Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma Toiminta- ja taloussuunnitelma 1

2

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. STRATEGISET TAVOITTEET KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnan vaikuttavuus Asiakaspalvelun laatu Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Henkilöstön aikaansaannoskyky KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Rahoitusjärjestelmä Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Yksiköiden tulostavoitteet Talousarvion sitovuus KÄYTTÖTALOUS INVESTOINNIT RAHOITUS TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT OPPILAITOSTEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT 18 Kuntayhtymän yhteiset palvelut 18 Tilapalvelu 21 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 25 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 30 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 35 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 41 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 46 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 61 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 66 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhteensä TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA LIITETAULUKOT 77 Kuvat: Antti Varonen ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Toiminta- ja taloussuunnitelma 3

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toiminta- ja taloussuunnittelukaudella - ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu lähihistorian suurimmat muutokset. Valmisteilla oleva ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa sekä toiminta- että rahoituslainsäädännön vuonna. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ammatilliseen koulutukseen tulee yksi näyttöperusteinen tutkinnon suoritustapa opiskelijan iästä riippumatta. Lisäksi työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrää halutaan lisätä, opiskeluaikoja lyhentää ja opiskelijoiden aikaisemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista lisätä. Rahoitusjärjestelmä puolestaan on muuttumassa entistä kannustavampaan suuntaan siten, että jatkossa rahoituksesta merkittävä osa maksetaan koulutuksessa syntyvien tutkintojen ja tutkinnon osien sekä koulutuksen vaikuttavuuden perusteella. Luonnollisesti tämä ohjaa meitä varmistamaan, että opiskelijoiden opinnot etenevät ripeästi tutkintoon saakka, ja että opiskelija myös työllistyy tai sijoittuu jatko-opintoihin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tämän vuoksi perustammekin vuoden alussa kuntayhtymän valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti Urapalveluyksikön, jonka tehtävänä on tehostetusti auttaa opiskelijoita työllistymään tai jatkamaan opintojaan. Lisähaasteen tulevan reformin toteuttamiselle tuo Sipilän hallituksen jo hallitusohjelmassaan tekemä päätös ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksesta 190 miljoonalla eurolla vuonna. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle leikkausten vaikutus on noin 6,7 miljoonaa euroa. Me joudumme siis sopeuttamaan toimintamme pysyvästi alentuvalle kustannustasolle jo ennen kuin tiedämme täsmälleen, mitä ammatillisen koulutuksen reformi tullessaan tuo. Alkavalla toiminta- ja taloussuunnittelukaudella toteutamme joka tapauksessa merkittäviä kiinteistöjärjestelyä erityisesti Joensuussa ja Outokummussa, jotta pienentyvästä rahoituksesta mahdollisimman suuri osa olisi käytettävissä opetuksen toteuttamiseen. Lisäksi uudistamme johtamisjärjestelmää ja organisaatiota hallinnon kustannusten alentamiseksi. Kuntatyönantajat ja Opettajien ammattijärjestö OAJ ovat päässeet sopimukseen opettajien vuosityöaikakokeilun aloittamisesta. Vuosityöaikakokeilu tarkoittaa ammatillisten opettajien työaikajärjestelmän kokonaisuudistusta niin, että opettajan palkkaus ei enää olisi riippuvainen annettujen oppituntien määrästä vaan kaikki opettajan työ olisi samanarvoista. Tulemme hakemaan KT:ltä ja OAJ:lta lupaa osallistua vuosityöaikakokeiluun, ja tätä toiminta- ja taloussuunnitelmaa tehdessä oletamme, että keskusjärjestöt luvan meille myöntävät. Jo vuonna 2012 tehty strateginen valinta valmentavan työotteen käyttöön ottamisesta on osoittautunut oikeaksi. Opiskelijapalautteet ovat erinomaisella tasolla, opiskelijoiden yksilölliset opintopolut ovat toteutumassa ja opetuksen ja ohjauksen yhteisestä suunnittelusta on tullut arkipäivää. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä tehty systemaattinen kehittämistyö menneinä vuosina antaa vakaan pohjan säästötoimiin ja reformin tuomiin muutoksiin valmistautumisessa. Koulutuksen laatu on erinomainen, vetovoima hyvä, opiskelijapalautteet huipputasolla, henkilöstöilmapiiri positiivinen ja taloudellinen asema vakaa. Näistä asioista haluamme jatkossakin pitää kiinni. 4 Toiminta- ja taloussuunnitelma

5 1. PERUSTEHTÄVÄ Koulutuskuntayhtymän perustehtävä määräytyy omistajakuntien tekemässä perussopimuksessa. Perussopimus määrittelee koulutuskuntayhtymän tehtäväksi järjestää jäsenkuntien puolesta - ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa sekä - muussa lainsäädännössä tarkoitettua opetusta ja koulutustoimintaa ja niihin liittyvää muuta toimintaa. Kuntayhtymä voi lisäksi hoitaa myös elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä kuntayhtymän ja toimintaan osallistuvien jäsenkuntien välisellä sopimuksella, kun rahoituksesta vastaavat toimintaan osallistuvat kunnat. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98) ja sen perusteluissa mainitaan koulutuksen tarkoitukseksi kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on osallistua työelämän kehittämiseen yhteistoiminnallisissa kehittämisprojekteissa, tukea tuotekehitystä, yritystoimintaa ja verkostoitumista. Koulutuksen ja työelämän on limittäydyttävä nykyistä joustavammin toisiinsa, jotta ammatillisen osaamisen tasoa voidaan nostaa. Toisaalta koulutuksen ja työssäolon on vuoroteltava nykyistä joustavammin ihmisen elämässä, jotta ne tukisivat elinikäistä oppimista. Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palvelu- ja kehittämistoimintaa. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/98) ko. koulutuksen tarkoitus on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Laissa vapaasta sivistystyöstä (632/98) ko. koulutuksen tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille - kuntayhtymän missio eli perustehtävä määritellään seuraavasti: Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Koulutuskuntayhtymää kehitetään maakunnallisena organisaationa, joka tuottaa - opettamis- ja oppimispalveluita - elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kehittämispalveluita ja - asiakastyö- ym. palveluita. Toiminta- ja taloussuunnitelma 5

6 6 Toiminta- ja taloussuunnitelma

7 2. STRATEGISET TAVOITTEET Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Kuntayhtymän strategiassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Strategia selkiyttää toimintamme perusteita ja kertoo niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten muuttuvat toimialarakenteet ja työelämän osaamistarpeet, ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoituksen leikkaukset, digitalisaation laajamittainen toteutuminen ja monikulttuurisuuden arkipäiväistyminen. Vuodesta 2002 alkaen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on hyödynnetty strategisen johtamisen tukena tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehystä. Käytämme tuloksellisuusmittaristoa (BSC), kun asetamme toiminnallisia tavoitteita ja arvioimme toimintamme tuloksia. Viitekehys sisältää myös vuosittaiset itsearviointikäytännöt kiinteänä osana talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Toimintamalli sisältää toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi johtopäätösten tekemisen kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasoilla. Vuonna keskitymme ammatillisen koulutuksen toteutuksen ja henkilöstön osaamisen uudistamiseen sekä työelämäyhteistyöhön strategian ( ) toimeenpanosuunnitelman linjausten mukaisesti. 1. Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistamisessa jatkamme valmentavan työotteen käyttöönottoa ja kehittämistä opetuksessa ja ohjauksessa, esim. tiimioppiminen, Nuori yrittäjyys - ja osuuskuntatoiminta, tutkinto työssä -malli, taitojen oppiminen sekä vertaisoppimisen erilaiset käytännöt. Laajennamme ja monipuolistamme myös digitaalisen teknologian käyttöä ammatillisten osaajien valmentamisessa osana sulautuvaa opetusta. Pyrimme antamaan opiskelijoille nykyistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kehitämme edelleen verkko-opiskelua ja -opetusta sekä monipuolistamme erityisen tuen muotoja ja toimintamalleja. Lisäksi mahdollistamme laadukkaan henkilökohtaistamisen ja uudenlaisen opetuksen toteutusmallin avulla yksilöllisten opintopolkujen nykyistä paremman toteutumisen, ml. väyläopinnot ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun. 2. Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyön vahvistamiseksi kehitämme työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytänteitä ja innovoimme yhdessä työelämän kanssa uudenlaisia tapoja toteuttaa osaamisen valmentamista. Tarjoamme kaikille opiskelijoillemme mahdollisuuden suorittaa työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen tutkinnonosan osana omia opintojaan. Olemme myös sitoutuneet kehittämään opettajien työelämäjaksoja palvelemaan nykyistä paremmin opettajien valmentavan työotteen mukaisen osaamisen kehittymistä. Käynnistämme uraohjausyksikön toiminnan 1.1. alkaen edistääksemme ammattiin opiskelevien jatko-opintoihin ja työelämään sijoittumista. Palkattavat uraohjaajat vastaavat monikanavaisten palveluiden - tiedottamisen, neuvonnan ja ohjauksen - tuottamisesta ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille sekä alueen työnantajille ja yrityksille. 3. Osaamisen uudistaminen Henkilöstön osaamisen uudistamisessa keskitymme valmentavan työotteen mukaisen osaamisen vahvistamiseen ja digiteknologisen osaamisen systemaattiseen kehittämiseen. Uudistamme opettajien työelämäjaksojen toteuttamista ja mahdollistamme pedagogisen osaamisen jakamisen ja vertaisinnovoinnin. Kehitämme myös esimiesten valmennuksellista osaamista ja ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamiseen liittyvää tietotaitoa. Toiminta- ja taloussuunnitelma 7

8 3. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. Onnistumistamme mitataan neljästä näkökulmasta: 1) toiminnan vaikuttavuus, 2) palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus, 3) henkilöstön aikaansaannoskyky sekä 4) asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu pääsääntöisesti perustutkinnoittain tai opintoaloittain. Eri yksiköiden perustutkinto- tai opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kykyämme saada aikaan haluttuja toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja sen vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa kyseisiin asiakas- ja sidosryhmiin. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan viidellä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä, valmistuneiden (ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden) määrällä ja eri koulutusten opiskelijamäärillä. Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 63,9 % työelämässä ja 10,9 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 4740 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 769 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksella opiskelevia on 712. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1848 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla ja osallistumalla kansallisella ja EUrahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Monialaisella ja monipuolisella hankkeistetulla kehittämistoiminnalla pyritään edistämään kuntayhtymän strategian toteutumista. Vuonna on käynnissä yhteensä 25 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. 8 Toiminta- ja taloussuunnitelma

9 Työllistyminen (%) 55,0 59,3 63,9 65,0 65,9 Jatko-opinnoissa (%) 14,5 11,0 10,9 11,4 11,2 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 5 118, , , , ,5 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - opiskelijoita 304,7 301,0 189,1 186,0 186,0 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 351,6 339,0 338,8 334,7 340,7 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 25,9 17,0 24,0 24,0 24,0 - opiskelijatyöpäiviä Kesäyliopistokoulutus - opiskelijoita 44,5 42,1 45,0 45,0 45,0 - opiskelijatyöpäiviä Kansanopisto - opiskelijoita 48,9 44,2 42,0 42,0 42,0 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 59,4 127,5 130,0 92,0 60,0 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 5 953, , , , ,2 - opiskelijatyöpäiviä Oppisopimuskoulutus - opiskelijoita Toiminta- ja taloussuunnitelma 9

10 3.2. Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit mm. koulutuksen ja oppimisympäristöjen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeisimpiä kriteereitä. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnatun päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muiden (erityisesti itä- ja pohjoissuomalaisten) koulutuksen järjestäjien kesken. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia sekä kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien, opetuksen ja ohjauksen tasapainoista kehittämistä että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin muuttuviin tarpeisiin. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä toimiva yhteistyö ja kehittyvät kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seuraamme kuudella eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, kahta tutkintoa suoritettavien määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä ja erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla tutkinnon laajuutta vastaavassa ajassa. Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo on 3,9 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,9. Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 302. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 104 opiskelijaa. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 235 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 1345 osaamispistettä kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 136 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 81 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 68 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti tutkinnon laajuutta vastaavassa ajassa on 69,5. Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Opiskelijapalaute 4,1 4 3,9 3,9 3,9 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,9 3,9 3,9 3,9 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 321,9 304,5 302, Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet , , ,50 - opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntijat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 59,8 65,9 69, ,9 10 Toiminta- ja taloussuunnitelma

11 3.3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä koostuu jäsenkuntien valitsemasta valtuustosta, valtuuston valitsemasta hallituksesta, tulosvastuullisista yksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat työelämäyhteistyön kehittäminen, koulutustarpeiden ennakointi ja ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistaminen. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan välillisesti myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla kuudella mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä, tilojen käyttöasteella sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista ammatillisen koulutuksen laadun ja työelämäyhteistyön näkökulmasta. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna enintään 7,5 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (tutkinnon suorittaminen sen laajuutta vastaavassa ajassa) on ammatillisten perustutkintojen osalta 77,5 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 62,5 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvaa oppimista aktiivisesti ohjaavista työpaikkaohjaajista on 13,5 %. Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 104,8 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 4,9 % vuosikateprosentti poistoista on 66,7 % tilojen käyttöaste 50,4 % Toiminta- ja taloussuunnitelma 11

12 Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 10,2 7,2 7,5 7,1 7,0 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) Koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä 68,9 73,1 77,5 78,3 81,1 55,5 61,6 62,5 64,6 64, osuus kaikista (%) 12,5 11,5 13,5 14,0 15,0 Tilojen käyttöaste (%) 38,2 46,7 50,4 52,0 52,5 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 107,4 105,6 104,8 105,7 107,4 - vuosikate toimintatuloista (%) 7,4 5,6 4,9 5,7 7,2 - vuosikate poistoista (%) 114,8 95,3 66,7 69,5 80, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen. Tavoitteenamme on ylläpitää ja parantaa henkilöstömme työkykyä, osaamista, innostuneisuutta ja motivoituneisuutta sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on hyvät valmiudet selviytyä toimintaympäristön muutoksista. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta avainasemassa. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on valmennuksellisen osaamisen kehittäminen, kuten valmentava esimiesosaaminen ja opetushenkilöstön monimuotoinen ja valmentavan työotteen mukainen pedagoginen osaaminen (ml. digiteknologian hyödyntäminen) työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä sekä työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 5,3 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,4 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 565. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 95,1 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat esimiestyössä 3,9 ja henkilöstön kokeman työn kehittävyydessä sekä tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa 3,8. 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma

13 Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 5,5 5,5 5,3 5,4 5,3 2,2 3,7 3,4 3,5 3, ,8 95,1 95,9 96,9 - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,9 3,9 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,8 3,9 3,9 - työn kehittävyys 3,8 3,8 3,8 3,9 3,9 Toiminta- ja taloussuunnitelma 13

14 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntayhtymän strategiaa ja edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnan ja talouden tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kuntayhtymän valtuusto Rahoitusjärjestelmä Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä on vakioituun kuntaosuuteen perustuva ylläpitäjämalli, jossa valtio maksaa yksikköhintaan perustuvan rahoituksen koulutuksen järjestäjälle ja perii kunnilta ns. vakioidun kuntaosuuden kunnan asukasluvun perusteella. Opiskelijakohtainen yksikköhinta määräytyy koulutusalakohtaisesti. Rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka kohdentaa rahoituksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan, jossa määrätään ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä. Vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä määrittää samalla myös rahoituksen enimmäistason. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä on uudistumassa vuoden alussa. Lainsäädäntö on valmisteluvaiheessa. Rahoituksessa tullee jatkossa olemaan kolme elementtiä: perusrahoitus, suoriterahoitus ja vaikuttavuusrahoitus. Perusrahoitus määräytyy opiskelijamäärän mukaisesti, suoriterahoitus suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrän perusteella ja vaikuttavuusrahoitus opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin sijoittumisen ja opiskelijapalautteen perusteella. Aikuiskoulutuksessa pääosa tuloista saadaan Ely-keskukselle sekä yrityksille myytävästä koulutuksesta. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta v. on 93,8 % ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen perusteena on erikseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen opiskelijaa kohti määrättävä yksikköhinta, joka perustuu opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen yksikköhinta v. on 63,13 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Pohjois-Karjalan Opiston kansanopisto-opetukseen saadaan valtionosuutta opiskelijaviikkoa kohti vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Kesäyliopiston toimintaan saadaan vapaan sivistystyön osalta valtionosuutta opetustuntia kohden vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinta on samansuuruinen kuin kesäyliopiston sijaintikunnan kansalaisopiston yksikköhinta. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnoista 3 % jaetaan vuosittain koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella, joten pitääksemme nykyisen yksikköhintatuottotason meidän tulee kehittyä tuloksellisuudessa nopeammin kuin muiden koulutuksen järjestäjien. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan toiminta on rahoitettava yksikköhinnalla, opetus- ja muiden palvelujen myynnillä sekä muun toiminnan tuotoilla ja avustuksilla Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle OKM:n päätösten mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärä vuonna on 4840 opiskelijaa. VM:n budjettiesityksessä vuodelle kohdistetaan ammatilliseen koulutukseen 240 miljoonan euron säästötoimenpiteet. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta säästöt toteutetaan määräämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,44 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Tämä mahdollistaa säästöjen toteuttamisen kunkin koulutuksen järjestäjän kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, joko toimintaa tehostamalla, opiskelijamäärää vähentämällä tai näiden yhdistämisellä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on päätetty säästöjen toteuttamisesta vähentämällä taloussuunnittelukaudella opiskelijamäärää 200 opiskelijalla ja tehostamalla toimintaa. Tämä tarkoittaa laskennallisesti 10,7 %:n toiminnan tehostamistarvetta. 14 Toiminta- ja taloussuunnitelma

15 Työvoimakoulutuksen arvioidaan vähentyvän vuodesta noin eurolla. Vuonna säästötoimenpiteet tarkoittavat tulorahoituksen vähenemistä noin 7,7 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen. Taloussuunnittelukaudella - on yleisen kustannustason nousuksi arvioitu 1,3-1,5 %. Henkilöstökustannusten on arvioitu nousevan OVTES osio C:n opettajien osalta 3,94 % ja vuosina - 5,31 % vuoden tasosta, mikäli siirrymme opetushenkilöstön osalta vuosityöaikaan. Tämä tarkoittaa noin 1,1 miljoonan euron kustannusten kasvua nykyisellä toimintarakenteella. Suunnitelmavuosien - tulorahoitus on arvioitu voimassa olevan rahoituslainsäädännön mukaan, koska meillä ei ole vielä riittävästi tietoa tulevasta uudesta rahoituslainsäädännöstä. Koska Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälla ei ole velkaa, sen rahoituksellinen asema on vakaa ja maksuvalmius hyvä, talouden sopeuttamistoimenpiteet toteutetaan huolellisesti suunnitellen ja henkilöstön luonnollista poistumaa hyödyntäen. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä toteutamme rakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on vähentää merkittävästi hallinto- ja tilakustannuksia. Investointien nettosumma taloussuunnittelukaudella on suurempi kuin vuosikatetavoite. Kuntayhtymän maksuvalmius pidetään suunnitelmakauden aikana hyvällä tasolla Yksiköiden tulostavoitteet Valtuusto asettaa ammattiopistoille, aikuisopistolle, tilapalvelulle ja hallitukselle taloudellisen tulostavoitteen. Tulostavoitteen asettamisessa otetaan huomioon oppilaitoskohtaisesti talouteen vaikuttavia seikkoja kuten: - syrjäseutulisät - kehittämishankkeet - toimintojen fyysisestä sijoittumisesta aiheutuvat tekijät. Talous on järjestetty siten, että kukin oppilaitos, tilapalvelu ja kuntayhtymän yhteiset palvelut muodostavat taloudellisessa mielessä oman tulosyksikkönsä, jonka tulee sopeuttaa toimintansa siten, että se saavuttaa asetetut taloudelliset tavoitteensa. Kuuden oppilaitoksen vuosikatetavoitteet on talousarviovuonna asetettu negatiiviseksi. Tavoitteena on hakea pysyvää kustannustason laskua kaikkien tulosyksiköiden osalta, jotta jokainen oppilaitos pitkällä tähtäimellä pystyy tuloksellaan kattamaan toimintaansa kohdistuvat investointitarpeet. Taloudellisten tulostavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan erittäin haasteellista opiskelijamäärien pienentyessä ja yksikköhintojen laskiessa. Talouden sopeuttamistoimenpiteitä tullaan tekemään koko taloussuunnittelukaudella Talousarvion sitovuus Taloudellisista tavoitteista valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat vuosikate, investointeihin myönnetyn määrärahan nettosumma ja rahoitusosan nettotuotto. Toiminnallisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat läpäisyaste, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä ja päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. 5. KÄYTTÖTALOUS Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tuloslaskelman muotoon. Käyttötalousosassa asetetaan kuntayhtymän oppilaitosten, yhteisten palvelujen ja tilapalvelun varsinaisen toiminnan tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan toimintamenoihin ja toimintatuloihin sisältyvät myös sisäiset menot ja tulot. Toiminta- ja taloussuunnitelma 15

16 Käyttötalousosassa vahvistetaan oppilaitoksittain toiminnan tavoitteet seuraavasti: 1. Toiminnan vaikuttavuus 2. Asiakaspalvelun laatu 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Hallitus on asettanut oppilaitoksille opiskelijamäärä- ja vuosikatetavoitteet. Opiskelijamäärien esittämisessä lukuvuotta lyhyempään koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä on muutettu vuotuisiksi opiskelijamääriksi jakamalla opiskelijatyöpäivät luvulla 190. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen lähtökohtana on tulojen arviointi. Talousarvion laadinnassa on arvioitu, että vuoden yksikköhinnat alenevat 12,44 % vuoden yksikköhintojen tasosta. Koulutusalakohtaiset todelliset yksikköhinnat vuodelle vahvistetaan marras-joulukuussa. Palkkakustannusten on arvioitu nousevan 3,94 % vuonna OVTES osio C:n opettajien osalta. Tuloslaskelman muotoon oppilaitoksittain laadittu talousarvio ja taloussuunnitelma osoittaa vuosikatteen (sitovuustaso) sekä tilikauden tuloksen. 6. INVESTOINNIT Investointiosassa on varattu määrärahat hallituksen käyttöön rakentamista, kiinteitä rakenteita, laitteita, koneita ja kalustoja varten. Ammattiopistojen osalta investointien kustannuksia voidaan kattaa investointirahastosta hallituksen päätöksen mukaisesti. Aikuisopiston investointien kustannuksia voidaan kattaa aikuisopiston investointi- ja kehittämisrahastosta. Ilman velkaantumista investointeihin voidaan käyttää vuosittain vuosikatteen suuruinen rahamäärä. Investointeja voidaan pienessä määrin rahoittaa kuntayhtymän perustehtävän kannalta tarpeettoman omaisuuden myynnillä. Investointikohteita ei esitetä valtuuston nimettäväksi, koska investointien toteuttamismahdollisuus riippuu kuntayhtymän rahoituskyvystä. Myös investointitarpeet saattavat muuttua ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi. Investointien toteutuksesta päättää hallitus. Toiminta- ja taloussuunnittelukauden merkittävin investointikohde on Joensuun Peltolankadun kampus, jonne pääosa Joensuun Tulliportinkadun toiminnoista suunnitellaan siirrettäväksi vuoteen 2020 mennessä. Hanke liittyy Joensuun kaupungilla käynnissä olevaan Tulliportinkadun kaavoitusprosessiin. Tarpeellisimpia investointeja kone- ja laitehankintojen lisäksi ovat taloussuunnitelmakautena seuraavat kohteet: Joensuu - Peltolankadun muutostyöt - Kaislakatu, Itä-Suomen koulun ja Kanervalan koulun muutostyöt Lieksa - Kuhmonkadun luokkasiiven peruskorjaus - Oravatie, vesikaton korjaus Outokumpu - Kulttuurihallin rakentaminen Valtimo - A-rakennuksen liikuntasali ja lattiapäällysteet - Asuntola B-rakennuksen korjaus - Piha-alueen rakentaminen 16 Toiminta- ja taloussuunnitelma

17 7. RAHOITUS Rahoitusosassa käsitellään korkotulot ja menot, muut rahoitustulot ja menot sekä tuloksen järjestelyerät. 8. TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa tilikauden tulos. Tilikauden tulos osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Talousarviossa laaditaan tuloslaskelma toimielimittäin. Talousarviossa tuloslaskelma sisältää sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tulot. Tilinpäätöksessä laaditaan virallinen koko kuntayhtymää koskeva tuloslaskelma, joka sisältää vain ulkoiset menot ja tulot. 9. RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä, muodollisesti se on yksi tilinpäätöksen liitetiedoista. Sen avulla osoitetaan, miten tilikauden aikana varsinainen toiminta ja investoinnit sekä rahoitustoiminta ovat vaikuttaneet kuntayhtymän kassavaroihin eli maksuvalmiuteen. Tilinpäätöksessä rahoituslaskelman yhteydessä esitetään toiminnan rahoitusta kuvaavat tunnusluvut. 10. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitukseksi vuonna tarkoittaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle lähes 8 miljoonan euron tulojen pienentymistä. Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvät muutokset ja lainsäädäntö tulevat kuitenkin voimaan vasta vuonna. Säästötoimenpiteiden toteuttaminen yhden vuoden aikana aiheuttaa toiminnan laatuun kohdistuvan riskin esimerkiksi lähiopetuksen vähentämisen seurauksena. Myös reformin toimeenpano vaatii työtä ja toteuttajia, joita vuoden leikkausten jälkeen on entistä vähemmän käytössä. Toiminta- ja taloussuunnittelukauden tilikauden tulokset ovat suunnitelman mukaan negatiiviset. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän vahva tase mahdollistaa väliaikaisesti negatiivisen tuloksen tekemisen, mutta tilanteen vakauttaminen vaatii onnistumista suunnitelluissa hallinnon ja tilojen kustannusten merkittävissä vähennyksissä. Vuonna voimaan tulevan rahoituslainsäädännön vaikutuksista koulutuksen järjestäjien rahoitukseen ei ole olemassa koelaskelmia, joten rahoituksen ennakointi vuosille on epävarmaa. Valmisteilla olevassa ammatillisen koulutuksen reformissa korostetaan osaamisperusteisuutta, yksilöllisiä opintopolkuja, työelämäyhteistyötä ja olemassa olevan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Lisäksi opiskelijoille on jatkossa tarjottava mahdollisuus aloittaa opintoja nykyistä joustavammin eri vuoden aikoina. Nämä muutokset vaativat valmentavan työotteen laajaa toteuttamista ja jatkuvaa kehittämistä opetuksessa ja ohjauksessa sekä aktiivista toiminnan johtamista. Kokonaisuutena merkittävimmiksi strategisiksi riskeiksi olemme tunnistaneet - henkilöstön osaamisen ja motivaation ylläpitäminen tilanteessa, jossa samaan aikaan koulutuksen toteutustapa muuttuu ja taloustilanne tiukkenee - toiminnan sopeuttaminen pieneneviin tuloihin siten, että koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus säilytetään - muutosten nopea ja asianmukainen toteuttaminen koko organisaatiossa Toiminta- ja taloussuunnitelma 17

18 KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Yhteisten palvelujen tehtävänä on toteuttaa kuntayhtymästrategiaa yhteistyössä koulutuskuntayhtymän eri oppilaitosten ja yksiköiden kanssa. Johdamme, koordinoimme ja ohjaamme eri toimintojen organisointia sekä tuotamme koko kuntayhtymälle hankehallinnointi-, kehittämis-, talous-, henkilöstö-, opiskelija-, tietohallinto-, ja hankintapalvelut. Lisäksi toteutamme yhteistä viestintää ja markkinointia. Prosessien kehittämisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, laadukas toiminta ja kustannustehokkuus. Kehittämistoimenpiteissä oleellista on tunnistaa opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet mahdollisimman hyvin. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämistyötä tehdään kokonaan omarahoitteisesti tai ulkopuolisen rahoituksen avulla ns. hankkeistetun kehittämistyön kautta. Ulkopuolisia kehittämistoiminnan rahoittajia ovat mm. ELY-keskukset, maakuntaliitot, OPH ja OKM. Jokaisella rahoittajalla on omat rahoitusjärjestelmänsä, rahoituksen painopistealueensa sekä rahoituksen hakuun liittyvät hakuaikansa. EU-rahoitus on sidottu ohjelmakausiin. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan omien hankkeiden lisäksi yhteishankkeita eri yhteistyökumppaneiden kanssa. toteutunut tavoite tavoite tavoite tavoite Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Asiakaspalvelun laatu Asiakkaitamme ovat oppilaitokset, elinkeinoelämä ja eri sidosryhmät. Arvioimme työmme laadukkuutta opiskelija- ja työelämäkyselyjen koko kuntayhtymän tulosten perusteella sekä joka vuosi toteutettavalla sisäisellä palautekyselyllä. Tavoitteenamme on parantaa asiakastyytyväisyyttä koko ajan. Laadun kehittämistyöhön liittyvät myös toiminnan ja sen tuloksellisuuden vuosittaiset arvioinnit, sidosryhmäyhteistyöstä saatava palaute ja sisäisen palautekyselyn tulokset. Kehittämistoiminnoissa hyödynnämme kuntayhtymäkokonaisuuden synergiaa ja osaamista mahdollisimman hyvin. 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Tavoitteenamme on suunnitella vuonna ne johtamisjärjestelmään liittyvät muutokset, joita tarvitsemme ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamiseksi vuonna. Toteutamme yhteisissä palveluissa myös koulutuksen järjestäjän ydinprosesseina strategista kokonaissuunnittelua ja kuntayhtymäkokonaisuuden johtamista ml. toiminnan ja tulosten arviointi, maakunnallisten koulutustarpeiden määrällinen ennakointi ja pedagoginen johtaminen. Lisäksi hoidamme edunvalvontaa, sidosryhmäsuhteita ja yhteistä viestintää. Kuntayhtymäkokonaisuuden hyödynnämme koordinoimalla ja suunnittelemalla em. tehtäviä yhdessä oppilaitosten ja koulutusalojen kanssa. Tavoitteena on yhteisten palvelujen ja oppilaitosten prosessien toimintojen sujuvuus ja päällekkäisen työn tekemisen poistaminen. Tavoitteenamme on tuottaa yhteiset palvelut valtakunnallisesti vertaillen tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Virtaviivaistamme ja sähköistämme hallinnon prosesseja jatkuvasti. Taloudellisuutta seuraamme Opetushallituksen suorite- ja kustannusraporttien avulla. 18 Toiminta- ja taloussuunnitelma

19 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 95,8 95,4 97,7 95,4 97,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,0-2,5 0,3-2,0 0,0 - vuosikate poistoista (%) 0,0-155,7 13,5-60,5 0,0 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Asiantuntijaorganisaationa koulutuskuntayhtymän menestys perustuu myös tulevaisuudessa luottamushenkilöjohdon ja henkilökunnan monipuoliseen osaamiseen, asiantuntemukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä nopeaan ja joustavaan toimintaan. Taloudellisten resurssien pienentyessä kohdistamme henkilöstön kehittämisresurssit entistä tarkemmin ammattitaidon kehittämiseen. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) Henkilöstöilmapiiri 0,5 2,8 5,0 3,8 4,3 4,9 - hyvä esimiestyö 3,7 3,8 3,8 3,9 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,8 4,0 3,9 4,0 4,0 - työn kehittävyys 3,7 3,9 4,0 4,0 4,0 Toiminta- ja taloussuunnitelma 19

20 YHTEISET PALVELUT TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma

21 TILAPALVELU 1. Toiminnan vaikuttavuus Vastaamme kuntayhtymän kiinteistöhallinnasta, rakennuttamisesta, kiinteistönhoidon ja puhtauspalvelujen toiminnasta sekä kehitämme kiinteistöjen taloudellista ja laadukasta ylläpitoa. Pidämme kuntayhtymän omistamat, käytössä olevat rakennukset hyvässä kunnossa, opetustilat siisteinä, rakennusten tekniset järjestelmät toimivina sekä piha- ja ulkoalueet siisteinä ja turvallisina. Huolehdimme myös kiinteistöjen käytön taloudellisuudesta sekä rakennusten arvon säilymisestä. Palvelut tuotamme käytössä olevat resurssit ja asiakkaiden tarpeet huomioiden taloudellisesti ja tehokkaasti. Omasta käytöstä poistetut rakennukset ja rakennuksen osat pyrimme myymään tai vuokraamaan. Mikäli käytöstä poistetulle rakennukselle ei löydy uutta omistajaa tai haltijaa, rakennuksesta aiheutuvat kustannukset minimoidaan, ja lopulta rakennus puretaan. Vuoden aikana suunnittelemme toimenpiteet, joilla vähennämme merkittävästi käytössämme olevia tiloja. 2. Asiakaspalvelun laatu Työmme laadukkuutta arvioidaan joka vuosi toteutettavan sisäisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Kyselyn avulla kartoitamme henkilöstön ja opiskelijoiden tyytyväisyyttä palveluihin ja etsimme kehittämiskohteita. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten ja kehityskeskustelujen perusteella kehitämme tilapalvelun toimintaa. 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toteutamme rakennuttamisen, kiinteistöjen ylläpidon ja puhdistuspalvelut suunniteltujen prosessien ja palvelukuvauksien mukaisesti. Valtakunnallisesti vertailtuna olemme parhaassa kolmanneksessa koulutuskuntayhtymien kiinteistöjen ylläpitokustannusten osalta. Tilojen käytön tehokkuutta seuraamme tilojen varaus- ja lukujärjestysohjelman avulla. Tilapalvelun tilikauden vuosikatetavoite on euroa. Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 156,4 156,8 154,8 154,7 155,5 - vuosikate toimintatuloista (%) 36,1 36,2 35,4 35,3 35,7 - vuosikate poistoista (%) 101,2 131,2 104,0 91,3 79,7 Toiminta- ja taloussuunnitelma 21

22 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Tilapalvelujen laatuun vaikuttavien toimintojen ohjaus toteutuu vuosittaisten kehityskeskustelujen ja talousarvion laadinnan yhteydessä käytävien keskustelujen avulla. Arviointi tehdään asiakaspalautteen, tehtävänkuvausten, aikatauluseurannan, katselmuskäytäntöjen ja laatukierrosten avulla. Vuonna kehitämme edelleen tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä sisäistä yhteistyötä. Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) Henkilöstöilmapiiri 1,4 3,0 2,0 2,0 2,0 - hyvä esimiestyö 4,0 3,8 3,9 3,9 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,9 3,7 3,9 3,9 3,9 - työn kehittävyys 3,8 3,7 3,8 3,8 3,8 5. Taloussuunnittelukauden riskit Taloussuunnittelukauden aikana opiskelijamäärä pienenee, joten myös tilojen tarve vähenee. Oppilaitosten käytöstä poistuneiden tilojen myynnissä tai vuokrauksessa onnistuminen muodostaa taloudellisen riskin. Toiminnallisesti merkittävimmäksi riskiksi olemme tunnistaneet kiinteistöjen mahdolliset sisäilmaongelmat. 22 Toiminta- ja taloussuunnitelma

23 TILAPALVELU TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma 23

24 24 Toiminta- ja taloussuunnitelma

25 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus AmoJp:ssä on tavoitteena, että oppilaitoksen tutkintojen kokonaisvaikuttavuus olisi keskimäärin vähintään 85 % vuoden lopussa. Tavoitteeseen pyrimme syventämällä erityisesti taitojen oppimista tukevia työelämäkumppanuuksia: työelämälähtöiset oppimisympäristöt, yhteistyöprojektit, kummiyritystoiminta, työpaikkaohjaajakoulutukset, opettajien työelämäjaksot ja yritysvierailut. Uuden strategiamme mukaisesti lukuvuodesta alkaen opiskelijamme suorittavat Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp) tutkinnon osan osana opintojaan. Em. toimenpiteillä varmistamme työelämäyhteistyön vaikuttavuuden, työssäoppimisen prosessin hallinnan ja arvioinnin yhdenvertaisuuden. Yhteistyöllä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa rakennamme opiskelijoillemme sujuvaa väylää korkeakouluopintoihin. Työllistyminen (%) 67,6 72,4 73,1 74,7 76,3 Jatko-opinnoissa (%) 10,9 10,2 10,6 10,5 10,6 Valmistuneet Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 1 258, , , , ,8 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 258, , , , ,8 - opiskelijatyöpäiviä Toiminta- ja taloussuunnitelma 25

26 2. Asiakaspalvelun laatu AmoJp:n kehittämiskohteita ovat monipuolisten opintopolkujen mahdollistaminen opiskelijoille ja yhteisöllisen opiskelijahuollon toimenpiteiden kehittäminen koko työyhteisön yhteistyönä. Toimintamme perustuu valmentavaan työotteeseen opetuksessa ja ohjauksessa. Ryhmävalmennuksessa ja muussa ohjauksessa huomioimme opiskelijan elämäntilanteen ja opiskelutaidot opiskelijan työkykymallin mukaisesti. Tarjoamme opiskelijoille mielekkäitä oppimiskokemuksia toiminnallisten, yhteisöllisten ja osallistavien työmenetelmien avulla ja henkilökohtaisen ohjauksen tukemana. Vuoden aikana kehitämme sulautuvan oppimisen ja opetuksen toimintatapoja ja sitä tukevaa tvt-osaamista. Pedagogisia painopisteitä ovat tiimivalmennus ja tiimioppiminen, opiskelijoiden omien kiinnostuksen kohteiden huomioiminen, tutkintojen ja ryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja vertaisopetuksen ja -oppimisen hyödyntäminen. Opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksia parannamme tarjoamalla heille hyvin toimivan ratkaisun lukio-opintojen suorittamiseen. Opiskelijoillamme on mahdollisuus opiskella kansainvälisessä opiskeluympäristöissä ja osallistua Joensuun urheiluakatemian järjestämään urheiluvalmennukseen. Olemme myös aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa. Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,0 3,9 4,0 4,0 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,2 3,9 4,1 4,1 4,2 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 162,0 163,0 170,5 172,5 173,5 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 62,0 65,9 62,6 71,1 75,3 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus AmoJp:ssä on tavoitteena, että oppilaitoksen tutkintojen läpäisyaste olisi keskimäärin vähintään 75 % vuoden lopussa. Toimintamme perustuu valmentavaan työotteeseen opetuksessa ja ohjauksessa. Ryhmävalmennuksessa ja muussa ohjauksessa huomioimme opiskelijan elämäntilanteen ja opiskelutaidot opiskelijan työkykymallin mukaisesti. Kehittämisessä on tärkeää välittämisen ja vastuullisuuden kulttuurin vahvistaminen kiinnittämällä huomioita avoimuuteen, yksilöiden ja ryhmien kohtaamiseen ja rakentavan vuorovaikutuksen mukaisiin toimintatapoihin kaikilla tasoilla. Tämä näkyy mm. opiskelijoiden oman aktiivisuuden ja osallisuuden tunteen vahvistumisena. Talouden hallinnan haaste on se, että emme tiedä vielä tulevien muutosten kokonaisvaikutusta ja kaikkia muutosten välisiä vuorovaikutussuhteita. Meidän tulee keskittyä omien alojen vetovoiman ja toimintaprosessien kehittämisen lisäksi yhteistyöprosessien kehittämiseen muiden oppilaitosten kanssa ja erityisesti varmentaa oman henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. 26 Toiminta- ja taloussuunnitelma

27 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,1 7,6 6,9 6,7 6,4 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 69,5 74,7 74,5 75,8 76,9 77,4 82,0 80,8 81,7 82,7 Tilojen käyttöaste (%) 52,1 65,0 65,0 65,0 65,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 111,6 104,9 102,0 101,2 103,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 10,4 4,7 2,0 1,2 3,2 - vuosikate poistoista (%) 1 269,1 621,4 383,9 359, ,8 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstötyön tavoitteena on dialogisen opiskelu- ja työyhteisön ja toimintakulttuurin kehittäminen. Organisaatiokulttuurin ja opettajuuden kehittämisen sekä henkilöstökoulutusohjelman taustalla on valmentavan työotteen viitekehys. Henkilöstön osaamisen kehittymistä tuemme tarjoamalla henkilöstöllemme mahdollisuuden laaja-alaiseen pedagogiseen koulutukseen. Vuonna opetushenkilöstömme toteuttaa kevään itsearvioinnin tuloksena syntyneitä henkilökohtaisia kehittämishakkeita. Työhyvinvointitoimintamme perustuu oppilaitoksen työhyvinvointisuunnitelmaan. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 6,4 6,1 6,3 6,3 6,1 3,6 4,6 4,4 4,1 4,1 158,0 110,0 75,0 100,0 110,0 96,1 97,8 97,8 97,7 97,7 - hyvä esimiestyö 3,8 4,0 3,9 3,9 4,0 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,9 3,9 3,9 4,0 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,9 3,9 4,0 5. Taloussuunnittelukauden riskit AmoJp:ssä toiminnalliset ja taloudelliset riskit liittyvät Joensuun tilajärjestelyihin, ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutokseen ja ammatillisen koulutuksen leikkausten kohdentumiseen. Myös henkilöstön osaamisen varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on kriittistä. Tilajärjestelyiden osalta on tärkeää keskittää toiminta kahdelle kampukselle ja lisätä oppilaitosten ja tutkintojen välistä yhteistyötä oppimisympäristöissä. Toiminallisiin prosesseihin on siis panostettava edelleen, jotta läpäisy ja vaikuttavuus ovat kunnossa. Toiminta- ja taloussuunnitelma 27

28 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma

29 Toiminta- ja taloussuunnitelma 29

30 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI 1. Toiminnan vaikuttavuus Vastaamme elinkeinoelämän ja yhteiskunnan työvoiman laadullisiin ja määrällisiin osaamistarpeisiin valmistelemalla ja ottamalla käyttöön logistiikan ja maarakennuskoneenkuljetuksen uusitun oppimisympäristöratkaisun. Panostamme merkittävästi nuorten yrittäjyyskasvatukseen Otsakorven säätiöltä saadun lisärahoituksen turvin. Opiskelijamäärämme vähentyy aloituspaikkatarjontamme muutoksen vuoksi. Olemme aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa. Tavoitteenamme on, että keskimäärin kolmannes ammatillisista opinnoista suoritetaan työpaikoilla. Opiskelijakunnan fyysisen työkunnon parantamiseksi jokainen opiskelija laatii oman hyvinvointisuunnitelman osana työkyvyn ylläpitotaitojen opiskelua. Tarjoamme myös opiskelijakunnalle mahdollisuuden kuntosalin iltakäyttöön. Työllistyminen (%) 49,0 53,6 56,0 56,9 57,3 Jatko-opinnoissa (%) 16,8 13,3 13,2 13,3 13,4 Valmistuneet Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 1 334, , , , ,2 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 6,4 10,0 8,0 9,0 9,0 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 1,5 6,0 3,0 4,0 4,0 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 342, , , , ,2 - opiskelijatyöpäiviä Toiminta- ja taloussuunnitelma

31 2. Asiakaspalvelun laatu Työskentelemme valmentavalla työotteella ja kunkin opiskelijan kohtaamme yksilönä. Laadimme yhdessä hänen kanssaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Opiskeluun liittyvät materiaalit opiskelija saa 1.8. alkaen sähköisessä muodossa. Tarjoamme opiskelijoille valinnaisuutta sekä erilaista opiskelumuotoa verkko-opintoina toteutettavilla tutkinnon osilla. Parannamme opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksia mahdollistamalla heille hyvin toimivan ratkaisun lukio-opintojen suorittamiseen. Yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa tarjoamme ammattiopistomme opiskelijoille väylän ammattikorkeakouluopintoihin. Lisäksi tarjoamme opiskelijoillemme mahdollisuuden kansainväliseen opiskeluympäristöön sekä Joensuun urheiluakatemian järjestämään urheiluvalmennukseen. Opiskelijapalautteessa tavoitteenamme on kaikissa opiskelijaryhmissä saavuttaa vähintään keskiarvona 4,0 -taso. Opettajakunta hyödyntää jaksopalautteita pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Olemme mukana perustamassa uraohjausyksikköä ja tarjoamme tehostettua uraohjauspalvelua edistääksemme opiskelijoidemme työmarkkinoille ja jatko-opintoihin sijoittumista. Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,1 4,0 4,0 4,0 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 109,0 99,0 82,5 82,0 81,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 54,8 66,2 65,9 67,5 69,0 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Asetamme arvioitavat tavoitteet mm. koulutusyksikkö- sekä tutkintokohtaisesti. Prosessien sujuvuutta ja toimintamme tuloksellisuutta arvioimme vuotuisella itsearvioinnilla. Opiskeluun liittyvät materiaalit ovat meillä sähköisessä muodossa opiskelijoidemme saatavilla. Toteutamme osan opetuksesta verkko-opetuksena. Valmistelemme ja otamme käyttöön uusitun opiskelun ja opetuksen toteutuksen. Hyödynnämme aktiivisesti sähköisen työpöydän, mobiiliteknologian ja sosiaalisen median mahdollisuuksia viestinnässä sekä myös opetuksessa. Arvioimme aktiivisesti toimintamme tehokkuutta ja taloudellisuutta aikaansaadaksemme tarvittavat kustannussäästöt toimiessamme alentuneella yksikköhinnalla. Valmistelemme innolla uusia toimitilaratkaisuja vähentääksemme aktiivisesti tilakustannuksia. Toiminta- ja taloussuunnitelma 31

32 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,9 6,7 7,1 6,7 6,7 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 72,6 75,7 74,5 76,4 77,0 31,7 40,9 39,0 39,4 39,4 Tilojen käyttöaste (%) 40,1 55,0 55,0 55,0 55,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 103,6 102,4 98,4 101,3 103,4 - vuosikate toimintatuloista (%) 3,5 2,3-1,6 1,3 3,3 - vuosikate poistoista (%) 139,2 98,9-61,6 51,7 137,3 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Huomioimme henkilökuntamme nykyisen ikärakenteen ja tulevat toimintamme leikkaukset henkilöstösuunnitelmissamme sekä rekrytoinnissa. Vuosityöaikakokeilun toteutuessa valmistelemme yhdessä opettajakunnan kanssa uudistetun ammatillisen koulutuksen toteutuksen. Pedagogisessa toiminnassamme sekä esimiestyössä valmentava työote on kehittymisemme suunta. Kehitämme pedagogista toimintaamme sopimalla henkilökohtaisista kehittymissuunnitelmista osana kehityskeskustelua. Varmistamme opettajien työelämäjaksojen toteutumisen. Työhyvinvoinnissa toteutamme yhdessä laadittua työhyvinvointisuunnitelmaa. Tarjoamme henkilökunnallemme tukea fyysisen terveyden sekä kunnon edistämisessä. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 5,0 5,6 5,4 5,4 5,5 5,6 2,4 2,8 2,8 2,8 260,0 155,0 145,0 160,0 165,0 88,2 89,5 93,3 93,3 95,4 - hyvä esimiestyö 3,7 3,8 3,8 3,8 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,5 3,7 3,7 3,7 3,7 - työn kehittävyys 3,7 3,7 3,7 3,8 3,8 5. Taloussuunnittelukauden riskit Alentuneesta yksikköhinnasta sekä opiskelijamäärän vähentymisestä johtuvien talouden sopeuttamistoimien ajoittaminen ja niiden toteutuminen on merkittävä riski, samoin kiinteistökustannusten alentaminen suunnitellusti on ajoitusriski talouden sopeuttamisessa. Opiskelijan ohjausresurssin vähentyminen on riski toiminnan laadulle ja tuloksellisuudelle. Epävarmuus ja resurssien väheneminen voivat vaikuttaa negatiivisesti henkilökunnan motivaatioon ja suorituskykyyn. 32 Toiminta- ja taloussuunnitelma

33 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma 33

34 34 Toiminta- ja taloussuunnitelma

35 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE 1. Toiminnan vaikuttavuus Syvennämme työelämäkumppanuuksia kehittämällä yhteistyötä ja yhteistyön muotoja. Tavoitteenamme on lisätä työelämän tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristöinä jokaisessa perustutkinnossa. Haemme uusia toimintamalleja toteuttaa oppimista työpaikoilla pienryhmissä. Lisääntyvän yritysyhteistyön kautta opiskelijoille avautuvat opintojen aikana alueen yritysten osaamistarpeet ja työllistymismahdollisuudet. Toteutamme opiskelijaryhmien yhteisiä opintopolkutilaisuuksia, joissa kerromme perustutkintojen valinnaisuuksien mahdollisuuksista opiskelijoille yli tutkinto- ja oppilaitosrajojen. Kannustamme opiskelijoitamme jatko-opintoihin esittelemällä jatko-opintomahdollisuuksia opintojen aikana. Markkinoinnissa tuomme esille myös PKKY:n strategisen kumppanuuden Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hyödynnämme sosiaalista mediaa osana opiskelijahankintaa tehostaaksemme oppilaitoksen markkinointia. Järjestämme oppilaitoksessa markkinointitapahtumia peruskoulun päättäville ja opiskelupaikkaa hakeville tuodaksemme esille alueen koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi osallistumme alueen yleisötapahtumiin, joissa on mahdollisuus esitellä oppilaitoksen toimintaa ja koulutusmahdollisuuksia. Työllistyminen (%) 54,7 62,4 56,8 59,6 60,4 Jatko-opinnoissa (%) 12,3 11,4 13,5 13,8 13,9 Valmistuneet Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 295,7 266,0 231,3 212,1 211,9 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 295,7 266,0 231,3 212,1 211,9 - opiskelijatyöpäiviä Asiakaspalvelun laatu Toimintatapamme on valmentava työote ja toiminnalliset opetusmenetelmät. Osallistamme opiskelijat opetuksen toteutuksen suunnitteluun. Opettajat suunnittelevat yhdessä opiskelijoiden kanssa opintojen toteuttamista tutkinnon osittain työelämälähtöisesti. Hyödynnämme tiimioppimista jokaisessa tutkinnossa soveltuvin osin. Jatkamme tutkinnonosittaisten osaamisperusteisten tehtävien kehittämistä, jotta voimme tarjota entistä paremmin opiskelijoille mahdollisuuden opiskella henkilökohtaisen aikataulun mukaan. Jokainen opettaja kerää työelämäpalautetta haastattelemalla työelämäasiakkaita yritysyhteistyön yhteydessä. Mahdollistamme kahden tutkinnon suorittajille opintojen toteuttamisen ohjeajassa yhteistyössä Kiteen lukion kanssa. Toiminta- ja taloussuunnitelma 35

36 Kannustamme opiskelijoita osallistumaan Taitaja-semifinaaleihin kaikissa perustutkinnoissa. Mahdollistamme opiskelijoiden osallistumisen SakuStars-kulttuurikilpailuihin. Kannustamme opiskelijakuntaa osallistumaan myös Saku ry:n kilpailutoimintaan joukkuelajeissa. Järjestämme kansainvälisyysinfot opiskelijoille. Ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen avulla tuemme opiskelijoiden kansainvälistymistä. Opetushenkilöstön kansainvälistymisessä hyödynnämme kuntayhtymän hankerahoitusta. Kannustamme opetushenkilöstöä myös muun ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen kansainvälisyystoiminnan lisäämiseksi. Tuemme erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattiin opiskelua työvaltaisten opintopolkujen, lisätuen ja opiskeluhuollon palvelujen avulla. Mahdollistamme yhteisten tutkinnon osien vaihtoehtoisia suoritustapoja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille esimerkiksi verkko-opiston toteuttamana lähiohjauksen avulla. Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,0 3,9 3,9 4,0 4,0 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,0 3,9 4,0 4,0 4,0 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 24,0 8,5 10,0 9,0 8,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat - opettajat / asiantuntijat lähtevät 2 - opettajat / asiantuntjat saapuvat 2 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 47,6 61,1 75,0 66,7 70,0 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Painopisteenä on valmentava työote kaikessa toiminnassamme. Valmentavan työotteen kautta kohennamme läpäisyastetta ja vähennämme keskeyttämisiä. Kiinnitämme erityistä huomioita nuorten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen osana ryhmänohjaajan työtä. Ryhmänohjaaja toteuttaa HOPSkeskustelut säännöllisesti. Opiskelijamme suorittavat Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen -tutkinnon osan (5 osp) osana opintoja. Kehitämme työssäoppimisen ohjausmenetelmiä ja otamme käyttöön blogit osana opiskelijoiden työssäoppimista. Blogien avulla ohjaamme opiskelijoita tavoitteellisuuden kirkastamiseen, dokumentointiin, reflektoivaan ajatteluun ja oman osaamisen arviointiin. Koulutamme säännöllisesti työpaikkaohjaajia työpaikoille kaikissa perustutkinnoissa. Kehitämme edelleen yhteistyössä työelämän kanssa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamistapoja. Seuraamme oppilaitoksen taloutta kuukausiraportoinnin avulla. Tavoitteenamme on ennakoiva, laadukas ja taloudellinen toimintatapa. Haemme kokonaistaloudellisesti parhaita ratkaisuja ja uudistamme rohkeasti ja vastuullisesti toimintatapojamme arjessa. Muutamme mahdollisuuksien mukaan oppimisympäristöjämme yhteistoiminnallisuuden mahdollistaviksi. 36 Toiminta- ja taloussuunnitelma

37 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 11,2 7,6 8,1 8,2 8,2 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 63,2 72,4 70,6 70,3 72,2 80,6 66,8 68,6 60,9 57,9 Tilojen käyttöaste (%) 43,7 43,0 50,0 55,0 60,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 102,1 92,2 94,2 96,6 98,4 - vuosikate toimintatuloista (%) 2,1-8,5-6,2-3,5-1,6 - vuosikate poistoista (%) 131,8-551,5-483,4-327,7-192,3 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Kannustamme opetushenkilöstöä opetuksen yhteissuunnitteluun ja osaamisen jakamiseen vahvistaaksemme yhteisöllistä organisaatiokulttuuria. Yhteissuunnittelun tavoitteena on vähentää myös työn kuormittavuutta. Henkilöstöresurssien pienentyessä valmistaudumme muokkaamaan opettajien työnkuvia. Tavoitteenamme on, että organisoimme oppilaitoksessamme opettajien työnkuvia niin, että vähennämme työn pirstaleisuutta. Opetushenkilöstön osaamisen kehittämiskohteenamme on erityisesti digiteknologian hyödyntäminen opetuksen toteuttamisessa (blogit, videoiden teko, Youtube, verkko-oppimisympäristö). Henkilökohtaisista kehittymistarpeista keskustelemme kehityskeskusteluissa ja sovimme yksilökohtaisesti toimenpiteistä. Opettajamme osallistuvat työelämäjaksoille suunnitelmallisesti. Pilotoimme blogien kokeilun osana opettajien työelämäjaksoa. Tiimien toiminnan, oppilaitoksen yhteisöllisyyden ja tiedonkulun varmistamiseksi kokoonnumme viikoittain opetushenkilöstön kokoukseen. Valmistaudumme opettajien vuosityöaikakokeiluun osana lukuvuoden suunnitteluprosessia. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 11,3 5,3 3,6 4,0 4,4 5,2 4,3 3,1 3,1 2,9 79,0 0,0 20,0 35,0 15,0 91,3 100,0 100,0 100,0 100,0 - hyvä esimiestyö 4,0 3,8 4,0 4,0 4,0 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 3,8 4,0 4,0 4,0 - työn kehittävyys 4,1 3,8 4,0 4,0 4,0 Toiminta- ja taloussuunnitelma 37

38 5. Taloussuunnittelukauden riskit Ikäluokkien pienentyminen Keski-Karjalassa vähentää opiskelijaksi hakeutumista. Oppilaitoksen vetovoiman ylläpitämiseksi on tärkeää, että opiskelijaksi hakeutuville on tarjolla riittävästi työelämälähtöisiä perustutkintoja. Taloussuunnittelukaudella haasteenamme on toiminnan sopeuttaminen pieneneviin opiskelijamääriin siten, että säilytämme koulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden. Jatkuvat talouden haasteet voivat vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuteen opiskelupaikkana. Muutoksista ja haasteista huolimatta on tärkeää kertoa oppilaitoksen onnistumisista ja sitä kautta koulutuksen vaikuttavuudesta ja merkityksestä alueelle. Tiedostamme toimitilojen tiivistämisen tarpeen ja haemme yhdessä tilapalvelujen kanssa ratkaisuvaihtoehtoja tehostaaksemme toimitilojen käyttöä. Henkilöstön osaamisen ja motivaation ylläpitäminen muutoksessa tunnistetaan riskiksi. Pienenevä henkilöstömäärä voi olla riski opetuksen, tukipalvelujen ja oppilaitoshallinnon järjestämisen kannalta, jos varahenkilöjärjestelmä ei ole toimiva. 38 Toiminta- ja taloussuunnitelma

39 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma 39

40 40 Toiminta- ja taloussuunnitelma

41 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA 1. Toiminnan vaikuttavuus Syvennämme työelämäyhteistyötä opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. Lisäämme työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, järjestämme erilaisia yhteistyöprojekteja yritysten kanssa ja järjestämme yritysvierailuita sekä työelämän edustajien vierailuja oppilaitokseen. Vuodesta lähtien kaikki valmistuvat opiskelijamme ovat valmentautuneet työpaikkaohjaajiksi. Opettajien työelämäjaksot toteutamme suunnitelmamme mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä alan työssäoppijoiden kanssa. Pidämme tärkeänä opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämistä ja mahdollistamme opiskelijoillemme osallistumisen Sujuva väylä ammattikorkeakouluun -opintoihin. Opiskelijamme osallistuvat erilaisiin työllistymistä edistäviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Hyödynnämme aktiivisesti PKKY:n uraohjausyksikön palveluita ja tiedotamme opiskelijoille säännöllisesti avoimista työpaikoista. Panostamme oppilaitoksen markkinointiin ja laajennamme markkinointia myös Pohjois-Karjalan rajojen ulkopuolelle. Kannustamme ja tuemme nopeaa valmistumista ammattiin ja siirtymistä työelämään. Työllistyminen (%) 47,3 59,0 66,7 66,1 68,8 Jatko-opinnoissa (%) 15,3 10,0 12,7 12,5 12,3 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 0,0 1,0 3,0 3,0 3,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 0,0 5,0 10,0 8,0 10,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 298,9 280,2 271,7 269,8 269,8 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 298,9 280,2 271,7 269,8 269,8 - opiskelijatyöpäiviä Asiakaspalvelun laatu Otamme käyttöön tiimioppimiseen ja tiimiyrittäjyyteen perustuvan oppimismallin ja mahdollistamme oppilaitoksen kehittymisen tiimioppivaksi oppilaitokseksi. Opiskelijoidemme oppiminen tapahtuu pääasiassa tiimioppimisen ja osittain tiimiyrittäjyyden ja käytännön työtehtävien kautta ja valmentava työote on käytössä koko oppilaitoksessa. Vuosityöaikakokeilun myötä tarjoamme opiskelijoillemme viitenä päivänä viikossa keskimäärin seitsemän tuntia ohjattua ja organisoitua toimintaa. Valmennamme opiskelijatiimejä tekemään yhteistyötä yritysten kanssa ja suunnittelemaan yhteistyötä työelämän oppimisympäristöihin. Perustamme NY-yrityksiä ja/tai osuuskuntia, joilla on omat kummiyritykset. Kehitämme oppimisympäristöjämme ja lisäämme digitaalisen teknologian sekä sosiaalisen median käyttöä opetuksessa, ohjauksessa, viestinnässä ja opiskelijarekrytoinnissa. Mahdollistamme kaikille opiskelijoillemme kansainvälisissä oppimisympäristöissä opiskelun ja kaikista tutkinnoistamme vähintään yhden opiskelijan osallistumisen Taitaja-kilpailuihin. Toiminta- ja taloussuunnitelma 41

42 Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,3 4,1 4,2 4,2 4,2 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,9 4,2 4,2 4,2 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 5,0 10,0 12,5 12,0 13,5 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 58,8 66,7 79,3 63,2 77,8 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Osallistamme opiskelijat oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen ja mahdollistamme opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelupolut. Mahdollistamme opiskelijoille tutkinnon osien vaihtoehtoiset suoritustavat mm. verkko-opistossa, lukiossa, laajennetulla työssäoppimisella tai osuuskuntatoiminnassa. Käymme opiskelijoiden kanssa hops-keskustelut vähintään 3 krt lukuvuodessa. Parannamme tutkintojen läpäisyastetta mm. yhdessä tekemisellä, opiskelijoiden kannustamisella ja tukemisella, varhaisella puuttumisella ja monipuolisella toiminnalla. Koulutamme työpaikkaohjaajia kaikissa tutkinnoissa työssäoppimisen ohjauksen ja opettajien työelämäjaksojen aikana. Sopeutamme oppilaitoksen toimintakustannukset vähenevään tulorakenteeseen. Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 14,7 6,3 7,9 7,0 5,9 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 65,5 75,0 72,9 77,5 82,3 64,8 82,5 82,5 85,1 85,1 Tilojen käyttöaste (%) 31,0 55,0 55,0 60,0 65,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 96,7 97,5 95,5 96,4 98,3 - vuosikate toimintatuloista (%) -3,4-2,5-4,7-3,8-1,7 - vuosikate poistoista (%) -400,2-117,2-152,3-112,4-58,9 42 Toiminta- ja taloussuunnitelma

43 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Opettajien digitalisaatioon liittyvää osaamista kehitämme vähintään kahdella koulutuksella. Tuemme tiimioppimiseen ja tiimiyrittäjyyteen perustuvan oppimismallin käyttöön ottamista kaikissa tutkinnoissa. Kaikki opettajat ovat suorittaneet Peda.fi-valmennuksen. Työhyvinvointitoimintamme perustuu työhyvinvointisuunnitelmaamme, joka on käsitelty ja hyväksytty henkilökunnan kokouksessa. Henkilökohtaisista kehittymistarpeista keskustelemme kehityskeskusteluissa ja sovimme tarvittavat toimenpiteet yksilökohtaisesti. Mahdollistamme kaikille halukkaille työnohjausmahdollisuuden ja vakiinnutamme pedagogisen vertaismentoroinnin (VERMEn). Valmistelemme vuosityöaikaan siirtymisen mahdollisimman hyvin ja ajoissa. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 6,1 4,7 6,3 6,2 6,2 2,8 5,0 5,0 5,0 5,0 53,0 25,0 45,0 35,0 40,0 95,7 100,0 100,0 100,0 100,0 - hyvä esimiestyö 4,5 4,1 4,2 4,2 4,2 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,4 4,1 4,2 4,2 4,2 - työn kehittävyys 4,4 4,1 4,2 4,2 4,2 5. Taloussuunnittelukauden riskit Oppilaitoksen merkittävimmät riskit olemme kuvanneet riskiportfoliossamme. Henkilöstöriskejä ovat osaamisen ja motivaation ylläpitäminen niukkenevassa taloustilanteessa sekä pätevän ja motivoituneen henkilöstön siirtyminen muualle. Toimintaan liittyviä riskejä ovat muun muassa koulutuksen saatavuus paikkakunnalla ja mahdollinen opiskelijamäärien voimakas pieneneminen sekä sen aiheuttama rahoituksen jääminen budjetoitua pienemmäksi. Toiminnan sopeuttaminen pieneneviin opiskelijamääriin aiheuttaa oppilaitokselle riskejä myös koulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden säilyttämisessä. Toiminnallisiin prosesseihin on panostettava edelleen. Toiminta- ja taloussuunnitelma 43

44 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma

45 Toiminta- ja taloussuunnitelma 45

46 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES 1. Toiminnan vaikuttavuus Vastaamme alueellamme työvoimatarpeisiin laadukkaalla ja määrällisesti oikein suunnatulla ammatillisella koulutuksella. Yhteistyössä aikuisopiston kanssa huolehdimme laaja-alaisesta koulutuksen tarjonnasta Ylä-Karjalassa. Vaikka sopeutamme opiskelijamäärämme koko kuntayhtymän opiskelijakiintiön vähenemisen mukaisesti, pidämme koulutustarjontamme mahdollisimman laajana vastaten alueen elinkeinoelämän tarpeita. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja työllistymisen parantamiseksi kehitämme opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lisäämme työelämäyhteistyötä ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, yritysvierailuja ja työelämän edustajien vierailuja oppilaitoksessa. Varmistaaksemme oppilaitoksen vetovoimaa tehostamme oppilaitoksen markkinointia ja hyödynnämme sosiaalista mediaa nykyistä enemmän. Kannustamme opiskelijoitamme jatko-opintoihin esittelemällä erilaisia jatko-opintomahdollisuuksia kaikille opintonsa päättäville ryhmille. Hankkeiden avulla kehitämme opetusta ja oppimisympäristöjä. Työllistyminen (%) 45,9 48,8 50,6 49,4 51,4 Jatko-opinnoissa (%) 15,7 12,5 13,0 12,0 10,8 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 251,2 246,2 222,7 218,2 218,2 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 251,2 246,2 222,7 218,2 218,2 - opiskelijatyöpäiviä Asiakaspalvelun laatu Osallistamme kaikki opiskelijat oman, laadukkaan, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa laatimiseen. Mahdollistamme opiskelijoillemme kahden tutkinnon ja laajojen yleissivistävien opintojen joustavan suorittamisen Nurmeksen lukiossa. Aloitamme tiimioppimismallin jalkauttamisen kaikkiin tutkintoihimme. Opiskelijoiden opintojen valinnaisuutta ylläpidämme ammattiopiston lisäksi lukion, aikuisopiston, kansalaisopiston, ammattikorkeakoulun, verkko-opiston, Isoverstaan ja muiden oppilaitosten tarjonnalla. Hyödynnämme opetuksessa uusia sosiaalisen median ja digiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Kannustamme opiskelijoita suorittamaan kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja ja osallistumaan Taitaja-semifinaaleihin kaikissa perustutkinnoissa. Mahdollistamme opiskelijoiden osallistumisen myös SakuStars-kulttuurikilpailuihin. 46 Toiminta- ja taloussuunnitelma

47 Kehitämme työelämä- ja opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa opetusta tukevien hankkeiden kautta. Keräämme työelämäpalautetta työelämäasiakkailta haastattelemalla heitä luontevissa työelämäkontakteissa. Kehitämme myös henkilökohtaistamisen käytänteitä ammatillisessa opetuksessa lisäämällä työvaltaisia opiskelumahdollisuuksia ja yhteisten tutkinnonosien opiskelua ammatillisten tutkinnonosien opiskelun yhteydessä. Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 3,8 3,9 3,9 3,9 3,9 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,6 3,8 3,7 3,7 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 7,0 9,0 7,0 9,0 11,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 28,6 80,0 75,0 80,0 72,7 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Sopeutamme oppilaitoksen toimintakustannukset vähenevään tulorakenteeseen ja parannamme tilojen käyttöastetta vähentämällä tilojen määrää. Kehitämme työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen toteutusmalleja yhdessä työnantajien kanssa. Koulutamme myös uusia työpaikkaohjaajia yrityksissä opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen aikana. Lisäksi aloitamme kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden valmentamisen työpaikkaohjaajaksi opintojensa aikana. Tehostamme varhaisen puuttumisen toimintamallia, jonka avulla varmistamme opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä ennaltaehkäisemme opintojen keskeyttämistä ja oppilaitoksesta eroamista. Kehitämme edelleen oppimisprosesseja tekemällä oppimisen -idean mukaisesti. Vahvistamme vastuullisuuden, välittämisen ja osallisuuden kulttuuria kaikilla tasoilla. Kiinnitämme huomiota avoimuuteen, ryhmien ja yksilön kohtaamiseen. Seuraamme oppilaitoksen taloutta kuukausiraporttien avulla. Yhdistämme pienten ryhmien opetusta tutkinnonosissa siten, että samaa tutkintoa opiskelevat opiskelijat ovat samassa ryhmässä. Integroimme yhteisiä opintoja ammatillisiin opintoihin ja hyödynnämme lisäksi verkko-opiston tarjontaa. Toiminta- ja taloussuunnitelma 47

48 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 6,3 6,9 5,8 5,5 5,8 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 70,9 69,5 72,0 67,9 76,4 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 50,4 53,7 63,5 73,2 61,2 Tilojen käyttöaste (%) 28,2 50,0 50,0 50,0 50,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 100,6 96,1 94,1 96,8 98,5 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,6-4,0-6,3-3,3-1,5 - vuosikate poistoista (%) 38,4-213,2-400,0-215,6-98,7 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Koulutamme henkilöstöämme valmennuksellisen opetuksen ja tiimioppimisen osaajiksi. Kaikki opettajamme suorittavat tiimioppimisen koulutuksen. Tuemme henkilöstön osaamisen tasoa digitalisaatioon ja valmentavaan työotteeseen liittyvissä taidoissa. Huolehdimme siitä, että kaikki opettajat käyvät työelämäjaksolla strategiakauden aikana. Edistämme henkilöstön työhyvinvointia mahdollistamalla heille omaehtoisia liikunta- ja kulttuurielämyksiä. Järjestämme myös yhteisen teatteriretken sekä liikunnallisen iltapäivän. Huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista huolimatta henkilöstön määrän vähenemisestä toiminnan supistuessa. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 5,1 4,6 4,6 5,2 4,3 1,3 2,2 2,5 3,0 3,3 45,0 15,0 20,0 30,0 30,0 94,4 100,0 100,0 100,0 100,0 - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,8 3,8 3,8 - työn kehittävyys 3,9 3,8 3,8 3,8 3,8 5. Taloussuunnittelukauden riskit Oppilaitoksen merkittävimmät riskit olemme kuvanneet riskiportfoliossamme. Henkilöstöriskejä ovat osaamisen ja motivaation ylläpitäminen niukkenevassa taloustilanteessa. Toiminnan sopeuttaminen pieneneviin opiskelijamääriin ja yksikköhintatuloihin aiheuttaa oppilaitokselle riskejä myös koulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden säilyttämisessä. Lisäksi yksikköhinnan pienentyminen hankaloittaa opiskeluympäristöjen ylläpitoa ja laadukkaiden oppimistulosten saavuttamista. 48 Toiminta- ja taloussuunnitelma

49 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma 49

50 50 Toiminta- ja taloussuunnitelma

51 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI, POHJOIS-KARJALAN OPISTO, POHJOIS-KARJALAN KESÄYLIOPISTO 1. Toiminnan vaikuttavuus Oppilaitoksen opiskelijamäärä on vakiintumassa lähivuosien aikana kuluvan vuoden tasolle. Vahvistamme opiskelijoiden työllistymistä hyödyntämällä aktiivisesti yhteisen uraohjausyksikön palveluja sekä kehittämällä omia työllistymistä ja uravalintoja tukevia menetelmiä. Kehitämme yrittäjyysopintoja yhdessä Joensuun muiden ammattiopistojen kanssa. Työllistyminen (%) 48,1 62,5 60,9 60,9 60,9 Jatko-opinnoissa (%) 23,0 15,6 20,3 20,3 20,3 Valmistuneet Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 166,8 140,0 146,0 154,0 154,0 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - opiskelijoita 61,5 75,0 60,0 60,0 60,0 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 17,0 17,0 17,0 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 2,3 - opiskelijatyöpäiviä 437 Kesäyliopistokoulutus - opiskelijoita 44,5 42,1 45,0 45,0 45,0 - opiskelijatyöpäiviä Kansanopisto - opiskelijoita 48,9 44,2 42,0 42,0 42,0 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 5,0 2,0 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 324,0 301,3 315,0 320,0 318,0 - opiskelijatyöpäiviä Toiminta- ja taloussuunnitelma 51

52 2. Asiakaspalvelun laatu Kehitämme toteutussuunnitelmia ja työpäivän aikaisia oppimisjärjestelyjä aiempaa joustavammiksi. Kehitämme edelleen fyysisiä opiskeluympäristöjä sekä tehostamme tilojen käyttöä. Tehostamme opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintoja verkossa sekä opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien käyttöä aiemman osaamisen tunnistamisen ja yksilöllisten valintojen välineenä. Kesäyliopiston koulutukset suunnittelemme asiakaslähtöisiksi koulutustarveselvitysten avulla. Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,3 3,9 4,1 4,2 4,2 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 3,7 4,0 4,1 4,1 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 5,4 4,0 5,0 5,0 5,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 66,7 75,0 75,0 85,7 80,0 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja kehitämme uudenlaisia työpaikalla tapahtuvan oppimisen menettelyjä, yksilöllisiä työssäoppimispolkuja ja mahdollisuuksia suorittaa opintoja työssä oppimalla. Kehitämme työssäoppimisen ohjauksen prosesseja ja työpaikkaohjaajien ohjausosaamista. Edistämme opiskelijoiden tutkintoon ja tutkintojen välillä tapahtuvia siirtymiä. Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 7,6 6,6 7,7 7,7 7,7 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 76,2 65,0 78,4 79,1 80,0 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 55,6 73,7 80,0 80,0 80,0 Tilojen käyttöaste (%) 60,0 65,0 70,0 80,0 80,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 98,5 94,2 96,9 98,4 99,3 - vuosikate toimintatuloista (%) -1,6-6,2-3,2-1,7-0,7 - vuosikate poistoista (%) -280, ,7-842,6-875,0-392,9 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma

53 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Huolehdimme kaikkien opettajien osallistumisesta ammatillisen koulutuksen reformin edellyttämään osaamista kehittävään koulutukseen. Hyödynnämme opettajien käytössä olevia valmentavan pedagogiikan (valpe-) kyselyjä valmentavan työotteen kehittämisessä. Koko henkilöstö osallistuu tiimivalmennuskoulutukseen. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 1,6 5,0 5,0 5,0 5,0 29,0 20,0 10,0 40,0 45,0 96,4 93,8 100,0 100,0 100,0 - hyvä esimiestyö 4,1 4,1 4,1 4,2 4,2 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 4,0 4,1 4,2 4,2 - työn kehittävyys 3,9 3,9 4,0 4,1 4,1 5. Taloussuunnittelukauden riskit Lisääntyvästä maahanmuuttajakoulutusten koulutuskysynnästä huolimatta työvoimapoliittinen kilpailu kiristyy. Kaikissa koulutuksissa niukkenevat resurssit edellyttävät toiminnan tehostamista ja prosessien kehittämistä. Henkilöstön jaksamista muutostilanteessa tuemme pedagogiikkaa kehittämällä ja käytössämme olevalla auttavalla työotteella. Toiminta- ja taloussuunnitelma 53

54 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma

55 Toiminta- ja taloussuunnitelma 55

56 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU 1. Toiminnan vaikuttavuus Keskeinen tavoitteemme on parantaa työllistymistä ja jatko-opintoihin hakeutumista. Työllistyminen aikaisemmin valmistuneiden osalta vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan on heikentynyt lukuun ottamatta tanssi- ja metallialoja. Työllistymisen edistämisessä keskeinen keino on edelleen edistää sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Oppilaitoksemme yrittäjyyslehtori ja -koordinaattori tukee vahvasti yrittäjyyspolun valinneita opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa ohjauksessa. Kaikki kulttuurialan opiskelijat kokeilevat yrittäjyyttä jossain muodossa, esimerkiksi NY- tai osuuskuntayrittäjinä, osa jatkaa pidemmällekin. Tavoitteenamme on myös löytää menetelmä opiskelijoiden valmistumisen jälkeisen polun seuraamiseen ja yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuuden arvioimiseen. Opiskelijat saavat tukea opintojensa suuntaamiseen myös Outokumpuun loppuvuodesta perustettavasta moniammatillisesta Ohjaamosta. Näillä toimilla tavoitteenamme on vaikuttaa erityisesti tulevan media-alan perustutkinnon ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnosta valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisen paranemiseen. Kehitämme jatko-opintopolkua edelleen kuntayhtymän yhteisellä hanketyöllä ja Uraohjausyksikön käynnistämisellä 1.1. alkaen. Työllistyminen (%) 49,9 50,4 60,7 61,3 60,7 Jatko-opinnoissa (%) 16,4 17,8 16,3 16,4 15,8 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 575,8 566,0 507,0 454,0 454,0 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - opiskelijoita 15,0 4,0 4,0 4,0 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 4,0 4,0 4,0 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 2,0 1,0 1,0 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 575,8 581,0 517,0 463,0 463,0 - opiskelijatyöpäiviä Toiminta- ja taloussuunnitelma

57 2. Asiakaspalvelun laatu Tavoitteenamme on pysyttää opiskelijapalautteen taso jatkossakin hyvänä kehittämällä valmentavaa työotetta niin, että aikaisempaa pienemmillä resursseilla todellakin saadaan aikaan enemmän. Oppilaitoksen lähes koko henkilökunta on saanut valmiuksia tiimipedagogiikan soveltamiseen opetustyössä vuoden loppuun mennessä. Lähihoitajakoulutus on toiminut oppilaitoksessamme tiimiopetuksen pilottina ja työelämäpalaute opiskelijoiden oma-aloitteisuuden lisääntymisestä työssäoppimispaikoilla kertoo siitä, että suunta on oikea. Toteutusta seuraamme niin, että menetelmiä voidaan jatkuvasti parantaa. Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,1 4,0 4,1 4,1 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 8,0 7,0 12,0 11,0 11,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 73,9 63,6 80,8 82,8 81,4 Toiminta- ja taloussuunnitelma 57

58 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Läpäisyasteen parantamisessa valmentavan työotteen toimintatapojen soveltaminen lisää opiskelijan vastuuta omasta oppimisestaan ja siten parantaa läpäisyastetta. AMOO:n uudet tilajärjestelyt toteutamme Haahtela Oy:n selvityksen pohjalta niin, että tarvittavat päätökset tilaratkaisuista voidaan tehdä mahdollisimman pian ja ratkaisu on kustannustehokas. Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 7,8 6,7 7,2 6,9 7,0 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 72,4 66,4 81,2 84,6 88,8 50,2 57,1 57,3 65,5 67,9 Tilojen käyttöaste (%) 34,0 40,0 60,0 70,0 70,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 104,7 102,2 95,0 100,0 102,2 - vuosikate toimintatuloista (%) 4,5 2,1-5,3 0,0 2,1 - vuosikate poistoista (%) 163,2 83,0-186,8-0,7 87,1 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstön kouluttautuminen jatkuu aikaisemmalla tasolla. Hyvää työilmapiiriä pyrimme pitämään yllä vertaismentoroinnilla, työnohjauksella ja esimiestyön kehittämisellä, jota tukee esimiesten tiimivalmennus. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 6,6 5,0 5,0 5,4 5,4 1,3 5,0 5,0 5,0 5,0 158,0 80,0 70,0 90,0 75,0 89,7 91,7 93,8 96,4 96,4 - hyvä esimiestyö 3,6 3,6 3,6 3,6 3,6 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,6 3,6 3,7 3,7 3,7 - työn kehittävyys 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 5. Taloussuunnittelukauden riskit Keskeiset riskit ovat oppimisen ohjauksen tason mahdollinen heikkeneminen resurssien vähetessä ja henkilöstön väsyminen. On mahdollista, että reformi ei siten toteudu tavoitteiden mukaisesti. Vetovoimaisuus voi heikentyä, koska resurssien heikentyessä ammatillisen koulutuksen arvostus laskee. Siitä voi tulla ensisijaisesti aikuiskoulutusta, kun yhä useampi nuori valitsee lukion. 58 Toiminta- ja taloussuunnitelma

59 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma 59

60 60 Toiminta- ja taloussuunnitelma

61 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO 1. Toiminnan vaikuttavuus Toteutamme työvoimatarpeen mukaisia metsä- ja metsäkonealan koulutuksia. Koulutuksen saavutettavuutta pidämme yllä tarjoamalla koulutusta Valtimolla, Joensuussa ja Iisalmessa. Työssäoppimisen määrää lisäämme ja sen ajoitusta kehitämme ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi työssäoppimisen yhteydessä ja työllistymisen varmistamiseksi. Osaamisen arviointia ja sen mittaamista kehitämme yhdessä työelämän edustajien kanssa sekä hanketoiminnalla. Jatko-opintoväylän ja opetuksen kehittämistä teemme yhdessä ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Tuotteistamme vaiheistettua koulutusta kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Työllistyminen (%) 68,3 75,8 72,4 72,5 73,2 Jatko-opinnoissa (%) 8,6 2,6 2,7 2,6 2,9 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 201,0 190,0 200,5 199,9 199,6 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - opiskelijoita 3,1 - opiskelijatyöpäiviä 589 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 13,2 15,0 15,2 10,1 16,1 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 1,0 14,5 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 215,2 219,6 218,8 210,0 215,7 - opiskelijatyöpäiviä Toiminta- ja taloussuunnitelma 61

62 2. Asiakaspalvelun laatu Keräämme opiskelijapalautetta tutkinnonosittain kohdentaaksemme palautetta opetuksen ja opiskelun kehittämiseksi. Yksilöllisten opintopolkujen toteutusta kehitämme lisäämällä henkilökohtaistamista koko opintojen ajan. Integroimme ammatillisia aiheita ja tavoitteita yhteisiin tutkinnon osiin. Mahdollistamme opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistymistä myös ilman hankerahoitusta. Kehitämme vaiheistettua oppimispolkua sekä siihen liittyviä osaamisen arviointeja arvioinnin tasaisen laadun varmistamiseksi. Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,0 4,0 4,1 4,1 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 3,8 3,9 3,9 3,9 3,9 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 1,5 4,0 3,0 4,5 5,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 80,0 75,0 100,0 66,7 66,7 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Henkilökohtaistamisella vähennämme keskeyttämistä ja lisäämme läpäisyä sekä mahdollistamme valmistumisen ohjeaikaa nopeammin. Ryhmä- ja henkilökohtaisella ohjauksella valmennamme opiskelijoita itsenäisyyteen niin opinnoissa kuin työssä. Osaamisen dokumentointiin käytämme opiskelijoille ja opettajille yhteistä Workseed-ohjelmaa. Osaamisen selkeällä dokumentoinnilla pyritään lisäämään opiskelijoiden omaa vastuuta omista opinnoista. Kasvatamme opiskelijaryhmien kokoa niissä opinnoissa, joissa se on toiminnallisesti mahdollista. Kehitämme digiteknologiaa työn opetukseen, ohjaukseen ja arviointiin. 62 Toiminta- ja taloussuunnitelma

63 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,5 10,1 9,1 9,5 9,5 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 76,7 65,1 71,8 69,6 78,4 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 21,2 58,4 52,4 61,3 60,9 Tilojen käyttöaste (%) 24,1 22,5 23,5 23,5 23,5 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 112,3 104,2 100,9 103,4 105,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 10,9 4,0 0,9 3,3 5,1 - vuosikate poistoista (%) 133,7 42,0 7,6 23,7 34,7 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Opettajien työelämäjaksot toteutamme sisäänheittoammateissa. Jokainen henkilökunnan jäsen osallistuu kahteen oman osaamisalan koulutukseen vuosittain. Mahdollistamme ammattikorkeakoulu- ja opettajakoulutuksia työn ohessa myöntämällä virkavapaata joustavasti yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan toiminnan sen salliessa. Henkilöstön hyvinvointia kehitämme esimiesten ja henkilöstön koulutuksella sekä tiedonsaannin helpottamisella. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri Toteutuma 1,7 7,1 5,0 5,1 5,1 1,2 1,0 4,0 4,0 4,0 110,0 15,0 45,0 40,0 45,0 80,6 70,0 82,5 92,0 96,3 - hyvä esimiestyö 3,7 3,7 3,7 3,8 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,7 3,8 3,8 3,8 - työn kehittävyys 4,0 3,7 3,9 3,9 3,9 5. Taloussuunnittelukauden riskit Taloussuunnittelukauden riskeistä merkittävin on koulutuksen vetovoiman säilyttäminen tasolla, joka mahdollistaa metsäopetuksen pitkäjänteisen kehittämisen. Toiminnallisena riskinä näemme opetuksen ja erityisesti osaamisen arvioinnin kehittymisen uusien tutkinnon perusteiden mukaiseksi. Opiskelijamäärän kasvaessa ja samaan aikaan opiskelijakohtaisen rahoituksen pienentyessä riski on hallinnon ja opetuksen sopusuhtaisessa sopeuttaminen onnistuneesti. Oppilaitoksen tulorahoituksen vähentyminen kolmena vuotena peräkkäin vähentää kehittämiseen käytettäviä omia resursseja. Toiminta- ja taloussuunnitelma 63

64 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset -200 Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma

65 Toiminta- ja taloussuunnitelma 65

66 POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO 1. Toiminnan vaikuttavuus Toimintamme vaikuttavuuden mittaamisen kohteena ovat aikuiskoulutuksen ydintehtävät: aikuiskoulutuksessa sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävässä onnistuminen koko maakunnan hyväksi. Elinkeinoelämän osaamistarpeiden ennakointi, osaavan työvoiman kysyntä ja nopeat osaamisen muutostarpeet työpaikoilla ohjaavat vaikuttavuuden seurantaa. Työelämän kysyntälähtöisen koulutuksen tuotteistamista jatkamme siten, että tuotteemme edistävät yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä sekä kehittävät pohjoiskarjalaista työelämää. Tehostamme edelleen verkostoitumista ja aktiivista yhteistyötä työpaikkojen ja sidosryhmien kanssa vaikuttavuuden parantamiseksi. Tehtävänämme on edistää työttömien työllistymistä koulutuksen keinoin ja lisätä jo työssä olevien osaamista ja ammattitaitoa työelämän tarpeiden mukaisesti. Vaikuttavuutta parannamme kehittämällä opiskelijavalintaprosessia, ohjausta ja henkilökohtaistamista. Toteutamme ohjausta yksilöllisesti henkilökohtaisen tarpeen mukaan rahoitusmuodosta riippumatta. Hyödynnämme tehokkaasti toiminnassamme mobiililaitteita ja digitalisaatiota muun muassa opetuksessa ja ohjauksessa. Työvoimakoulutuksessa olevien työllistymistavoitteesta sovitaan ELY-keskuksen kanssa erikseen hankintasopimusten yhteydessä. Näyttötutkintojärjestelmässä valmistavan koulutuksen kesto määritellään yksilöllisesti tutkinnon suorittajan hakeutumisen henkilökohtaistamisessa. Huomioimme aikaisemmin hankitun osaamisen hakeutujan esittämien dokumenttien pohjalta. Työelämän tarpeet huomioon ottavilla tutkinnon perusteilla, valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelmilla, henkilökohtaistamisella ja ohjauksella varmistamme aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta maakunnassamme. Jatko-opintoihin siirtymistä edistämme yhteistyöllä ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. 66 Toiminta- ja taloussuunnitelma

67 Työllistyminen (%) 50,8 67,9 70,0 70,1 Jatko-opinnoissa (%) 5,8 5,1 7,0 6,7 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 2,0 5,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 54,0 542,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 737,1 611,0 697,0 709,0 709,0 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - opiskelijoita 243,2 226,0 122,0 122,0 122,0 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 332,0 314,0 294,6 294,6 294,6 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 23,6 17,0 24,0 24,0 24,0 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 56,8 107,0 120,0 85,0 55,0 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 392, , , , ,6 - opiskelijatyöpäiviä Oppisopimuskoulutus - opiskelijoita Asiakaspalvelun laatu Keräämme opiskelijapalautetta AIPAL-, OPAL- ja Webropol- opiskelijapalautejärjestelmillä. Valtakunnallista AIPAL-näyttötutkintojen palautejärjestelmää käytämme perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa, OPAL-palautejärjestelmää käytämme työvoimakoulutuksessa ja Webropol-palautejärjestelmää muissa koulutuksissa. Oppisopimuskoulutuksessa käytämme AIPAL-palautejärjestelmän lisäksi SopimusPro -järjestelmää. Opiskelijapalautteella mittaamme ja arvioimme koulutuksen laatua tutkinnoittain ja koulutuksittain. Työelämäpalautetta koulutuskuntayhtymä kerää oppilaitostasolla vuosittain. Kansainvälisillä vaihdoilla pyrimme innostamaan henkilöstöä ja opiskelijoita toimimaan rohkeasti kansainvälisillä kentillä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 67

68 Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,7 4,0 4,0 4,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet - opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 72,7 56,3 61,9 72,2 66,7 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Opiskelijoiden ohjauksella, henkilökohtaistamisella ja erityisohjauksella pyrimme tehostamaan tutkintojen suorittamista ja läpäisyä. Tehostamme ja kiinnitämme huomiota opiskelijavalintaprosessiin. Tutkintojen läpäisyastetta tarkasteltaessa on huomioitava, että näyttötutkintojärjestelmässä ei ole ohjeellista tutkinnon suorittamisaikaa. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opintojen tulee edetä. Tilojen ja laitteiden käyttöastetta optimoimme koko maakunnan alueella ja tarvittaessa huomioimme opetuskäytössä yritys- ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat tilat. Oppimisympäristöt pyrimme hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti vuosi- ja vuorokausitasolla. Järjestämme säännöllisesti koulutusta ja perehdytystä sekä työpaikkakouluttajille että tutkintojen arvioijille. Koulutustoimintamme on työelämän kysynnän mukaisesti joustavaa. Olemme mukana aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tuottamisessa yhdessä Karelia ammattikorkeakoulun ja Aducaten kanssa. 68 Toiminta- ja taloussuunnitelma

69 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 15,9 7,6 9,2 8,4 8,3 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 62,8 71,8 85,7 85,8 91,3 Tilojen käyttöaste (%) 30,2 30,0 35,0 35,0 35,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 100,8 103,1 104,7 104,3 105,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,7 3,0 4,4 4,1 5,1 - vuosikate poistoista (%) 25,3 82,6 119,6 121,2 169,0 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Toimintamme perustuu ammattitaitoiseen, joustavaan, aikuispedagogiikan ja näyttötutkintojärjestelmän hallitsevaan ja läheisesti alueen työelämän tarpeet tuntevaan henkilöstöön. Hyvän työilmapiirin ja työhyvinvoinnin merkitys on aikuiskoulutuksen toteuttamisessa avainasemassa. Osaamisen kehittäminen sekä henkilöstön työhyvinvointitoimintaan panostaminen ovat osa vuotuista toimintaa. Valmennuksellisen osaamisen kehittämiseksi opettajat osallistuvat Peda.fi valmennusohjelmaan vuosien aikana. Päivitämme vuosittain työhyvinvointisuunnitelman koulutuskuntayhtymän ohjeiden ja työhyvinvointiohjelman mukaisesti ja laadimme vuosittaisen henkilöstön virkistyssuunnitelman. Työelämäjaksot työelämäosaamisen vahvistamiseksi porrastamme opettajille tasaisesti valtuustokaudelle. Seuraamme niiden toteutumista neljän vuoden jaksoissa. Huolehdimme henkilöstön pedagogisesta ja näyttötutkintojen järjestämisen edellyttämästä osaamisesta. Päätoiminen opetushenkilöstömme täyttää hyvin asetuksen mukaisen kelpoisuuden. Henkilöstöilmapiiriä mitataan vuosittaisella TOB-kyselyllä, jonka pohjalta laadimme toiminnan kehittämisen kohteet seuraavalle vuodelle. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 5,1 5,0 5,0 5,0 5,0 1,3 2,0 2,2 2,2 2,2 152,0 145,0 135,0 115,0 125,0 92,6 94,7 98,8 98,8 100,0 - hyvä esimiestyö 3,8 3,8 4,0 4,0 4,0 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 4,0 3,8 3,8 3,8 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,8 3,8 3,8 Toiminta- ja taloussuunnitelma 69

70 5. Taloussuunnittelukauden riskit Tunnistamme ja arvioimme toiminnassamme havaitut strategiset, toiminnalliset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Riskimatriisin pohjalta laadittua riskien hallinnan ja valvonnan suunnitelmaa päivitämme vuosittain. Toimenpiteistä raportoimme kuntayhtymän riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti. Keskeisimpänä strategisena riskinä aikuisopiston toiminnassa on henkilöstön osaamisen ja motivaation ylläpitäminen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus. Pyrimme minimoimaan riskiä avoimella ja oikea-aikaisella tiedottamisella, henkilöstön sisäisellä koulutuksella ja valmennuksella sekä suhtautumalla myönteisesti oppilaitoksen ja koulutuskuntayhtymän työ- ja tehtäväkiertoon. Toiminnallisten riskien kartoituksessa olemme merkittäväksi riskiksi kirjanneet tiedonhallintaan liittyvät riskit. Riskiä pyrimme pienentämään henkilöstön koulutuksella, ohjeistuksella ja prosessien kuvaamisella. Taloudellisista riskeistä todennäköisimpänä pidämme kustannusrakenteeseen ja toiminnan kustannusvastaavuuteen liittyvää riskiä. Pyrimme sopeuttamaan toimintamme pieneneviin tuloihin ja opiskelijamääriin siten, että koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus säilyvät ja että henkilöstö ja tilat on oikein mitoitettu ja kohdennettu. Vahinkoriskejä pyrimme ehkäisemään tiedotuksen, perehdytyksen ja varhaisen puuttumisen avulla. Päivitämme pelastussuunnitelmat ja turvallisuusohjeet tarvittaessa sekä järjestämme vuosittain pelastautumisharjoituksia ja turvallisuuskoulutusta henkilöstölle. 70 Toiminta- ja taloussuunnitelma

71 Pohjois-Karjalan aikuisopisto TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma 71

72 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ YHTEENSÄ TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma

73 RAHOITUSLASKELMA (Sisäiset ja ulkoiset) TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rah. osuudet investointeihin Investoinnit yhteensä VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSA- VIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainojen muutokset Antolainojen vähennykset Antolainojen lisäykset Antolainojen muutokset yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Kassavarojen muutos yhteensä Toiminta- ja taloussuunnitelma 73

74 12. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA - KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA (Ulkoiset) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Muutos-% -12% -3% -0% TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Muutos-% -11% -4% -2% Netto Muutos-% -24% 14% 27% (Sisäiset) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Muutos-% -13% -2% -1% TOIMINTAKULUT Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Muutos-% -13% -2% -1% Netto Muutos-% Kaikki yhteensä Tulot Muutos-% -12% -3% -0% Menot Muutos-% -12% -4% -2% Netto Muutos-% -24% 14% 27% Suunnitelman mukaiset poistot Menot Muutos-% 10% 9% 8% 74 Toiminta- ja taloussuunnitelma

75 INVESTOINTIOSA TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA Tulot Rahoitusosuudet investointeihin Muutos-% 0% 0% 0% Menot Käyttöomaisuuden osto Hallinto- ja laitosrakennukset Muutos-% 66% 94% -21% Investointiosa yhteensä Tulot Muutos-% 0% 0% 0% Menot Muutos-% 66% 94% -21% Netto Muutos-% 66% 17% -21% RAHOITUSOSA TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA Tulot Korkotulot Muut rahoitustuotot Muutos-% 0% 0% 0% Menot Muut rahoituskulut Muutos-% 0% 0% 0% Netto Muutos-% 1% 0% 0% Rahoitusosa yhteensä Tulot Muutos-% 0% 0% 0% Menot Muutos-% 0% 0% 0% Netto Muutos-% 1% 0% 0% Toiminta- ja taloussuunnitelma 75

76 TALOUSSUUNNITELMAN YHDISTELMÄ YHDISTELMÄ (sisäiset ja ulkoiset, ilman sumu-poistoja) TALOUSARVIO TALOUSARVIO SUUNNITELMA SUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA Tulot Menot Netto RAHOITUSOSA Tulot Menot Netto INVESTOINTIOSA Tulot Menot Netto Tulot yhteensä Menot yhteensä Netto Toiminta- ja taloussuunnitelma

77 13. LIITETAULUKOT Kulut Euro Tuotot Euro Henkilöstökulut 56% Myyntituotot 75% Avustukset 0% Maksutuotot 7% Palvelujen ostot 22% Tuet ja avustukset 3% Aineet ja tarvikkeet 9% Muut toimintatuotot 14% Muut toimintakulut 14% Rahoitustuotot 0% Kulut Muut toimintakulut 14% Aineet ja tarvikkeet 9% Palvelujen ostot 22% Avustukset 0% Henkilöstökulut 56% Tuotot Tuet ja avustukset 3% Muut toimintatuotot 14% Rahoitustuotot 0% Maksutuotot 7% Myyntituotot 75% Toiminta- ja taloussuunnitelma 77