämällä dialogista esimiestyötä ja johtamista, vahvistamalla keskinäistä luottamusta ja toimimalla verkostomaisesti. Koko henkilöstön aloitteellisuuden, luovuuden ja innovatiivisuuden edistäminen, oppiminen ja osaamisen kehittyminen sekä niitä tukevat johtamis- ja organisoitumistavat ovat keinoja vastata tulevien vuosien haasteisiin koulutuskuntayhtymässä. Henkilöstömenoista olemme käyttäneet 3,1 prosenttia henkilöstön kehittämiseen. Opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen kehittämällä pedagogiikka Aikuisopistossa otettiin käyttöön MultiPrimus opiskelijahallinnon kokonaisjärjestelmänä, ml. Wilma käyttöliittymät Käyttöönoton yhteydessä kyseisen järjestelmän toiminnallisuuksia on rakennettu aikuiskoulutukseen, etenkin sen kolmivaiheiseen henkilökohtaistamiseen, paremmin soveltuviksi. Lisäksi olemme kehittäneet yhteistyössä ohjelmiston toimittajan kanssa henkilökohtaisen ohjauksen, kuten ehopsin toiminnallisuuksia. Vuonna opintojen valinnaisuutta lisättiin ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa toteuttamalla eri oppilaitoksissa valinnaisten opintojen tarjotin, jolta opiskelija sai valita omaa tutkintoaan ja ammatillista osaamistaan täydentäviä, syventäviä ja/tai laajentavia opintoja. Lisäksi kaikille opiskelijoille oli tarjolla verkko-opintoina suoritettavia opintoja Verkko-Opiston tarjottimelta. Opiskelijat tekivät valintansa oman käyttöliittymän Wilman avulla. Esimerkiksi verkko-opintoihin ilmoittautui lukuvuodelle 2013 yhteensä 870 opiskelijaa, joista noin kolmannes oli saanut verkko-opinnot suoritettua vuoden loppuun mennessä. Olemme kehittäneet ammatillista osaamista edistäviä oppimisen käytänteitä kokeilemalla ammatilliseen koulutukseen soveltuvia vaihtoehtoisia ja opiskelijoita entistä enemmän osallistavia opetusmenetelmiä, ml. kilpailutoiminta ja sen pedagogisointi sekä työvaltaiset ja toiminnalliset opiskelun ja opetuksen muodot. Lisäksi olemme laatineet Digitaalisen teknologian käytön strategian, jossa on linjattu digitaalisen teknologian käyttöä (sis. sähköiset palvelut, laitteet ja ohjelmistot) pääosin oppimisympäristöissä, opetuksessa ja ohjauksessa Vuonna otettiin käyttöön uusia verkkoopetusta ja oppimista sekä sosiaalista mediaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä. Näitä ympäristöjä olivat muun muassa Moodle2, sähköisen portfolion käyttöön suunnattu kyvyt.fi -palvelu, erilaiset sosiaalisen median sovellutukset ja alakohtaiset ohjelmistot. Hyvä Amis - hankkeen myötä konfliktien ehkäisyyn ja opiskelijoiden osallistamiseen suunnatun vertaissovittelijamallin käyttöä on laajennettu. Tällä hetkellä jokaisessa ammattiopistossa on koulutettuja vertaissovittelijaopiskelijoita ja -ohjaajia ja sovittelutoimintaa käytetään, kun etsitään toimivia ratkaisuja eri muodoissa ilmenevään kiusaamiseen ja sen ehkäisemiseen. Lisäksi opetushenkilöstömme on voinut vahvistaa osaamistaan sovittelijoina osallistumalla Suomen sovittelufoorumi ry:n järjestämään Restoratiivinen ja sovitteleva koulu -koulutukseen (5 op). Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi olemme aktiivisesti kehittäneet matalan kynnyksen ohjauspalveluita ja moniammatillista yhteistyötä Nuorten Tuki -hankkeessa. Hankkeen ohjaamon palveluita on tähän mennessä käyttänyt yli 750 pohjoiskarjalaista vuotiasta nuorta. Vuonna käynnistyi myös alle 30-vuotiaille ammatillisen tutkinnon suorittaneille työttömille tai työttömyysuhan alaisille nuorille suunnattu työvalmennus osana Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi NYT -hanketta. Muu kehittäminen Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sai ulkoisen tunnustuksen toimintansa laadukkuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi PKKY:lle ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon teemalla hyvinvoiva oppimisympäristö. Vuoden palkinto on tunnutus sekä toiminnan että laadunhallinnan erinomaisuudesta. Vuoden aikana otimme käyttöön uuden sisäisen intranetin PKKY:n sähköisen työpöydän, joka tarjoaa entistä paremmat ja nykyaikaisemmat mahdollisuudet sekä henkilöstölle että opiskelijoille keskinäiseen vuorovaikutukseen, viestintään ja yhteistyöhön. Samalla olemme luoneet suunnitelman 11

12 toiselle käyttöönottovaiheelle, joka pitää sisällään työtilojen käytön keskinäisen yhteistyön areenoina, sivustojen sisällöntuotannon sekä oman sivuston (MySiten) käyttöönoton. Viestinnän kehittämistä PKKY:ssä ohjaa viestintästrategia, joka laadittiin ja hyväksyttiin vuonna. Sähköisen työpöydän käyttöönotto ja sen toiminnallisuuksien kehittäminen (ml. sisäiset tiedotteet) on ollut yksi keino kehittää sisäistä viestintää. Lisäksi on tehty tuloksellista työtä ulkoisen viestinnän ja markkinoinnin kehittämisessä, mikä näkyy muun muassa yhteisinä ilmoituksina, oppaina, tiedotteina, Taitaja2013 kilpailujen näkyvyytenä ja onnistuneena markkinointina sekä asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) pilotointina. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS (BSC) Koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden onnistumista mitataan neljästä näkökulmasta: toiminnan vaikuttavuus, palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, henkilöstön aikaansaannoskyky ja asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu perustutkinnoittain. Eri yksiköiden perustutkintokohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutus- ja opintoalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kuntayhtymän kykyä saada aikaan haluttuja toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikuttavuus muodostuu sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuudesta että toiminnan riittävyydestä, kohdentumisesta ja monipuolisuudesta. Kokonaisuudessaan toimintamme on oltava kustannustehokasta. Koulutuskuntayhtymän toiminnan yhteiskunnallinen vastuu ja vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa em. asiakas- ja sidosryhmiin. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä, opiskelijoiden sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä sekä koulutuksen määrällisillä tuloksilla. Vuonna koulutuskuntayhtymä on aiempien vuosien tavoin maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 63 % työelämässä ja 13,5 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5310 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa ja 1234 muun koulutuksen opiskelijaa. Oppisopimuksia on solmittu 944 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu 1365 opiskelijaa. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla että osallistumalla kansallisella ja EU -rahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 32 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Toteutuma Saavutimme ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärälle asetetun kuntayhtymätason valtuustoon nähden sitovan tavoitteen vuodelle. Ammatillista perustutkintoa suorittavien määrä oli 5320 opiskelijaa ja päätoimisia opiskelijoita oli yhteensä Vuonna valmistui perustutkinto-opiskelijaa, mikä on asetetun tavoitteen mukainen. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymässä järjestettiin työvoimapoliittista koulutusta, ammatillista lisäkoulutusta sekä kesäyliopisto- ja kansanopistokoulutusta. Voimassa olevia oppisopimuksia oli 945, mikä on asetetun tavoitteen mukainen. Työllistymisaste (%) ja jatko-opiskelu (%) -mittarit perustuvat Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun tietoihin, joissa tarkastellaan 3,5 vuoden aikana ( ) valmistuneiden tilannetta. Jatko- 12

13 opintomittari sisältää vain korkea-asteen koulutuksessa jatkavat opiskelijat. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista valmistuneista opiskelijoista oli työllistynyt 55 prosenttia, mikä on heikompi kuin asetettu tavoite (63 %), mutta parempi kuin vuoden 2011 toteutuma (50,3 %). Jatko-opinnoissa oli valmistuneista opiskelijoista 13,8 prosenttia, mikä on asetetun tavoitteen (13,5 %) mukainen. Elinkeinoelämän kehittämishankkeissa ei saavutettu asetettua hankkeiden lukumäärällistä eikä rahoituksellista tasoa. Kehittämishankkeiden kustannukset olivat euroa. Tämän lisäksi EU -rahoitustuella toteutimme kuutta investointihanketta, joiden kustannukset olivat euroa. Koulutuskuntayhtymän yhteisten hankkeiden avulla olemme pystyneet tukemaan henkilöstömme osaamisen ja työelämäyhteyksien kehittämistä sekä vahvistamaan myös koulutuksemme työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Toiminnan vaikuttavuus 2011 Työllistyminen (%) 50,3 63,0 55,0 Jatko-opinnoissa (%) 13,4 13,5 13,8 Valmistuneet opiskelijat Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) 2733,0 4120, Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - päätoimisia opiskelijoita ,4 5320,8 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 808,1 592,5 560,6 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 397,7 357,0 324,0 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita ,0 - opiskelijatyöpäiviä Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita opiskelijatyöpäiviä Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita ,5 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 72,6 139,5 145,3 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 6790,5 6544,4 6459,1 - opiskelijatyöpäiviä Oppisopimuskoulutus - voimassa olevien sopimusten määrä

14 4.2. Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä sekä alueellista kehitystä. Palvelun laadulla tarkoitetaan välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut tuotettavien palvelujen asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen toimivuudesta muodostavat toiminnan laadukkuutta kuvaavan keskeisen kriteerin. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnatun kyselyn (ml. aikuiskoulutus) tulokset muodostavat perustan asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnille sekä toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kyselyn tulokset antavat mahdollisuuden myös tulosten vertailtavuuteen eri koulutuksen järjestäjien välillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin muuttuvia tarpeita. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä laadukas sidosryhmäyhteistyö on merkittävä osa kuntayhtymän ja sen kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seurataan viidellä eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, suoritettavien kaksoistutkintojen määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella ja erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla. Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn (ml. myös aikuiskoulutuksen) antama opiskelijapalaute on keskimäärin 3,8 (yleisarvosana koulutuksesta 1-5) ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,9. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 370. Kansainväliseen vaihtoon osallistuu 277 opiskelijaa ja 142 opettajaa. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 65,1. Toteutuma Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 3,7 vuonna. Se on asetettua tavoitetta hieman pienempi, mutta vuoden 2011 tasolla. Yrityspalaute (3,6) oli myös vuoden 2011 tasolla, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä heikompi kuin asetettu tavoite. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita oli 406, mikä on 36 opiskelijaa enemmän kuin asettamamme tavoite. Kansainvälistymisen osalta toimintamme on ollut aktiivista. Opiskelijavaihdossa oli 348 opiskelijaa, kun tavoitteena oli 277. Opettajavaihdossa oli 257 henkilöä, kun tavoitteena oli 142 opettajan osallistuminen opettajavaihtoon. Erityisopetuksen läpäisyaste oli 56 prosenttia, mikä on 8,3 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuoden 2011 tulos ja myös selvästi alhaisempi kuin asetettu tavoite (65,1 %). Asiakaspalvelun laatu 2011 Opiskelijapalaute - päättökyselyn yleisarvosana koulutuksesta 3,7 3,8 3,7 Yrityspalaute - vuosittain suoritettava kysely PKKY:n työssäoppimisyrityksille 3,6 3,9 3,6 Kaksoistutkintoja suorittavia opintoja 444, Kansainvälistyminen - lähtevät ja tulevat opiskelijat (lukumäärä) lähtevät ja tulevat opettajat/asiantuntijat (lukumäärä) Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 64,3 65,1 56,0 14

15 4.3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä muodostuu jäsenkuntien valitsemasta yhtymävaltuustosta, valtuuston valitsemasta yhtymähallituksesta, opetus- ja kehittämisyksiköistä ja niiden henkilöstöstä, johtokunnista, johtoryhmän nimeämistä maakunnallisista koulutuksen ohjausryhmistä sekä suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän koulutusala- ja opintoalatiimeistä. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on luoda mahdollisuudet parantaa ja yhtenäistää opetuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Maakunnallisen koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, opetussuunnitelmien kehittäminen, alakohtainen erikoistuminen ja työnjako, markkinointi- ja oppimateriaaliyhteistyö sekä verkko-opetuksen kehittäminen. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo luo pohjan riskienhallinnalle mahdollistamalla riskien tunnistamisen ja ennakoivat toimenpiteet. Palveluprosessien tehokkuutta arvioidaan seuraavilla mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella ja taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on kattavaa ja tuloksellista. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna 2011 enintään 7,2 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (4 vuodessa, tutkinnon suorittaneiden määrä) on 75,9 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 106,9 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 6,7 % vuosikateprosentti poistoista on 141,2 % Toteutuma Koulutusalakohtaista toimintaa esitellään tarkemmin sivulla 17. Opintojen keskeyttämisaste oli 8,4 prosenttia, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuoden 2011 toteutuma (9,6 %). Läpäisyaste on kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitova tavoite. Vuonna sitovana tavoitteena oli 75,9 prosenttia. Läpäisyasteemme oli 62,4 prosenttia, joten sitovaa tavoitetta emme saavuttaneet. Vuoden läpäisyaste on 2,7 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna 2011 (65,1 %). Läpäisyasteen heikentymistä selittävät muun muassa opiskelijoiden elämähallinnan ja opiskelukykyisyyden ongelmat, kahden tutkinnon suorittajien suhteellisen suuri määrä ja se, että opintonsa keskeyttää aiempaa useampi opiskelija. Läpäisyasteessa ovat nyt toista kertaa mukana opiskelijat, jotka ovat suorittaneet ammatillista perustutkintoa joko näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksena. Kuntayhtymän taloutta on esitelty tarkemmin sivulla 18. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 2011 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,7 7,2 8,4 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 65,1 75,9 62,4 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 107,3 106,9 110,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 8,4 6,7 9,7 - vuosikate poistoista (%) 168,6 141,2 203,2 15

16 4.4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, jotta voimme varautua parhaalla mahdollisella tavalla toimintaympäristön muutoksiin. Yhtenäisen toimintapolitiikan tarve korostuu erityisesti henkilöstöasioissa. Tavoitteenamme on pitää kuntayhtymän henkilöstö työkykyisenä ja motivoituneena sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllä on valmiudet ottaa vastaan uusia haasteita muutostilanteissa. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen ovat koulutuskuntayhtymän arvokkainta omaisuutta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä suuntaamme kehittämistoimenpiteitä yhtäältä koulutustoiminnan prosessien selkiyttämiseen ja uudistamiseen ja toisaalta toimintamme työelämälähtöisyyden vahvistamiseen. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Työolobarometrin timanttimallin ulottuvuuksista seuraamme 1) esimiestyötä, 2) tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä 3) henkilöstön kokemaa työn kehittävyyttä. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä ja työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 5,9 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,7 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 930. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 88,2 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat niin esimiestyön, tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kuin henkilöstön kokeman työn kehittävyydenkin osalta 3,8. Toteutuma: Opetushenkilöstön koulutuspäivissä ylitimme asetetun tavoitteen ja muun henkilöstön koulutuspäivissä jäimme 0,2 päivää/hlö tavoitteestamme. Opettajien vähintään viiden päivän mittaisia työelämäjaksoja oli yhteensä 510, mikä on vain noin puolet asetetusta tavoitteesta. Tosin päivien määrä on korkeampi kuin vuonna 2011, jolloin työelämäjaksopäiviä kertyi yhteensä 341. Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus oli 88,4 prosenttia. Tulos on asetetun tavoitteen mukainen ja 3,2 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna Henkilöstöilmapiirin tulokset ovat hyvällä tasolla ja lähes vuoden 2011 tulosten mukaisia. Henkilöstötuloksia esitellään tarkemmin sivulla 20. Henkilöstö aikaansaannoskyky 2011 Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 7,5 5,9 6,5 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 4,5 3,7 3,5 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 85,2 88,2 88,4 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,7 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,6 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,7 16

17 KOULUTUSALATOIMINTA Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa kuntayhtymäkokonaisuuden tarjoamien synergiaetujen hyödyntäminen koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä. Koulutus- ja opintoalatoiminnan avulla voimme hyödyntää eri koulutusalojen osaamista ja alakohtaista erikoistumista koulutus- ja hanketyössä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa, tutkintoon johtavan koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä sekä määrällisen mitoituksen suunnittelussa. Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä toimi seitsemän koulutusalatiimiä, 14 opintoalatiimiä ja 14 maakunnallista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmää. Lisäksi yhteisinä opiskelijapalvelutiimeinä toimivat yrittäjyyden ja innovatiivisuuden, kansainvälisen toiminnan, opiskelijahuollon, tieto- ja viestintätekniikan, at-opintojen, markkinoinnin ja viestinnän, laatutyön, ruokapalvelujen ja valmistavan koulutuksen tiimit. Kyseisten tiimien lisäksi aikuiskoulutus- ja yrittäjyyspalvelut muodostavat oman maakunnallisen tiimin. Tulokset: Vuonna 2011 käynnistynyt opetussuunnitelmien päivittämistyö sekä koulutusalakohtaiset opetussuunnitelmat että opetussuunnitelman kaikille aloille yhteinen osa saatiin valmiiksi vuonna. Kyseiset opetussuunnitelmat on laadittu vuosille Vuoden aikana kuntayhtymän ammattiopistoissa ja aikuisopistossa opiskelijat suorittivat yhteensä työssäoppimisjaksoa, mikä tarkoittaa keskimäärin 8,5 opintoviikkoa opiskelijaa kohti. Työssäoppimisjaksojen keskimääräinen pituus on ollut 5,9 opintoviikkoa. Vuonna opiskelijat suorittivat yhteensä ammattiosaamisen näyttöä, joista 46 prosenttia on suoritettu työelämässä. Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen määrä on lisääntynyt 7,6 prosenttiyksikköä vuodesta Vuonna opettajamme ovat kouluttaneet yhteensä 181 työpaikkaohjaajaa, mikä on 27 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koulutus- ja opintoaloilla on vuonna edistetty koulutuksen työelämäläheisyyttä työstämällä koulutusalakohtaiset opetussuunnitelmat, laatimalla kumppanuussopimuksia, kehittämällä työpaikkaohjaajakoulutusta ja jakamalla osaamista työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa. Opiskelijalähtöistä pedagogiikka on kehitetty osallistumalla opetussuunnitelman yhteisen osan työstämiseen, tekemällä kollegiaalista yhteistyötä toteutussuunnitelmien työstämisessä ja yksilöllisten oppimispolkujen laatimisessa, vaikuttamalla verkko-opintotarjontaan ja osallistumalla aloituspaikka prosessiin. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi on muun muassa pidetty yhteisiä koulutuspäiviä ja harjoiteltu sähköisten välineiden kuten Lyncin käyttöä. 17

18 TALOUTTA KUVAAVAT TULOKSET Koulutuskuntayhtymän vuodelle asetetut taloudelliset tulostavoitteet saavutettiin. Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tulostavoitteet ovat vuosikate ja rahoitusosan nettotuotto sekä investointien osalta rakentamiseen sekä kone- ja laitehankintoihin myönnetyn määrärahan nettosumma. Talousarviossa kuntayhtymän valtuusto asetti kuntayhtymän vuosikatetavoitteeksi euroa. Tilikauden aikana valtuusto alensi vuosikatetavoitteen euroon. Tilikauden tulostavoite muuttui samalla eurosta euroon. Rahoitusosan nettotuoton osalta kuntayhtymän valtuusto asetti tavoitteeksi euroa, mutta alensi sitä tilikauden aikana alhaisen korkotason vuoksi euroon. Koko kuntayhtymän tuloslaskelma osoittaa vuoden vuosikatteeksi ,80 euroa, joka on 44,5 % suurempi kuin valtuuston asettama vuosikatetavoite. Tilikauden tulos on ,87 euroa ja rahoitusosan nettotuotto ,80 euroa. Vuonna 2011 rahoitusosan nettotuotto oli merkittävästi korkeampi syyskuussa 2011 erääntyneet 5 vuoden euron indeksilainan vuoksi. Oppilaitosten taloudelliset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Talousarviossa asetettu tilikauden vuosikatetavoite Valtuuston muuttama tilikauden vuosikatetavoite Tilikauden vuosikate Hallitus Tilapalvelu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti / Pohjois-Karjalan opisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Pohjois-Karjalan aikuisopisto Vuoden investointimenot olivat yhteensä ,01 euroa. Investointeihin myönnetty määräraha oli euroa. Rahoitusosuudet investointeihin olivat ,82 euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot euroa. Valtuuston asettama tavoite siis saavutettiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa maakunnan ulkopuolelta oli 610 ja ulkomailta 26 opiskelijaa. Kuntayhtymän vuosittaisiksi opiskelijoiksi lasketun opiskelijamäärän kehitys on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. 18

19 Ammatillinen peruskoulutus 5080,7 5189,8 5246,8 5305,6 5372,0 5320,8 Työvoimapoliittinen koulutus 761,8 724,8 837,5 1031,3 808,1 560,6 Ammatillinen lisäkoulutus 354,1 403,8 362,8 366,2 397,7 324,0 Muu koulutus 339,7 277,2 245,3 239,5 212,6 253,7 Oppisopimuskoulutus 993,5 976,5 999,5 843,0 925,0 945,0 Yhteensä 7671,2 7697,9 7755,8 7785,6 7715,5 7404,1 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Työ- ja elinkeinoelämäkumppanuuksia kehitetään työssäoppimisen järjestelyissä ja muussa päivittäisessä opettajien tekemässä työssä. Sen lisäksi sidosryhmäyhteistyötä tehdään mm. maakunnallisissa koulutuksen ohjausryhmissä ja kehittämishankkeissa. Aikuisopisto toteuttaa kuntayhtymälle koulutuksen järjestämisluvassa myönnettyä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää mm. ELY -keskuksen ja opetushallituksen myöntämien kehittämisresurssien avulla. Maakunnallisten koulutuksen ohjausryhmien työn tavoitteena on tuoda työelämän muutokset ja tarpeet koulutuksen määrällisen ja laadullisen suunnittelun ja ennakoinnin pohjatiedoiksi. Käytännön toimenpiteinä se tarkoittaa tarpeiden ja odotusten huomioimista aloituspaikkojen suuntaamisessa, opetussuunnitelmien sisällöissä, opettajien työelämäjaksojen toteuttamisessa, työssäoppimisen järjestelyjen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksessa ja arvioinnissa. Rahoittajien ja muiden viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä osallistumalla mm. elinkeinostrategiatyöhön, osaamiskeskusohjelmien sekä muiden ohjausryhmien ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton klusteriryhmien työhön. Työhallinnon edustajat kutsutaan seutukunnittain mukaan kuntakierrokselle, jossa kerrotaan ja kuunnellaan omistajakuntien ja työhallinnon edustajien ajankohtaisia asioita. Lisäksi aikuisopistolla on säännölliset kuukausikokoukset ELY -keskuksen kanssa, joissa käsitellään työvoimakoulutuksen ajankohtaisia asioita ja mm. opiskelijapalautteita aikaisimmista koulutuksista. Kuntayhtymän toteuttamissa elinkeinojen ja työelämän kehittämishankkeissa ollaan yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yritys- ja sidosryhmäyhteistyötä tehdään myös ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamisessa ja huippuosaamisen esille tuomisessa mm. osallistumalla aktiivisesti ammattitaitokilpailutoimintaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ml. EuroSkills ja MM tason World Skills Competition kilpailutoiminta. 19

20 HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut olivat vuonna yhteensä 50,1 milj. euroa. Henkilöstökulujen erittely on esitetty luvussa 4 Liitetiedot. Vuoden lopussa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän palveluksessa oli 1063 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 830, joista opetushenkilöstöä 490, muuta henkilöstöä 328 ja projektihenkilöstä 12. Määräaikaista henkilöstöä oli samaan aikaan 233, joista opetushenkilöstöä oli 173, muuta henkilöstöä 36 ja projektihenkilöstöä 24. Henkilökunnasta oli miehiä 45,0 % ja naisia 55,0%. Oppilaitoskohtainen henkilömäärätilasto on esitetty luvussa 5. Henkilöstöä koskevat liitteet. Henkilöstön keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 49,5 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön osalta 41,8 vuotta. Luvussa 5 olevista taulukoista ilmenevät tarkemmin koulutuskuntayhtymän henkilöstön ikärakenne, koulutusrakenne, henkilöstön vaihtuvuus ja työtehtävien luonne. Päätoimisista opettajista oli muodollisesti kelpoisia toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa 88,0 %. Edellisvuonna kelpoisten osuus oli 87,0 %. Koko koulutuskuntayhtymässä oli muodollisesti kelpoisia opettajia 87,9 %. Opetushenkilöstö hakee muodollista kelpoisuutta aktiivisesti ja on halukas kouluttautumaan työn ohessa. Henkilökunnan vuorotteluvapaaseen käytettyjen kalenteripäivien määrä kasvoi edellisvuoden 3254 kalenteripäivästä 3890 kalenteripäivään. Opetushenkilöstön osuus vuorotteluvapaasta oli 1607 kalenteripäivää ja muun henkilökunnan osuus 2283 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa antaa mahdollisuuden henkilöstölle pitempiaikaiseen vapaaseen, jonka työntekijä voi käyttää haluamallaan tavalla, esim. koulutukseen, kuntoutukseen, lastenhoitoon, harrastuksiin tai lepoon. Eläkkeelle siirtyneiden määrä aleni edellisvuoden 41 henkilöstä 39 henkilöön. Osa-aikaeläkkeelle jäävien määrä on kasvanut edellisen vuoden 7 henkilöstä yhdeksään henkilöön ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on alennut edellisen vuoden kahdeksasta henkilöstä kolmeen henkilöön. Eläkkeelle jääneistä oli 29 opetushenkilöstöä ja 10 muuta henkilökuntaa. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen kokonaismäärä oli 9978 päivää. Edellisvuonna poissaoloja oli päivää. Henkilöä kohden lasketut poissaolot ovat alenneet 10,31 päivästä 9,38 päivään. Työhyvinvointi Vuoden aikana tuloksellisuusmittariston henkilöstöön liittyvien tarkastelunäkökulmien osioissa (Työn kehittävyys, esimiestyö, hyvä ergonomia, optimaalinen kuormitus, hyvä työkyky sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutus) tulokset verrattuna viime vuoteen pysyivät ennallaan. Kolme timanttimallin osiota parani ja kolme huononi muutamalla sadasosalla, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Työolot ovat parhaat tutkijakoulutetuilla, johtoryhmällä ja esimiesasemassa olevilla. Kriittisimmin työolosuhteitaan arvioivat kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstö sekä opetushenkilöstö, erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Sukupuolten ja ikäryhmien välinen tasa-arvo työoloissa toteutuu PKKY:ssä ainakin kuntayhtymätasolla melko hyvin useimmilla mittareilla. Vanhimmat työntekijät ovat kuitenkin vähiten kuormittuneita. Kuormittavuutta lukuun ottamatta naiset kokevat työolot paremmiksi kuin miehet. Tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kohdalla ero naisten hyväksi on tilastollisesti merkitsevä. Työn kuormittavuuden vähentäminen on edelleen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän selkein kehittämisen kohde. Henkilöstön vastausprosentti työolobarometrikyselyyn nousi edellisen vuoden 73,0 %:sta 74,0 %:iin. Vastausprosenttia voitaneen edelleen pitää hyvänä, ja se kertoo omalta osaltaan siitä, että henkilöstö pitää barometriin vastaamista mielekkäänä vaikutuskanavana. Työhyvinvointiin liittyvät hankkeet Vuonna 2010 aloitettu ESKO-hanke, jonka virallinen nimi on Elämänvaiheeseen sopivalla työmuotoilulla ja osaamisen kehittämisellä kohti korkeasuoritteista organisaatiota 2010-, päättyi. Hankkeen toteuttamiseen käytettiin Työsuojelurahaston kehittämisavustusta, ja loppuraportti valmistui vuoden toukokuussa. Hankkeen merkittävimpiä tuloksia on PKKY:n työhyvinvointiohjelma, joka 20