Tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 31.12.2012"

Transkriptio

1 Tilinpäätös Laatukeskuksen laatutunnustus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus 12 Koulutusalatoiminta 17 Taloutta kuvaavat tulokset 18 Sidosryhmäyhteistyö 19 Henkilöstö 20 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 22 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Tase ja sen tunnusluvut 26 Kuntayhtymän kokonaistuotot ja -menot 28 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOTEUTUMISVERTAILU KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 31 Valtuusto 34 Tarkastuslautakunta 35 Hallitus 36 Tilapalvelukeskus 37 OPPILAITOSTEN TOIMINTA JA TULOKSET Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 41 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 47 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 51 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 57 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 61 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 67 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 72 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 76 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 81 TOTEUTUMISVERTAILUT Tuloslaskelman toteutuminen 88 Investointien toteutuminen 90 Rahoitusosan toteutuminen 91 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 94 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 95 Tase ja sen tunnusluvut 96 2

3 4. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 99 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot 101 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 101 Poistosuunnitelma 102 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot 103 Henkilöstökulut 104 TASEEN LIITETIETO Pysyvät vastaavat 106 Osakkeet 107 Siirtosaamiset 108 Rahoitusarvopaperit 109 Oma pääoma 110 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 111 Investointivaraukset 112 Pakolliset varaukset 113 Siirtovelat 113 Muut taloudelliset vastuut 114 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 115 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 115 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITTEET Henkilömäärätilasto Henkilöstötilinpäätös Vakinainen henkilökunta 122 Henkilöstötilinpäätös Määräaikainen henkilökunta 123 Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus Vuorotteluvapaat Eläkkeelle jääneet 125 Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot MUUT LIITTEET Organisaatiokaavio 128 Kuntayhtymän johtoryhmä 128 Maakunnalliset koulutusalakohtaiset ohjausryhmät 129 Maakunnalliset koulutus- ja opintoalatiimit / vetäjät 130 Kuntayhtymän työsuojelutoimikunta Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta Opiskelijatilastot 133 Kiinteistöluettelo Vakuutusluettelo

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 4

5 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle monin tavoin haasteellinen, mutta menestyksekäs. Opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsi kuntayhtymän jo kolmannen kerran ammatillisen koulutuksen laatupalkinnolla. Perustellusti voidaankin todeta Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen olevan laadullisesti valtakunnan huippua. Laatupalkinnosta huolimatta kaikkia toiminnallisia tulostavoitteita ei saavutettu. Tämä kertoo toisaalta henkilöstön itselleen asettamasta korkeasta tavoitetasosta, mutta valitettavasti myös siitä, että toiminnallisten tulosten positiivinen kehitys on monilta osin pysähtynyt. Aikuiskoulutuksen osalta erityisen vaikea vuosi oli koulutusmäärien suhteen. Erityisesti työvoimapoliittinen koulutus pienentyi rajusti, mikä johti merkittäviin sopeuttamistoimiin Pohjois-Karjalan aikuisopistolla. Vuoden aikana toteutettiin tilojen käyttöä tehostavia toimitilajärjestelyjä sekä erilaisia henkilöstöön kohdistuneita säästötoimenpiteitä. Aikuisopistolla ajoissa toteutettu reagointi uuteen kysyntätilanteeseen sekä perinteisesti tehokas kustannustietoinen toiminta koko kuntayhtymässä johtivat tavoitetta parempaan taloudelliseen tulokseen. Hyvä taloudellinen asema on tärkeä voimavara tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimintaympäristön muuttuessa yhä haasteellisemmaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa tulevina vuosina hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Uusista järjestämisluvista päätökset saadaan kesäkuun loppuun mennessä. Suunnitelmien mukaan leikkaukset kohdistetaan erityisesti Itä- ja Pohjois- Suomeen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä pyrkii yhdessä sidosryhmiensä kanssa vaikuttamaan ministeriössä valmisteilla oleviin päätöksiin. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen leikkauksiin vaatii oikein ajoitettuja päätöksiä ja niiden tehokasta toteuttamista läpi koko koulutuskuntayhtymän. Sekä henkilöstön että toimitilojen määrää joudutaan vähentämään tulevina vuosina. Toiminnan supistumisesta huolimatta on pidettävä huolta siitä, että koulutuksen ja tukipalvelujen laatu pysyy hyvänä. Säästöjen aikanakin pitää henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin uskaltaa panostaa. Henkilöstöpolitiikan onnistuminen on välttämätön edellytys laadukkaalle toiminnalle. Tyytyväiset ja menestyvät opiskelijat luovat osaltaan menestymisen edellytyksiä elinkeinoelämälle ja koko Pohjois-Karjalalle. Lopuksi haluan esittää sydämellisen kiitokseni Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstölle menestyksellisestä työstä vuonna. Lisäksi haluan kiittää poliittisia päätöksentekijöitä hyvästä yhteistyöstä ja linjakkaista päätöksistä. Erityiskiitoksen osoitan väistyvälle kuntayhtymän hallitukselle ja valtuuston puheenjohtajistolle työlleni antamastanne tuesta ja ohjauksesta. Ilkka Pirskanen kuntayhtymän johtaja 5

6 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohdon muodostavat valtuusto, hallitus, hallituksen henkilöstöjaosto, tarkastuslautakunta ja johtokunnat. Luottamushenkilöjohdolla on päätöksenteon ja kokonaisvastuun lisäksi valvonta- ja seurantatehtävä koko kuntayhtymän ja sen yksiköiden toiminnan tuloksellisuudesta. Luottamushenkilöjohto tekee strategiset valinnat toiminnan kehittämisessä ja toimii yhdyssiteenä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Kuntayhtymän valtuustoon kuuluu perussopimuksen mukaan 53 jäsentä. Valtuuston jäsenten poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen Keskusta 18, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 17, Kansallinen Kokoomus 8, Vihreä liitto 3, Perussuomalaiset 3, Vasemmistoliitto 2 ja Suomen Kristillisdemokraatit 2 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Timo Elo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Reijo Jeskanen ja toisena varapuheenjohtajana toimii Ilkka Lukkarinen. Toimintavuonna valtuusto kokoontui keväällä ja syksyllä Käsiteltyjä asioita oli yhteensä 33 asiakohtaa. Kuntayhtymän hallituksessa on yksitoista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kari Väkeväinen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Matti Taponen ja toisena varapuheenjohtajana Anssi Törmälä. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Hallitus kokoontui toimintavuonna 12 kertaa ja käsitteli yhteensä 224 asiakohtaa. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimii Sinikka Hälli ja varapuheenjohtaja Anne Härkönen. Oppilaitosten ja toimintayksiköiden toimintaa johtavat seitsemänjäseniset johtokunnat. Kuntayhtymän yhteiset palvelut vastaa kuntayhtymän yhteisistä hoidettavista tehtävistä ja tuottaa oppilaitosten tarvitsemia palveluja, huolehtii yhtymäsuunnittelusta, edunvalvonnasta, laatutyöstä, koulutustoiminnan mitoituksesta ja koordinoinnista ja kuntayhtymän yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteista, avustaa yksiköitä projektitoiminnassa ja kehittämishankkeissa sekä toteuttaa kuntayhtymän yhteisiä kehittämishankkeita. Yhteiset palvelut valmistelee hallituksen ja valtuuston asiat sekä toimittaa tunnuslukuja ja raportteja toiminnan ja talouden seurantaa varten. Luottamushenkilöjohdon, toimivan johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö sekä yhteinen näkemys mahdollistavat koulutuksen tasapuolisen kehittämisen eri puolilla maakuntaa ja eri koulutusaloilla. Koulutuskuntayhtymän laatutyön on tehnyt mahdolliseksi omistajayhteisön ja peruskuntien vahva sitoutuminen toiminnan kehittämiseen. Koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä perustuu seutukuntakohtaisten hallinnollisten oppilaitosyksiköiden ja koko kuntayhtymän kattavan koulutusala- ja perustutkintokohtaista kehittämistyötä tekevien tiimien yhteistyölle matriisiorganisaatiossa. Tiimeillä on opetuksen ja toiminnan kehitystehtäviä. Valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa yksiköillä on toimivalta mutta myös vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Luvussa 6. Muut liitteet on esitetty kuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä v.. Opiskeluasioiden toimikuntaan hallitus nimeää viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Opiskeluasioiden toimikunnan puheenjohtajana toimii Veli Mäkinen ja varapuheenjohtajana Anu Häikiö. Toimikunnan esittelijänä toimii kehitysjohtaja. Opiskeluasioiden toimikunnan tehtävänä on päättää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa monijäseniselle toimielimelle säädetyistä opiskeluun soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Opiskeluasioiden toimikunta päättää mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksenjärjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Maakunnalliset koulutuksen ohjausryhmät toimivat virallisena linkkinä koulutuksen ja työelämän välillä. Ohjausryhmiin on rekrytoitu yhteensä yli sata yritys- ja työelämän asiantuntijaa. Syksystä 2006 alkaen on maakunnallisille koulutuksen ohjausryhmillä ollut lainsäädännöllä niille annettu viranomaistehtävä nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toimieliminä. 6

7 VALTUUSTO Kotikunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi Männynsalo Kati Turunen Tuula Puhakka Jari Haaranen Arto Joensuu Elo Timo, puheenjohtaja Rytkönen Petri Eskelinen Irmeli Nissinen Jaana Harinen Päivi Sillanpää Pekka Huovinen Tuija Hämäläinen Sanna Hälli Sinikka Forsberg-Kettunen Maarit Hämäläinen Mari Paajanen Sari Härkönen Anne Meriläinen Anne Jeskanen Reijo, 1. varapj. Kärnä Onni, saakka Kärkkäinen Viljo, alkaen Jumppanen Satu Torvinen Jani Ketonen Matti Salo Kauko Kosonen Pentti Tahvanainen Ville Laakkonen Tapio Lankinen Harri Maaranen Raimo Penttinen Martti Matilainen Kaija Tahvanainen Tarja Hyttinen Arto Sinkkonen Tero Puustinen Mari Räsänen Maarit Huovinen Anu Emilia Ikonen Risto SurakkaMartti Soisalo Rauli Tahvanainen Roope Juurela Tiina Tirkkonen Jani-Matti Aho Ilona Väkeväinen Kari Reko Timo Juuka Nevalainen Virpi Kirjonen-Rossi Kirsti Peura Matti Eskelinen Anne Kesälahti Asikainen Katja, saakka Koskinen Marko Kohonen Heidi, alkaen Kitee Parviainen Vesa Jumppanen Alpo Saari Kaisa Arovainio Erkki TiainenTeemu Musikka Sinikka Kontiolahti Huttunen Satu Tukiainen Markku Lukkarinen Ilkka, 2. varapj. Martiskainen Sinikka Mäntynen Matti Pajunen Sami Mustonen Sakari Seppäläinen Satu Lieksa Hilli-Karomäki Merja Säppi Päivi Marjeta Ari Loppi Tapani Oravalahti-Pehkonen Lea Harjunen Sari Saastamoinen Esko Peinola Matti Liperi Hyvärinen Pirkko Karjunen Marjatta Karjalainen Mira Hakulinen Pauli Karkkonen Esko Kuittinen Tero Ratilainen Jouko Naumanen Sirpa Nurmes Mahlavuori Mauri Hiltunen Ismo Makkonen Merja Itäaho Katja Pelkonen Timo Kokkonen Kaija Outokumpu Hyvönen Pieta Pakarinen Aapeli Jääskeläinen Pentti Pennanen Jukka Räsänen Maarit Hiltunen Liisa Polvijärvi Huttunen Jorma Antikainen Hannu Mustonen Tiina Kähäri Margaretha Rääkkylä Laitinen Kaisa Laasonen Markku Tohmajärvi Karjalainen Teuvo Löppönen Reino Simonen Ritva Koljonen Anu, saakka Venäläinen Mervi, alkaen Valtimo Väisänen Jorma Pelkonen Erja 7

8 HALLITUS Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Kari Väkeväinen Jari Tuononen I varapuheenjohtaja Matti Taponen Matti Mäntynen II varapuheenjohtaja Anssi Törmälä Leo Ryynänen Katja Asikainen Teuvo Karjalainen Anu Lipponen Rauli-Jan Albert Raimo Kinnunen Tiina-Mari Mölsä Jussi Sallinen Mari Puustinen Lauri Heinonen Jukka Pennanen Sirpa Niiranen Merja Makkonen Tiina Mustonen Virpi Nevalainen Tuija Viitala Heidi Hassinen TARKASTUSLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja Sinikka Hälli Mari Hämäläinen I varapuheenjohtaja Anne Härkönen Katri Könönen Seppo Kettunen Toivo Määttänen Vesa Parviainen Tapio Laakkonen Pekka Ahlholm Pertti Wickström Vastuullinen tilintarkastaja Kaija Pakkanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy JOHTOKUNNAT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Aki Parkkonen, pj. Irja Ihalainen Alpo Jumppanen. varapj. Vesa Auvinen Teuvo Karjalainen Seija Makkonen Sinikka Musikka Erkki Ihanus Ritva Simonen Timo Tikka Arja Heimonen Marjukka Viljala Pekka Laine Ahti Paakkunainen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Mika Merilä, pj. Kaija Reijonmaa, varapj. Raimo Maaranen Johanna Romppanen Kati Männynsalo Miitri Sivonen Kauko Salo Henkilökohtainen varajäsen Anna-Maria Ronkainen, saakka Marie Okkonen, alkaen Harri Lankinen Jukka Haaranen Tanja Saukkonen Suvi Räty Siv Jouhkimo Jari Välimäki POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Pentti Kosonen, pj. Kaija Matilainen, varapj. Sari Pottonen Jouko Varis Pirjo Turunen Ville Toivanen Jani Leinonen Henkilökohtainen varajäsen Pentti Murtomäki Veijo Hirvonen Irmeli Eskelinen Seija Kärnä Liisa Hiltunen Katja Väänänen Markku Tukiainen 8

9 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Eero Kärkkäinen, pj. Jukka Pöppönen, varapj. Merja Hilli-Karomäki Ari Marjeta Katja Pyykkö Kimmo Lampinen Pirkko Vilpponen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI POHJOIS-KARJALAN OPISTO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Sanna Hämäläinen, pj. Antti Lempinen, varapj. Mari Puustinen Sinikka Martiskainen Esko Karkkonen Raija Makkonen Ville Vilanen Henkilökohtainen varajäsen Tapani Loppi Tero Kiiskinen Päivi Säppi Jaana Kuokkanen Sari Harjunen Mia Eronen Markku Mahlavuori Henkilökohtainen varajäsen Perttu Koistinen Laura Jormanainen Jussi Multanen Jarmo Hasunen Jaana Nissinen Arja Puoskari Tero Tiittanen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Konttinen Matti, pj. Siira Anna, I varapj. Pelkonen Maija Pelkonen Timo Itäaho Katja Korhonen Tarmo Nevalainen Virpi Henkilökohtainen varajäsen Peura Matti Mahlavuori Mauri Tuovinen Reija Kokkonen Kaija Virkkunen Irja Tervo Jouko Tuononen Jarkko POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Sari Patrikainen, pj. Pentti Jääskeläinen, varapj. Tuula Laeslehto Pentti Poutiainen, saakka Antti Nykänen, alkaen Annu Alava Heli Vänskä Jouko Ratilainen Henkilökohtainen varajäsen Suvi Mustonen Juhani Westman Veli-Matti Räty Maarit Räsänen Jonna Nissinen Pekka Immonen Yrjö-Pekka Kettunen POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Keijo Suhonen, pj. Heikki Ovaskainen, varapj. Pauli Kettunen Tuula Rautiainen Marianne Okkonen Lea Oravalahti-Pehkonen Jorma Väisänen Henkilökohtainen varajäsen Jari Piirainen Kimmo Hiltunen Maija Nikkinen Ritva Anttilainen Heidi Turunen Simo Kuittinen Erja Pelkonen POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO JOHTOKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Reijo Jeskanen, pj. Marko Holopainen Osmo Ihanus, varapj. Teuvo Tervo Seija Jaatinen Martti Rutanen Margaretha Kähäri Sirkka-Liisa Mikkonen Ilkka Lukkarinen Irma Riekkinen Sanna Rasanen Aino Heikura Paavo Vatanen Matti Tuominen 9

10 STRATEGISET TAVOITTEET 2014 Kehittämisasiakirjassa vuosille koulutuskuntayhtymän visioksi määritellään: Olemme ammatillisen osaamisen mestareita. Valtakunnallisilla mittareilla mitattuina kuulumme koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon. Valtakunnallisilla mittareilla tarkoitetaan erityisesti valtakunnallista tuloksellisuusrahoitusmallia ja muita valtakunnallisia aikuiskoulutukselle ja vapaalle sivistystyölle laadittuja arviointi- ja tuloksellisuusmalleja. Kehittämisasiakirjassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme visiomme, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Kehittämisasiakirjan tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten nuorisoikäluokkien pienentymistä, henkilöstön ikääntymistä, alueellisia kehityseroja ja julkisen talouden tasapainottamista. Vuonna 2002 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön hallituksen päätöksellä strategisen johtamisen tueksi tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehys, joka tarkoitti tuloksellisuusmittariston (BSC) käyttöönottoa sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Viitekehys sisälsi myös laatu- ja itsearviointikäytäntöjen (EFQM) käyttöönoton vuosittaiseksi, kiinteäksi ja kattavaksi osaksi talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Malliin kuuluu olennaisena osana sekä toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi että johtopäätösten tekeminen kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasolla. Oppilaitosten itsearviointien ja vuoden 2010 toiminnallisten tulosten arviointien pohjalta koulutuskuntayhtymätason kehittämistä ohjasi tavoite hyvinvoivasta oppimisympäristöstä vuonna. Hyvinvoivaa oppimisympäristöä kehitimme keskittymällä oheisten kehittämiskohteiden mukaiseen toimintaan. Työelämäläheisyyden vahvistaminen kehittämällä kumppanuuksia Työelämä- ja yritysyhteistyön syventämiseksi olemme solmineet aktiivisesti kumppanuus- ja kummiyrityssopimuksia alueen yritysten kanssa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä laadittiin myös kumppanuusstrategia vuosille Kyseisessä strategiassa on linjattu muun muassa työelämäyhteistyön strategisen ja suunnitelmallisen hyödyntämisen periaatteet ja toimenpiteet. Lisäksi opetushenkilöstömme on kouluttanut työpaikkaohjaajia. Tällä hetkellä työpaikkaohjaajastamme 12 prosenttia on Opetushallituksen suositusten mukaan koulutettuja. Opettajat ovat päivittäneet osaamistaan työelämäjaksoilla ahkerammin kuin vuotta aiemmin. Ammattiosaamisen näyttöjä on toteutettu aidoissa työympäristöissä työpaikoilla ja yrityksissä enemmän kuin vuonna Työ- ja yrityselämäyhteistyön mittareiksi ja osaksi PKKY:n tuloskorttia olemme lisänneet vuodesta 2013 alkaen koulutetut työpaikkaohjaajat (%) sekä työelämässä suoritetut ammattiosaamisen näytöt (%). Lisäksi seuraamme työssäoppimisen määrän kehittymistä vuosittain suhteessa kehittämisasiakirjassa ( ) asetettuun tavoitteeseen. Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistaminen Hyvinvoinnin edistämiseksi olemme mahdollistaneet henkilöstölle kollegiaalisen osaamisen kehittämisen ottamalla käyttöön entistä laajemmin työpari- ja tiimityöskentelyä. Myös yritysyhteistyötä on käytetty aktiivisesti osaamisen kehittämisessä. Olemme muuttaneet yksiköiden organisatorisia rakenteita ja toimintatapoja sekä oppilaitoksissa että yhteisissä palveluissa, jossa on käynnistetty muun muassa sekä talous- että opiskelijahallinnon palveluiden kehittäminen organisoimalla toimintaa uudella tavalla vuonna. Osaamisen johtamista on toteutettu oppilaitoksissa osaamiskartoituksin ja suunnittelemalla opetuksen toteutusta (ml. toteutussuunnitelmat ja työjärjestykset) yhdessä kollegoiden kanssa. Lisäksi Osaavan ohjelman -hankkeessa on luotu pohjaa yhteisen osaamisen johtamisen toimintamallin käyttöönotolle PKKY:ssä. Oppilaitoksissa on jatkettu Tuettu uusi opettajuus -hankkeessa luotuja mento- 10

11 roinnin ja opetuksen tukemisen käytänteitä. Vertaismentoroinnin toimintamallia on hyödynnetty myös pedagogisessa johtamisessa oppilaitosten rehtoreiden välisen yhteistyön ja osaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi olemme käynnistäneet vuonna esimiesten ja koko henkilöstön osaamisen kehittämiseksi dialogisen johtamisen hankkeen. Hankkeen tavoitteena on PKKY:n tuloksellisuuden parantaminen luomalla yhteistä ymmärrystä organisaation toiminnan kehittämisestä, suunnittelemalla yhdessä toimintaa ja prosesseja, kehittämällä dialogista esimiestyötä ja johtamista, vahvistamalla keskinäistä luottamusta ja toimimalla verkostomaisesti. Koko henkilöstön aloitteellisuuden, luovuuden ja innovatiivisuuden edistäminen, oppiminen ja osaamisen kehittyminen sekä niitä tukevat johtamis- ja organisoitumistavat ovat keinoja vastata tulevien vuosien haasteisiin koulutuskuntayhtymässä. Henkilöstömenoista olemme käyttäneet 3,1 prosenttia henkilöstön kehittämiseen. Opiskelijalähtöisyyden vahvistaminen kehittämällä pedagogiikka Aikuisopistossa otettiin käyttöön MultiPrimus opiskelijahallinnon kokonaisjärjestelmänä, ml. Wilma käyttöliittymät Käyttöönoton yhteydessä kyseisen järjestelmän toiminnallisuuksia on rakennettu aikuiskoulutukseen, etenkin sen kolmivaiheiseen henkilökohtaistamiseen, paremmin soveltuviksi. Lisäksi olemme kehittäneet yhteistyössä ohjelmiston toimittajan kanssa henkilökohtaisen ohjauksen, kuten ehopsin toiminnallisuuksia. Vuonna opintojen valinnaisuutta lisättiin ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa toteuttamalla eri oppilaitoksissa valinnaisten opintojen tarjotin, jolta opiskelija sai valita omaa tutkintoaan ja ammatillista osaamistaan täydentäviä, syventäviä ja/tai laajentavia opintoja. Lisäksi kaikille opiskelijoille oli tarjolla verkko-opintoina suoritettavia opintoja Verkko-Opiston tarjottimelta. Opiskelijat tekivät valintansa oman käyttöliittymän Wilman avulla. Esimerkiksi verkko-opintoihin ilmoittautui lukuvuodelle 2013 yhteensä 870 opiskelijaa, joista noin kolmannes oli saanut verkko-opinnot suoritettua vuoden loppuun mennessä. Olemme kehittäneet ammatillista osaamista edistäviä oppimisen käytänteitä kokeilemalla ammatilliseen koulutukseen soveltuvia vaihtoehtoisia ja opiskelijoita entistä enemmän osallistavia opetusmenetelmiä, ml. kilpailutoiminta ja sen pedagogisointi sekä työvaltaiset ja toiminnalliset opiskelun ja opetuksen muodot. Lisäksi olemme laatineet Digitaalisen teknologian käytön strategian, jossa on linjattu digitaalisen teknologian käyttöä (sis. sähköiset palvelut, laitteet ja ohjelmistot) pääosin oppimisympäristöissä, opetuksessa ja ohjauksessa Vuonna otettiin käyttöön uusia verkkoopetusta ja oppimista sekä sosiaalista mediaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä. Näitä ympäristöjä olivat muun muassa Moodle2, sähköisen portfolion käyttöön suunnattu kyvyt.fi -palvelu, erilaiset sosiaalisen median sovellutukset ja alakohtaiset ohjelmistot. Hyvä Amis - hankkeen myötä konfliktien ehkäisyyn ja opiskelijoiden osallistamiseen suunnatun vertaissovittelijamallin käyttöä on laajennettu. Tällä hetkellä jokaisessa ammattiopistossa on koulutettuja vertaissovittelijaopiskelijoita ja -ohjaajia ja sovittelutoimintaa käytetään, kun etsitään toimivia ratkaisuja eri muodoissa ilmenevään kiusaamiseen ja sen ehkäisemiseen. Lisäksi opetushenkilöstömme on voinut vahvistaa osaamistaan sovittelijoina osallistumalla Suomen sovittelufoorumi ry:n järjestämään Restoratiivinen ja sovitteleva koulu -koulutukseen (5 op). Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi olemme aktiivisesti kehittäneet matalan kynnyksen ohjauspalveluita ja moniammatillista yhteistyötä Nuorten Tuki -hankkeessa. Hankkeen ohjaamon palveluita on tähän mennessä käyttänyt yli 750 pohjoiskarjalaista vuotiasta nuorta. Vuonna käynnistyi myös alle 30-vuotiaille ammatillisen tutkinnon suorittaneille työttömille tai työttömyysuhan alaisille nuorille suunnattu työvalmennus osana Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi NYT -hanketta. Muu kehittäminen Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sai ulkoisen tunnustuksen toimintansa laadukkuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi PKKY:lle ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon teemalla hyvinvoiva oppimisympäristö. Vuoden palkinto on tunnutus sekä toiminnan että laadunhallinnan erinomaisuudesta. Vuoden aikana otimme käyttöön uuden sisäisen intranetin PKKY:n sähköisen työpöydän, joka tarjoaa entistä paremmat ja nykyaikaisemmat mahdollisuudet sekä henkilöstölle että opiskelijoille keskinäiseen vuorovaikutukseen, viestintään ja yhteistyöhön. Samalla olemme luoneet suunnitelman 11

12 toiselle käyttöönottovaiheelle, joka pitää sisällään työtilojen käytön keskinäisen yhteistyön areenoina, sivustojen sisällöntuotannon sekä oman sivuston (MySiten) käyttöönoton. Viestinnän kehittämistä PKKY:ssä ohjaa viestintästrategia, joka laadittiin ja hyväksyttiin vuonna. Sähköisen työpöydän käyttöönotto ja sen toiminnallisuuksien kehittäminen (ml. sisäiset tiedotteet) on ollut yksi keino kehittää sisäistä viestintää. Lisäksi on tehty tuloksellista työtä ulkoisen viestinnän ja markkinoinnin kehittämisessä, mikä näkyy muun muassa yhteisinä ilmoituksina, oppaina, tiedotteina, Taitaja2013 kilpailujen näkyvyytenä ja onnistuneena markkinointina sekä asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) pilotointina. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS (BSC) Koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden onnistumista mitataan neljästä näkökulmasta: toiminnan vaikuttavuus, palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, henkilöstön aikaansaannoskyky ja asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu perustutkinnoittain. Eri yksiköiden perustutkintokohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutus- ja opintoalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kuntayhtymän kykyä saada aikaan haluttuja toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikuttavuus muodostuu sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuudesta että toiminnan riittävyydestä, kohdentumisesta ja monipuolisuudesta. Kokonaisuudessaan toimintamme on oltava kustannustehokasta. Koulutuskuntayhtymän toiminnan yhteiskunnallinen vastuu ja vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa em. asiakas- ja sidosryhmiin. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan neljällä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä, opiskelijoiden sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä sekä koulutuksen määrällisillä tuloksilla. Vuonna koulutuskuntayhtymä on aiempien vuosien tavoin maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 63 % työelämässä ja 13,5 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 5310 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaa ja 1234 muun koulutuksen opiskelijaa. Oppisopimuksia on solmittu 944 kappaletta. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu 1365 opiskelijaa. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla että osallistumalla kansallisella ja EU -rahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 32 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Toteutuma Saavutimme ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärälle asetetun kuntayhtymätason valtuustoon nähden sitovan tavoitteen vuodelle. Ammatillista perustutkintoa suorittavien määrä oli 5320 opiskelijaa ja päätoimisia opiskelijoita oli yhteensä Vuonna valmistui perustutkinto-opiskelijaa, mikä on asetetun tavoitteen mukainen. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymässä järjestettiin työvoimapoliittista koulutusta, ammatillista lisäkoulutusta sekä kesäyliopisto- ja kansanopistokoulutusta. Voimassa olevia oppisopimuksia oli 945, mikä on asetetun tavoitteen mukainen. Työllistymisaste (%) ja jatko-opiskelu (%) -mittarit perustuvat Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun tietoihin, joissa tarkastellaan 3,5 vuoden aikana ( ) valmistuneiden tilannetta. Jatko- 12

13 opintomittari sisältää vain korkea-asteen koulutuksessa jatkavat opiskelijat. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista valmistuneista opiskelijoista oli työllistynyt 55 prosenttia, mikä on heikompi kuin asetettu tavoite (63 %), mutta parempi kuin vuoden 2011 toteutuma (50,3 %). Jatko-opinnoissa oli valmistuneista opiskelijoista 13,8 prosenttia, mikä on asetetun tavoitteen (13,5 %) mukainen. Elinkeinoelämän kehittämishankkeissa ei saavutettu asetettua hankkeiden lukumäärällistä eikä rahoituksellista tasoa. Kehittämishankkeiden kustannukset olivat euroa. Tämän lisäksi EU -rahoitustuella toteutimme kuutta investointihanketta, joiden kustannukset olivat euroa. Koulutuskuntayhtymän yhteisten hankkeiden avulla olemme pystyneet tukemaan henkilöstömme osaamisen ja työelämäyhteyksien kehittämistä sekä vahvistamaan myös koulutuksemme työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Toiminnan vaikuttavuus 2011 Työllistyminen (%) 50,3 63,0 55,0 Jatko-opinnoissa (%) 13,4 13,5 13,8 Valmistuneet opiskelijat Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) 2733,0 4120, Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - päätoimisia opiskelijoita ,4 5320,8 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - päätoimisia opiskelijoita 808,1 592,5 560,6 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - päätoimisia opiskelijoita 397,7 357,0 324,0 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - päätoimisia opiskelijoita ,0 - opiskelijatyöpäiviä Kesäyliopistokoulutus - päätoimisia opiskelijoita opiskelijatyöpäiviä Kansanopisto - päätoimisia opiskelijoita ,5 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - päätoimisia opiskelijoita 72,6 139,5 145,3 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - päätoimisia opiskelijoita 6790,5 6544,4 6459,1 - opiskelijatyöpäiviä Oppisopimuskoulutus - voimassa olevien sopimusten määrä

14 4.2. Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä sekä alueellista kehitystä. Palvelun laadulla tarkoitetaan välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut tuotettavien palvelujen asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen toimivuudesta muodostavat toiminnan laadukkuutta kuvaavan keskeisen kriteerin. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnatun kyselyn (ml. aikuiskoulutus) tulokset muodostavat perustan asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnille sekä toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Kyselyn tulokset antavat mahdollisuuden myös tulosten vertailtavuuteen eri koulutuksen järjestäjien välillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin muuttuvia tarpeita. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä laadukas sidosryhmäyhteistyö on merkittävä osa kuntayhtymän ja sen kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seurataan viidellä eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, suoritettavien kaksoistutkintojen määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella ja erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla. Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn (ml. myös aikuiskoulutuksen) antama opiskelijapalaute on keskimäärin 3,8 (yleisarvosana koulutuksesta 1-5) ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,9. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 370. Kansainväliseen vaihtoon osallistuu 277 opiskelijaa ja 142 opettajaa. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 65,1. Toteutuma Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 3,7 vuonna. Se on asetettua tavoitetta hieman pienempi, mutta vuoden 2011 tasolla. Yrityspalaute (3,6) oli myös vuoden 2011 tasolla, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä heikompi kuin asetettu tavoite. Kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita oli 406, mikä on 36 opiskelijaa enemmän kuin asettamamme tavoite. Kansainvälistymisen osalta toimintamme on ollut aktiivista. Opiskelijavaihdossa oli 348 opiskelijaa, kun tavoitteena oli 277. Opettajavaihdossa oli 257 henkilöä, kun tavoitteena oli 142 opettajan osallistuminen opettajavaihtoon. Erityisopetuksen läpäisyaste oli 56 prosenttia, mikä on 8,3 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuoden 2011 tulos ja myös selvästi alhaisempi kuin asetettu tavoite (65,1 %). Asiakaspalvelun laatu 2011 Opiskelijapalaute - päättökyselyn yleisarvosana koulutuksesta 3,7 3,8 3,7 Yrityspalaute - vuosittain suoritettava kysely PKKY:n työssäoppimisyrityksille 3,6 3,9 3,6 Kaksoistutkintoja suorittavia opintoja 444, Kansainvälistyminen - lähtevät ja tulevat opiskelijat (lukumäärä) lähtevät ja tulevat opettajat/asiantuntijat (lukumäärä) Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 64,3 65,1 56,0 14

15 4.3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä muodostuu jäsenkuntien valitsemasta yhtymävaltuustosta, valtuuston valitsemasta yhtymähallituksesta, opetus- ja kehittämisyksiköistä ja niiden henkilöstöstä, johtokunnista, johtoryhmän nimeämistä maakunnallisista koulutuksen ohjausryhmistä sekä suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän koulutusala- ja opintoalatiimeistä. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on luoda mahdollisuudet parantaa ja yhtenäistää opetuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Maakunnallisen koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, opetussuunnitelmien kehittäminen, alakohtainen erikoistuminen ja työnjako, markkinointi- ja oppimateriaaliyhteistyö sekä verkko-opetuksen kehittäminen. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo luo pohjan riskienhallinnalle mahdollistamalla riskien tunnistamisen ja ennakoivat toimenpiteet. Palveluprosessien tehokkuutta arvioidaan seuraavilla mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella ja taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on kattavaa ja tuloksellista. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna 2011 enintään 7,2 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (4 vuodessa, tutkinnon suorittaneiden määrä) on 75,9 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 106,9 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 6,7 % vuosikateprosentti poistoista on 141,2 % Toteutuma Koulutusalakohtaista toimintaa esitellään tarkemmin sivulla 17. Opintojen keskeyttämisaste oli 8,4 prosenttia, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuoden 2011 toteutuma (9,6 %). Läpäisyaste on kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitova tavoite. Vuonna sitovana tavoitteena oli 75,9 prosenttia. Läpäisyasteemme oli 62,4 prosenttia, joten sitovaa tavoitetta emme saavuttaneet. Vuoden läpäisyaste on 2,7 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna 2011 (65,1 %). Läpäisyasteen heikentymistä selittävät muun muassa opiskelijoiden elämähallinnan ja opiskelukykyisyyden ongelmat, kahden tutkinnon suorittajien suhteellisen suuri määrä ja se, että opintonsa keskeyttää aiempaa useampi opiskelija. Läpäisyasteessa ovat nyt toista kertaa mukana opiskelijat, jotka ovat suorittaneet ammatillista perustutkintoa joko näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksena. Kuntayhtymän taloutta on esitelty tarkemmin sivulla 18. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 2011 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,7 7,2 8,4 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 65,1 75,9 62,4 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 107,3 106,9 110,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 8,4 6,7 9,7 - vuosikate poistoista (%) 168,6 141,2 203,2 15

16 4.4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, jotta voimme varautua parhaalla mahdollisella tavalla toimintaympäristön muutoksiin. Yhtenäisen toimintapolitiikan tarve korostuu erityisesti henkilöstöasioissa. Tavoitteenamme on pitää kuntayhtymän henkilöstö työkykyisenä ja motivoituneena sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllä on valmiudet ottaa vastaan uusia haasteita muutostilanteissa. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen ovat koulutuskuntayhtymän arvokkainta omaisuutta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä suuntaamme kehittämistoimenpiteitä yhtäältä koulutustoiminnan prosessien selkiyttämiseen ja uudistamiseen ja toisaalta toimintamme työelämälähtöisyyden vahvistamiseen. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Työolobarometrin timanttimallin ulottuvuuksista seuraamme 1) esimiestyötä, 2) tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä 3) henkilöstön kokemaa työn kehittävyyttä. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä ja työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 5,9 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,7 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 930. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 88,2 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat niin esimiestyön, tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kuin henkilöstön kokeman työn kehittävyydenkin osalta 3,8. Toteutuma: Opetushenkilöstön koulutuspäivissä ylitimme asetetun tavoitteen ja muun henkilöstön koulutuspäivissä jäimme 0,2 päivää/hlö tavoitteestamme. Opettajien vähintään viiden päivän mittaisia työelämäjaksoja oli yhteensä 510, mikä on vain noin puolet asetetusta tavoitteesta. Tosin päivien määrä on korkeampi kuin vuonna 2011, jolloin työelämäjaksopäiviä kertyi yhteensä 341. Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus oli 88,4 prosenttia. Tulos on asetetun tavoitteen mukainen ja 3,2 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna Henkilöstöilmapiirin tulokset ovat hyvällä tasolla ja lähes vuoden 2011 tulosten mukaisia. Henkilöstötuloksia esitellään tarkemmin sivulla 20. Henkilöstö aikaansaannoskyky 2011 Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 7,5 5,9 6,5 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 4,5 3,7 3,5 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 85,2 88,2 88,4 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,7 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,6 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,7 16

17 KOULUTUSALATOIMINTA Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa kuntayhtymäkokonaisuuden tarjoamien synergiaetujen hyödyntäminen koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä. Koulutus- ja opintoalatoiminnan avulla voimme hyödyntää eri koulutusalojen osaamista ja alakohtaista erikoistumista koulutus- ja hanketyössä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa, tutkintoon johtavan koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä sekä määrällisen mitoituksen suunnittelussa. Vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä toimi seitsemän koulutusalatiimiä, 14 opintoalatiimiä ja 14 maakunnallista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmää. Lisäksi yhteisinä opiskelijapalvelutiimeinä toimivat yrittäjyyden ja innovatiivisuuden, kansainvälisen toiminnan, opiskelijahuollon, tieto- ja viestintätekniikan, at-opintojen, markkinoinnin ja viestinnän, laatutyön, ruokapalvelujen ja valmistavan koulutuksen tiimit. Kyseisten tiimien lisäksi aikuiskoulutus- ja yrittäjyyspalvelut muodostavat oman maakunnallisen tiimin. Tulokset: Vuonna 2011 käynnistynyt opetussuunnitelmien päivittämistyö sekä koulutusalakohtaiset opetussuunnitelmat että opetussuunnitelman kaikille aloille yhteinen osa saatiin valmiiksi vuonna. Kyseiset opetussuunnitelmat on laadittu vuosille Vuoden aikana kuntayhtymän ammattiopistoissa ja aikuisopistossa opiskelijat suorittivat yhteensä työssäoppimisjaksoa, mikä tarkoittaa keskimäärin 8,5 opintoviikkoa opiskelijaa kohti. Työssäoppimisjaksojen keskimääräinen pituus on ollut 5,9 opintoviikkoa. Vuonna opiskelijat suorittivat yhteensä ammattiosaamisen näyttöä, joista 46 prosenttia on suoritettu työelämässä. Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen määrä on lisääntynyt 7,6 prosenttiyksikköä vuodesta Vuonna opettajamme ovat kouluttaneet yhteensä 181 työpaikkaohjaajaa, mikä on 27 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koulutus- ja opintoaloilla on vuonna edistetty koulutuksen työelämäläheisyyttä työstämällä koulutusalakohtaiset opetussuunnitelmat, laatimalla kumppanuussopimuksia, kehittämällä työpaikkaohjaajakoulutusta ja jakamalla osaamista työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa. Opiskelijalähtöistä pedagogiikka on kehitetty osallistumalla opetussuunnitelman yhteisen osan työstämiseen, tekemällä kollegiaalista yhteistyötä toteutussuunnitelmien työstämisessä ja yksilöllisten oppimispolkujen laatimisessa, vaikuttamalla verkko-opintotarjontaan ja osallistumalla aloituspaikka prosessiin. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi on muun muassa pidetty yhteisiä koulutuspäiviä ja harjoiteltu sähköisten välineiden kuten Lyncin käyttöä. 17

18 TALOUTTA KUVAAVAT TULOKSET Koulutuskuntayhtymän vuodelle asetetut taloudelliset tulostavoitteet saavutettiin. Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tulostavoitteet ovat vuosikate ja rahoitusosan nettotuotto sekä investointien osalta rakentamiseen sekä kone- ja laitehankintoihin myönnetyn määrärahan nettosumma. Talousarviossa kuntayhtymän valtuusto asetti kuntayhtymän vuosikatetavoitteeksi euroa. Tilikauden aikana valtuusto alensi vuosikatetavoitteen euroon. Tilikauden tulostavoite muuttui samalla eurosta euroon. Rahoitusosan nettotuoton osalta kuntayhtymän valtuusto asetti tavoitteeksi euroa, mutta alensi sitä tilikauden aikana alhaisen korkotason vuoksi euroon. Koko kuntayhtymän tuloslaskelma osoittaa vuoden vuosikatteeksi ,80 euroa, joka on 44,5 % suurempi kuin valtuuston asettama vuosikatetavoite. Tilikauden tulos on ,87 euroa ja rahoitusosan nettotuotto ,80 euroa. Vuonna 2011 rahoitusosan nettotuotto oli merkittävästi korkeampi syyskuussa 2011 erääntyneet 5 vuoden euron indeksilainan vuoksi. Oppilaitosten taloudelliset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Talousarviossa asetettu tilikauden vuosikatetavoite Valtuuston muuttama tilikauden vuosikatetavoite Tilikauden vuosikate Hallitus Tilapalvelu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti / Pohjois-Karjalan opisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Pohjois-Karjalan aikuisopisto Vuoden investointimenot olivat yhteensä ,01 euroa. Investointeihin myönnetty määräraha oli euroa. Rahoitusosuudet investointeihin olivat ,82 euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot euroa. Valtuuston asettama tavoite siis saavutettiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa maakunnan ulkopuolelta oli 610 ja ulkomailta 26 opiskelijaa. Kuntayhtymän vuosittaisiksi opiskelijoiksi lasketun opiskelijamäärän kehitys on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. 18

19 Ammatillinen peruskoulutus 5080,7 5189,8 5246,8 5305,6 5372,0 5320,8 Työvoimapoliittinen koulutus 761,8 724,8 837,5 1031,3 808,1 560,6 Ammatillinen lisäkoulutus 354,1 403,8 362,8 366,2 397,7 324,0 Muu koulutus 339,7 277,2 245,3 239,5 212,6 253,7 Oppisopimuskoulutus 993,5 976,5 999,5 843,0 925,0 945,0 Yhteensä 7671,2 7697,9 7755,8 7785,6 7715,5 7404,1 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Työ- ja elinkeinoelämäkumppanuuksia kehitetään työssäoppimisen järjestelyissä ja muussa päivittäisessä opettajien tekemässä työssä. Sen lisäksi sidosryhmäyhteistyötä tehdään mm. maakunnallisissa koulutuksen ohjausryhmissä ja kehittämishankkeissa. Aikuisopisto toteuttaa kuntayhtymälle koulutuksen järjestämisluvassa myönnettyä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää mm. ELY -keskuksen ja opetushallituksen myöntämien kehittämisresurssien avulla. Maakunnallisten koulutuksen ohjausryhmien työn tavoitteena on tuoda työelämän muutokset ja tarpeet koulutuksen määrällisen ja laadullisen suunnittelun ja ennakoinnin pohjatiedoiksi. Käytännön toimenpiteinä se tarkoittaa tarpeiden ja odotusten huomioimista aloituspaikkojen suuntaamisessa, opetussuunnitelmien sisällöissä, opettajien työelämäjaksojen toteuttamisessa, työssäoppimisen järjestelyjen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksessa ja arvioinnissa. Rahoittajien ja muiden viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä osallistumalla mm. elinkeinostrategiatyöhön, osaamiskeskusohjelmien sekä muiden ohjausryhmien ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton klusteriryhmien työhön. Työhallinnon edustajat kutsutaan seutukunnittain mukaan kuntakierrokselle, jossa kerrotaan ja kuunnellaan omistajakuntien ja työhallinnon edustajien ajankohtaisia asioita. Lisäksi aikuisopistolla on säännölliset kuukausikokoukset ELY -keskuksen kanssa, joissa käsitellään työvoimakoulutuksen ajankohtaisia asioita ja mm. opiskelijapalautteita aikaisimmista koulutuksista. Kuntayhtymän toteuttamissa elinkeinojen ja työelämän kehittämishankkeissa ollaan yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yritys- ja sidosryhmäyhteistyötä tehdään myös ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamisessa ja huippuosaamisen esille tuomisessa mm. osallistumalla aktiivisesti ammattitaitokilpailutoimintaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ml. EuroSkills ja MM tason World Skills Competition kilpailutoiminta. 19

20 HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut olivat vuonna yhteensä 50,1 milj. euroa. Henkilöstökulujen erittely on esitetty luvussa 4 Liitetiedot. Vuoden lopussa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän palveluksessa oli 1063 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 830, joista opetushenkilöstöä 490, muuta henkilöstöä 328 ja projektihenkilöstä 12. Määräaikaista henkilöstöä oli samaan aikaan 233, joista opetushenkilöstöä oli 173, muuta henkilöstöä 36 ja projektihenkilöstöä 24. Henkilökunnasta oli miehiä 45,0 % ja naisia 55,0%. Oppilaitoskohtainen henkilömäärätilasto on esitetty luvussa 5. Henkilöstöä koskevat liitteet. Henkilöstön keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 49,5 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön osalta 41,8 vuotta. Luvussa 5 olevista taulukoista ilmenevät tarkemmin koulutuskuntayhtymän henkilöstön ikärakenne, koulutusrakenne, henkilöstön vaihtuvuus ja työtehtävien luonne. Päätoimisista opettajista oli muodollisesti kelpoisia toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa 88,0 %. Edellisvuonna kelpoisten osuus oli 87,0 %. Koko koulutuskuntayhtymässä oli muodollisesti kelpoisia opettajia 87,9 %. Opetushenkilöstö hakee muodollista kelpoisuutta aktiivisesti ja on halukas kouluttautumaan työn ohessa. Henkilökunnan vuorotteluvapaaseen käytettyjen kalenteripäivien määrä kasvoi edellisvuoden 3254 kalenteripäivästä 3890 kalenteripäivään. Opetushenkilöstön osuus vuorotteluvapaasta oli 1607 kalenteripäivää ja muun henkilökunnan osuus 2283 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa antaa mahdollisuuden henkilöstölle pitempiaikaiseen vapaaseen, jonka työntekijä voi käyttää haluamallaan tavalla, esim. koulutukseen, kuntoutukseen, lastenhoitoon, harrastuksiin tai lepoon. Eläkkeelle siirtyneiden määrä aleni edellisvuoden 41 henkilöstä 39 henkilöön. Osa-aikaeläkkeelle jäävien määrä on kasvanut edellisen vuoden 7 henkilöstä yhdeksään henkilöön ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on alennut edellisen vuoden kahdeksasta henkilöstä kolmeen henkilöön. Eläkkeelle jääneistä oli 29 opetushenkilöstöä ja 10 muuta henkilökuntaa. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen kokonaismäärä oli 9978 päivää. Edellisvuonna poissaoloja oli päivää. Henkilöä kohden lasketut poissaolot ovat alenneet 10,31 päivästä 9,38 päivään. Työhyvinvointi Vuoden aikana tuloksellisuusmittariston henkilöstöön liittyvien tarkastelunäkökulmien osioissa (Työn kehittävyys, esimiestyö, hyvä ergonomia, optimaalinen kuormitus, hyvä työkyky sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutus) tulokset verrattuna viime vuoteen pysyivät ennallaan. Kolme timanttimallin osiota parani ja kolme huononi muutamalla sadasosalla, mutta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Työolot ovat parhaat tutkijakoulutetuilla, johtoryhmällä ja esimiesasemassa olevilla. Kriittisimmin työolosuhteitaan arvioivat kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstö sekä opetushenkilöstö, erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Sukupuolten ja ikäryhmien välinen tasa-arvo työoloissa toteutuu PKKY:ssä ainakin kuntayhtymätasolla melko hyvin useimmilla mittareilla. Vanhimmat työntekijät ovat kuitenkin vähiten kuormittuneita. Kuormittavuutta lukuun ottamatta naiset kokevat työolot paremmiksi kuin miehet. Tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kohdalla ero naisten hyväksi on tilastollisesti merkitsevä. Työn kuormittavuuden vähentäminen on edelleen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän selkein kehittämisen kohde. Henkilöstön vastausprosentti työolobarometrikyselyyn nousi edellisen vuoden 73,0 %:sta 74,0 %:iin. Vastausprosenttia voitaneen edelleen pitää hyvänä, ja se kertoo omalta osaltaan siitä, että henkilöstö pitää barometriin vastaamista mielekkäänä vaikutuskanavana. Työhyvinvointiin liittyvät hankkeet Vuonna 2010 aloitettu ESKO-hanke, jonka virallinen nimi on Elämänvaiheeseen sopivalla työmuotoilulla ja osaamisen kehittämisellä kohti korkeasuoritteista organisaatiota 2010-, päättyi. Hankkeen toteuttamiseen käytettiin Työsuojelurahaston kehittämisavustusta, ja loppuraportti valmistui vuoden toukokuussa. Hankkeen merkittävimpiä tuloksia on PKKY:n työhyvinvointiohjelma, joka 20

Tilinpäätös 31.12.2011

Tilinpäätös 31.12.2011 Tilinpäätös 31.12. Laatukeskuksen laatutunnustus 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet -2013 10 Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Koulutuspaikkakunnat. Pohjois-Karjalan ammattiopisto 26.4.2013

Koulutuspaikkakunnat. Pohjois-Karjalan ammattiopisto 26.4.2013 Valtuusto 25.4.2013 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu Valtimo 3 Perustietoja Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan 67. MKV

Pohjois-Karjalan 67. MKV Pohjois-Karjalan 67. MKV T U L O K S E T Kiteen Urheilijat MKV; MKVA-1; MKVA-2; MKVA-3; MKVA-4; MKVA-5; MKVA-6; MKVA-7; MKV; MKVB-1; MKVB-2; MKVB-3; MKVB-4; MKVB-5; MKVB-6; MKVB-7; MKV A P-K MKV A-sarja

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Tilinpäätös 2014 AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto Tilinpäätös AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 1. Toiminnan vaikuttavuus Toimintamme vaikuttavuuden mittaamisen kohteena ovat aikuiskoulutuksen ydintehtävät: aikuiskoulutuksessa sekä

Lisätiedot

15.9.2011. Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä

15.9.2011. Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä 1 Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Tilinpäätös 31.12.2013

Tilinpäätös 31.12.2013 Tilinpäätös 31.12. Laatukeskuksen laatutunnustus 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet -2015 10 Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Tilinpäätös 31.12.2013

Tilinpäätös 31.12.2013 Tilinpäätös 31.12. Laatukeskuksen laatutunnustus 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet -2015 10 Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 31.12.2014

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 31.12.2014 Tilinpäätös 31.12. 1 Sisällysluettelo 1. toimintakertomus Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet 2013-2015 10 Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus

Lisätiedot

Nimi nimike varajäsen osoite sähköposti puhelin

Nimi nimike varajäsen osoite sähköposti puhelin Luottamushenkilöt valtuuston valitsemat 2013-2016 Nimi nimike varajäsen osoite sähköposti puhelin Kunnanvaltuusto Halonen Kaisa Haapasalmentie 939,82335 Rasivaara * 040-586 0205 Hirvonen Tuure Varpasalontie

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 31.12.2014

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 31.12.2014 Tilinpäätös 31.12. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet 2013-2015 10 Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT Miehet 12 3x2km (3P) 1. 2 Liperin Hiihtoseura 26.21,4 Osuus 1 Pauli Vuorma 1 7.48,3 Osuus 2 Juuso Varis 1 9.25,7 1 17.14,1 Osuus 3 Väinö Kontkanen 1 9.07,3 1 26.21,4 2. 5 Pyhäselän Urheilijat 31.08,4 Osuus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 3. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Sisältö. Arviointikertomus 2014 2

Sisältö. Arviointikertomus 2014 2 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi... 4 3 Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi..

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma - Sisällysluettelo TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVä 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2013. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2013. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma - SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN

Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Liite 3. OPPILAITOSKOHTAISTEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN PRIORISOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tavoite Laatia toiminnan ja tulosten arviointien perusteella oppilaitoskohtainen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Hallitus 11/2014. Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 11/2014. Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 11/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling

Kuopion Keilailuliitto 06.07.2016 Rauhalahti Bowling Sivu 1 1. Sami Päiväniemi Veljmiehet 742 (3) + 732 (3) 1474 (6) 2. Samuli Haverinen Veljmiehet 750 (54) + 681 (54) 1431 (108) 3. Joonas Jehkinen Mainarit 719 (0) + 702 (0) 1421 (0) 4. Tomas Käyhkö Mainarit

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki 27.3.2011 TULOSPALVELU Lions SM-pilkki 27.3.2011 Järjestäjä: LC Parikkala/Siikalahti. Paikka: Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: 143 Kilpailukala: Ahven Yhteiskalamäärä: 95.8 kg Sarjat: M60 (Miehet alle

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013

Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013 RAPORTTI 1 (7) Sisäisen tarkastuksen raportti vuodelta 2013 1. Yleistä 1.1. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäisen tarkastus järjestettiin sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaisesti. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI / 1. Teemu Honkanen Tuomo Heinonen os. 390 os. 390 2. Helmut Jurgensson Martin Adorf maa- ja vesirakennusalan työntekijä 3. Esko Karhu Matti

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TAHKO 2009 JOUKKUETULOKSET, PISTEBOGEY-KILPAILU

TAHKO 2009 JOUKKUETULOKSET, PISTEBOGEY-KILPAILU Joukkuetulokset, sivu 1 (7) TAHKO 29 JOUKKUETULOKSET, PISTEBOGEY-KILPAILU Sij. Seura Nimi Slope 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Yht. J-tulos 1 TGS Anu Puustinen 15,5 4 5 7 4 3 4 4 4 7 5 5 4

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammatillinen perustutkintokoulutus

Ammatillinen perustutkintokoulutus Hallitus 80 16.12.2011 Luksian tuloksellisuusrahoitus 2012 KYH 80 Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus otettiin ensimmäisen kerran osaksi yksikköhinnan määräytymisperustetta vuoden 2006 rahoituksessa.

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus Ammatillisen koulutuksen järjestäjät SKILLS-HUIPPUVALMENNUSYKSIKKÖ HAKU 2015 2017 SKILLS-LAJIPÄÄLLIKÖIDEN JA -VALMENTAJIEN NIMEÄMINEN Skills Finland hakee huippuvalmennusyksiköitä, lajipäälliköitä ja valmentajia

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu KARTUKE-tutkimushankkeen maakunnallisia asiantuntijoita tutkimuskunnista ja -kuntayhtymistä Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu Reino Väisänen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1 27.10.2014 Aika 27.10.2014, 10:00-15:30 Paikka Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Osallistujat Nimi Tehtävä Läsnäolo Kettunen

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

STUDIA PEDAGOGIA- keskustelutilaisuudet 2015-2016 (20 h)

STUDIA PEDAGOGIA- keskustelutilaisuudet 2015-2016 (20 h) STUDIA PEDAGOGIA- keskustelutilaisuudet 2015-2016 (20 h) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitokset esittelevät parhaita pedagogisia käytäntöjään. Studia pedagogia- keskustelutilaisuudet ovat

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014 Kuntayhtymän johtoryhmä 108 10.12.2013 Kuntayhtymän hallitus 248 18.12.2013 Kuntayhtymän hallitus 43 25.03.2015 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä 2014 381/02.05.01/2013 Kuntayhtymän johtoryhmä 10.12.2013

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00 H6 (Lähti: 6 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 6. Sorsa Aleksi Pihkan 23.2 2. Hakuli Tommi KeU 24.02 +50 3. Pietiläinen Aleksi Pihkan 26.54 +3.42 4. Koikkalainen Severi Pihkan 2.46 +4.34 5. Koivisto Antton KeU

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSAIKA Tiistai 8.3.2011 klo 17.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika Paikka Jorma Hacklin Eino Järvinen Marjut Kallioinen Jaakko

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 16.3.2012, Lahti YHTEISET

Lisätiedot

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio

Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ Kuopio / Kuopio Kuntalaisaloite / Invånarinitiativ / Aloite lähetetty kuntaan / Initiativet skickats till kommun 10.11.2014 20:46:11 Aloitteen otsikko / Initiativets titel n kouluverkostoselvitys on tehtävä huolellisesti

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892

Nuoret 28.4.2012 29.4.2012 1.5.2012 Kokonaistulos Ville Lappi Pielavesi 9665 Janne Lappi Pielavesi 8830 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 32617 16751 49368 Nuoret 1 Ville Lappi Pielavesi 9665 4858 14523 2 Janne Lappi Pielavesi 8830 3843 12673 3 Mikko Juurikka Pudasjärvi 5892 4050 9942 4 Elina Luokkanen Taivalkoski 4424 2402 6826 5 Tuomas

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Isosaari Jouko

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä YHTYMÄKOKOUS TARKASTUSLAUTAKUNTA HALLITUS VT. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA Ari Loppi Maija Kirvesoja PIRKANMAAN AMMATTIOPISTO Nuorten koulutuspalvelut VS. REHTORI Leena

Lisätiedot

Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1

Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1 Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1 Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä Tämä kuvaus sisältää: 1. yleistietoa Aipal-palautejärjestelmästä ja käyttäjätasoista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

SAJO ry pähkinänkuoressa

SAJO ry pähkinänkuoressa SAJO ry pähkinänkuoressa Lepola Reija 20.2.2015 TOIMINTA-AJATUS Yhdistys edistää jäsenistönsä ammatillista osaamista, palvelussuhteeseen liittyviä ehtoja ja työssä jaksamista, kehittää ammatillista koulutusta

Lisätiedot

EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ 27.09.2012

EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ 27.09.2012 KV-2012 EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ 28.10.2012 LIPERIN KUNTA 27.09.2012 Suomen Keskusta r.p. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Asikainen, Harri Maanviljelijä, sorkkahoitaja Eronen, Tapani

Lisätiedot

Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea

Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea AMKE ry kokoaa yhteen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on kattava ammatillisen koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot